Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.01.2013 Sivu 1 / 1 664/10.02.03/2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 9 2.2.2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 25 16.3.2011 Kaupunkisuunnittelulautakunta 35 29.2.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta 43 14.3.2012 Kaupunginhallitus 319 12.11.2012 Valtuusto 156 10.12.2012 7 Karvasmäki, asemakaavan muutosehdotuksen hyväksyminen uudelleen nähtäville (MRA 32 ), Lommila, alue 630102 Valmistelijat / lisätiedot: Ikonen Liisa, puh. (09) 816 24149 Kivinen Mikko, puh. (09) 816 84876 Savolainen Silja, puh. (09) 816 24213 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 32 :n mukaisesti nähtäville 14.11.2006 päivätyn ja 14.1.2013 muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005-64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet. Muutoksella muodostuu kortteli 64030 sekä poistuu kortteli 64005. 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy MRA 32 :n mukaisesti nähtäville 14.11.2006 päivätyn ja 14.1.2013 muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005 64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet. Muutoksella muodostuu kortteli 64030 sekä poistuu kortteli 64005. 2 pyytää asemakaavan muutosehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä päiväyksestä toimialojen kannanotot kuukauden kuluessa lausuntopyyntökirjeen päiväyksestä.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.01.2013 Sivu 2 / 2 Oheismateriaali Selostus - asemakaavan muutoksen selostus - ajantasa-asemakaavakaava - kaava - kaavamääräykset - tapahtumaluettelo - havainnekuva Asian käsittelystä Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan 14.3.2012 hylätä esittelijän ehdotuksen kaavan lähettämisestä eteenpäin kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi. Teknisen toimen johtaja käytti 19.3.2012 otto-oikeuttaan lautakunnan päätökseen ja siirsi asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä asemakaavan muutosehdotuksen valtuuston käsiteltäväksi 12.11.2012. Valtuusto käsitteli asiaa 10.12.2012 ja palautti asian uudelleen valmisteltavaksi, siten että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4 000 kerrosneliömetriin. Selostus Tavoitteena on Lommilan alueen rakentaminen osaksi Espoon keskuksen palveluja, siten että sinne syntyy kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen keskittymä, joka on toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen, maankäytöltään tehokas sekä vaiheittain toteuttamiskelpoinen alue. Asemakaavan muutos parantaa Espoon keskuksen ja lähialueiden palvelutarjontaa. Kaavoituksella mahdollistetaan liikerakentamista kauppakeskusta varten 110 000 kem2, josta päivittäistavarankauppaa saa olla 4000 kem2, erilliselle liike-, toimisto-, liikunta- ja hotellitilarakentamiselle 35 000 kem2 ja teollisuus- ja varastorakentamiselle 30 050 kem2.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.01.2013 Sivu 3 / 3 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Lommila - Gloms, asemakaavan muutosehdotus, käsittää korttelit 64005-64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 64. kaupunginosassa (Karvasmäki). Muutoksella muodostuu kortteli 64030 ja poistuu kortteli 64005. Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan puistoaluetta 47. kaupunginosassa (Muurala). Miilukorpi - Milkärr, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan liikennealuetta 72. kaupunginosassa (Karhusuo). Kirskumäki - Kirskobacka, Fallåker - Fallåker, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan katualuetta 64. kaupunginosassa (Karvasmäki). Piirustusnumero 6551. Aluenumero 630102. MRA 32 :n mukainen uudelleen nähtäville asettaminen Valtuuston palauttamaan asemakaavan muutosehdotukseen on tehty olennaisia muutoksia, jotka edellyttävät sen asettamista uudelleen julkisesti nähtäville. Päivittäistavarakaupan määrää vähennettiin 8800 kem2:sta 4000 kem2:iin valtuuston päätöksen mukaisesti. KM-korttelin hotelli- ja toimistorakentamista koskevaa kaavamerkintää ja -määräystä tarkennettiin. hot-merkinnällä varustelulle rakennusalalle saa sijoittaa toimisto- ja hotellirakennuksia, joiden yhteenlasketusta kerrosalasta enintään 10 % saa olla myymälätiloja. Rakennusalan kokonaisrakennusoikeus säilyi ennallaan 28000 kem2:ssa. Muutos selkiyttää alueen tulevaa jatkokehittämistä ja vastaa paremmin myös korttelisuunnitelman sisältöä. Samalla poistettiin hot-merkintä kauppakeskuksen puoleiselta rakennusalalta tarpeettomana.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.01.2013 Sivu 4 / 4 T-korttelin rakennusoikeus tarkistettiin vastaamaan voimassa olevaa asemakaavaa. Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksissa vuodesta 2004 lähtien, viimeksi kaavoituskatsauksessa 2012. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 2.6.2005, täydennetty lisälehdellä 30.9.2005 ja päivitetty 1.12.2008 sekä 6.11.2009. Alueen kuvaus Suunnittelualueen nykyinen kaupunkikuvallinen ilme on sekava ja hahmottumaton. Alueella on teollisuus- ja varastotoimintaa varten väljästi rakennettuja tontteja sekä peltoaluetta. Alueella toimii mm. Vehon ajoneuvovarikko, pienyrityksiä, kaksi polttoaineen jakeluasemaa ja drive-in pikaruokaravintola. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa Lommilan alue on osoitettu merkinnällä merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö. Maakuntakaava on vahvistettu marraskuussa 2006. Asemakaavan muutosehdotus on maakuntakaavan mukainen. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa Lommilalle esitetään enimmäismitoitusta päivittäistavarakaupalle (10 000 k-m²). Ympäristöministeriö vahvistaa maakuntakaavan. Voimassa oleva yleiskaava Kaava-alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 27.6.1996. Yleiskaavassa alue on pääosin osoitettu yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi. Pääulkoilureitti kulkee alueen läpi. Asemakaavan muutosehdotus on pääosin yleiskaavan mukainen. Päivittäistavarakaupan sijoittumisen osalta yleiskaava ei ole keskustatoimintojen aluetta, mutta voimassa oleva maakuntakaava sallii alueelle päivittäistavarakaupan suuryksikön sijoittumisen. Voimassa olevat asemakaavat Kaava-alueella on voimassa Lommilan, Nimismiehenmäki I:n, Miilukorven, Fallåkerin ja Kirskumäen asemakaavat. Korttelit 64005-64007 sekä niihin liittyvät katu-, liikenne- ja virkistysalueet kuuluvat Lommilan asemakaavaan, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 31.5.1984.