Kaupunginhallitus Sivu 1 / 80. Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs.

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 1 / 80 Kokoustiedot Aika maanantai klo 15:30-16:55 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Asemakuja 2 C 4. krs. Saapuvilla olleet jäsenet Ari Konttas, puheenjohtaja Kurt Byman Tiina Elo Christina Gestrin Maria Guzenina Mikko Hintsala Saara Hyrkkö Stig Kankkonen, saapui klo käsittelyn aikana Pia Kauma Laura Kiijärvi Teemu Lahtinen Mia Laiho Ville Lehtola Markku Sistonen, varapuheenjohtaja, poistui 294 käsittelyn ajaksi Jouni J. Särkijärvi Muut saapuvilla olleet Jyrki Kasvi Marika Niemi Arja Juvonen Jukka Mäkelä Juha Metso Timo Ketonen Olli Isotalo Mauri Suuperko Timo Kuismin Satu Tyry-Salo Riitta-Liisa Kammonen valtuuston puheenjohtaja valtuuston I varapuheenjohtaja valtuuston II varapuheenjohtaja kaupunginjohtaja perusturvajohtaja talous- ja hallintojohtaja teknisen toimen johtaja liiketoimintajohtaja lakiasiainjohtaja viestintäjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 2 / 80 Allekirjoitukset Ari Konttas puheenjohtaja Riitta-Liisa Kammonen sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Saara Hyrkkö Jouni J. Särkijärvi Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4 krs., Espoon keskus.

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Kaupunginhallitus Sivu 3 / 80 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 284 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Valtuutetun, kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja 6 kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston puheenjohtajan eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) 287 Espoon käräjäoikeuden lautamiehen eronpyyntö ja 8 täydennysvaali (Kv-asia) 288 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varajäsenen 9 valinta (Kv-asia) Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi - 11 palveluun (Kv-asia) 290 Otaverkko Oy:n osakkeiden myyminen Elinkeinopäällikön viran perustaminen konserniesikuntaan Osallistujien nimeäminen Uudenmaan 19 Maakuntaparlamenttiin Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta Lommila, maankäyttö- ja esisopimusten sekä 22 asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 64. kaupunginosa, Karvasmäki (osittain Kv-asia) 295 Karhuniitynmäki, asemakaavan hyväksyminen, alue , 72. kaupunginosa Karhusuo (Kv-asia) Finnoo osayleiskaava, kaavaehdotuksen hyväksyminen 50 nähtäville (MRA 19 ), alue (pöydälle ) 297 Lautakuntien ja jaostojen sekä viranhaltijoiden päätökset Valmistelukehotus lumen vastaanottopaikkojen selvittämiseksi ja liikenneturvallisuuden lisäämiseksi Vanttilassa 74

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja 284 Kaupunginhallitus Sivu 4 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Päätös Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kaupunginhallitus oli kutsuttu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtajan allekirjoittamalla päivätyllä kaupunginhallituksen jäsenille toimitetulla kokouskutsulla.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja 285 Kaupunginhallitus Sivu 5 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Saara Hyrkkö ja Jouni J. Särkijärvi.

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja 286 Kaupunginhallitus Sivu 6 / / / Valtuutetun, kaupunginhallituksen puheenjohtajan ja kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston puheenjohtajan eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 vapauttaa valtuutettu Ari Konttaksen (Kok.) toimestaan ja toteaa, että hänen luottamustoimensa on päättynyt, 2 valitsee kaupunginhallituksen jäseneksi ja puheenjohtajaksi Ari Konttaksen (Kok.) tilalle Markus Torkin (Kok.) sekä 3 valitsee kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäseneksi ja puheenjohtajaksi Ari Konttaksen (Kok.) tilalle Markus Torkin (Kok.). Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuutettu, kaupunginhallituksen puheenjohtaja sekä kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston puheenjohtaja Ari Konttas (Kok.) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. luottamustehtävistään perusteena hänen valintansa Espoon kaupungin rahoitusjohtajaksi. Kuntalain 11 2 momentin mukaan valtuuston puheenjohtaja kutsuu toimestaan vapautetun valtuutetun sijaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi asianomaisen puolueen ensimmäisen varavaltuutetun. Kokoomuksen ensimmäinen varavaltuutettu on Jan Holst. Keskusvaalilautakunta määrää valtuuston puheenjohtajan pyynnöstä uuden varavaltuutetun Jan Holstin tilalle. Kuntalain 35 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan 1 kunnan keskushallinnossa kunnanhallituksen alaisena toimiva kunnan

