Anne Lindholm

KOULUJEN KERHOTOIMINTA TOIMINTAKERTOMUS 2016 2017 Anne Lindholm

Sisältö 1 Johdanto... 2 2 Tavoitteet... 3 3 Painopisteet... 4 4 Yhteistyö... 4 5 Hankkeen toteutus... 6 6 Tilastot... 6 7 Tulevaisuuden haasteet... 10 Kaaviot Kaavio 1 Kerhoideat (vuosiluokat 6 8)..8

1 Johdanto Keväästä 2008 lähtien koulujen kerhotoimintaa on kehitetty osana opetusministeriön Perusopetus paremmaksi -ohjelmaa (POP-ohjelma). Lukuvuonna 2008 2009 kerhotoiminta aloitettiin uudestaan valtionavustusten avulla. Opetushallitus johtaa ja koordinoi kehittämistoimintaa valtakunnallisesti. Tavoitteena on, että kerhotoiminnan laatua parannetaan ja että toimintaa laajennetaan, monipuolistetaan ja vakiinnutetaan kunnissa. Koulujen kerhotoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain 47 :n mukaista toimintaa, joka määritellään opetussuunnitelman perusteissa. Koulu päättää tavoitteellisesta toiminnasta vuosittaisessa työsuunnitelmassaan. Kerhojen pitää seurata opetussuunnitelmaa. Koulujen kerhotoiminta on suunnattu peruskoulun oppilaille ja se on ilmaista, vapaaehtoista, monipuolista ja myös luonnollinen osa koulun toimintaa. Kerhoja järjestetään useimmiten koulupäivän jälkeen, mutta myös aamuisin järjestettäviä kerhoja suunnitellaan. Yksi kerhotunti kestää 60 minuuttia. Kerhoja voidaan järjestää koko lukuvuoden ajan tai lyhyempinä ajanjaksoina. Ryhmäkokoon vaikuttavat oppilaiden ikä, kerhon sisältö ja tavoitteet sekä ohjaajan taidot. Ryhmäkoko voi vaihdella. Porvoon kaupungin koulutuspalvelut koordinoi toimintaa paikallisesti ja hakee vuosittain erityisavustusta Opetushallitukselta. Koulut vastaavat toiminnasta. Kunnan tehtävä on huolehtia resurssien riittävyydestä, jaottelun oikeudenmukaisuudesta sekä toiminnan tavoitteiden asettamisesta. 2

2 Tavoitteet Koulujen kerhotoiminnan kehittämisen tarkoituksena on voida tarjota monipuolista vapaa-ajantoimintaa, joka edistää lasten ja nuorten kasvua ja tulee vakiintuneeksi osaksi heidän iltapäiväänsä. Koulun kerhotoiminnan tavoitteet ovat: kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen oppilaiden sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelemisen kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen oman kulttuuriin tuottamiseen mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. Lisäksi koulujen kerhotoiminnan tavoitteet Porvoon koulutuspalveluissa ovat seuraavat: kerhotoiminnan vahvistaminen osana koulun toimintaa tarjonnan laajentaminen kaikkiin peruskouluihin tavoitteellinen toiminnan järjestäminen laatukriteerien mukaisesti toiminnan sisällön syventäminen, monipuolisempia kerhoja kodin ja koulun yhteistyö sekä yhteistyö kolmannen sektorin ja muiden yhteistyötahojen kanssa kerhojen suunnittelu myös syrjäytymisvaarassa oleville oppilaille, oppilashuolto mukaan suunnitteluun kerhojen järjestäminen erityisesti niihin kouluihin, joissa ei ole mahdollisuutta perustaa iltapäiväkerhoa monipuolisen sisällön luominen monikulttuurisen toiminnan järjestäminen oppilaiden kuuleminen, osallistumisen ja vaikuttamisen vahvistaminen arvioinnin huomiointi. Miten