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.01.2013 Sivu 5 / 5 Asemakaavassa alue on toimistorakennusten korttelialuetta (KT), liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K), liike- ja varastorakennusten korttelialuetta (KV-1 ja KV-2), liike- ja huoltoasemarakennusten korttelialuetta (KM), sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). MRA 27 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 16.3.2011 Lommilan asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti. Asemakaavan muutosehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä 4.4. 5.5.2011. Kaavaehdotuksesta saatiin nähtävilläoloaikana 8 kirjallista muistutusta sekä 15 kpl lausuntoja ja kannanottoja. Kaupunginhallitus yhtyi laadittuihin vastineisiin kokouksessaan 12.11.2012. Maanomistus Asemakaavan muutosalueen maanomistajia alkuvuonna 2013 ovat Helsingin Osuuskauppa Elannon omistama Kiinteistö Oy Lommilan Kauppakeskus, Lulas Oy, Ruokakesko Oy, Veho Group Oy Ab, Ikea Real Estate Oy, Espoon kaupunki ja Kesko Oyj:n omistama Kiinteistö Oy Voisalmen Liiketalo. Aikaisemmat päätökset Yleistä Espoon keskuksen kehittämisohjelmassa, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt 3.6.2003, on päätetty Lommilan osalta, että Espoon keskusta kehitetään ja vahvistetaan siten, että Espoontorin ympäristöä kehitetään ja toteutetaan ajallisesti ensisijaisesti suhteessa Lommilaan. Kummallekin alueelle muodostuu oma selkeä roolinsa kehittyvässä kaupunkirakenteessa, joka pitkällä aikajaksolla kuroutuu yhdeksi kaupunkirakenteeksi. Espoon keskuksen Suvelasta Lommilaan johtavaa akselia, Sunantie - Espoonportti - Kirkkokatu - Nimismiehenpelto - katukokonaisuutta vahvistetaan julkisten ja kaupallisten palvelujen vyöhykkeenä. Akselia jatketaan Nimismiehenpellon alueen poikki Turunväylän alitse Lommilaan. Kaksinapaisella keskusalueella radanvarsikeskusta kehitetään alueellisten palveluiden ja joukkoliikenteeseen tukeutuvana kaupunkikeskustana, kehäteiden risteysaluetta kehitetään seudullisesti palvelevana ja joukkoliikennettä hyödyntävänä palvelukeskittymänä. Kaupunginhallitus päätti 30.3.2004 merkitä Espoon keskuksen - Lommilan kaupallisten vaikutusten arviointiraportin tiedoksi ja kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta aloittamaan Lommilan asemakaavoitus alueen kaupallisista vaikutuksista laaditun arvioinnin johtopäätösten mukaisesti. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kokouksessaan
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.01.2013 Sivu 6 / 6 14.3.2011 hyväksyä Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksen toimenpideohjelman vuosille 2011 2020. Jaosto päätti, 1) että Espoon keskuksen toimenpideohjelman 2011-2020 periaatteita noudatetaan alueen jatkosuunnittelussa, 2) kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa hyväksymään Lommilan asemakaavaehdotuksen viivytyksettä nähtäville niin, että asemakaava voidaan hyväksyä valtuustossa vuoden 2011 aikana. Toimenpideohjelma on esitys siitä, miten Espoon keskuksen uudistaminen ohjelmoidaan seuraaviksi noin kymmeneksi vuodeksi. Ohjelman toteutumista seurataan vuosittain. Esitykseen on koottu päätöksenteon pohjaksi alueen keskeiset 10 hanketta, jotka yhdessä muodostavat aluekehittämisen rungon. Näiden kaikkien osahankkeiden vaikutus on merkittävä kehitettäessä Espoon keskuksen kaupunkiuudistusta kokonaisuutena. Lommilan asemakaavanmuutosehdotusta suoraan koskevat ja Espoon keskuksen toimenpideohjelmaa toteuttavat osahankkeet ovat Lommilan kauppakeskushanke ja Suvela asema Lommila akseli. Valmisteluaineiston (ent. asemakaavan muutosluonnos) käsittely Asemakaavan muutosluonnos oli kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltävänä ensimmäisen kerran 22.11.2006. Tällöin kaupunkisuunnittelulautakunta palautti asemakaavaluonnoksen uudelleen valmisteltavaksi edellyttäen, että muuttuneesta maanomistustilanteesta johtuvat mahdolliset suunnitelman muutostarpeet selvitetään, ja että kaavan asiakirjoihin liitetään selvitys Lommilan alueen kytkeytymisestä Espoon keskuksen kehittämistoimiin. Kaavamateriaaliin edellytettiin lisättäväksi myös selvitykset alueen ympäristövaikutuksista ja liikennejärjestelyistä. Päätöksen mukaan valmistellun kaavasuunnitelman valmisteluaineistoa käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa 14.1.2009. Tällöin kaupunkisuunnittelulautakunta antoi ohjeita jatkosuunnittelulle ja päätti asemakaavan keskeisistä tavoitteista. Kaupunkisuunnittelupäällikkö päätti asettaa valmisteluaineiston nähtäville 26.1.2009. Asemakaavaehdotuksen käsittely ennen vuotta 2013 Aineistoa valmisteltiin käsiteltäväksi lautakunnassa 9.12.2009. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa aineisto jätettiin pöydälle 9.12.2009, 20.1.2010 ja 17.2.2010. Pöydällä pidon aikana toimitettiin lautakunnalle tarvittavia lisäselvityksiä. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan 17.3.2010 palauttaa asemakaavaehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi ja ohjeisti jatkosuunnittelua. Tarkistettua asemakaavaehdotusta käsiteltiin uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa 2.2.2011. Asia jätettiin pöydälle kokouksissa 2.2.2011 ja 2.3.2011. Kokouksessa 16.3.2011 hyväksyttiin esittelijän muutokset aineistoon ja asemakaavaehdotus hyväksyttiin