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 286 Kaupunginhallitus Sivu 7 / 80 palveluksessa oleva henkilö; 2 kunnan palveluksessa oleva henkilö, joka lautakunnan esittelijänä tai muuten vastaa kunnanhallituksen käsiteltäväksi tulevien asioiden valmistelusta; eikä 3 henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Henkilöstön edunvalvonnasta asianomaisessa kunnassa huolehtivan yhteisön hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen puheenjohtaja ei ole vaalikelpoinen kunnanhallitukseen. Vaalikelpoinen ei myöskään ole henkilö, joka yhteisön neuvottelijana tai muussa vastaavassa ominaisuudessa vastaa edunvalvonnasta. Tasa-arvosäännösten estämättä kaupunginhallituksen jäseneksi ja kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaoston jäseneksi voidaan valita mies tai nainen. Tiedoksi - Valittu - Ari Konttas

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 287 Kaupunginhallitus Sivu 8 / / / Espoon käräjäoikeuden lautamiehen eronpyyntö ja täydennysvaali (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee Espoon käräjäoikeuden lautamieheksi Antti Kainulaisen tilalle. Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto on kokouksessaan valinnut Espoon käräjäoikeuden lautamiehet toimikaudeksi Espoon käräjäoikeuden laamanni Olli Saunanoja ilmoittaa päivätyllä kirjeellään, että Antti Kainulainen on pyytänyt eroa Espoon käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä ja kehottaa Espoon kaupunkia valitsemaan uuden lautamiehen valtuuston jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Lautamiehen tulee olla käräjäoikeuden tuomiopiiriin kuuluvassa kunnassa asuva Suomen kansalainen, joka ei ole konkurssissa, jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu ja jota pidetään sopivana toimimaan lautamiehenä. Lautamieheksi ei saa valita henkilöä, joka on alle 25-vuotias tai joka on täyttänyt 65 vuotta. Lautamiehenä ei saa olla henkilö, jolla on virka yleisessä tuomioistuimessa tai rangaistuslaitoksessa taikka, joka virassaan suorittaa ulosottotehtäviä, rikoksen esitutkintaa taikka tulli- tai poliisivalvontaa, eikä myöskään syyttäjä, asianajaja tai muu ammatikseen asianajoja harjoittava henkilö (KäräjäoikeusL 6 ). Tiedoksi - Valittu - Espoon käräjäoikeus

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 288 Kaupunginhallitus Sivu 9 / / / Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varajäsenen valinta (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan jäsenen Antti Kainulaisen (Vihr.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi (Vihr.). Päätös Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto valitsi kokouksessaan opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi Antti Kainulaisen (Vihr.). Antti Kainulainen oli ennen valintaansa varajäsen, joten hänelle tulee nyt valita henkilökohtainen varajäsen. Kuntalain 33 :n 1 mom. 1) kohdan mukaan vaalikelpoinen kunnan luottamustoimeen on henkilö, jonka kotikunta kyseinen kunta on. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1 asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2 henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3 henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakunnan varajäseneksi valitaan mies. Tiedoksi

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 288 Kaupunginhallitus Sivu 10 / 80 - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Antti Kainulainen