tavoitteet on saavutettu? kerhoja kaikissa kouluissa ja uusia malleja suunnitellaan kouluissa on lisääntynyt kiinnostus toiminnan järjestämiseen koulut tekevät yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa, muita yhteistyötahoja mm. taidekoulu, musiikkiopisto, martat, 4H, WAU ry, nuorisotyöntekijät, erityisnuorisotyön nuorisotyöntekijät, koulunkäynninohjaajat, vanhemmat yhteistyötä järjestetään koskien ohjausta, tiloja, tiedottamista, välineistöä, materiaalia, sisältöä asiantuntijoita hyödynnetään kaksikielisiä kerhoja on aiemmin suunniteltu yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa liikuntapalvelut osallistuvat kerhojen kehittämiseen kerhoja suunnitellaan liian vähän liikkuville lapsille, kerhoja erityistä tukea tarvitseville lapsille, monikulttuurinen kerho oppilashuolto osallistetaan oppilaskunta osallistetaan koulujen välillä on yhteistyötä 3

kerhoja järjestetään myös aamuisin toimintakertomus koulujen kerhotoiminnasta laaditaan iltapäiväkerhotoiminnan ja koulun kerhotoiminnan laatukriteereitä koskeva laatutyöryhmä kokoontuu muutaman kerran vuodessa kerhon periaatteista on laadittu ohjausasiakirja, jonka koulutusjaosto on hyväksynyt suunnittelun ja arvioinnin malli on päivitetty ja siinä on huomioitu lasten vaikuttamismahdollisuudet kerhotarjotin on laadittu materiaalit on suunniteltu yhteistyötä tehdään koulutuspalveluiden erityissuunnittelijan kanssa opetussuunnitelmatyön yhteydessä tietoa toiminnasta löytyy kaupungin verkkosivulta sekä peda.net-sivulta. Kerhotoiminta on tärkeää lähinnä pienissä yksiköissä, joissa oppilasmäärä ei ole tarpeeksi suuri iltapäiväkerhoryhmän täyttämiseksi, tai kouluissa, joissa toisen luokan oppilaat eivät mahdollisesti mahdu ryhmään. Molemmat näistä toiminnoista kuuluvat vahvasti ehkäisevään toimintaan. 3 Painopisteet Opetushallitus on kerhotoiminnan valtionavustuksen myöntämistä koskevan päätöksen perusteluissa nimennyt seuraavat painopistealueet kaudelle 2016 2017: kerhotarjonta lisää oppilaiden mahdollisuuksia tutustua erilaisiin harrastuksiin, oppilaalle annetaan tilaisuuksia koulussa opitun soveltamiseen, luovaan toimintaan ja monipuoliseen vuorovaikutukseen, toiminta suunnataan vähän harrastaville 7. 9. luokan oppilaille, toimintaa suunnataan alueille, joissa on tarjolla vähän harrastetoimintaa lapsille ja nuorille. 4 Yhteistyö Aamu- ja iltapäivätoimintaa yhtenäistetään ja kehitetään 15 alueellisessa kehittämisverkostossa. Yksi verkostoista on ruotsinkielinen. Erityissuunnittelija Leena Palve-Kaunisto (Helsingin kaupungin opetusvirasto) on kehittänyt suomenkielistä iltapäivätoimintaa Uudellamaalla ja tekee yhteistyötä eri kaupunkien iltapäivätoiminnan koordinaattoreiden kanssa. Kehityspäällikkö Monica Martens- Seppelin (Sydkustens landskapsförbund) ja rehtori Inger Nabb Vaasasta ovat ruotsinkielisen verkoston yhteyshenkilöitä. Projektipäällikkö Virva Kela-Piironen Vantaan sivistystoimesta on koordinoinut suomenkielistä kerhotoimintaa ja Monica Martens-Seppelin koordinoi ruotsinkielistä toimintaa. Aiheeseen liittyen on järjestetty aluekohtaisia ja paikallisia tapaamisia ja koulutuksia sekä seminaareja, joissa on keskusteltu toimintaan liittyvistä ajankohtaisista asioista ja kehitetty niitä. Kerhotoiminnalla vahvistetaan kodin ja koulun kasvatuksellista yhteistyötä. Monipuolinen ja avoin yhteistyö kodin kanssa on tärkeää. Yhteistyötä suositellaan myös vanhempainyhdistysten kanssa. Kouluja kannustetaan käyttämään valmiita rakenteita, toimivia yhteistyöverkostoja ja työtapoja 4

