SIPOON OPETUSTOIMEN PALVELUVERKKO

1 Oy Audiapro Ab 06.04.2010 SIPOON OPETUSTOIMEN PALVELUVERKKO Selvitys tulevaisuuden kouluverkkovaihtoehdoista Oy Audiapro Ab Aija Tuimala Esa Kohtamäki Håkan Fant Kappaleissa 5.3. ja 6 Tilakonsultit TM2 Mikko Marja-aho Pontus Högström

2 Sisältö 1. Työn taustaa... 3 1.1. Työn tavoite... 4 1.2.Sipoon kasvustrategia palveluverkkotarkastelun taustalla... 5 2. Sipoon koulutuspalveluiden nykytilanne... 6 2.1. Koulutuspalveluiden kuntarajat ylittävä yhteistyö... 8 2.2.Nykytilanne haastattelujen valossa... 9 2.3.kehittämisehdotuksia haastattelujen perusteella... 12 3. Opetuspalveluiden laatu... 13 3.1.Sipoolaisia linjauksia opetuspalveluiden laadusta... 18 3.2.Sipoolaisten kuntalaisten ja vanhempien näkemyksiä opetuspalveluista... 21 4. Palveluverkon kustannustarkastelu... 23 4.1. Koulujen koon vaikutus kustannuksiin ja laatuun... 26 4.2.oppilaskohtaiset/koulukohtaiset kustannukset ja niiden kehitys... 30 5. Kouluverkon ja väestökehityksen ennakointi... 35 5.1. Oppilasmäärän kehitys lukuvuonna 2010-2011... 36 5.2. Yleiskaavan alueet tulevien vuosien tarkastelun taustalla... 43 5.3. Väestönkehitykseen perustuvat oletukset laskennassa... 45 6. Suositukset Sipoon kunnalle palveluverkon kehittämiseksi... 48 6.1. Kouluverkon kehittämisen vaihtoehtoiset mallit... 49 6.2. Vaihtoehtojen vertailu... 54 6.3. Suositukset toimintamallista Sipoossa selvityksen perusteella... 57

3 1. Työn taustaa Sipoon kunnassa on käyty kouluverkkokeskustelua virkamiesten laatiman ehdotuksen pohjalta loppusyksystä 2009 alkaen hyvin vilkkaasti. Virkamiesten laatiman päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen rinnalle toivottiin ulkopuolista näkemystä tilanteesta. Kunnanhallitus päätti kokouksessaan 15.12.2009 ( 308) valtuuston vuodeksi 2010 hyväksymien sitovien tavoitteiden mukaisesti, että perusteellinen, laajamittainen ja myös poliittisiin keskusteluihin perustuva kouluselvitys tehdään. Ulkopuolisten toteuttaman selvityksen pohjalta tulee voida päättää mahdollisista kouluverkon muutoksista. Sipoon kunta pyysi tarjouksia Sipoon koulutuspalveluiden palveluverkon selvittämisestä. Audiator -Kehittämispalvelut (nykyinen Oy Audiapro Ab) aloitti työnsä 2.2. virkamiesten ja kouluverkkotyöryhmän puheenjohtajan tapaamisella. Työn valmistumisaikaa sääteli talousarviossa määritelty tavoite, jonka mukaisesti Sipoon valtuuston pitää pystyä päättämään kouluverkosta huhtikuussa. Kokousaikataulun mukaisesti käsittelypäivämääriksi täsmentyivät kunnanhallitus 13.4.2010 ja valtuusto 26.4.2010, jotka säätelivät koko työn aikataulutusta vahvasti. Työtä ohjasi kunnanhallituksen nimeämä kouluverkkotyöryhmä, jossa olivat edustettuina kaikki valtuustoryhmät. Lisäksi työryhmän kokouksiin kutsuttiin opetustoimen johtavat virkamiehet. Työn taustojen selvittämiseksi haastateltiin kunnan virkamiehiä, kunnanhallituksen, sivistysvaliokunnan ja jaostojen puheenjohtajat sekä työntekijäjärjestöjen luottamismiehiä. Tarkka lista asiantuntemustaan työhön antaneista henkilöistä on liitteenä 1. Kouluverkkotyöryhmä kokoontui valmistelun aikana 4 kertaa. Lisäksi työtä esiteltiin ja luottamushenkilöitä kuultiin valtuuston iltakoulussa sekä jaostojen ja sivistysvaliokunnan infossa. Vanhempia ja henkilökuntaa kuultiin tiukan aikataulun takia edustuksellisesti siten, että vanhempainyhdistyksistä kutsuttiin 1 edustaja/yhdistys keskustelu- ja kuulemistilaisuuteen. Henkilökunta osallistui päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen laatimiseen syksyllä 2009 hyvin vahvasti ja heidän viestinsä on selvityksen tekijöille välittynyt aiempien selvitysten, virkamiesten ja järjestöjen luottamusmiesten kautta.

4 Selvityksessä on kyse ennen kaikkea kouluverkkoratkaisun poliittisista linjauksista Sipoossa, mutta jotta poliittinen linjaus voi muodostua on selvitettävä monia eri näkökulmia asiaan. Tässä vaiheessa oppilaiden näkökulmia ei ole erikseen huomioitu, mutta heidän mielipiteitään voisi olla hyvä kuulla normaalien kouluviihtyvyyskyselyiden lisäksi esimerkiksi investointien toteuttamisvaiheen suunnittelun aikana. Kuva 1. Kouluverkon muutokseen vaikuttavia näkökulmia, joita on huomioitu selvityksen tekemisessä. 1.1. Työn tavoite Työn tavoitetta täsmennettiin ohjausryhmän ensimmäisessä kokouksessa hyväksytyn tarjouksen pohjalta. Ohjausryhmän tehtävänannonkin mukaisesti Sipoon kunta tarvitsee strategista suunnitelmaa sekä tulevien vuosien kehityksen ennakointiin mutta myös kiireellisten kouluverkkoratkaisujen tueksi. Työ koostuu kahdesta kokonaisuudesta: tilannekartoituksesta ja palveluverkkoselvityksestä. Tilannekartoitus käsittää Sipoon paikallisen kokonaiskuvan sekä valtakunnalliset kehittämissuuntaukset esimerkiksi laatukriteerien ja pedagogisten linjausten näkökulmasta. Palveluverkkoanalyysi koostuu seuraavista kokonaisuuksista:

5 7.Investointi -tarpeiden vertailut 8. Käyttökustannusten vertailut 6. Nykyisten toimipisteiden arviointi 1. Benchmarking - tarkastelut Palveluverkko -selvitys 5. Vaihtoehtoiset palveluverkot 2.Kokonaiskustannusvertailut 4. Palvelutarpeiden ennakointi 3. Aikajakson valinta Kuva 2. Palveluverkkoselvityksen kokonaisuudet 1.2.Sipoon kasvustrategia palveluverkkotarkastelun taustalla Sipoon valtuusto on päättänyt 28.5.2007 Sipoo 2025 strategiasta, jonka mukaan Sipoon väestö kolminkertaistuu vuoteen 2025 mennessä eli kasvua on noin 36.000 asukasta. Tämän strategian pohjalta kuntaan on myös laadittu yleiskaava, joka hyväksyttiin valtuustossa joulukuussa 2008. Kaava on kuitenkin vielä valitusprosessissa. Kasvustrategiatyö on nytkähtämässä kevään 2010 aikana askeleen eteenpäin ja kaavasuunnittelun tarkentumisen ja lisäresursoinnin kautta. Myös valtuusto on käsitellyt asiaa seminaarissaan maaliskuussa 2010. Kasvutavoite on erittäin haastava ja edellyttää hyvin aktiivista otetta kunnalta toteutuakseen, vaikka kaikki edellytykset kasvulle Sipoossa ovatkin olemassa. Normaali väestönkasvuennuste Tilastokeskuksen mukaan vuoteen 2025 mennessä olisi noin 5 500 asukasta. Opetuspalveluiden palveluverkossa tulee huomioida kasvusuunnitelmat ja niiden kohdentuminen alueittain, mutta vuositason tarkkaan suunnitteluun kasvustrategia ja yleiskaava antavat todellisuudessa vain suuntaviivat.