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.01.2013 Sivu 7 / 7 nähtäville lautakunnan lisäyksin. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan 14.3.2012 hylätä esittelijän ehdotuksen kaavan lähettämisestä eteenpäin kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi. Teknisen toimen johtaja käytti 19.3.2012 otto-oikeuttaan lautakunnan päätökseen ja siirsi asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus 12.11.2012 hyväksyi kaupungin ja Kiinteistö Oy Lommilan Kauppakeskuksen sekä Ruokakesko Oy:n välillä neuvotellun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovuttamisesta sekä hyväksyi kaavaehdotuksen valtuuston käsiteltäväksi tarvittavien toimenpiteiden jälkeen. Valtuusto käsitteli kaavaehdotusta kokouksessaan 10.12.2012 ja päätti palauttaa asemakaavan muutoksen uudelleen valmisteltavasi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä 4 000 kerrosneliömetriin. Asemakaavan muutosehdotus Mitoitus ja ajoitus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan liikerakentamista kauppakeskusta varten 110 000 kem2, erilliselle hotelli- ja toimisto- ja liikerakentamiselle varataan 29 500 kem2, liikuntapalveluille osoitetaan 5500 kem2 varaus, mutta liikuntatiloja voidaan sijoittaa myös muun kerrosalan puitteissa. Päivittäistavarakaupan osuus saa olla enintään 4000 kem2 kauppakeskuksen kokonaisrakennusoikeudesta. Teollisuus- ja varastorakennuksille varataan 30 050 kem2 omalla korttelialueellaan. Asemakaavan muutosehdotuksen kokonaiskerrosala on yhteensä 175 050 kem2. Nykyisten asemakaavojen mukainen kokonaiskerrosala on n. 110 000 kem2. Alueen pinta-ala on noin 34 hehtaaria ja aluetehokkuus on ea=0,52. Kauppakeskus tulee kaavamääräyksen mukaan toteuttaa kahdessa vaiheessa siten, että ensimmäinen vaihe saa olla kooltaan enintään 60 000 kem2. Toinen toteutusvaihe voi olla suuruudeltaan 50 000 kem2. Kauppakeskuksen toiselle toteutusvaiheelle ei voida myöntää rakennuslupaa ennen ensimmäisen toteutusvaiheen käyttöönottoa. Kaavamääräyksen yhteydessä annetulla ensimmäisen vaiheen rakentamisen vähimmäismäärällä tarkennetaan määräyksen soveltamista vain merkittävään rakentamiseen. Selostuksessa on maininta, että kauppakeskuksen vaiheittain toteuttaminen määritellään asemakaavamääräysten lisäksi myös maankäyttösopimuksen yhteydessä. Kaupunkisuunnittelulautakunta edellytti 16.3.2011 päätöksessään, että kauppakeskus tulee rakentaa
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.01.2013 Sivu 8 / 8 vaiheittain siten, että ensimmäinen toteutusvaihe, enintään 60 000 kem2 voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna 2015, ja toinen toteutusvaihe aikaisintaan vuonna 2020. Kaupunkirakenne Lommilan asemakaavanmuutosalue sijoittuu Espoon keskuksen tarkastelualueelle. Espoon keskuksen kehittämisohjelman mukaisesti aluetta on kehitetty luonteeltaan tilaa vievän kaupan alueena, joka puistokadulla Nimismiehenpellon läpi yhdistyy aseman seudun keskustaalueelle osaksi keskustan kaupunkirakennetta ja palveluja. Lommilan-Espoon aseman seudun ja Suvelan yhdistävä puistokatu tulee toteuttaa korkealaatuisena jalankulkuympäristönä. Kaupunkisuunnittelukeskus on 2008 teettänyt kaupunkikuvatarkasteluja bulevardin toteuttamiseksi Nimismiehenpellon läpi, sekä Espoon keskuksen arkkitehtikilpailun jatkotyönä laajempia alueellisia visioita. Visioissa on bulevardin kaupunkikuvan elävöittämiseksi esitetty lisää asumista Lommilan ja Nimismiehenpellon puolelle. Lommilan kauppakeskus ei estä Nimismiehenpellon alueen erilaisia kehittämissuuntia, mutta asemakaavalla mahdollistetaan vaihtoehdoiltaan erilaisten, katu- ja kevyenliikenteen yhteyksien rakentaminen. Espoon aseman alueella useat asemakaavat ja asemakaavan muutokset ovat vahvistuneet ja alueen täydennysrakentaminen asuinkäyttöön on jo alkanut. Espoontorin ja Entressen omistajat ovat laatineet kauppakeskusten toiminnalliseen yhdistämiseen liittyvän kehittämissuunnitelman, jonka toteutuminen vahvistaa aseman seudun kaupallisia palveluja entisestään. Asemakaavan muutoksen laatiminen on käynnissä. Asuinrakentamisen lisääminen on edellytys aseman seudun elävöittämiseksi ja elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Kaupunkikuvan parantaminen on alkanut ja virastokeskuksen asemakaavamuutoksen edetessä alueen ympäristön kehittämiselle on hyvät edellytykset. Joukkoliikenneyhteydet alueelle parantuvat kaupunkiradan ja matkakeskuksen toteuttamisen myötä. Tulevaisuudessa mahdollinen Espoo - Salo oikorata tai pikaraitiotieyhteys Jorviin tekisi alueesta entistä vilkkaamman risteysaseman. Kaupunkikuva Asemakaavan muutoksilla mahdollistetaan mm. kauppakeskuksen sekä toimisto- ja hotellirakennusten rakentaminen ns. Lommilan kolmion alueelle ja varaudutaan muutoksen tarvitsemien uusien liikennejärjestelyiden toteutukseen. Alueen rakentaminen Espoonjokilaakson suuntaan on pyritty pitämään matalana siten, että Espoon Tuomiokirkon hallitseva asema jokimaisemassa säilyy. Espoon keskuksesta saapuva Glomsån-joen varressa kulkeva virkistysreitti kulkee suojaviheralueen (EV) kautta kohti pohjoisia asuin- ja virkistysalueita. Rakentaminen on pyritty sijoittamaan nykyistä etäämmälle joesta alueen luontoarvojen säilyttämiseksi.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.01.2013 Sivu 9 / 9 Korttelin 64006 rakentamista ohjataan kaavamääräyksin kaupunkikuvallisesti eheämmän korttelikokonaisuuden saavuttamiseksi. Kauppakeskukselle varattu kerrosala on toteutettu yhtenä rakennusmassana. Rakennuksen muotoa on jäsennelty päämassasta erottuvilla erilaisilla rakennusosilla. Kauppakeskuksen maantasossa katuun liittyvien liiketilojen julkisivut tulee toteuttaa pääosin lasisina. Kauppakeskuksen keskeinen vihertila tulee toteuttaa avoimena, aukiomaisena tilana. Tilan mitoitusta, luonnetta ja yleisilmettä ohjataan kaavamääräyksin. Aukiolta tulee olla näköyhteys Glomsinlaaksoon. Tulevaisuudessa Espoon asemanseutu korostuu torneineen maisemakokonaisuudessa. Lommilan alueelle esitetyn hotellin rakentaminen sallitaan korkeampana Kehä III:n varressa, siten että rakentaminen madaltuu lähempänä Espoonjokilaaksoa. Hotelli voidaan toteuttaa Glomsån-joen suuntaisena, jolloin hotellista avautuu paremmin näkymiä Glånsinjoelle. Korttelissa on mahdollisuus toteuttaa myös vapaa-ajantoimintaa palvelevia tiloja ja lähempänä jokivartta sallitaan myös hotellitoimintaa palvelevia tiloja. Kaavassa mahdollistetaan maanalaisen pysäköinnin rakentaminen kauppakeskuskorttelin alle. Autoliikenne Espoontieltä kauppakeskukseen on johdettu kaksitasoisen kiertoliittymän kautta. Kiertoliittymä tulee toteuttaa kaupunkikuvallisesti laadukkaasti ympäristötaidetta hyödyntämällä. Pohjoisesta, Nupurintieltä Kehä III:n ali, on yhteydet kauppakeskusta kiertävälle kokoojakadulle ja sieltä edelleen pysäköintiin. Lisäksi lännestä, Nimismiehenpellon puolelta Turunväylän ali on tulevaisuudessa mahdollista toteuttaa uusi katuyhteys. Jalankulkijoille ja polkupyöräilijöille kauppakeskus on läpikuljettava. Kauppakeskuksen sisäiset käytävätilat yhdistävät rakennuksen eri puolet toisiinsa. Kauppakeskuksen korttelialueen länsipuolella on liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K-1). Toiminta on pääosin olemassa olevaa yritystoimintaa. Korttelissa on mahdollisuus toteuttaa myös vapaaajantoimintaa palvelevia tiloja. Asemakaava-alueen läntisessä kärjessä jatkaa toimintaansa yksityinen liikennevarikko ja logistiikkakeskus (T). Alueen tulevaisuuden käyttömahdollisuudet tarkentuvat ympäröivän kaupunkirakenteen kehittyessä. Laadukkaan kaupunkikuvan varmistamiseksi alueelle on teetetty Lommilan asemakaavan muutoksen korttelisuunnitelma. Joukkoliikenne Linja-autoliikenne käyttää Espoontietä, Turuntietä, Nupurintietä ja Turunväylää. Linja-autoliikenteen pysäkit vaativat uudelleen järjestelyjä