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 289 Kaupunginhallitus Sivu 11 / / / Valtuustoaloite Espoon liittymisestä kuntalaisaloite.fi -palveluun (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Mari Immonen, puh etunimi.e.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto merkitsee tiedoksi selostusosan vastauksena valtuutettujen Ahlfors ym jättämään valtuustoaloitteeseen kuntalaisaloite.fi-palveluun liittymisestä ja toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi. Päätös Liite Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. 1 Vuoden 2014 kuntalaisaloitteet - Valtuustoaloite Tiina Ahlfors ja 41 muuta allekirjoittanutta ovat tehneet valtuustoaloitteen koskien Espoon liittymistä kuntalaisaloite.fi-palveluun. Aloitteessa todetaan Kuntalaisaloite.fi-verkkopalvelussa kuntalainen voi tehdä palvelussa mukana oleville kunnille kuntalaisaloitteita sekä kannattaa ja seurata muiden tekemiä aloitteita. Aloitteiden toteuttaminen helpottuu merkittävästi ja samalla se edesauttaa palveluun osallistuvia kuntia toteuttamaan lain edellyttämää kuntalaisten osallistumisoikeutta. Kuntalaisaloite.fi on oikeusministeriön tarjoama palvelu ja sen käyttö on turvallista ja maksutonta. Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme valtuustoaloitteena, että Espoo liittyy kuntalaisaloite.fi-palveluun. Lisäksi edellytämme kuntalain mukaisesti, että valtuustolle tuodaan viipymättä selvitys vuonna 2014 tehdyistä kuntalaisaloitteista. Kaupungin nykyiset käytännöt aloitteiden tekemisessä Espoossa kuntalaisaloitteen voi tehdä sähköpostilla tai paperilla. Jos aloitteessa on useampi osallistuja, tiedot osallistujista tulee liittää aloitteeseen. Tämä voidaan tehdä niin ikään sähköpostilla tai paperilla. Allekirjoittajan on vakuutettava olevansa sen kunnan asukas, jota aloite koskee.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 289 Kaupunginhallitus Sivu 12 / 80 Vapaamuotoinen aloite toimitetaan kaupungin kirjaamoon. Kirjaamo ottaa aloitteen vastaan ja kirjaa sen kaupungin päätöksentekojärjestelmään sekä lähettää aloitteen tekijälle asianumeron, jonka avulla asian etenemistä on mahdollista seurata. Kaupungin internet-sivuilla on ohjeistettu tarkemmin aloitteen tekemistä ja kerrottu, miten aloitteen käsittely kaupungin päätöksenteossa etenee. Kuntalain mukaan (28 ) kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet. Valtuuston tietoon on saatettava vähintään kerran vuodessa sen toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Jos valtuuston toimivaltaan kuuluvassa asiassa aloitteen tekijöinä on vähintään kaksi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista, asia on otettava valtuustossa käsiteltäväksi viimeistään kuuden kuukauden kuluessa asian vireilletulosta. Kuntalain (31 ) mukaan kansanäänestysaloitteen voi tehdä vähintään viisi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Valtuuston on viipymättä päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys. Uusi kuntalaki ja muutokset aloite- ja kansanäänestysaloitetta koskien Uusi kuntalaki (410/2015) tuli voimaan Sen osallistumista eli mm. aloiteoikeutta ja kansanäänestysaloitetta koskevat säännökset tulevat sovellettaviksi seuraavien kuntavaalien jälkeen alkavan valtuustokauden alussa Uusi kuntalaki laajentaa aloiteoikeutta kunnan asukkaiden ohella kunnassa toimiville yhteisöille ja säätiöille sekä palvelujen käyttäjille. Aloitteen käsittelyvelvollisuuden määräaikaa laajennetaan siten, että aloite on otettava toimivaltaisen viranomaisen käsittelyyn viimeistään kuuden kuukauden kuluessa, jos aloitteen on tehnyt kaksi prosenttia kunnan asukkaista. Säännöstä ei siis enää rajata valtuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehtyihin aloitteisiin eikä nk. 2 prosentin aloitteiden tekijöiltä vaadita äänioikeutta. Kansanäänestysaloitteen voi jatkossa tehdä 4 prosenttia 15 vuotta täyttäneistä kunnan asukkaista. Laki ei sisällä nimenomaisia säännöksiä siitä, missä muodossa (sähköinen, paperinen) aloite tulee tehdä, mutta aloite tulee voida jatkossakin tehdä myös paperimuotoisena, vaikka sähköisiin toimintatapoihin siirtymiseen yleisesti kannustetaan. Oikeusministeriön kuntalaisaloite.fi-palvelu Oikeusministeriön Demokratia.fi-verkkopalveluiden kokonaisuudessa on avattu kuntalaisaloite.fi-palvelu, joka toimii suomeksi ja ruotsiksi. Palvelua voivat käyttää kuntalaiset, mikäli heidän kuntansa on liittynyt palveluun. Liittyminen ja palvelun käyttö on kunnille maksutonta. Kunnat saavat palvelun käyttöönsä ottamalla yhteyttä palvelun ylläpitäjään. Palvelun käyttö ei sulje pois kunnan mahdollista muuta verkkopalvelun tai esim.