6 2. Sipoon koulutuspalveluiden nykytilanne Sipoon perusopetus on hallinnollisesti yksi kokonaisuus, mutta lain mukaisesti kieliryhmien asioita johtavat erilliset luottamushenkilötoimielimet eli jaostot. Koulutuspalvelun tulosyksikön päällikkönä toimii suomenkielinen opetusjohtaja, jonka alaisuudessa on myös ruotsinkielinen opetusjohtaja. Suomenkielisiä alakouluja on tänä päivänä neljä. Lisäksi suomenkielisiä kouluja on yksi yhtenäiskoulu sekä yksi yläkoulu. Ruotsinkielisiä alakouluja on kymmenen ja yläkouluja yksi. Kuva 3. Sipoon perusopetuksen rakenne Maantieteellisesti Sipoon koulut sijaitsevat hajallaan siten, että pääsääntöisesti suomenkieliset koulut on keskitetty taajamiin ja ruotsinkieliset useammin kyliin.

7 Pätevien opettajien rekrytointi on ollut ongelmallista erityisopetukseen ja kyläkouluille. Opettajien epäpätevyyden tuoma ongelma korostuu niissä kouluissa, jotka ovat pieniä kahden tai kolmen opettajan yksiköitä. opettajavirkoja epäpätevä %osuus luokanopettajat ruotsinkieliset 34 7 20,6 suomenkieliset 42 0 0,0 lehtorit ruotsinkieliset 30 1 3,3 suomenkieliset 38 0 0,0 erityisopettajat ruotsinkieliset 10 2 20,0 suomenkieliset 15 4 26,7 päätoimiset tuntiopettajat sivutoimiset tuntiopettajat ruotsinkieliset 12 9 75,0 suomenkieliset 8 4 50,0 ruotsinkieliset 10 10 100,0 suomenkieliset 1 1 100,0 yhteensä ruotsinkieliset 96 29 30,2 suomenkieliset 104 9 8,7 Kuva 4. Opettajien pätevyydet Sipoossa lukuvuoden 2009-2010 aikana. Päätoimiset tuntiopettajat opettavat yli 16 viikkotuntia ja sivutoimiset alle 16. Koulukuljetukset Perusopetuslain 32 mukaisesti perusopetusta saavan oppilaan koulumatka ollessa viittä (5) kilometriä pidempi, on oppilaalla oikeus maksuttomaan kuljetukseen. Matka mitataan lyhyintä jalankulkukelpoista ja läpi vuoden käytettävissä olevaa tietä pitkin kotoa koulun pihaan. Lisäksi laki säätää, että päivittäinen koulumatka odotuksineen saa kestää enintään kaksi ja puoli tuntia. Jos oppilas lukuvuoden alkaessa on täyttänyt 13 vuotta, saa koulumatka kestää enintään 3 tuntia. Kuljetusta odottavalle oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus ohjattuun toimintaan. Oppilaat, joiden koulumatka on lyhyempi kuin 5 kilometriä, voivat erityisin perustein saada koulumatkoille kuljetuksen. Kuljetusta anotaan kirjallisesti lukuvuodeksi kerrallaan ja sen

8 perusteena voi olla pitkä koulumatka (yli 3 km 1.-3. luokan oppilailla), terveydelliset syyt (lääkärintodistus vaaditaan) tai vaarallinen koulutie (sivistysvaliokunnan nimeämät tieosuudet). Ensisijaisesti koulukuljetuksissa käytetään Sipoossa olemassa olevia vuorobussireittejä. Mikäli vuorobussiliikennettä ei voida hyödyntää, hoidetaan kuljetukset tilausajoina bussilla tai taksilla. Sipoossa järjestetään lisäkuljetuksia tarpeen mukaan bussipysäkille mikäli 1-6. vuosiluokan oppilaan matka pysäkille on yli kaksi (2) kilometriä ja 7-9. vuosiluokan oppilaan matka pysäkille on yli kolme (3) kilometriä. 2.1. Koulutuspalveluiden kuntarajat ylittävä yhteistyö Perusopetuksen osalta Sipoo tekee yhteistyötä naapurikuntien kanssa tarjoten heille ruotsinkielistä opetusta seuraavasti: Kerava ostaa Sipoolta ruotsinkielistä opetusta Mårtensbyn alakoulusta sekä Kungsvägenin yläkoulusta. Järvenpää ostaa ruotsinkielistä opetusta Norra Paippiksen alakoulusta sekä Kungsvägenin yläkoulusta. Pornainen ostaa ruotsinkielistä opetusta Norra Paippiksen, Södra Paipiksen sekä Borgbyn alakouluista. Sopimukset ovat mahdollisimman kustannusneutraalit eli tilaajakunta maksaa osuutensa oppilaidensa aiheuttamista kustannuksista tuottajakunnalle (Sipoo) sekä vastaa oppilaiden kuljetuskustannuksista. Sopimukset voidaan irtisanoa päättymään lukuvuoden loppuun siten, että irtisanomisaika on yksi lukuvuosi. Mikäli opetus loppuisi sovituissa alakouluissa, asiasta tulee sopimusten mukaan neuvotella kuntien kesken. Helsinki ja Sipoo ovat lisäksi tehneet sopimuksen osakuntaliitokseen liittyen. Sopimuksella koululaiset voivat jatkaa aiemmassa koulussaan vuosiluokat loppuun liitoksesta huolimatta. Sipoo ostaa erillisellä sopimuksella myös EHA-opetus, maahanmuuttajien kotouttamiskoulutusta ja perusopetukseen valmistavaa opetusta maahanmuuttajille Keravalta. Sipoon kunnan alueella annetaan kunnan toimesta perusopetuksen jälkeistä tutkintoon tähtäävää II asteen koulutusta Sipoon lukiossa ja Sibbo Gymnasiumissa. Toisen asteen

9 ammatillinen opetus ei ole kunnan itse järjestämää vaan Sipoon kunta on mukana Itä- Uudenmaan koulutuskuntayhtymässä, Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymässä sekä Porvoon kauppaoppilaitoksessa. Opetustoimen valtionosuus muuttuu vuonna 2010 esi- ja perusopetuksen osalta ylläpitäjämallista kunnan esi- ja perusopetusikäisten lasten määrän mukaan toteutuvaksi. Vastaavasti esi- ja perusopetuksen osalta otetaan käyttöön kotikuntalaskutus. Tämä muutos aiheuttaa päivittämistarvetta Sipoon ja naapurikuntien välisille yhteistyösopimuksille. Naapurikuntien tilannetta on syytä tarkkailla myös niiden rajantakaisten alueiden palvelutarpeiden kehityksen vuoksi, sillä Sipoolla voisi olla tulevaisuudessa mahdollista hankkia palvelua naapurikunnilta palvelutarpeiden huippujen tasaamiseksi. 2.2.Nykytilanne haastattelujen valossa Selvityksen taustatietojen keräämiseksi sekä näkemyksen luomiseksi nykytilanteesta on käyty keskusteluja liitteen 1 mukaisten henkilöiden kanssa. Tässä luvussa esitetään konsultin yhteenvetona esille nousseita kehitettäviä asioita nykytilanteessa teksti siis ei ole suora yhteenveto haastatteluista. Luvun tarkoituksen on nostaa esille perusopetuksen johtamiseen ja järjestämiseen liittyviä kehittämiskohteita Sipoossa osana strategisia linjauksia. Palveluverkkovalmistelut Viime syksynä julkistettuun virkamiesten kouluverkkoselvitykseen (Päiväkoti- ja kouluverkko, toinen luonnos 6.11.2009) liittyy paljon epäilyksiä kieliryhmien, vanhempien, virkamiesten, henkilöstön ja luottamushenkilöiden välillä eri suuntiin. Työ on ulkopuolisen näkökulmasta tehty senhetkisillä tiedoilla varsin hyvin, mutta ratkaisuehdotuksen linjauksista tai perusteista ei tunnu olevan yksimielisyyttä Sipossa. Joidenkin haastateltavien mielestä kouluverkkoasian valmistelun ja viestinnän prosessit eivät sujuneet parhaalla mahdollisella tavalla, minkä vuoksi asia selkeästi ylikuumentui. Pedagogisiin linjauksiin liittyen on haastatteluissa esitetty erilaisia toiveita. Toisaalta toivotaan, ettei tehtäisi suuria kouluja ja toisaalta, että yhdessä luokassa opetettaisiin korkeintaan kahden ikäluokan oppilaita. Alaluokkien opetuksen toivotaan olevan lähellä kotia. Sipoon kilpailukyvyn näkökulmasta toivotaan vahvoja ja kehittyviä yksiköitä, jotta laadukkailla koulupalveluilla voidaan erottua. Palveluverkon muutokseen suhtaudutaan realistisesti, mutta hyväksyttäviä