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.01.2013 Sivu 10 / 10 kaavan rakentumisen myötä Espoontiellä ja Nupurintiellä. Linjaautoliikenteen pysäkkiparille on varattu tilaa Espoontiellä kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin läheisyydessä. Lisäksi Espoontiellä on varauduttu osittain kaava-alueen ulkopuolelle sijoittuvaan linjaautoliikenteen pysäkkipariin nykyisen kevyenliikenteen alikulun tuntumassa Kirskupakan pohjoispuolella. Pääosin kaukoliikennettä palvelevat Turunväylän pysäkit säilyvät lähes nykyisillä paikoillaan, mutta niiden kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan sujuviksi kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin sekä Ikean kauppakeskuksen suuntaan. Kaukoliikennettä palveleville saattopaikoille on varattu tilaa Lommilankulman ja Espoontien varteen. Yleisen tien alueelle on varauduttu liityntäpysäköintialueeseen. Lisäksi taksiasemalle on varattu tilaa Lommilankulmaan Espoontien ja kauppakeskuksen väliin. Pääsisäänkäynnin yhteydessä sijaitsevasta kaupunkitilasta muodostuu näin joukkoliikenteen vaihtopiste, jossa kohtaavat kaukoliikenteen ja paikallisliikenteen linja-autot sekä taksit. Turistilinja-autoille on varattu pysäköintipaikka Glomsinjoentien varteen. Päätöksiä Lommilaan toteutettavasta raideliikenteestä ei ole tehty. Suunnitelmissa varaudutaan myös pikaraitiotien toteutukseen välillä Jorvi Lommila - Espoon keskus Suurpelto - Tapiola Espoon raideliikennevision 2050 mukaisesti. Kaavaehdotuksessa on huomioitu pikaraitiotien vaatima tilavaraus. Pikaraitiotien pysäkki voidaan sijoittaa käyttäjälähtöisesti Lommilan keskelle Lommilankadun varteen. Pyöräily ja jalankulku Kaava-alueelta on varauduttu sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin Espoon keskukseen, lähiasuinalueille sekä alueen muihin palveluihin. Kokoojakatuverkolla on varauduttu molemmin puolin jalankulku- ja pyöräteihin. Jalankulku ja pyöräily risteävät suuret väylät eri tasossa. Lisäksi on varauduttu liittymään turvallisesti ja sujuvasti Espoontien täydentyvään kevyenliikenteen raitistoon sekä linja-autoliikenteen pysäkeille. Kaavaan on merkitty tärkeät kevyen liikenteen yhteydet (jk, jk-1) Lommilankadun ja Glomsinlaakson välille. Kauppakeskuksen toteutuksessa tulee kauppakeskuksen sisällä, sen aukioloaikoina, varautua kevyen liikenteen läpikulkuun. Korkeuserojen vuoksi yhteys on täydennettävä hissillä. Tämän lisäksi kauppakeskuskorttelin läpi, Glomsinjoentien ja Heidkullanmäen välille, on osoitettu erillinen avoin viheryhteys, jolle tulee rakentaa yleinen jalankulku- ja polkupyöräreitti. Nupurintien suuntaan on kaksi Kehä III:n alittavaa jalankulku- ja pyöräilyyhteyttä. Jalankulun ja pyöräilyn Turunväylän alitus Nimismiehenpellon suuntaan on suunniteltu ajoneuvoliikenteen alikulkujen yhteyteen. Myös Turunväylän ylitys Espoontiellä parannetaan molemmin puoleiseksi jalankulku- ja pyörätieksi. Kaava mahdollistaa uuden Espoontien kevyenliikenteen alikulun Ikean ja kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin välillä. Glomsån-joen rannassa Espoontien ali kulkeva ulkoilu- ja hiihtoreitti pysyy entisellään. Saman
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.01.2013 Sivu 11 / 11 alikulun kautta johdetaan jalankulku- ja pyörätie suojaviheralueen läpi kauppakeskuksen pohjoisempaan sisäänkäyntiin. Kauppakeskuksen pohjoispuolelta on osoitettu jalankulku- ja pyöräilyyhteys Glomsån-joen yli Lommilan itäkärkeen, nykyisen kaupungin varikon alueelle. Yhteyden merkitys kasvaa Lommilan kärjen maankäytön kehityksen myötä. Kauppakeskuksen sisäänkäyntien läheisyyteen sijoitetaan vähintään 600 polkupyöräpysäköintipaikkaa. Ajoneuvoliikenteen ennuste- ja toimivuustarkastelut Suunniteltu maankäyttö tulee lisäämään alueen liikennettä paikallisesti ja kuormittamaan liikenneverkkoa, joka jo muutoinkin on kasvussa aluetta ympäröivillä teillä ja kaduilla. Lommilan maankäytön kehityksen myötä liikenneverkon toimivuuden varmistaminen edellyttää uusien katuyhteyksien rakentamista Lommilan kolmiosta Nimismiehenpeltoon, yhteyden Kehä III:n ali Nupurintielle sekä olemassa olevan katu- ja tieverkon parantamista. Liikenteen toimivuutta asemakaava-alueella ja sen läheisyydessä on tarkasteltu liikenneselvityksen yhteydessä. Simuloinneilla on tutkittu erilaisten liikenteellisten ratkaisujen toimivuutta ennustevuosien (2015 ja 2030) mukaisissa tilanteissa. Liikenteen toimivuustarkastelujen tulosten pohjalta on määritelty liikenneverkon parantamistoimenpiteitä. Suositeltavat katu- ja tieverkon parantamistoimenpiteet vuoden 2030 tilanteessa ovat (riippumatta Lommilan länsireunan eli nykyisen Vehon alueesta): - Espoontie 2+2 - Turuntie 2+2 (sis. muutoksia Karvasmäentielle) - Kirkkokatu 2+2 - Kehä III:lta Turunväylälle Turun suuntaan liittymiskaistan pidentäminen tai Kehältä Turun suuntaan laskevan rampin jatkaminen omana kolmantena kaistana - Ramppi Nupurintieltä Kehä III:lle itään - Nimismiehenpellon yhteys - Nimismiehenpellon toinen yhteys ja tarvittavat lisäkaistajärjestelyt Kirkkokadun ja Muuralankadun liittymissä - Lommilan sisäiset yhteydet. Lommilan toteutumisen myötä alueen liikennemäärät kasvavat. Liikenneyhteyksiä on kehitetty liikenne-ennusteiden ja liikennesimulointien pohjalta. Katuverkko tulee olemaan riittävä ja toimimaan kohtuullisesti myös pahimpaan ruuhka-aikaan. Toiminnallinen yhteys Lommilasta aseman suuntaan paranee alueiden välisten liikenneyhteyksien parantuessa. Uusien liikenneyhteyksien ansiosta myös liikenneturvallisuus paranee. Turunväylää lännestä saavuttaessa Lommilaan ajetaan Kehä III:n ja Nupurintien kautta Espoontielle. Yhteys on toimiva. Mahdollisista myöhemmin toteutettavista liittymävaihtoehdoista Espoon keskuksen saavutettavuuden parantamiseksi parhaaksi on todettu Tuomarilan liittymän täydentäminen länsisuunnan rampeilla. Suunnitelmissa on