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 289 Kaupunginhallitus Sivu 13 / 80 aloitelaatikon käyttöä. Palveluun on liittynyt noin puolet Suomen kunnista, suurista kaupungeista Helsinki, Vantaa, Tampere, Oulu ja Turku. Niin sanottujen 2 prosentin aloitteiden ja 5 prosentin kansanäänestysaloitteiden tekemisessä ja kannattamisessa käytetään kuntalaisaloite.fi.-palvelussa vahvaa sähköistä tunnistautumista. Oikeusministeriön kuntalaisaloite.fi-palvelu kokoaa kuntalaisaloitteisiin liittyvät toiminnot yhdelle sivustolle. Kuntalaisten näkökulmasta palvelu helpottaa aloitteiden tekoa palvelun toimiessa alustana aloitteen tekemiseen. Palvelu sisältää ohjeita aloitteiden laadintaan, vastaa aloitteen tekoon ja lähetykseen vaadittavista muodollisista tehtävistä ja siellä voi osallistua omalle kunnalle tehtyihin aloitteisiin. Aloitteen tekeminen ja lähettäminen sekä nimien keruu sähköisesti helpottuu. Palvelu myös mahdollistaa muiden aloitteiden seurannan sekä yhtenäiset käytännöt myös sellaisissa tilanteissa, joissa kotikunta vaihtuu. Kun aloitteita voivat uuden kuntalain mukaan tehdä myös palvelujen käyttäjät, voi palvelun käyttöönotto helpottaa myös heidän mahdollisuuksiaan vaikuttaa aloitteen tekemisen kautta. Espoon kaupungille tehtiin 76 kuntalaisaloitetta vuonna Kaupungin näkökulmasta palvelun käyttöönotto helpottaisi aloitteiden käsittelyä ja pitkällä aikavälillä todennäköisesti niiden tekoon liittyvää ohjeistusta ja neuvontaa. Koska palvelun käyttö on maksutonta, ei liittymisestä aiheutuisi kaupungille kustannuksia. Liittyminen edellyttää kuitenkin palveluun ja sen toimintoihin perehtymistä ja on todennäköistä, että jatkossakin aloitteen tekijöitä ohjeistetaan ja neuvotaan myös kaupungin toimesta. Espoo-tarinan mukaan kaikki espoolaiset, nuorista ikäihmisiin voivat osallistua ja vaikuttaa kotikaupunkinsa kehittämiseen. Liittyminen kuntalaisaloite.fi-palveluun parantaisi kaikenikäisten kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia ja edistäisi kuntalaisaloitteen käyttämistä yhtenä osallistumisen keinona. Samanaikaisesti on kuitenkin huomioitava, että palvelun vahva tunnistautuminen ei välttämättä sovellu hyvin uuden kuntalain mukaisiin 2 ja 4 prosentin aloitteisiin, sillä alaikäisillä aloitteentekijöillä ei useinkaan ole sähköiseen tunnistautumiseen soveltuvaa henkilökorttia tai pankkitunnuksia. Mikäli palvelua ei tältä osin kehitetä, olisi siksi tärkeää, että aloitteisiin kerättäisiin jatkossakin allekirjoituksia sekä sähköisesti että paperilla. Myös mahdollisuus tehdä aloitteita kirjaamon kautta joko paperilla tai sähköpostitse säilyy. Aloite ohjataan kunnassa sen viranomaisen käsiteltäväksi, jonka toimialueeseen se kuuluu. Tämä on aloitteen tekijän ja käsittelyajan kannalta toimivin ratkaisu. Espoossa vuosittain tehdyistä aloitteista suurin osa kuuluu muun kuin valtuuston toimivaltaan. Aloitteita tehdään paljon mm. teknisen keskuksen tai katu- ja viherpalvelujen toimialalla. Koska vuonna 2014 tehdyt kuntalaisaloitteet eivät ole kuuluneet valtuuston toimivaltaan, ei valtuustolle ole tuotu niistä selvitystä. Kuntalaki edellyttää, että valtuuston tietoon saatetaan vähintään kerran vuodessa nimenomaisesti valtuuston toimivaltaan kuuluvissa asioissa tehdyt aloitteet ja niiden johdosta suoritetut toimenpiteet. Liitteenä on luettelo vuoden 2014 kuntalaisaloitteista.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 289 Kaupunginhallitus Sivu 14 / 80 Tiedoksi Muiden suurten kaupunkien kokemukset palvelusta ovat hyvin neutraalit. Kuntalaisaloitteita on saapunut kuntaan palvelun kautta tähän mennessä Helsinkiin 43 kpl, Vantaalle 11 kpl, Tampereelle 18 kpl, Turkuun 25 kpl ja Ouluun 18 kpl. Palvelu on otettu käyttöön em. kunnissa syyskuun 2013 ja helmikuun 2014 välisenä aikana. Osallistuva Espoo poikkihallinnollinen kehitysohjelman ohjausryhmä on käsitellyt kuntalaisaloite.fi - asiaa kokouksessaan. Ohjausryhmä suhtautui myönteisesti aloitteeseen, että Espoo liittyy oikeusministeriön ylläpitämään kuntalaisaloite.fi - palveluun. Ohjausryhmä tulee seuraamaan palvelun toimintaa.