10 asiaperusteita vaaditaan taustaksi. Koulutiloilta odotetaan joustavuutta ja monikäyttöisyyttä sekä tehokkuutta. Johtaminen Sipoossa Sipoossa on tehty useita suunnitelmia opetuspalveluidenkin osalta, mutta silti haastateltavat kertovat, että pitkän tähtäimen strateginen suunnittelu ei ole ollut ominaista Sipoon kulttuurissa. Esimerkkinä tästä voi mainita kaavatilanteen tai koulutuspalveluiden hyvin laaditut strategiset suunnitelmat, joista uupuu päätöksentekijöiden hyväksyntä ja sitä kautta myös virkamiesten mahdollisuudet toimeenpanna suunnitelmia. Strategisiin linjauksiin flipperipäätösten sijaan - oli erään haastateltavan toive jatkossa. Keskinäinen epäluottamus sekä roolien epäselvyys haittaavat sekä päätöksentekoa että virkamiesten selkeää toimeenpanotehtävää. Paikallinen asiantuntemus ei ole tilanteen vuoksi ollut virkamiesten kokemusten perusteella arvostettua, vaan tukea on usein haettu ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Hallinto Sivistysvaliokunnan alaisten jaostojen tehtäväkenttä on nykytilanteessa hieman epäselvä suhteessa sivistysvaliokuntaan. Kokonaisuuden kannalta ei nähdä kovin hyvänä valiokunnan ja jaostojen erillisiä esittelijöitä, sillä organisaatiot eivät tee samasta asiasta välttämättä samoilla tiedoilla päätöksiä. Myös perustelutietoa toivotaan nykyistä enemmän, vaikka viimeaikaista kehittämistyötä myös kehuttiin. Toimialojen välinen valmistelu on kuitenkin sujunut viime aikoina hyvin. Esittelijöiden tiedonvaihto sivistyspalveluiden sisällä onkin erittäin kriittisessä roolissa tässä rakenteessa. Ruotsinkielisen hallinnon määräaikaiset järjestelyt koetaan eräiden haastateltavien mielestä epävarmuutta lisäävinä toimenpiteinä. Positiivista tahtoa ja valmistelua osoittavat jaostojen yhteiskokoukset eivät ole edistäneet toivotulla tavalla yhteisten linjojen aikaansaamista. Opetuspalveluiden talous ja sen seuranta Opetuspalveluissa on viime vuosina tietoisesti haluttu parantaa laatua lisäämällä rahoitusta. Talouden hallintaan haetaan nyt ratkaisua rakenteita miettimällä eikä laatua haluta lähteä laskemaan. Tilakustannukset ja kiinteistöpalvelu koetaan kalliiksi ja vaikutusmahdollisuudet näihin kustannuksiin eivät ole kaikille selvät.

11 Talouden seurantaan toivotaan lisäpanostusta hallinnossa Sipoon omien vuosien ja eri kuntien vertailujen saamiseksi. Osakuntaliitoksen hetkeen liittynyt kustannusten kasvu sekä suuret ennusteiden heitot viime vuosina ovat heikentäneet luottamusta päätöksenteossa olevaan taloustietoon. Palveluverkkoselvitys nähdään hyvänä, sillä se auttaa myös investointien suunnittelussa. Tietoinen suunnittelu on reilumpaa kuin hiljainen alasajo kommentoi eräs haastateltava. Valmiutta monitoimikeskuksiin, jossa sekä suomen- että ruotsinkielistä opetusta, on olemassa. Yhteiset tilaratkaisut vähentävät erikoistilojen rakentamisen tarvetta ja säästävät kustannuksia. Yhteistyö vanhempien kanssa Vanhempainyhdistykset Sipoossa ovat suhteellisen aktiivisia. He ovat esittäneet myös näkemyksiään virkamiesten kouluverkkoselvityksestä. Opetuspalveluiden hallinnon ja vanhempainyhdistysten yhteys ei ole kuitenkaan kovin aktiivinen vaan yhdistykset toimivat enemmän kouluilla. Opetuspalveluiden laatu Opetuspalveluiden laadusta ollaan ylpeitä, joskin sitä seurataan hieman eri tavoin eri kieliryhmien osalta. Yhdenvertaisuutta ja yhteistä toiminnan kehittämistä kieliryhmien välille kaivataan nykyistä enemmän. Erään haastatellun mielestä nykyistä kiinteämpi yhteinen hallinto eri kieliryhmille edistäisi yhtenäisen laadun kehitystä parhaiten. Kouluverkon hajanaisuuden koetaan heikentävän erityispalveluiden ja oppilashuollon laatua esimerkiksi mainittiin koulukuraattorin työajan käytön tai erityisopetuksen saatavuus kyläkouluilla. Sipoon kilpailukyky ja opetuspalveluiden tulevaisuus Sipoon kasvustrategia on syntynyt tarpeeseen kehittää Sipoon kilpailukykyä naapureihin verrattuna. Strateginen muutos on valtava, sillä aiemmin Sipoo on joidenkin haastateltavien mielestä tietoisesti suojellut nykytilan säilymistä. Isot naapurikunnat koetaan uhkana, jos Sipoo ei itse kehity. Mahdollisuudet nähdään Sipoolle todella hyvinä. Pienen kunnan välittömyys on etu, jonka halutaan säilyvän. Kaksikielisyys voisi olla myöskin keihäänkärki ja kilpailuetu opetuspalveluissa.

12 Nykyisen kouluverkon ja kasvutavoitteiden yhteensovittaminen on haastavaa. 1970-luvun strategiset valinnat kieliryhmien perusopetuksessa ovat nyt väkisin pöydällä päätöksenteossa. Yksi Sipoon opetuspalveluiden kehittämisen linja olisi tulevaisuudelle löydyttävä ja oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen kohtelu taattava kaikille Sipoon koululaisille. 2.3.kehittämisehdotuksia haastattelujen perusteella Sipoon tilanteesta nousi esille yleisiä johtamiseen ja toimintaan liittyviä selvennettäviä asioita, jotta strateginen johtaminen ja yhteisten linjausten muodostuminen olisi jatkossa helpompaa. Tässä listauksena muutamia kehittämisehdotuksia tilanteeseen liittyen: Strategisen suunnittelun merkitys korostuu jatkossa nykyisen linjauksen mukaisesti. Kokonaisnäkemystä asioissa painotetaan sekä johtoryhmässä että hallituksessa jatkossa enemmän yksittäisen toimialanäkemyksen, poliittisen linjan tai kieliryhmän näkemyksen sijaan. Organisaatiouudistus tähtää tähän prosessien määrittelyn kautta. Luottamushenkilöiden ja virkamiesten rooleja selkiytetään. Näin luottamushenkilöt saavat aikaan Sipoon tulevaisuudesta linjauksia ja päätöksiä ja virkamiehet voivat toimia paremmin päätösten toimeenpanijoina. Jaostoille ja valiokunnalle pidetään mahdollisia infoja ja keskustelutilaisuuksia yhteisesti kahdella kielellä. Kokoukset pidetään erikseen hyvää hallintotapaa noudattaen, mikä tarkoittaa tietoon perustuvaa valmistelua, selkeitä kokouskäytäntöjä ja aikatauluja sekä tiedottamista. Yhtenäiseen kokonaisuuden valmisteluun panostetaan virkamiespuolella, jotta eri toimielimet tekevät päätöksiä saman tiedon varassa. Sipoossa määritellään tarkemmin mitä laatu perusopetuksessa tarkoittaa ja siitä tehdään poliittinen linjapäätös. Kaksikielisyys käännetään positiiviseksi voimavaraksi ja kilpailueduksi. Kunnan kasvustrategiaan sitoudutaan ja opetuspalveluiden strategiset linjaukset tarkennetaan. Talouden seuranta otetaan tarkemmin osaksi raportointia ja johtamista. Seurantaan valitaan tietyt asiat ja tietyt kunnat, sekä valtakunnan keskiarvot, joihin nähden Sipoon kehitystä tarkastellaan jatkossa.