sekä kehittämään uusia yhteistyömuotoja. Edellytyksenä on ohjaajien, sopivien tilojen ja lasten löytäminen kerhoihin. Tukea kouluille Koulutusjaosto on hyväksynyt keväällä 2016 päivitetyn ohjausasiakirjan Koulujen kerhotoiminta. Toiminnan periaatteet. Kartoitus koulujen kerhoissa olevista lapsista tehtiin joulukuussa 2011. Tulokset on annettu tiedoksi rehtoreille sekä vanhempainyhdistysten edustajille, joiden kanssa on tehty yhteistyötä. Valtakunnallinen kartoitus yläkouluikäisille on tehty aikaisemmin. Maaliskuussa vuonna 2013 kysyttiin kerhoideoita 6. 8. luokan oppilailta ruotsin- ja suomenkielisissä kouluissa. Oppilaskunta suunnitteli kyselyn ja teki yhteenvedon sen tuloksista. Kaikista kouluista (28 kpl) kyselyyn osallistui 9 koulua. Lasten ja nuorten kerhotoiminnan ja vapaa-ajan toiminnan kartoitus on aiemmin tehty kylissä. Keskustelua on käyty koulujen rehtoreiden sekä vanhempainyhdistysten edustajien kanssa. Tavoitteena oli lisätä monipuolista kerhotoimintaa ja vapaa-ajan toimintaa kylissä, joissa ei ole niin paljon toimintaa lapsille ja nuorille. Tavoitteena oli myös saada vanhempia ja muita tahoja mukaan toimintaan. On mahdollista räätälöidä eri ratkaisuja erilaisille kohderyhmille ja käyttää tiloja tehokkaammin. Kerhotarjotin on laadittu työvälineeksi kouluille sekä vanhempainyhdistyksille. Kerhotarjottimesta löytyy joitakin järjestäjiä, jotka voivat mahdollisesti järjestää kerhoja tai jotka voivat antaa ohjausta ja tukea suunnittelussa. Erilaisten kerhotoiminnan järjestämisen malleja koskevaa koostetta on suunniteltu. Tavoitteena on, että kooste voisi toimia koulujen työvälineenä toiminnan järjestämisessä. Koulun kerho-ohjaajien ja iltapäivätoiminnan ohjaajien yhteistä täydennyskoulutusta on suunniteltu lukuvuoden aikana seuraavilla teemoilla: Tartu verkkoon -laivaseminaari iltapäivätoiminnan ohjaajille ja koulun kerho-ohjaajille järjestettiin neljättä vuotta peräkkäin 15.10.2016. Seminaarin järjesti Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu (ESLU). Lapsijooga, kouluttajana Eva-Lotta Backman-Winqvist, FSI. Suomi 100 vuotta, kouluttajana Porvoon taidekoulu. Läs med mig på eftis, kouluttajana Agneta Möller-Salmela. Ohjaajat ovat saaneet tiedon mahdollisuudesta osallistua muihin koulutuksiin: Esimerkiksi CLL ja Sydkustens landskapsförbund järjestävät koulutuksia. Muita yhteistyökumppaneita ovat mm. koulutuspalveluiden erikoissuunnittelija, koulun henkilökunta, kolmas sektori, nuorisopalvelut, liikuntapalvelut, kulttuuripalvelut, koulunkäynninohjaajat, erityisnuorisotyöntekijät, Porvoon taidekoulu, musiikkiopisto, kaupunginkirjasto, 4H, WAU ry, muut yhdistykset. Yhteistyö on koskenut opetusta, sisältöä, tiloja, tietoja, materiaaleja ja välineitä. 5