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 290 Kaupunginhallitus Sivu 15 / / /2015 Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Otaverkko Oy:n osakkeiden myyminen Valmistelijat / lisätiedot: Pasi Laitala, puh Maria Jyrkkä, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 hyväksyy Otaverkko Oy:n ostotarjouksen Otaverkko Oy:n osakkeista (numerot ) yhteishintaan ,25 euroa, 2 oikeuttaa rahoitusjohtajan allekirjoittamaan kauppakirjan sekä toteuttamaan osakkeiden oston. Päätös Oheismateriaali Selostus Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Otaverkko osakkeiden ostotarjous - Otaverkko tasekirja Otaverkko yhtiöjärjestys Otaverkko Oy:n perusti vuonna 1997 Teknillinen korkeakoulu rakentamaan ja hallinnoimaan Espoon Otaniemeen MediaPoli nimistä tieto- ja palveluverkkoa. Asiakaskunta koostui lähinnä TKK:n ja VTT:n laboratorioista. Hanke- ja projektirahoituksen muututtua vuoden 2000 jälkeen Otaverkko Oy suuntasi palveluiden tuottamisen yrityssektorille ja oppilaitossektorille. Tänään Otaverkko Oy tuottaa tietoturvallisia ITpalveluita, IT-ulkoistusratkaisuja sekä asiantuntijapalveluita yrityksille, oppilaitoksille, säätiöille ja muille julkisyhteisöille. Yhtiö työllisti vuonna 2014 keskimäärin 24 henkilöä ja liikevaihto oli 3,9 milj. euroa. Otaverkko Oy on vakavarainen ja kannattava yhtiö, jonka liikevoitto vuonna 2014 oli 0,222 milj. euroa, mikä on 0,154 milj. euroa enemmän kuin vuosi aikaisemmin. Yhtiöllä ei ollut vuoden lopussa pitkäaikaista lainaa ja sen maksuvalmius oli hyvä. Otaverkko Oy:n kannattavuus on ollut edellisten viiden vuoden aikana hyvä/erinomainen ja liikevaihto on ollut tasaisessa kasvussa. Yhtiön tilauskanta on hyvä, sillä