13 Strategia on perusta investointien suunnittelulle. Investointien päätöshetkellä tulisi arvioida investoinnista seuraava vuokrien määrä sekä määritellä rakennettavien kohteiden laatutaso tehdäänkö Sipoossa riittävän hyviä vai erityisen hienoja kouluja? Kiinteistöpalveluiden vastuut ja työnjako kuvataan tilapalveluiden ja koulujen välillä. Jatkossa vanhempainyhdistysten edustajien kanssa voisi olla kehittämislinjauksiin liittyen useammin kuulemisia. Vanhempainyhdistysten tietojen ylläpito tulisi saada järjestelmälliseksi ja edustajat tai yhteyshenkilöt eri kieliryhmistä sovittava hallinnolle. 3. Opetuspalveluiden laatu Opetusministeriö on julkaissut vuonna 2009 perusopetuksen laatukriteerit (julkaisu19/2009). Julkaisun tiivistelmän mukaan kunnat voivat arvioida koulutoimea koskevien päätösten lyhyen ja pidemmän aikavälin vaikutuksia koulujen toimintaan. Parhaimmillaan kriteerien avulla voidaan tunnistaa havaittuja koulutuksen epäkohtia ja korjata niitä vuosittaisessa toiminnan ja talouden suunnittelussa. Opetuspalveluiden laatukriteeristöä uudistetaan parhaillaan. Vuonna 2008 ilmestyneen kriteeristön mukaan keskeisiä näkökulmia opetuspalveluiden laadulle ovat oppilaan kohtaama laatu sekä rakenteiden laatu, jotka molemmat tulee arvioida opetuksen laatua tarkasteltaessa. Sipoon kunnan osalta palveluiden laatutasoa ei ole vielä määritelty, minkä vuoksi on mahdollista, että eri toimijat painottavat laadun eri osa-alueita esimerkiksi kouluverkkoratkaisussa. Sipoon kunta on saanut valtiolta rahoitusta laatukriteerien työstämiseen. Laadun kehittämistyö on aikataulutettu ja kehittämisryhmät ovat aloittaneet toimintansa. Tavoitteena on, että keväällä 2011 uudet laatukriteerit olisivat jo käytössä Sipoossa. Hyvä pohja laatutyölle on myös kunnassa aiemmin virkamiestyönä valmisteltu koulutuspoliittinen ohjelma (http://www.sipoo.fi/easydata/customers/sipoo/files/arkiv/koulpolohjelma.pdf).

14 Johtaminen Rakenteiden laatu Arviointi Oppilaan kohtaama laatu Opetussuunnitelma Opetus ja opetusjärjestelyt Oppiminen, Kasvu ja hyvinvointi Osallisuus ja vaikuttaminen Kodin ja koulun yhteistyä Oppimisympäristön turvallisuus Henkilöstö Taloudelliset resurssit Kuva 5. Opetusministeriön laatukriteeristö rakenteiden sekä oppilaan kohtaaman laadun näkökulmasta. (lähde OPM julkaisu 19/2008) Seuraavaksi avataan koulutuspalveluiden laatu- määritelmää tarkemmin. Otsikoiden alle on listattu esimerkinomaisesti seurattavia ja mitattavia asioita, joiden kautta käsitys kokonaislaadusta muodostuu. Rakenteiden laatu näyttää opetuspalveluiden tilanteen kokonaiskuvan. Usein strategisen johtamisen näkökulmasta tarkastellaan sovelletun tasapainotetun mittaristo (BSC)-mallin mukaisesti rakenteiden laatua: Talous: taloudellisten resurssien riittävyys ja taso per kuntalainen tai per oppilas, rehtorin ja kouluyksikön selkeät talousvastuut Henkilöstö: koulutuksen ja osaamisen taso, henkilöstön riittävyys, tukipalveluhenkilöstö esim. kouluavustajien määrä, työhyvinvointi ja määräaikaiset työsuhteet

15 Johtaminen: rakenteet, hallinto, opetussuunnitelmat, rekrytointi, arvot, toimintatavat ja kehittämissuunnitelmat Arviointi: oppimistulokset, ulkopuoliset arvioinnit ja itsearviointi, arviointikriteerit ja arvioinnin suunnitelmallisuus Oppilaan näkökulmasta laatu on hieman moniulotteisempi kokonaisuus opetussuunnitelma: yhdenvertaisuus, suunnitelman laatiminen ja toteuttaminen sekä arviointi, sidosryhmät mukana opetus ja opetusjärjestelyt: kasvatus- ja opetustehtävän menetelmät ja tavoitteet, oppilaiden tarpeet, opetustilat ja varusteet, opetushenkilöstön pedagoginen osaaminen, jatkuva kehittäminen oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin tukeminen: oppilashuolto, tukipalvelut ja oppilaanohjaus, toimialojen yhteistyö ja moniammatillisuus, yhtenäinen oppimispolku (nivelvaiheet), lähipalvelut ja seudullinen yhteistyö osallisuus ja vaikuttaminen: lasten ja nuorten osallistuminen päätöksentekoon, oppilaskuntatoiminta, palautejärjestelmät kodin ja koulun yhteistyö: selkeät tavoitteet ja sisällöt, positiivinen ja keskusteleva lähtökohta, uusi teknologia tukena oppimisympäristön turvallisuus: työympäristö on turvallinen ja terveellinen ja sitä valvotaan, vuosikorjaukset suunnitelmallisesti, kalustus ja välineet, kriisitilanteiden toimintamallit, kestävä kehitys Tässä raportissa tuodaan kuvauksin ja numeroin tietoa koulutuspalveluiden laadusta Sipoossa. Tilakonsulttien tilakorteissa esitellään tarkemmin opetustilojen laatua, missä erityishuomio kiinnittyy tilojen turvallisuuteen ja terveyteen oppilaiden kannalta erittäin tärkeään laatutekijään. Opiskelu- ja työympäristölle asetetut perusteet Opiskeluympäristön perusteet muodostuvat perusopetuslaista, opetuksen valtakunnallisista tavoitteista, tuntijaosta ja opetussuunnitelman perusteista. Näiden pohjalta koulutuksen järjestäjä on veloitettu huolehtimaan opiskeluympäristön turvallisuudesta ja seuraamaan