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.01.2013 Sivu 12 / 12 edelleen säilytetty myös tilavaraus Espoontien liittymän länsirampeille. Joukkoliikenteen toimivuutta on myös tutkittu tarkasti ja tehty joukkoliikenteen luotettavuutta parantavia ratkaisuja kaavoituksen liikennesuunnittelun yhteydessä. Uuden kauppakeskuksen vaikutukset liikkumiseen Lommilan kauppakeskus vähentää vuositasolla ajoneuvolla ajettuja kilometrejä 12,44 miljoonaa km sekä 0,45 miljoonaa tuntia laskettuna koko pääkaupunkiseudun yli. Tämä on seurausta siitä, että Lommilan käyttäjien vaihtoehtoiset keskukset ovat kauempana kuin Lommila. Lommilan keskittymä toimii yhdessä Espoon keskuksen kanssa paikallisena keskuksena, joka palvelee myös Kirkkonummen ja Vihdin asukkaita, jotka muutenkin kävisivät pääkaupunkiseudulla. Energia Asemakaavassa on luotu edellytykset uusiutuvaan energiaan perustuville ratkaisuille. Vaihtoehtoja on tutkittu erillisellä Lommilan energiaselvityksellä. Tavoitteena on, että kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Lommilan asemakaavamuutosalueen toteutuksessa minimoidaan energian tarve, maksimoidaan energiatehokkuus ja hyödynnetään uusiutuvia energianlähteitä. Kauppakeskus on suunniteltu toteutettavaksi mahdollisimman hiilineutraaliksi, ja kestävän kehityksen tekijät huomioidaan jo suunnittelun alusta alkaen uusimpia tutkimuksia ja teknisiä ratkaisuja hyödyntäen. Asemakaavan määräyksissä edellytetään, että kauppakeskuksen korttelialueelle tulee laatia uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävä energiasuunnitelma. Ostovoima ja väestömäärä Ostovoiman ja väestömäärän kasvuarvioiden mukaan kaupallisia palveluja voidaan lähitulevaisuudessa lisätä Lommilan alueelle. Kauppakeskuksen markkina-alueen rajat muodostuvat kilpailevan tarjonnan pohjalta. Kauppakeskuksissa on tyypillisesti samantyyppinen tarjonta, ja ostokset tehdään lähimmässä kaupallisessa keskittymässä, jos tarjonta on riittävä. Lommilan alueen kauppakeskus täydentää Espoon keskuksen alueen palveluverkkoa ja sen pääasiallinen markkina-alue tulee olemaan Espoon keskuksen alue eli tilastoalueena Vanha-Espoo. Lisäksi Lommilan päämarkkina-alueeseen kuuluvat lähialueet, joissa kaupan tarjonta painottuu paikallispalveluihin tai lähipalveluihin. Näitä alueita ovat Kauklahti, Viherlaakso-Lippajärvi ja osa Pohjois-Espoota sekä Veikkolan alue Kirkkonummella. II-markkina-alueeseen on laskettu kuuluvaksi kauemmista alueista lähimmät eli Vihdin eteläosat (Nummela), Lohja ja Kirkkonummen eteläosat. Markkina-alueiden lisäksi Lommila saa pieniä määriä ostovoimaa koko pääkaupunkiseudulta sekä muulta läntiseltä Uudeltamaalta. Väestöennusteen mukaan markkina-alueen väestö kasvaa voimakkaasti. Myös ostovoima on kasvussa. Ostovoima kasvaa vielä nopeammin kuin
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.01.2013 Sivu 13 / 13 väestö, sillä kulutus asukasta kohden on pitkällä aikavälillä kasvussa. Koko ostovoiman kasvu pohjautuu siis väestön ja kulutuksen kasvuun sekä kulutuksen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan olevan liiketilan lisätarvetta markkina-alueella. Selvityksen mukaan kauppakeskushanke rakentuessaan tuo kerralla paljon liiketilaa markkinoille eli tulee tilapäinen ylitarjontatilanne. On arvioitu, että alueellinen liiketilan ylitarjonta kuitenkin häviää melko nopeasti kysynnän kasvuun. Liiketilan lisätarve alueella kasvaa ostovoiman ja asukaskasvun myötä. Kasvuennusteiden pohjalta vuoden 2015 lisätarpeen on arvioitu olevan pienimmillään yli 50 000 kem2 ja enimmillään 100 000 kem2. Vuoteen 2020 mennessä liiketilan lisätarpeen on arvioitu olevan yhteensä vähintään 95 000 kem2 ja enintään 180 000 kem2. Lommilan pääasiallisella markkina-alueella asuu lähes 65 000 asukasta. Koko markkina-alueella Suur-Leppävaara, Kauniainen, Nummela ja Veikkola mukaan lukien asuu lähes 175 000 asukasta. Markkina-alueen väestö on voimakkaassa kasvussa. Espoon väestöarvio perustuu yleiskaavojen mitoitukseen, joka pohjautuu valtuuston päätökseen (16.12.2002), että pitkällä aikavälillä Espoossa varaudutaan 300 000 asukkaaseen vuonna 2030. Espoon väestönkasvun painopiste on tulevaisuudessa mm. Kauklahden alueella sekä Histassa. Histan osayleiskaavan osalta korkein hallinto-oikeus kumosi 23.8.2012 Espoon kaupungin valtuuston päätöksen. Histan alueen kehittämissuunnitelmia jatketaan päätöksen pohjalta yhteistyössä ELYkeskuksen kanssa. Hista-Siikajärvi-Nupurin osayleiskaavan kokonaismitoitus on noin 19 000 asukasta, ja vuoteen 2030 on arvioitu osayleiskaava-alueesta toteutuneen 80 %. Vuoteen 2030 mennessä koko päämarkkina-alueen väestö kasvaa lähes 50 000 uudella asukkaalla eli kolmella neljäsosalla. Keskimääräinen väestön vuosikasvu alueella on 2,6 prosenttia. Kauppakeskus Lommilan konsepti perustuu hypermarkettien sijoittumiselle alueelle, päivittäistavarakauppa sisältyy näihin yksiköihin. Palveluja täydentävät muotiin ja sisustukseen painottuvat tavaratalot sekä muut erikoiskaupat. Kauppakeskuksen tarjonta tulee painottumaan kodin sisustamiseen ja asumiseen liittyviin palveluihin, joka vahvistaa ja monipuolistaa Lommilan ympäristössä jo olemassa olevaa tarjontaa. Tavoitteena on, että kodin sisätilojen sisustamisen lisäksi Lommilaan saadaan tilaa vaativan erikoistavarankaupan keskittymä. Kauppakeskukseen on tulossa laajat puutarha- ja piharakentamisen palvelut sekä kodinkone- ja huonekalumyymälöitä. Lisäksi kauppakeskukseen sijoittuu muita palveluita kuten esimerkiksi viihde-, liikunta- ja hyvinvointipalveluja sekä opetustiloja.