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 290 Kaupunginhallitus Sivu 16 / 80 tilauskannassa on useita varsin pitkiä sopimuksia, joista tärkeimmät jatkuvat vuoteen 2017 asti. Vuoden 2015 tulosta ennakoidaan jonkin verran edellisvuotta paremmaksi. Kesällä 2015 yhtiön pääomistaja Aalto korkeakoulusäätiö myi osuutensa (noin 47 %) toimivalle johdolle Kjell Seleniukselle ja Tuomo Karhapäälle, joiden yhteinen omistusosuus yrityksestä kaupan jälkeen nousi noin 61 %:iin. Otaverkko Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa yhtiön hallitus valtuutettiin hankkimaan yhtiön omia osakkeita yhtiön vapaalla omalla pääomalla siten, että valtuutus koskee enintään 750 osaketta ja vastikkeen vähimmäismäärä on tilikauden 2014 tilinpäätöksen mukainen nettotasearvo eli 604,47 euroa osakkeelta. Otaverkko Oy:llä on osaketta, joista Espoon kaupunki omistaa 75 kpl (5,3 %). Otaverkko Oy:n omistaminen ei kuulu elinkeinorahaston tai Espoon kaupungin ydintehtäviin eikä omistuksella ole strategista merkitystä. Lisäksi yhtiö toimii vapailla kilpailuilla markkinoilla. Espoon kaupunki on saanut Otaverkko Oy:ltä ostotarjouksen, jonka mukaan yhtiön hallitus tarjoutuu, yhtiökokouksessa saamansa valtuutuksen puitteissa, hankkimaan yhtiölle Espoon kaupungin omistamat Otaverkko Oy:n osakkeet (numerot ) 604,47 eurolla kappaleelta eli yhteissummaltaan ,25 eurolla. Lisäksi Otaverkko Oy tarjoutuu vastaamaan osakekaupasta syntyvän varainsiirtoveron maksamisesta. Espoon kaupungin vuodesta 1998 omistamien Otaverkko Oy:n osakkeiden tasearvo oli 2 522,82 euroa. Osakkeet ovat elinkeinorahastonrahaston taseessa kirjattuna rahoitusarvopapereihin. Ostotarjous tarkoittaa siis ,43 euron myyntivoittoa. Myyntivoitto vastaa noin 18,3 % vuotuista tuottoa hankintahetkestä lukien. Päätöshistoria Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto ehdottaa, että kaupunginhallitus 1 hyväksyy Otaverkko Oy:n ostotarjouksen Otaverkko Oy:n osakkeista (numerot ) yhteishintaan ,25 euroa, 2 oikeuttaa rahoitusjohtajan allekirjoittamaan kauppakirjan sekä toteuttamaan osakkeiden oston.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 290 Kaupunginhallitus Sivu 17 / 80 Päätös Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 291 Kaupunginhallitus Sivu 18 / / / Elinkeinopäällikön viran perustaminen konserniesikuntaan Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus perustaa elinkeinopäällikön viran konserniesikuntaan alkaen. Viran kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Viran tehtäväkohtainen palkka on 4 939,21 e/kk. Virka on hinnoittelematon ja se kuuluu yleisen kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Selostus Konserniesikunnan ja teknisen ja ympäristötoimen työnjaollisista järjestelyistä johtuen konserniesikunnan kaupunkikehitysyksikössä oleva elinkeinopäällikön virka (vak ) ja sitä hoitava henkilö siirtyy teknisen ja ympäristötoimen esikunnan hallinto- ja kehittämisyksikköön alkaen. Tämän vuoksi konserniesikunnan kaupunkikehitysyksikköön on perustettava elinkeinopäällikön virka, jonka tehtävät painottuvat aiempaa enemmän yritys- ja yrittäjyysasioihin sekä innovaatiotoiminnan toimintaedellytyksiin ja Espoo Innovation Gardenin vetovoiman kansainväliseen vahvistumiseen. Elinkeinopäällikön viran kelpoisuusehtona on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja sen tehtäväkohtainen palkka on 4 939,21 e/kk. Virka on hinnoittelematon ja se kuuluu yleisen kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin. Espoon kaupungin henkilöstösäännön 2 :n mukaan uudet virat perustaa kaupunginhallitus. Tiedoksi