16 koulutuksen toteutumista ja vaikutuksia. Koulu toimintaympäristönä käsittää fyysisesti ja psyykkisesti turvallisen oppimisympäristön, opetuksen järjestämispaikkojen sijainti, matkat ja liikenneyhteydet mahdollisimman turvallisia ja lyhyitä. Esiopetuksen osallistuvilla tulee olla mahdollisuus käyttää päivähoitopalveluita ja aamu- ja iltapäivätoiminnan tulee tarjota mahdollisuus osallistua ohjattuun ja virkistävään toimintaan sekä lepoon. Oppilaalla on oikeus oppimista tukevaan oppilashuoltoon. Koulu on työpaikka, jossa opetetaan, ohjataan oppimaan, tuetaan oppimista ja opitaan. Työturvallisuuslain mukaan työympäristön on oltava toimintaan nähden tarkoituksenmukainen. Perusopetuslaki edellyttää opetuksen järjestämistä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Pedagogisesta näkökulmasta opiskeluympäristön tulee olla viihtyisä, esteettinen, fyysisesti ja psyykkisesti turvallinen ja tuettava oppilaan terveyttä, kasvua ja oppimista. Opiskelutiloja ja - välineitä tulee voida käyttää joustavasti, jotta voidaan käyttää monipuolisia opetusmenetelmiä ja työskentelytapoja. Koulun varustuksen tulee tukea oppilaan kehittymistä tulevaisuuden tietoyhteiskunnan jäseneksi. Työvälineiden, materiaalin, kirjasto-, kulttuuri- ja mediapalveluiden tulee olla oppilaan käytettävissä niin, että hän voi opiskella aktiivisesti ja myös itsenäisesti. Opiskeluympäristön tulee tukea oppilaan opiskelumotivaatiota, uteliaisuutta, aktiivisuuttaan, itseohjautuvuuttaan ja luovuuttaan. Tavoitteena on avoin, rohkaiseva, kiireetön ja myönteinen ilmapiiri. Mahdollistava koulurakennus Koulu suunnitellaan ja rakennetaan oppimista varten. Fyysisellä koululla voidaan vaikuttaa opetuksen järjestelymahdollisuuksiin, sosiaalisten suhteiden muodostumiseen, ilmapiiriin, itsensä toteuttamiseen, terveyteen, turvallisuuteen ja oppimiseen. Hyvällä suunnittelulla mahdollistetaan lisäksi taloudellisuus rakentamisvaiheessa ja käyttökustannuksissa. Sipoon suuren kasvutavoitteen näkökulmasta koulujen tulee olla joustavia niin tilojen kuin välineidenkin osalta. Joustavuus, avoimuus, monipuolisuus, kokeellisuus ja yhteistyömahdollisuudet ovat tärkeitä. Koulujen tulee olla työpaikkoja, joissa erikokoiset ryhmät voidaan muodostaa tiloja yhdistämällä ja eriyttämällä. Varustetason tulee olla hyvä ja mahdollisesti siirrettävissä. Kädentaitoa harjoittavat tilat muodostavat työtiloja, joissa mahdollistuu kädentaidot, kielellinen ja

17 kuvallisen viestintä, musiikki ja ilmaisu. Kalusteiden tulee olla siirreltävissä ja niistä tulee voida muodostaa erilaisia oppimisympäristöjä. Tilat voidaan jakaa erilaisiksi myös kalusteiden avulla. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhteistyö on uusi trendi, jolla on pedagoginen lähtökohta. Päivähoidon ja koulun välisellä yhteistyöllä saavutetaan myös säästöjä tukipalveluiden kustannuksista. Ratkaisu mahdollistaa yhteistyön toiminnassa ja tilojen käytössä. Koulutiloja ei kannata rakentaa pelkästään päiväkäyttöä varten. Koulut ovat osaamiskeskuksia, joiden yhteydessä on vapaa-ajan, kulttuurin, kirjasto ja yhdistystoimintaa. Palveluverkon joustavuus Kouluverkon joustavuus tukee palveluverkon toimintakykyä palvelutarpeiden muutoksissa. Muutoksia aiheuttavat nopea väestökasvu ja siitä johtuva ikärakenteen kerrostuminen. Sipoon päivähoito- ja kouluverkkojen haasteeksi muodostuu erityisesti kasvuvuosiin ajoittuvien ohimenevien palvelutarpeiden hallinta. Sipoon on järkevää ottaa ohimenevien palvelutarpeiden ennakointi osaksi kouluverkon strategista suunnittelua, sillä oppilasmäärien alueelliset vaihtelut ovat merkittäviä. Kouluverkon suunnittelun toimiva lähtökohta on se, että pysyvä ja ohimenevä palvelutarve määritellään erikseen ja palvelutarpeille etsitään niiden keston mukaan valittu ratkaisumalli. Joustavuutta voidaan toteuttaa sekä koko verkon mittakaavassa että yksiköiden sisäisillä ratkaisuilla. Palveluverkon on helppoa mukautua palvelutarpeen kasvuun, mutta ongelmia aiheuttaa palvelutarpeen väheneminen. Alueellisten palveluiden mitoittaminen on järkevää tehdä ennakoiden siten, että ohimenevät palvelutarpeet toteutetaan esimerkiksi parakkikoulujen avulla, kuntarajat ylittävällä kouluyhteistyöllä tai yksiköiden sisäisen jouston avulla. Sipoon tapauksessa ohimeneviä palvelutarpeita voitaisiin säätää myös kyläkouluverkon avulla siten, että kyläkouluista luovutaan siinä vaiheessa kun lyhytaikainen huipputarve kääntyy laskuun. Yksiköiden sisäinen jousto voidaan toteuttaa useilla tavoilla. Sipoon olisi järkevää ottaa tarkasteluun mukaan päivähoitopalvelut, joiden kohdalla palvelutarpeen muutokset ovat nopeita ja edeltävät aina koulupalveluiden kysynnän kasvua. Joustavuutta yksiköihin voitaisiin toteuttaa rakentamalla pienten lasten kouluja, joissa päivähoitotilat muuttuisivat koulutiloiksi ikärakenteen muuttuessa. Yksiköihin on järkevää toteuttaa myös sellaisia ratkaisuja, jotka tukevat joustavuutta kieliryhmien kesken. Kevytrakentamisella, esimerkiksi siirtokelpoisilla

18 tilaratkaisuilla, voidaan toteuttaa yksiköihin tilapäistä koulutilaa, joka palvelee ainoastaan yksikköön kohdistuvaa palveluhuippua. 3.1.Sipoolaisia linjauksia opetuspalveluiden laadusta Päiväkoti- ja kouluverkkoselvitys syksy 2009 Viime syksynä päiväkoti- ja kouluverkon linjauksina(päiväkoti- ja kouluverkko, toinen luonnos 6.11.2009) olivat mm. seuraavat periaatteet: Laadukkaan koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen kaikissa kouluissa. Ajanmukaiset ja pedagogisesti toimivat tilat kaikille oppilaille. Pätevät opettajat sekä muu henkilökunta. Oppilashuoltopalvelujen turvaaminen kouluissa. Esiopetus ja siihen liittyvä päivähoito siirretään kokonaisuudessaan koulun toiminnaksi Koulutilojen kunnostus arvioidaan taloudellisten ja toiminnallisten syiden perusteella Uusista kouluista tehdään pääosin 0-9 vuosiluokkien yhtenäiskouluja sekä muutamia 0-6 vuosiluokkien kouluja. Uusien koulujen myötä koulujen oppilaaksi ottoalueet tulee määritellä uudelleen Koulurakentamisessa tulee huomioida erityisopetuksen järjestäminen ja varautua siihen, että tulevaisuudessa myös EHA1, EHA 2, ja MAMU opetusta järjestetään Sipoossa. Uudet rakennettavat päiväkodit 6-osastoisia 126-paikkaisia päivähoitoyksiköitä Perusopetus ja päivähoito samaan kiinteistöön tai lähellä oleviin toimitiloihin (monitoimikeskukset) Suunnittelussa huomioitava toimivat ja turvalliset liikenneyhteydet sekä tonttien riittävä koko, hyvä sijainti ja tilojen suunnittelun tärkeys Periaatteet ovat erittäin hyvät ja perustellut laadun näkökulmasta, mutta poliittisella puolella ei löytynyt sitoutumista pääsääntöisesti suurien yksiköiden rakentamiselle perustuvalle mallille