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.01.2013 Sivu 14 / 14 Suojeltavat rakennukset Kaava-alueella ei ole suojeltavia rakennuksia. Alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävin rakennus sijaitsee Heidkullanmäen eteläpäässä, katualueella. Rakennus on hyvissä ajoin ennen rakennustoiminnan alkamista joko siirrettävä tai purettava varoen, jotta sen käyttökelpoiset rakennusosat voidaan kierrättää esimerkiksi varaosapankin kautta. Glomsån-joen ylittävän vanhan kiviholvisillan säilyttämistä koskeva määräys on lisätty s-2 merkintään. Erityisalueet Kaava-alueella Espoontien eteläpuolinen osa Glomsån-jokivarresta on esitetty suojaviheralueena (EV). Glomsån-joen ympäristöllä on seudullisesti virkistyksellistä merkitystä, koska alueen läpi kulkee seudullinen ulkoilureitti Espoonjokilaaksosta pohjoiseen kohti Oittaan ulkoilualueita. Espoontien pohjoispuolella Glomsån-joen ympärillä oleva nykyinen puistoalue muutetaan suojaviheralueeksi (EV). Luonto ja ympäristö Glomsån-joen luontoarvoja ja hulevesien käsittelyä koskevat erilliset kaavamääräykset (hule, s-2) ja lisäksi on edellytetty, että ennen maanalaisten tilojen rakentamista tulee tehdä pohjavedenhallintaselvitys. Asemakaavan muutosehdotuksessa on aluevaraus ohjeelliselle kierrätysjätteiden aluekeräyspisteelle (akp). Keräyspiste sijaitsee liikerakennusten korttelialueella (KM). Sijainti on keskeinen Lommilan alueella, ja sille on ympärivuorokautinen käynti Lommilankadulta. Keräyspisteen huoliteltuun kaupunkikuvaan tulee toteutusvaiheessa kiinnittää huomiota. Alueen luontoarvot Kaava-alueella ei selvitysten mukaan ole muita uhanalaisten tai suojeltavien eläin- tai kasvilajien esiintymiä, kuin alueen laidalla virtaavassa Glomsånissa tavattu erittäin uhanalaiseksi luokiteltu meritaimenkanta. Glomsån on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi virtavedeksi. Glomsånin muut arvokohteet, kuten äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun purohyrrän elinympäristö, sijoittuvat kuitenkin kaava-alueen ulkopuolelle joen yläjuoksulle. Kaava-alueella Glomsånin merkittävin luonnonarvo on luonnontilaisessa uomassa virtaava joki rehevine lehto- ja tervaleppäkorpirantoineen. Meritaimen lisääntyy luontaisesti joessa juuri Lommilan kohdalla.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.01.2013 Sivu 15 / 15 Kaavamääräyksen mukaisesti joen ekologinen tila eivätkä meritaimenen elinolosuhteet saa vaarantua. Laaditut selvitykset Laadituissa selvityksissä päivittäistavarakaupan määräksi on arvioitu noin 10000 kem2. Nyt laadittu asemakaavaehdotus sallii enintään 4000 kem2 päivittäistavarakauppaa. Kaava-alueesta on laadittu erillinen ympäristövaikutusselvitys, jota on päivitetty 2012. Liikenteen selvityksiä on tarkistettu ja täydennetty. Toimivuustarkasteluja on tarkennettu ja ongelmapaikkojen liikennejärjestelyjä tutkittu erilaisilla liikennejärjestelyllä aikaisemmasta kaavavaiheesta. Espoon raideliikennevisio on valmistunut helmikuussa 2011. Lisäksi Espoon keskuksen ja Lommilan liikenneverkkoselvitys on valmistunut joulukuussa 2011. Lommilan energiaselvitys on valmistunut marraskuussa 2011. Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja - suunnitelma 2030 valmistui maaliskuussa 2011. Lisäksi on laadittu selvityksiä alueen kaupunkirakenteesta ja kaupunkikuvasta: - Lommilan asemakaavan muutos, korttelisuunnitelma, Arkkitehdit Tommila Oy 10.8.2012 - Lommilan alue, toteutusvaiheet ja liikekeskus, Arkkitehdit Tommila Oy 20.2.2012. - Lommila osana Espoon keskusta raportti, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Arkkitehdit Tommila Oy 8.11.2012 Viranomaisneuvottelut ja YVA-tarveharkinta Viranomaisneuvottelu on pidetty 13.9.2005 Uudenmaan ympäristökeskuksen johdolla ja kauppakeskushankkeen päivitetty suunnitelma on esitelty Uudenmaan ympäristökeskukselle Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen kuukausikokouksessa 3.9.2008 Espoon keskuksen suunnittelutilanteen esittelyn yhteydessä. Uudenmaan ympäristökeskus otti harkittavakseen Lommilan kauppakeskushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeen ja pyysi lausunnot ympäryskunnilta ja Uudenmaan liitolta. Espoon kaupunginhallitus 2.11.2009 ilmoitti lausunnossaan, että Lommilan kauppakeskushankkeen yhteydessä erillistä arviointimenettelyä ei tarvita, vaan asemakaavoituksen yhteydessä jo tehdyt selvitykset ovat riittäviä hankkeen arvioimiseksi ajoituksen ja mitoituksen osalta. Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus päätti 13.9.2010, että Lommilan kauppakeskushankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Samassa päätöksessä todettiin, että mikäli hankkeen
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.01.2013 Sivu 16 / 16 lähtökohdissa, mitoituksessa tai muissa olosuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia, voidaan asia ottaa ELY:ssa uudelleen ratkaistavaksi. ELY-keskus ilmoitti 8.6.2011 saapuneella kirjeellään ottaneensa asian uudelleen harkintaan. Perusteluina ELY-ilmoitti, että edellinen päätös perustui osittain aiempaan lautakunnan asiasta tehtyyn päätökseen kauppakeskuksen ajoituksesta ja koosta. Espoon kaupungin hallitus antoi lausunnon 29.8.2011, jonka mukaan YVA-menettely ei toisi sellaista lisäarvoa, että se olisi tarpeellinen. 29.11.2012 ELY-keskus päätti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaista soveltamista Lommilan kauppakeskusta koskevasta asiasta seuraavaa: Lommilan kauppakeskushanke aiheuttaa todennäköisesti laadultaan ja laajuudeltaan YVA-lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA-lain 4 :n 2 momentissa tarkoitettua hankekohtaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei kuitenkaan YVA-lain 5 :n 2 momentin perusteella sovelleta tähän hankkeeseen, koska hankkeen vaikutukset on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa menettelyssä selvitetty YVA-laissa edellytetyllä tavalla ja asiassa on kuultu kaikkia niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa sekä niitä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Nähtävänä kokouksessa: alkuperäiset lausunnot, kannanotot ja muistutukset asemakaavan muutoksen selostus liitteineen Espoon keskuksen toimenpideohjelma 2011-2020 Lommila asemakaavan muutoksen selostus liitteineen Lommila korttelisuunnitelma Lommila osana Espoon keskuksen kokonaisuutta, raportti 8.11.2012 Lommila KSL-vihko 12.2.2012 Lommila Ympäristövaikutusselvitys VEB päivitys 8.6.2012 Espoon palveluverkkoselvitys, 2011 Lommilan päivittäistavarakaupan konsepti 19.5.2011 Espoon keskuksen ja Lommilan liikenneverkkoselvitys 2011 Espoon raideliikennevisio, raportti 2011 Lommilan energiaselvitys, 7.11.2011 Lommila tulva-altaiden mitoituslaskelmien tarkistus 2011 Lommila, valuma-alueet (luonnos 2011) Lommila kaupallinen selvitys, 11.11.2009 Lommilan kauppakeskuksen kaupallinen konsepti (alustava) 12.11.2009 Lommila liikenteen toimivuustarkastelut 17.11.2009 Lommila liikenteen toimivuustarkastelut ja lisäselvitykset kaistajärjestelyt 30.5.2011 Lommila liikenteen toimivuustarkastelut ja lisäselvitykset VEC 30.5.2011