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 292 Kaupunginhallitus Sivu 19 / / / Osallistujien nimeäminen Uudenmaan Maakuntaparlamenttiin Valmistelijat / lisätiedot: Riitta-Liisa Kammonen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus 1 nimeää Uudenmaan Maakuntaparlamenttiin seuraavat osallistujat: 2 maksaa osanottomaksut ja muut osallistumisesta aiheutuvat luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiset korvaukset kustannuspaikalta Luottamushenkilöiden virkamatkat. Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että Maakuntaparlamenttiin nimetään Marita Backman, Kurt Byman, Seppo Huhta, Mikko Hintsala ja Ville Lehtola. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus 1 nimesi Uudenmaan Maakuntaparlamenttiin seuraavat osallistujat: Marita Backman, Kurt Byman, Seppo Huhta, Mikko Hintsala ja Ville Lehtola. 2 maksaa osanottomaksut ja muut osallistumisesta aiheutuvat luottamushenkilöiden palkkio- ja matkustussäännön mukaiset korvaukset kustannuspaikalta Luottamushenkilöiden virkamatkat. Selostus Uudenmaan maakuntaparlamentti pidetään risteilyllä M/S Silja Symphonylla. Maakuntaparlamentin teemana on Aikamatka menestykseen. Parlamentin ohjelma löytyy Uudenmaan maakunnan verkkosivuilta ja sitä päivitetään sinne syksyn aikana.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 292 Kaupunginhallitus Sivu 20 / 80 Maakuntaparlamentin hinta on euroa hyttivaihtoehdoista riippuen. Mikäli osallistuu ainoastaan satamassa pidettävään osuuteen, hinta on 65 euroa. Tiedoksi - Uudenmaan liitto

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 293 Kaupunginhallitus Sivu 21 / Valtuuston päätösten laillisuusvalvonta Päätösehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus katsoo, etteivät valtuuston tekemät päätökset ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutenkaan lainvastaisia, joten päätökset pannaan täytäntöön. Selostus Valtuuston pidetyn kokouksen pöytäkirja on nähtävillä kokousasiakirjoissa. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 294 Kaupunginhallitus Sivu 22 / / / Lommila, maankäyttö- ja esisopimusten sekä asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue , 64. kaupunginosa, Karvasmäki (osittain Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Liisa Ikonen, puh Mikla Koivunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 hyväksyy liitteenä olevan Kiinteistö Oy Lommilan kauppakeskuksen, Ruokakesko Oy:n ja Kiinteistö Oy Voisalmen Liiketalon sekä Espoon kaupungin välisen allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovuttamisesta, 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6551, joka käsittää korttelit sekä katu-, liikenne ja virkistysalueet 64. kaupunginosassa Karvasmäki (muodostuu uusi kortteli ja poistuu kortteli 64005) sekä siihen liittyvät asemakaavan muutosehdotukset Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I, joka käsittää puistoaluetta 47. kaupunginosassa Muurala, Miilukorpi - Milkärr, joka käsittää liikennealuetta 72. kaupunginosassa Karhusuo ja Kirskumäki, Fallåker - Kirskobacka, Fallåker, joka käsittää katualuetta 64. kaupunginosassa Karvasmäki (alue ). Käsittely Sistonen poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi (HallL 28 7-kohta). Byman Elon kannattamana ehdotti, että kaupunginhallitus palauttaa asiaan uudelleen valmisteltavaksi. Valmistelussa otetaan huomioon yleiskaavan muutos ja keskusliikkeiden mietintä kauppakeskuksesta luopumisesta. Valmistelussa otetaan myös huomioon autopaikoituksen riittämättömyys sekä kohteessa että lähiseudun asutuksessa, joka aiheuttaa tarpeen järjestää erikseen joukkoliikennettä kauppakeskuksen tarpeisiin. Lisäksi asemakaavan muutoksen johdosta jo nyt tukkoisen liikenteen parantamistarve on nyt esitettyä suurempi.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 294 Kaupunginhallitus Sivu 23 / 80 Keskustelun palautuksesta päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 3 ääntä vastaan 1 poissa ollessa ja yhden äänestäessä tyhjää hylänneen Bymanin palautusehdotuksen. Elo Bymanin kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen: Kaupunginhallitus 1 hylkää liitteenä olevan Kiinteistö Oy Lommilan kauppakeskuksen, Ruokakesko Oy:n ja Kiinteistö Oy Voisalmen Liiketalon sekä Espoon kaupungin välisen allekirjoitetun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovuttamisesta, 2 ehdottaa, että valtuusto hylkää päivätyn ja muutetun Lommila - Gloms asemakaavan muutosehdotuksen seuraavin perustein: Kaavaehdotuksen mahdollistamalla hankkeella on kaupallisten selvitysten mukaan merkittäviä haitallisia vaikutuksia Espoon keskuksen keskustaalueen kaupallisille palveluille ja niiden kehittämiselle. Kaavan mahdollistamalla rakennusoikeudella Lommilan kauppakeskuksesta tulisi pääkaupunkiseudun suurimpia ja se veisi käytännössä koko Espoon keskuksen kehittämispotentiaalin. Maakuntakaavoitusta varten tehdyssä selvityksessä todettiin, ettei Lommilan erikoiskaupan suuryksikkö kilpaile Espoon keskuksen tai muiden maakuntakaavaan merkittyjen keskusten kanssa, mikäli Lommilan painopiste on selkeästi tilaa vaativassa kaupassa, eikä se tarjonnaltaan kilpaile keskustatatoimintojen tarjonnan kanssa. Kaavan mahdollistama hanke perustuu kuitenkin pääosin tavanomaiseen pienimittakaavaisen erikoiskaupan konseptiin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan vähittäiskaupan suuryksiköt on sijoitettava keskusta-alueille tukemaan yhdyskuntarakennetta. Tämän tulee olla lähtökohtana myös Espoon keskuksen kehittämisessä. Asemakaavaehdotuksen mitoitus, kaupan laatu ja esitetty vaiheistusmääräys eivät varmista Espoon keskuksen kehittymistä aluekeskuksena, vaan Lommilan alueesta syntyy uusi erillinen seudullinen keskus palveluineen ja työpaikkoineen. Alueella asiointi perustuu pääasiassa henkilöautoiluun. Hankkeessa ei ole pystytty osoittamaan, että palveluverkko kehittyy siten, että asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset. Tämän lisäksi kaavaehdotuksessa esitetty ostoskeskus aiheuttaa merkittäviä estevaikutuksia jalankululle ja pyöräilylle, kun osa kulkureiteistä alueen läpi menee yksityisen sisätilan läpi. Alueella voimassa oleva yleiskaava ei osoita alueelle laajamittaista