19 viime syksynä. Esimerkiksi päivähoitoon pitäisi kasvustrategiaan perustuvien laskelmien mukaan lisätä noin 3000 päivähoitopaikkaa, mikä tarkoittaisi 6.11.2009 päivätyn Sipoon päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen mukaan noin 25 päiväkodin rakentamista noin 1,6 päiväkodin vuosivauhdilla. Pienyksiköitä rakennettaessa määrä moninkertaistuisi. Sipoossa varhaiskasvatus ja opetustoimi ovat molemmat sivistystoimen hallinnon alaisuudessa. Myös valtakunnallisesti mietitään parhaillaan entistä tiiviimpiä kokonaisuuksia varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välille. Sipoon viranhaltijat ovat tämän yhteisen oppimispolun ottaneet tulevaisuuden mahdollisuutena suunnittelussaan huomioon ja se tulee jatkossa heijastumaan myös investointien suunnitteluun jatkossa. Jaostojen linjauksia tammikuussa 2010 Sipoon sivistysvaliokunta on pyytänyt 15.2.2010 mennessä alaisiltaan jaostoilta linjausehdotuksia vastuualueidensa palveluiden kehittämisestä kasvustrategian mukaisesti. Sivistysvaliokunta ei ole vielä ottanut asiaa käsiteltäväkseen, mutta jaostot käsittelivät asian määräajassa. Luokkien määrälliset ohjearvot, kuten tavoitekoko sekä maksimikoko, on määritelty vuonna 2009 suomen- ja ruotsinkielisten jaostojen yhteistyössä. Suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulutusjaosto saivat käsittelyynsä hyvin samanlaiset esitykset tilanteesta. Esitysteksti linjasi laajasti tämänhetkistä tilannetta ja kehittämistoimintaa, joka keskittyy vahvasti pitkäjänteisen laatutyön linjaamiseen Sipoon kunnassa. Lisäksi erillisselvitys kunnassa on menossa erityisopetuksen järjestämisestä. Jatkoehdotuksena suomenkielinen jaosto esitti, että myös lukioiden tulevaisuudesta sekä aamu- ja iltapäiväpalveluista tulisi tehdä erilliset selvitykset. Nykyisin kunta ei rahoita aamu- ja iltapäiväpalvelua yli valtion rahoituksen ja toimintaa järjestävät useat tahot, joten rahoitus ja laatutaso vaihtelevat toimintayksiköittäin. Ruotsinkielinen jaosto ei halunnut kouluverkkoselvityksen ollessa kesken ottaa kantaa tilanteeseen muilta osin kuin lukiokoulutusselvitykseen ja aamu/iltapäivähoitoon liittyen. Suomenkielisen jaoston sivistysvaliokunnalle esittämiä linjauksia 27.1.2010: Koulujen koko tulisi olla sellainen, että yhdysluokkia voitaisiin välttää, laadukasta erityisopetusta voisi järjestää kouluilla ja sitä kautta myös muita oppilashuollon tukitoimia

20 asianmukaisessa laajuudessa. Tässä kohden jaostossa viitattiin valmisteilla oleviin lainmuutoksiin, jotka koskevat erityisopetusta. Oppilaita olisi silloin noin 200 tai enemmän. Kaikissa kouluissa pitäisi olla omat teknisen työn tilat sekä liikuntasalit. Yläkoulujen pitää olla kolmesarjaisia, muuten aineenopettajien opetusvelvollisuuden täyttäminen asettaisi liian suuria haasteita. Vähintään 3-sarjainen yläkoulu mahdollistaa myös oppilaille laajemman valinnaisainemahdollisuuden. Koulutusjaoston mielestä nykyiset oppilaaksiottoalueet ovat tarkoituksenmukaisia ja tarpeeksi laajoja. Toisaalta kysymys on sidoksissa juuri kokonaisuuteen. Jaostolla on periaatteessa myönteinen kanta kaksikielisiin kouluratkaisuihin, erityisesti kasvukeskuksissa ne voisivat toimia hyvin. Tilojen tehokkaan käytön suhteen ne mitä ilmeisimmin toisivat etuja. Jaosto on sitä mieltä, että Sipoon lukiot voisivat keskenään tehdä enemmän yhteistyöstä, jotta kurssitarjonta saataisiin laajennettua. Yhteistyötä muiden kuntien kanssa tulisi myös kehittää. Aamu- ja iltapäivätoiminta on erinomaisen tärkeää ja sitä pitää järjestää vastaisuudessakin. Kielikylpy on yksi Sipoon valttikortti. Koulutusjaosto kokee, että sitä tulisi laajentaa kunnan asukasmäärän noustessa. Kielikylvyn vaihtoehdot ovat: Leppätien koulu jatkaa 1-sarjaisena, laajentuu 2-sarjaiseksi tai kielikylpyä laajennetaan siten, että Leppätien koulu pysyy 1-sarjaisena ja Etelä-Sipooseen perustetaan oma kielikylpykoulu. Kielikylvyn laajentaminen kahteen eri yksikköön on kuitenkin kustannuksiltaan hieman korkeampi. Koulukuljetuksissa ei nykyisellä tavalla toteudu edes tyydyttävä palvelu. Kun kouluverkkoa tarkastellaan, sitä pitää tarkastella niin, että samassa yhteydessä mietitään myös koulukuljetuksia. Päivähoitojaosto linjasi omalta opetuspalveluihin liittyen osaltaan seuraavaa: Uudet päiväkodit suunnitellaan ja rakennetaan neljä tai kuusiosastoisiksi yksiköiksi, joissa on oma päiväkodinjohtaja, riittävästi jakotiloja pienryhmätoimintaan, sali, omat sisäänkäynnit jokaiselle lapsiryhmälle sekä piha-alueiden suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota.

21 Rakennetaan prosessiorganisaation mukaisia toimintakeskuksia, joissa voidaan hyödyntää synergiaetuja tilojen optimaalisella yhteiskäytöllä ja toimia yhteistyössä moniammatillisesti. Päivähoitoyksiköt rakennetaan tarpeen mukaan kaksikielisiksi, joissa on puhtaat omat kieliryhmät ja vähintään kaksi samankielistä osastoa. Suomenkielisen ja päivähoitojaoston lausunnot mukailevat viimesyksyistä selvitystä päiväkoti- ja kouluverkosta. Molemmissa lausunnoissa painotetaan monipuolista laatukäsitystä sekä varautumista huomattavaan väkiluvun kasvuun. Hallinnon uudistamisen näkökulmasta päivähoito- ja kouluverkkosuunnittelu tulee tehdä yhdessä kokonaisuudessa erityisesti kun kesken on lapsia ja nuoria palvelevan prosessiorganisaation rakentaminen. Käytännössä yhtenäinen oppilaan oppimispolku 0-16- ikävuosina ei vielä ole Sipoossakaan arkea, vaikka yksittäisiä avauksia Sipoossakin on jo toteutettu. 3.2.Sipoolaisten kuntalaisten ja vanhempien näkemyksiä opetuspalveluista Sipoo on mukana Kuntaliiton ARTTU selvityksessä, joka mm. arvioi ja tutkii kuntien rakenteiden ja palveluiden kehittymistä sekä kysyy kuntalaisten ja henkilöstön mielipiteitä palveluista ja kunnan toiminnasta. Vuoden 2008 syksyllä 220 sipoolaista vastasi palvelutyytyväisyyskyselyyn, jonka tuloksia on arvioitu ja raportoitu kunnalle. Kyselyyn vastasi 48,9 % kyselyn saaneista (450) ja vastanneista 59,1 % oli suomenkielisiä ja 40,9 % ruotsinkielisiä. Lyhyenä yhteenvetona sipoolaisten vastauksista opetuspalveluihin liittyen: sipoolaiset olivat vuoden sisään käyttäneet yläkoulun ja oppilashuollon palveluita sekä koulukuljetuksia muita vastaajia enemmän. Aamu- ja iltapäivätoimintaa pidettiin hyvänä keskimääräistä kuntalaista useammin kun taas muita vastaajia selvästi harvemmin hyvänä pidettiin yläkoulua, erityisopetusta tai ammatillista opetusta. Muita vastaajia useammin sipoolaiset pitivät tärkeänä koulukuljetuksia ja harvemmin ammattioppilaitoksia.