Tietoa ip-toiminnasta sekä koulujen kerhotoiminnasta löytyy kaupungin verkkosivulta sekä peda.net-sivulta. Koulut tiedottavat erikseen koulun kerhotoiminnasta. 5 Hankkeen toteutus Porvoon kaupungin koulutuspalvelut koordinoi toimintaa ja hakee vuosittain erityisavustusta koulun kerhotoiminnan kehittämiselle Opetushallitukselta. Seuranta avustusten käytöstä lähetetään Opetushallitukselle. Tietoa koulun kerhotoiminnasta sekä selvitys siitä annetaan säännöllisesti kouluille ja koulutusjaostolle. Koulut ovat tehneet toimintasuunnitelman kaikista suunnittelemistaan ja järjestämistään kerhoista. Lukuvuoden lopussa koulu laatii lukuvuosikertomuksen, jossa kerhotoiminta huomioidaan. Iltapäivätoiminnan koordinaattori on ollut koulujen tukena toiminnan järjestämisessä. Oppilaskunta on aikaisemmin kerännyt lapsilta palautetta erilaisista kerhoideoista. Myös rehtoreilta on aikaisemmin pyydetty palautetta. Tavoitteena on, että oppilashuolto osallistuu aktiivisesti kerhojen suunnitteluun. Tavoitteena on edistää lasten osallisuutta. Ohjaajat arvioivat toimintaa kerho-osallistujilta kerättävän palautteen avulla. Koulutusjohtajat hyväksyvät koulujen kerhotoiminnan toimintasuunnitelman sekä toimintakertomuksen. Opetussuunnitelmatyön yhteydessä on tehty yhteistyötä koulutuspalveluiden erikoissuunnittelijan ja koordinaattorien kanssa. 6 Tilastot Lukuvuoden 2015 2016 aikana Porvoossa oli noin 98 eri kerhoa yhteensä 28 koulussa. Toiminnassa oli mukana noin 2 022 osallistujaa. Lukuvuoden 2016 2017 aikana järjestettiin noin 82 eri kerhoa, joihin osallistui noin 1 753 osallistujaa. Näistä suomenkielisiä oli 45 ja ruotsinkielisiä 37. Suomenkielisiä osallistujia oli 917 ja ruotsinkielisiä 836. Koulun kerhotoimintaa järjestettiin yhtä peruskoulua lukuun ottamatta kaikissa peruskouluissa. Kerho-ohjaajina toimi mm. opettajia, koulunkäynninohjaajia, liikunnanohjaajia, lähihoitajia, nuorisotyöntekijöitä, huoltajia ja opiskelijoita. 6

Valtion erityisavustus Lukuvuotta 2017 2018 varten suomenkielisille koulutuspalveluille myönnettiin 30 000 euroa koulujen kerhotoiminnan kehittämiseen. Ruotsinkielisille koulutuspalveluille myönnettiin 24 000 euroa. Lukuvuotta 2016 2017 varten suomenkielisille koulutuspalveluille myönnettiin 26 000 euroa. Ruotsinkielisille koulutuspalveluille myönnettiin 22 000 euroa. Toteutuneet kokonaismenot elokuusta 2015 joulukuuhun 2016 kestäneellä kaudella ovat seuraavat: (ruotsinkielisiä koulutuspalveluja koskevat menot) Opetushallituksen valtionavustuksista on käytetty 32 000 euroa. Omasta rahoituksesta on käytetty 25 677 euroa. Kokonaismenot ovat yhteensä 57 677 euroa. (suomenkielisiä koulutuspalveluja koskevat menot) Opetushallituksen valtionavustuksista on käytetty 33 000 euroa. Omasta rahoituksesta on käytetty 25 649 euroa. Kokonaismenot ovat yhteensä 58 649 euroa. Valtakunnallinen tilasto On arvioitu, että yhteensä noin 530 000 lasta ja nuorta osallistuu kerhotoimintaan noin 27 500 eri kerhossa. Suomen kunnista 95 % osallistuu kerhotoiminnan kehittämiseen. Kaikki valtionavustuksilla järjestettävät kerhot ovat maksuttomia. Valtion erityisavustusta koulujen kerhotoimintaa varten on valtakunnallisesti jaettu seuraavasti: (likimääräinen luku) 5,7 milj. 2008 2009 7,0 milj. 2009 2010 8,0 milj. 2010 2011 9,4 milj. 2011 2012 8,0 milj. 2012 2013 8,0 milj. 2013 2014 8,0 milj. 2014 2015 7,2 milj. 2015 2016 4,8 milj. 2016 2017 5,8 milj. 2017 2018 7