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.01.2013 Sivu 17 / 17 Lommilan liikenne-ennuste, muistio 20.11.2009 Lommila vaikutukset liikkumiseen, 13.11.2009 Espoonjokilaakson Esiselvitys, raportti 2009 Lommila luontotyyppiselvitys, 2008 Lommila lepakkolausunto, 2009 3-1 Virtavesiselvitys, 08 osa 1, s. 54 3-1 Virtavesiselvitys, 08 osa 1, s. 55 Purohyrräselvitys, 17.8.2009 Lommila Ympäristövaikutusselvitys VEA osa 1 5.12.2008 Lommila Ympäristövaikutusselvitys VEA osa s 5.12.2008 Espoon keskuksen kehittämisohjelma 2003 Espoonjoen suojelusuunnitelma, 2008 Lommila Ympäristövaikutusselvitys VEB 5.12.2008 Lommila Liito-orava- ja kasvillisuusselvitys 2006 Espoon keskus kaupunki keskellä Espoota 2005, Tilannekatsaus Päätöshistoria (1430/503/2005 ja 6623/503/2009) Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöshistoria ajalta 22.11.2006 29.2.2012 on oheismateriaalina. Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.3.2012 43 Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Lommilan asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 630102. 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle 14.11.2006 päivätyn ja 20.2.2012 muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005-64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet. (Muutoksella muodostuu kortteli 64030, sekä poistuu kortteli 64005.) 3 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 8000 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 700 euroa, eli yhteensä 8700 euroa asemakaavan hyväksymisen jälkeen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.01.2013 Sivu 18 / 18 Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä teki seuraavat täydennykset esityslistaan ja selostukseen: 1. lisätään listatekstin ja selostuksen kohtaan Aikaisemmat päätökset 2. kappaleen jälkeen: Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kokouksessaan 14.3.2011 hyväksyä Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksen toimenpideohjelman vuosille 2011-2020. Jaosto päätti, 1) että Espoon keskuksen toimenpideohjelman 2011-2020 periaatteita noudatetaan alueen jatkosuunnittelussa, 2) kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa hyväksymään Lommilan asemakaavaehdotuksen viivytyksettä nähtäville niin, että asemakaava voidaan hyväksyä valtuustossa vuoden 2011 aikana. Toimenpideohjelma on esitys siitä, miten Espoon keskuksen uudistaminen ohjelmoidaan seuraaviksi noin kymmeneksi vuodeksi. Ohjelman toteutumista seurataan vuosittain. Esitykseen on koottu päätöksenteon pohjaksi alueen keskeiset 10 hanketta, jotka yhdessä muodostavat aluekehittämisen rungon. Näiden kaikkien osahankkeiden vaikutus on merkittävä kehitettäessä Espoon keskuksen kaupunkiuudistusta kokonaisuutena. Lommilan asemakaavanmuutosehdotusta suoraan koskevat ja Espoon keskuksen toimenpideohjelmaa toteuttavat osahankkeet ovat Lommilan kauppakeskushanke ja Suvela asema Lommila akseli. 2. lisätään kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston 14.3.2011 hyväksymä Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksen toimenpideohjelma 2011 2020/Espoon kaupunki 27.2.2011 oheismateriaaliksi. Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Sepän kannattamana, että 1. kaupunkisuunnittelulautakunta päättää, että asemakaavan esittelyaineistoa täydennetään laatimalla virkatyönä kokonaisuutta havainnollistava esittelyaineisto, jonka formaatti on esittelyvihkoset 27.10.2010 ja 20.2.2012 2. lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta edellyttää, että kaupunkisuunnittelukeskus valmistelee kaupunginhallitukselle seuraavat asiat, jotta kaupunginhallitus voi käsitellessään Lommilan asemakaavaa päättää tarvittavista jatkotoimenpiteistä: - Lommilan alueen liikenteellinen kytkeytyminen asemanseudulle (erityisesti joukkoliikenne, pyöräily ja kävely) - Lommilan alueen ja asemanseudun välisen alueen asemakaavallinen raami (erityisesti Nimismiehenpelto) - Lommilan toteuttamisen vaikutukset pääkaupunkiseudulla ajettavien ajoneuvokilometrien määrään sekä muut ilmaston muutosvaikutukset. Varapuheenjohtaja Elo ehdotti jäsenten Rauhanen, Pöntynen ja Klar kannattamana, että asemakaavaehdotus hylätään seuraavin perusteluin:
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.01.2013 Sivu 19 / 19 Lommilan asemakaavamuutosta on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa vuodesta 2006 lähtien. Lautakunta on palauttanut asian useita kertoja uudelleen valmisteltavaksi, mutta lautakunnan linjaavia päätöksiä ei ole valmistelussa otettu riittävästi huomioon. Erityisen kriittistä hankkeen toteuttamisen kannalta on, ettei lautakunnan 17.3.2010 yksimielistä päätöstä päivittäistavarakaupan määrän rajaamisesta 4000 k-m2:een ole noudatettu. 16.3.2011 lautakunta hyväksyi äänin 7-6 asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville. Saaduissa lausunnoissa mm. Uudenmaan ELY -keskus, Espoon Ympäristökeskus ja Helsingin Seudun Liikenne (HSL) esittävät kaavaehdotuksesta olennaisia kriittisiä huomioita. Uudenmaan ELY - keskus katsoo lausunnossaan, että asemakaavahanke ei toteuta valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita eikä täytä yleiskaavan ja asemakaavan sisältövaatimuksia, koska: - hankkeella on merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoon keskustaalueen kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen - asiointi perustuu pääasiassa henkilöautoiluun - palveluverkko ei kehity siten, että asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset - mitoitus, kaupan laatu ja ajoitusmääräys eivät varmista Espoon keskuksen kehittymistä aluekeskukseksi - palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle ei ole luotu edellytyksiä siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 54 :ssä on tarkoitettu. Uudenmaan ELY-keskus viittaa lautakunnan 17.3.2010 päätökseen ilmoittaessaan ottavansa harkinnanvaraisen YVA menettelyn tarpeen harkittavakseen. Arvio hankkeen haitallisista vaikutuksista lähialueiden kaupallisiin palveluihin perustuu alueen ostovoiman kasvuennusteisiin ja erityisesti ennusteiden epävarmuuteen. Vuoden 2015 lisätarpeen on arvioitu olevan pienimmillään yli 50 000 k-m2 ja enimmillään 100 000 k-m2. Vuoteen 2020 mennessä liiketilan lisätarpeen on arvioitu olevan vähintään 95 000 k-m2 ja enintään 180 000 k-m2. Lisäksi alueen ympäristöä koskevat suunnitelmat ovat kaavamuutosprosessin aikana olennaisesti muuttuneet: Hallinto-oikeus kumosi Histan kaavan, Ikea suunnittelee siirtymistä Leppävaaraan ja Espoon asemanseudun kehittäminen ei ole edennyt suunnitellussa aikataulussa. Näillä perustein katson, ettei asemakaavaehdotuksen mukaisen hankkeen toteuttaminen ole Espoon keskuksen ja sen lähialueiden