22 Muita vastaajia useammin hyvin saavutettavana palveluna pidettiin aamu- ja iltapäivätoimintaa. Muita harvemmin hyvin saavutettavaksi mainittiin lukio ja yläkoulu ja erityisen vähän ammattioppilaitos. Vastaukset kertovat sen, että selkeästi koulukuljetuksissa on Sipoossa merkittävä rooli verrattuna muihin kuntiin ja että aamu- ja iltapäivätoimintaa todella arvostetaan ja se koetaan hyvänä. Toisaalta arvostus ei näytä olevan kovin korkea toisen asteen koulutuksen osalta ja odotuksia on enemmän myös erityisopetuksen ja yläkoulunkin suhteen. Sipoolaisten vastauksissa on mielenkiintoista se, että keskimääräisesti sipoolaiset ovat liki kaikissa kysymyksissä vähemmän tyytyväisiä opetuspalveluihinsa kuin muiden vastaajakuntien asukkaat. Tämä herättää ajatuksia varsinkin, kun kunta on lisännyt rahaa opetustoimen palveluihin vuodesta 2007 alkaen erityisen selvästi. Uudistuksia mietittäessä tällaiset tutkimusja vertailutulokset antavat tietoa kehittämisen tueksi. Vanhempien kuuleminen osana selvitysprosessia Selvitystyön loppuvaiheessa kutsuttiin vanhempainyhdistyksistä yksi edustaja kustakin keskustelemaan konsulttien kanssa odotuksistaan ja toiveista selvitystä kohtaan sekä kuulemaan työn tekemisen mallista ja taustoista. 15 vanhempaa saapui paikalle ja keskustelu oli monipuolista. Suurten koulujen tulemiseen suhtauduttiin pääsääntöisesti pelonsekaisin tuntein, mutta erilaisiakin mielipiteitä vanhempien joukossa esiintyi. Koulukokoa tärkeimmäksi asiaksi osa totesi mm. opettajien työotteen ja luokkien ryhmäkoot. Ajatuksia herätti kovasti päätöksentekijöiden kiireellinen aikataulu tehdä kouluverkkoratkaisuja jo ensi lukuvuotta koskien. Strateginen suunnitelma koettiin hyväksi, vaikka samalla tiedostettiin, että laskelmiin sisältyy monenlaisia ennusteita. Laskelmien taustalla olevan Sipoon kasvustrategian toteutumisvauhtia epäiltiin ja jopa toivottiin suunniteltua hitaammaksi. Väestöennusteen tarkempaa laskentaa ja väestöpiikkien huomioimista pidettiin tärkeänä ennusteen todennäköisyyden lisääjänä. Kyläkoulujen säilyttämisen puolesta käytettiin puheenvuoroja ja todettiin, että niissä voisi olla molempien kielten opetusta samoissa tiloissa. Pienet koulut koetaan turvallisiksi kasvuympäristöiksi ja vanhempien voimavarat ovat tärkeä lisä pienten koulujen arkeen. Koulukoosta riippumatta erityisopetus ja koulukuljetukset herättivät keskustelua, erityisopetus sen tarjonnan ja koulukuljetukset niiden kohtuullisen suuren tarpeen vuoksi. Samoihin tiloihin ei

23 toivota pieniä päiväkoti- ja esikoululaisia sekä yläkoululaisia ja eritysopetusta, kuten esimerkiksi Lukkarin koulun tulevaisuuden suunnitelmissa on ollut. Keskustelussa tuotiin kuitenkin esille, että hyvällä pihojen ja rakennusten suunnittelulla uudenlaisten monitoimikeskusten rakentaminen voisi yhdistää samaan kouluun eri ikäryhmiä. Esimerkiksi 250 oppilaan koulun voisi saada tuntumaan useammalta pienemmältä koululta pelkästään pihan ja tilankäytön suunnittelun avulla. 1-4 luokkien kouluja pidettiin mielenkiintoisena vaihtoehtona suunnittelussa. Ne voisivat joidenkin vanhempien mielestä esimerkiksi ruotsinkielisen yläluokkien opetuksenkin Etelä- Sipoossa, josta on koettu olevan hankalaa käydä koulua Nikkilässä odotusaikojen ja matkojen vuoksi. Osa vanhemmista piti esiopetuksen yhdistämistä koulutiloihin hyvänä, kunhan sekin toteutetaan hyvin suunnitellen. Ruotsinkielisten oppilaiden osuuden määrän epäiltiin lisääntyvän tulevaisuudessa. Tälle selitys on se, että kaksikieliset perheet usein haluavat lapsensa ruotsinkieliseen kouluun. Myös tähän asiaan joustavat monitoimikeskukset voisivat olla ratkaisu tulevaisuudessa, sillä todellista eri kieliryhmien määrää on hyvin vaikea ennustaa erityisesti osa-alueittain. Useat vanhempien edustajat toivat esille toiveensa olla kasvattamatta koulua paljon nykyistä suuremmaksi. Myös Tilakonsulttien esittämien laskelmien mukaisen täyden kapasiteetin käyttöön ottaminen epäilytti. 4. Palveluverkon kustannustarkastelu Valtakunnallisesti Kuntatyönantajan Hannu Freundin mukaan opetuskustannusten nousu vuosina 2000-2007 on noin 48 %, vaikka oppilaiden määrä on Suomessa laskenut 4,4%. Kustannusten nousuun ovat vaikuttaneet mm. avustajien määrän kasvu aikajaksolla 55 %:lla, opettajien määrän kasvu 6 %:lla, opettajien ansiotason nousu 28,4 %:lla sekä vuokramenojen ja palvelujen oston huomattava kasvu. Osittain vuokrien kasvu johtuu kuntien sisäisten vuokrien määrittelytapojen muutoksesta. Tilastot kuitenkin osoittavat, että tarkastelujaksolla ryhmäkokokin olisi laskenut ja Kuntaliiton Juha Karvosen sekä tutkimuksen tekijän esitysten pohjalta voi sanoa, että perusopetuksen laatu on parantunut ko. ajanjaksolla. (Efekon tuottavuusseminaari 1.9.2009) Sipoon opetuspalveluiden kustannukset ovat selvästi valtakunnan keskiarvon sekä muiden samankokoisten kuntien kustannustason yläpuolella. Kun Sipoon kustannuksia verrataan muihin kaksikielisiin kuntiin, on tilanne hieman toinen. Asukaskohtaiseen kustannukseen

24 vaikuttaa kaksikielisyyden lisäksi selvästi asukkaiden ikäjakauma, joka Sipoossa on lapsi- ja nuorivoittoinen muuhun Suomeen verrattuna. Tarkastelujaksolla 2002-2008 Sipoon kunnan lasten ja nuorten osuus ei ole kuitenkaan kasvanut kustannusten nousua vastaavalla määrällä. Kuva 6. Sipoon opetustoimen kustannukset maan keskiarvoon ja samankokoisiin yksikielisiin kuntiin verrattuna ovat korkeammat ja lisäksi kustannustaso on noussut viime vuosina selvästi. (lähde tilastokeskus: tiedonantajapalaute tilinpäätöstiedot) Kun Sipoon perusopetuksen kustannuksia verrataan otantaan kaksikielisistä kunnista kustannustaso näyttääkin suhteellisen maltilliselta. Otanta on valittu satunnaisesti kaksikielisten kuntien joukosta päätyen Kirkkonummeen ja Siuntioon pääkaupungin vaikutusalueella, saman kokoluokan Mustasaareen Vaasan seudulta sekä Hankoon ja Kristiinankaupunkiin, jotka ovat asukasluvultaan keskikokoisia kaksikielisiä kuntia.

25 Kuva 7. Perusopetuksen nettomenokehitys Sipoossa oppilasta kohden. Perusopetuksen nettomenot per oppilas ovat myös kasvaneet vuosina 2002-2008 5593 eurosta/oppilas 6703 euroon/oppilas eli nettomenot oppilasta kohden ovat kasvaneet noin viidenneksen. Perusopetuksen nettomenotaso Sipoossa on vertailuryhmän alhaisin tai toisiksi alhaisin tarkastelujaksolla. Erityisen edullista taloustietojen valossa Sipoossa on esiopetus verrattuna verrokkikuntiin ja se vaikuttaa jonkin verran kokonaistarkasteluun. Kuva 8. Asukasluvun, oppilasmäärien ja perusopetuksen nettokustannusten muutosprosenttien vertailua