Kartoitus Maaliskuussa 2013 Porvoon suomenkielisten ja ruotsinkielisten koulujen 6. 8. luokan oppilailta kysyttiin ideoita koulun kerhojen toimintaan. Oppilaskunta suunnitteli tutkimuksen ja on tehnyt koosteen tuloksista. Kaikista kouluista (28 kpl) kyselyyn osallistui 9 koulua. Koulujen 6. 8. luokan oppilailla oli paljon ideoita koulujen kerhoihin. Kolme eniten toivottua kerhoa olivat taide-, ruoanlaitto- ja näytelmäkerho. Liikunta-, laulu-, tanssi-, jalkapallo-, airsoft- ja leivontakerhot saivat myös suurta kannatusta. Eri aihealueiden isompia kokonaisuuksia olivat: musiikki, liikunta, tanssi, pelikerhot, käsityöt ja muut ideat. Muut ideat -aihealueesta voidaan mainita kaverikerho, jonka sisällöksi ehdotettiin keskustelua, pelejä ja kaikenlaista mukavaa tekemistä. Alhaalla on yhteenveto kartoituksesta. Nyrkkeily; 3 Tyttöjen; 3 Askartelu; Käsityö; 3 Peli; 3 Ammunta; 3 Sukellus; 3 Kitaransoitto; 3 Videopeli; 4 Tietokone; 4 Sähly; 5 Bändi; 5 Kuvis; 12 Kokki; 9 Näytelmä; 9 Liikunta; 6 Laulu; 6 Tanssi; 6 Valokuvaus; 5 Leivonta; 6 Airsoft; 6 Musiikki; 5 Jalkapallo; 6 Kaavio 1. Kerhoideat (vuosiluokat 6 8) Palautetta on pyydetty osallisuus- ja yhteistyötiimiltä Miten oppilaat ja huoltajat voivat osallistua ja vaikuttaa kerhotarjontaan? Tyytyväisyyskysely lähetetään oppilaille oppilaskunnan kautta, kyselyjä lähetetään vanhemmille esim. Wilman kautta tai vanhempainilloissa. Kerhojen aiheet ja kiinnostus kerhojen järjestämiseen nostetaan esiin. Miten oppilaat osallistuvat sisällön suunnitteluun ja kerhojen kehittämiseen? Oppilaille lähetetään kyselyjä esim. oppilaskunnan kautta. Kuinka oppilaiden palaute huomioidaan suunnittelussa ja kehittämisessä? Opettajat tai työryhmä käy vastaukset läpi ja kehittää toimintaa palautteen mukaan. Niitä kerhoja, joihin lapset eivät osallistu, ei järjestetä. 8

Laatukysymykset on liitetty koulujen toimintasuunnitelmaan Kuinka kerhotoiminta huomioidaan oppilaiden koko päivän suunnittelussa? Kuinka kerhotoiminnan turvallisuus- ja vastuukysymykset huomioidaan? Miten oppilaat osallistuvat kerhotoiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen? Laatutyöryhmä on kartoittanut koulun kerhotoimintaa kunnallisella tasolla Toimintaa järjestetään kaikissa peruskouluissa ja kehitetään eri yhteistyömuotojen kautta. Kerhomalleja suunnitellaan. Monipuolisia kerhoja suunnitellaan kaikissa peruskouluissa. Lapsia osallistetaan. Oppilashuolto otetaan mukaan toiminnan kehittämiseen. Kerhon vetäjinä voivat toimia opettajat, koulunkäynninohjaajat tai ulkopuoliset henkilöt. Vanhempainyhdistysten kanssa tehtävää yhteistyötä painotetaan. Vanhempia informoidaan