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.01.2013 Sivu 20 / 20 kehittämistavoitteiden mukaista ja kaavaehdotus on näin ollen hylättävä. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko käsittelyjärjestykseksi hyväksyä, että ensin keskustellaan ja päätetään erikseen hänen tekemistään ehdotuksista 1 ja 2. Näin muotoutunut esittelijän ehdotus täydennettynä puheenjohtajan mahdollisesti hyväksytyillä ehdotuksilla asetetaan varapuheenjohtajan tekemää hylkäysehdotusta vastaan. Käsittelyjärjestys hyväksyttiin yksimielisesti. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli erikseen, voidaanko hänen tekemänsä jäsen Sepän kannattamat ensimmäinen ja toinen ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen yksimielisesti hyväksytyiksi. Tämän jälkeen puheenjohtaja totesi, että käsittelyyn otetaan hylkäysehdotus. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta täydennettynä puheenjohtajan ehdotuksilla äänestävät jaa, ja ne, jotka kannattavat hylkäystä, äänestävät ei. Nimenhuutoäänestyksessä puheenjohtajan ehdotuksilla täydennetyn esittelijän ehdotuksen puolesta (jaa) äänestivät puheenjohtaja Markkula sekä jäsenet Kemppi-Virtanen, Kiijärvi, Oila, Rastimo ja Seppä eli kuusi (6) jäsentä. Hylkäysehdotuksen puolesta (ei) äänestivät jäsenet Elo, Jäämaa, Klar, Lahtinen, Lindberg, Pöntynen ja Rauhanen eli seitsemän (7) jäsentä. Puheenjohtaja totesi esittelijän ehdotuksen kokouksessa päätetyllä täydennyksellä tulleen hylätyksi äänin 6/7. Esittelijän tekemät korjaukset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus kokouksessa päätetyllä täydennyksellä hylättiin äänestyksen jälkeen äänin 6/7 Teknisen toimen johtaja Olavi Louko 19.3.2012 Päätös Päätän käyttää otto-oikeutta kaupunkisuunnittelulautakunnan päätökseen 14.3.2012 43, joka koskee Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotusta, alue 630102 ja näin ollen siirtää asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus 12.11.2012 319 Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.01.2013 Sivu 21 / 21 Käsittely Kaupunginhallitus 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja muistutukset on annettu Lommilan asemakaavan muutosehdotuksesta, alue 630102, 2 ilmoittaa asemakaavan muutoksen hakijalle, että kaupunki tulee MRL 59 :n mukaisesti perimään asemakaavan muutoksen laatimiskulujen loppuosan 8 000 euroa sekä 1/3 kuulutuskustannuksista, 700 euroa, eli yhteensä 8 700 euroa asemakaavan hyväksymisen jälkeen, 3 hyväksyy liitteenä olevan kaupungin ja Kiinteistö Oy Lommilan Kauppakeskuksen sekä Ruokakesko Oy:n välillä neuvotellun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovuttamisesta, 4 päättää, että asemakaavan muutosehdotus viedään valtuustoon käsiteltäväksi vasta sen jälkeen, kun kohdassa 3 mainitut maankäyttösopimukset on kaikkien sopijapuolten osalta asianmukaisesti hyväksytty ja allekirjoitettu ja niissä sovitut vakuudet toimitettu kaupungille, 5 jatkokäsittelylle asetetun ehdon täytyttyä esittää, että valtuusto hyväksyy 14.11.2006 päivätyn ja 20.2.2012 muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005 64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet. (Muutoksella muodostuu kortteli 64030, sekä poistuu kortteli 64005). Sistonen ja Juvonen poistuivat esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. (HallL 28 5-kohta) Leppäkorpi Hertellin kannattamana teki seuraavan palautusehdotuksen: Asemakaavan muutos palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä päivittäistavarakaupan määrä rajataan 4 000 kerrosneliömetriin. Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 5 ääntä vastaan 2 ollessa poissa hylänneen Leppäkorven palautusehdotuksen. Puheenjohtaja totesi, että asian käsittely jatkuu.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 23.01.2013 Sivu 22 / 22 Leppäkorpi Hagerlundin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Asemakaavan kaavamääräyksiä muutetaan seuraavasti: KM-merkinnästä poistetaan loppuosa, joka kuuluu "sekä vähittäiskaupan suuryksiköitä sisältäen päivittäistavarakaupan suuryksiköt." Ja muutetaan 5 kuulumaan seuraavasti: "Korttelialueelle saa rakentaa päivittäistavarakauppaa enintään 4 000 k-m2. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 8 äänellä 5 ääntä vastaan 2 ollessa poissa hylänneen Leppäkorven muutosehdotuksen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Valtuusto 10.12.2012 156 Päätösehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy 14.11.2006 päivätyn ja 20.2.2012 muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit 64005-64007 sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet. (Muutoksella muodostuu kortteli 64030, sekä poistuu kortteli 64005). Käsittely Huhta ja Laukkanen esittivät olevansa jäävejä, koska ovat HOK-Elannon toimielinten jäseniä. Byman vaati, että valtuusto äänestää hallintolain 29 mukaisesti siitä, ovatko Laukkanen ja Huhta esteellisiä. Pöydälle jaettiin kaupunginsihteeri Majurin muistio 7.12.2012: Valtuutetun esteellisyydestä kaava-asiassa. Puheenjohtaja totesi, että esteellisyydestä on äänestettävä ja teki seuraavan äänestysjärjestysehdotuksen: ne jotka katsovat, että Huhta ja Laukkanen ovat esteellisiä, äänestävät jaa ja ne, jotka katsovat, että he eivät ole esteellisiä, äänestävät ei. Lisäksi puheenjohtaja totesi, että Laukkanen ja Huhta eivät saa ottaa osaa äänestykseen esteellisyydestään. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan äänestysjärjestysehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 44 äänellä 5 vastaan ja 14 äänestäessä tyhjää päätti, että Huhta ja Laukkanen eivät ole esteellisiä tässä asiassa.