26 Asukasluvun muutos on ollut vuosina 2002-2008 Sipoossa tarkastelujaksolla 0-3% vuodessa ja siitä seurannut oppilasmäärän kasvu on ollut noin 0-4%. Kuitenkin kustannusten kasvut ovat olleet vuoden 2005 yhden prosentin laskua lukuun ottamatta 4-9 % vuodessa. Edellinen kustannusten nousu olisi selitettävissä suurella perusopetuksessa olevien oppilaiden määrän nousulla, mutta tarkastelujaksolla perusopetuksessa olevien lasten määrä on kasvanut 12,6 % ja inflaatio huomioituna perusopetuksen kokonaiskustannukset ovat kasvaneet samalla aikajaksolla 35 %. Kuva 9. Lukio-opetuksen oppilasmäärän ja nettomenojen muutos sekä asukasluvun kehitys vuosina 2002-2008 Lukio-opetuksen osalta nettomenojen kasvu on ollut todella poikkeuksellisen suurta viime vuosina. Samanaikaisesti lukion oppilasmäärän kehitys on pääsääntöisesti ollut negatiivista tai 0% lukuun ottamatta vuoden 2007 10 % oppilasmäärän kasvua. Lukion oppilasmäärä ei noudattele asukasluvun muutoksia. Lukio-opetuksen nettomenot ovat kasvaneet tarkastelujaksolla 4636 eurosta 8788 euroon eli oppilaskohtainen kustannus on noussut liki 90% kuudessa vuodessa. 4.1. Koulujen koon vaikutus kustannuksiin ja laatuun Yksiselitteistä koulukokoa on erittäin vaikea määritellä. Asiasta on olemassa paljon tutkimuksia, mutta usein ne ovat keskenään myös ristiriitaisia ja perustuvat johonkin tiettyyn laatu- tai kustannusnäkökulmaan. Kouluverkon suunnittelu on itse asiassa hyvin

27 monimutkainen prosessi, jossa joudutaan tekemään paljon myös oletuksia. Tässä luvussa esitellään muutamia esimerkkejä aiheesta. Yleisesti ajatellaan, että luokkakoko määrittelee opetuksen laatua. Suomessa luokkakoko on laskenut ja siihen on satsattu myös rahoitusta. Jyväskylän yliopiston Professori Timo Saloviita on tutkinut kansainvälisiä (Glass &Smith 1978 ja Slavin 1989, Project Star 1985) tuloksia luokkakoon vaikutuksista oppimiseen, sillä usein luokkakoon katsotaan parantavan opetuspalvelun laatua. Hänen mukaansa useat tutkimustulokset osoittavat, että luokkakoon vaikutus oppimistulosten paranemiseen on todella pieni ja vaikutukset ovat hyvin heikosti positiivisia eli toiminta ei ole kustannustehokasta. Eräänä syynä esitetään, että opettajat opettavat samalla tavoin isompia ja pienempiä luokkia ja että oppilasta kohden oleva aika ei lisäänny merkittävästi luokkakoon pienentyessä. (Saloviita, Efekon tuottavuus-koulutus 1.- 2.9.2009) VATT:n Antti Moision 1998-2004 aineistojen perusteella tehdyn tutkimusten mukaan kustannukset minimoiva kunnan keskimääräinen koulukoko noin 300-700 oppilasta. Mukana tutkimuksessa olivat manner-suomen kunnat, joissa tarjotaan perusopetusta 9. luokkaan saakka.(http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20070326julkis/k_moisio.tuott avuusperusopetus230307.pdf) Kuva 10. VATT :in tutkimusten osoittama kustannustaso eri kokoisissa kouluissa. I

28 Kyläkouluihin liittyvää tutkimusta Suomessa on tehnyt Sami Tantarimäki (Turun yliopisto, täydennyskoulutuskeskus) joka käsittelee kyläkouluja ja niiden vaikutusta paikallistalouteen hyvin laajasti laskien mm. menetettyjen verotulojen vaikutusta kunnalle tai kaupungille lopetettavan kyläkoulun alueelta. Hänellä on parhaillaan työn alla maa- ja metsätalousministeriön rahoittama Alakoulusta ale-kouluksi? Kyläkoulun lakkauttamisen kulut ja kustannukset - tutkimus, jossa tutkitaan tiettyjen lakkautettujen koulujen kustannusvaikutuksia. Hankkeen tavoitteena on luoda mallia laskennan perusteeksi, sillä yhdenvertaista aineistoa ja laskelmia nykypäätöksille on ollut vaikea löytää. Opetushallinnon kustannusraportissa on koulujen kustannuksia verrattu koulun koon suhteen yksityisten, valtion, kuntien ja kuntayhtymien ylläpitämien koulujen kesken. Kuntien ylläpitämien koulujen vertailussa erottuvat kulurakenteet koulun koon suhteen. Pieni koulu on selvästi kalliimpi isoon kouluun verrattuna. Opetuskustannuksissa oppilasmäärä luokkaa/opettajaa kohden on suurempi, jolloin opettajan pakka jakaantuu useammalle oppilaalle. Kuljetuskustannuksissa suuret koulut ovat asutuskeskuksien tuntumassa, jolloin ei tule niin paljon kuljetuskustannuksia. Oppilasruokailun osalta suoritteiden hinnat putoavat valmistuskeittiön koon kasvaessa. Hallintokuluissa koulun koon kasvaessa yli 200 oppilaan kustannuksissa tulee piikki, koska tuolloin kouluille tulevat hallintoa hoitamaan virkarehtorit, joiden palkkakulut ovat lähes kokonaan hallintokuluja. Kiinteistökuluissa toteutuu myös suuruuden ekonomia.

29 PERUSOPETUKSEN KÄYTTÖKUSTANNUKSET KOULUJEN KESKIMÄÄRÄISEN KOON MUKAAN (EUROA/OPPILAS) *** RAPORTTI: K05Z6YOZ *** http://vos.uta.fi/rap/kust/v08/k05z6yoz.html Kokoluokka Kouluja Sis. hallinto Oppilasmäärä Opetus Majoitus ja kuljetus Muu Oppilasruokailu oppilashuolto Kiin. ylläpito Yhteens ä (ilm. pieniä hankkei Muuto% ed vuoteen Pienet hankke et Yksityiset koulut -39 25 493 5.558 655 1.257 166 1.357 1.494 10.488 15 148 40-69 8 272,5 9.546 466 873 1.441 1.147 1.425 14.898 16 103 70-99 12 935,5 4.276 184 629 125 497 983 6.695 7 21 100-149 11 1.354,0 4.665 213 479 158 499 1.007 7.022 7 31 150-199 4 697 4.303 18 339 1 360 779 5.800 10 0 200-299 10 2.183,0 5.097 247 532 187 729 1.245 8.036 18 23 300-18 7.672,0 4.446 40 340 61 316 799 6.003 8 160 Yksityinen 86 13.607,0 4.696 130 448 124 469 941 6.808 10 106 Valtio -39 9 173,5 16.586 1.543 2.064 1.989 2.767 5.176 30.125 13 42 70-99 2 55 16.077 10.717 3.047 19.684 8.167 16.702 74.394 8 0 150-199 1 181 5.548 0 401 104 1.304 5.384 12.741 11 0 200-299 3 811,5 5.982 14 445 68 897 2.401 9.807 5 0 300-11 5.648,5 5.268 51 399 99 674 2.144 8.636 4 30 Valtio 26 6.869,5 5.732 168 468 300 830 2.453 9.952 5 26 Kunta -39 17 569,5 6.913 859 936 200 376 1.473 10.757 3 93 40-69 267 15.666,5 5.070 730 748 307 250 1.171 8.275 9 158 70-99 519 44.617,0 4.791 564 625 259 248 1.016 7.504 8 111 100-149 742 89.480,5 4.417 482 571 240 219 884 6.814 7 110 150-199 453 76.500,0 4.158 305 524 274 222 866 6.349 6 80 200-299 930231.888,0 4.183 173 433 253 356 883 6.281 8 154 300-184 64.703,0 4.031 112 405 211 357 854 5.970 8 135 Kunta 3110523.424,5 4.282 289 493 251 301 898 6.512 7 130 Kuntayhtymä -39 2 40 8.325 625 375 0 725 150 10.200 28 0 200-299 1 201,5 4.273 333 208 1.082 333 531 6.759 3 0 Kuntayhtymä 3 241,5 4.944 381 236 903 398 468 7.329 8 0 Yhteensä 3225544.142,5 4.311 283 491 249 312 918 6.564 8 128 Kuva 11. Opetushallituksen kustannusraportti 10.09.2009, perusopetuksen käyttökustannukset koulujen keskimääräisen koon mukaan ( /opp). Opetuksen laadulle ei ole olemassa yksiselitteisiä mittareita siten, että ne voitaisiin luokitella koulun koon mukaan. Laatu rakentuu resursseista, henkilöistä ja ympäröivästä yhteisöstä.