toiminnasta ja otetaan mukaan kerhotoimintaan. Turvallisuus- ja vastuukysymykset käydään läpi. Koulujen kerho-ohjaajat huomioidaan koulutuksen suunnittelussa. Kerhotoimintaa voidaan järjestää myös koulupäivän aikana pidennetyn ruokatauon yhteydessä. Koulutusta suunnitellaan. Tavoitteena on järjestää useampia kerhoja kyläkouluissa, joissa iltapäivätoimintaa ei voida järjestää liian pienen osallistujamäärän vuoksi. Laadullisesti hyvä kerhotoiminta koostuu erityisesti yhteistyöstä, arvioinnista ja hyvin suunnittelusta työstä. Kyselytutkimuksen johtopäätökset Toiminnan on oltava monipuolista ja korkealuokkaista. Toiminta huomioidaan oppilaiden koko päivän suunnittelussa. Toimintaa koordinoidaan ja suunnitellaan yhteistyössä eri hallintoalueiden, kolmannen sektorin ja koulun sidosryhmien kanssa. Opinnäytetyön tulokset Opinnäytetyöni tuloksia käsitellään tässä yhteydessä, koska ne tukevat lasten osallisuuden edistämistä koulun kerhotoiminnassa. Toukokuussa 2017 tekemäni ammattikorkeakoulu Arcadan sosiaalialan lopputyön (YAMK) tavoitteena oli selventää vastuuohjaajien näkemyksiä lasten osallisuudesta iltapäivätoiminnassa Porvoossa. Tutkimuksen toimeksiantaja oli Porvoon kaupungin sivistystoimi/suomenkieliset koulutuspalvelut. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää lasten osallisuutta iltapäivätoiminnassa. Tutkimus oli laadullinen ja materiaali kerättiin kahdella fokusryhmähaastattelulla ja yhdellä pilottiryhmähaastattelulla. Materiaali käsiteltiin laadullisella sisällönanalyysillä. Henkilökunnalla on paljon kokemusta ja arvokkaita ajatuksia koskien lasten osallisuutta iltapäivätoiminnassa, jossa arvopohja, vuorovaikutus lasten kanssa ja lapsi aktiivisena osallistujana ovat osallisuutta edistäviä avaintekijöitä. Lasten tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen kuunteleminen, huomioiminen ja kunnioittaminen sekä henkilökunnan läsnäolo nähdään tärkeinä. Näiden asioiden toteutuminen on haastavaa, mikäli henkilökunnalla ei ole niitä huomioivaa yhteistä arvopohjaa. Positiivinen keskustelu tästä arvopohjasta on tärkeää. Niskanen (2010) korostaa, että jo olemassa olevien osallisuusmuotojen tehokas hyödyntäminen ei ole riittävä keino edistää toimijuutta ja aitoa kuulluksi tulemista. Osallisuusmuotojen sisälle tarvitaan uusia toimintatapoja, joiden kautta lapset ja nuoret tulevat aidosti kuulluksi, mikä oli tulkittavissa myös minun tutkimukseni tuloksista. Palomäki (2011) korostaa myös, että lapsen tulee tulla kuulluksi, sillä aikuisten määritelmä siitä, mikä lapselle on hyvää ja tärkeää, ei riitä. Lapset tulee nähdä oman elämänsä asiantuntijoina ja lasten osallisuutta heitä koskevassa päätöksenteossa tulee lisätä. 9

Siksi mielestäni on tärkeää, että jatkossa lasten osallisuudesta keskustellaan enemmän iltapäivätoiminnan henkilökunnan kanssa ja että iltapäivätoiminnassa mahdollisesti tehdään suunnitelma, pedagoginen strategia lasten osallisuudesta ja henkilökunnan roolista, mikä johtaa lapsen toimijuuden vahvistumiseen (vrt. Niskanen 2010). On tärkeää, että lapsi nähdään palvelun käyttäjänä ja asiantuntevana sosiaalisena toimijana, että lapsella on keskeinen asema päätöksentekoprosessissa (vrt. van Bijleveld et al. 2015) ja että osallistujalähtöinen toimintakulttuuri nostetaan vahvasti esiin (vrt Suomu et al. 2005). On tärkeää, että myös arvopohja nostettaisiin esiin ja että sitä korostettaisiin vahvasti keskusteluissa, jotka koskevat iltapäivätoiminnan kehittämistä, joka on yhteiskunnalle edullista ja ehkäisevää toimintaa ja joka voi tuoda suuria säästöjä tulevaisuudessa. Henkilökunta on tärkeä tekijä lasten osallisuuden edistämisessä. 7 Tulevaisuuden haasteet Erilaisia kerhomalleja Tavoitteena on suunnitella erilaisia malleja ja yhteistyömuotoja toimintaan, mm. kerhoja erityistä tukea tarvitseville lapsille sekä kerhoja, joissa on monikulttuurista toimintaa. Yhteistyö On tärkeää, että yhteistyötahot tuntevat koulun toimintaa ohjaavat säädökset ja tavoitteet sekä turvallisuus- ja vastuukysymykset. Koulun rehtori tai johtaja vastaa toiminnasta. Tavoitteena on lisätä koulun ja kodin välistä yhteistyötä ja viestintää. Yhteistyö koskee mm. tilojen käyttöä. Erityistä tukea tarvitsevia lapsia koskevasta yhteistyöstä keskustellaan. Talous Yhtenä haasteena ovat taloudelliset resurssit. Toiminnalle saadaan yhä valtion erityisavustusta, mikä edellyttää korvamerkittyjä rahoja. Erityistä tukea tarvitsevat lapset Tavoitteena on suunnitella kerhoja erityistä tukea tarvitseville lapsille, joita uhkaa syrjäytyminen. Koulun ja muiden tahojen välistä yhteistyötä kehitetään ja uusia malleja suunnitellaan. Oppilashuolto otetaan mukaan. Ohjaajat tarvitsevat tukea työssään, kun on kyse menetelmistä ym. Yhteistyö koulun ja vanhempien kanssa on tässä tapauksessa erittäin tärkeää. Porvoon perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelmassa mainitaan selvästi yhteistyö erityisesti lapsen vanhempien ja koulun kanssa. Iltapäiväkerho-ohjaajien ja koulujen kerho-ohjaajien koulutusta suunnitellaan. 10

Kerhojen sisältö Tavoitteena on, että sisältö on monipuolista ja vaihtelevaa. Lasten toiveet tulee huomioida. Tavoitteena on myös avoin yhteistyö vanhempien kanssa toiminnan suunnittelussa sekä kerhotoiminnan säännöllisessä arvioinnissa. Palautetta voidaan kerätä kerhon osallistujilta, vanhemmilta, ohjaajilta ja rehtoreilta. Vuosiluokat 7 9 Toiminnan haasteena on saada 7. 9. luokan oppilaat osallistumaan toimintaan. Valtakunnallisesti katsoen kaikista koulun kerhotoimintaan osallistuvista oppilaista 70 % on 1. 6.-luokkalaisia ja 30 % on 7. 9.-luokkalaisia. Myös Porvoossa on haasteita saada yläkoululaiset mukaan kerhotoimintaan. Suunniteltuja kerhoja ei ole pystytty toteuttamaan liian vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Koulutuspalveluiden kanssa on tehty yhteistyötä. Tavoitteena on parantaa koulumotivaatiota, ehkäistä yksinäisyyttä, harjoittaa sosiaalisia taitoja ja järjestää räätälöityjä kerhoja niille, jotka ovat syrjäytymisvaarassa. Toimintaan yritetään saada mukaan niitä nuoria, joilla ei vapaa-aikana ole mahdollisuutta osallistua säännöllisesti ohjattuun vapaa-ajan toimintaan. 11