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 294 Kaupunginhallitus Sivu 24 / 80 vähittäiskauppaa. Yleiskaava on vanhentunut ja sen uudistamistyö on käynnisssä. Alueen kaupallisten palveluiden mitoitus, laatu ja vaiheistus tulee ratkaista yleiskaavaprosessissa. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että on tehty esittelijän esityksestä poikkeava kannatettu ehdotus, jonka johdosta on äänestettävä. Puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen 10 äänellä 3 ääntä vastaan 1 poissa ollessa ja 1 äänestäessä tyhjää hylänneen Elon muutosehdotuksen. Päätös Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin. Liite Oheismateriaali 2 Maankäyttösopimus ja esisopimus Kiinteistö Oy Lommilan Kauppakeskus ym Julkinen 3 Kunnallistekniikan suunnitelmat Kiinteistö Oy Lommilan Kauppakeskus ym 4 Ääänestyslista Tapahtumaluettelo - Kaavamääräykset 1 - Kaavamääräykset 2 - Havainnekuva - Ajantasa- asemakaava - Kaavakartta - Kaupunkisuunnittelulautakukunnan päätöshistoria ajalta osa 1 - Kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöshistoria ajalta osa 2 Selostus Tavoitteena on Lommilan alueen rakentaminen osaksi Espoon keskuksen palveluja siten, että sinne syntyy kaupallisten palvelujen ja työpaikkojen keskittymä, joka on toiminnoiltaan monipuolinen, kaupunkikuvallisesti korkeatasoinen, maankäytöltään tehokas sekä vaiheittain toteuttamiskelpoinen. Asemakaavan muutos parantaa Espoon keskuksen ja lähialueiden palvelutarjontaa. Kaavoituksella mahdollistetaan liikerakentamista kauppakeskusta varten k-m 2, josta päivittäistavarankauppaa saa olla k-m 2, erilliselle liike-, toimisto-, liikunta- ja hotellitilarakentamiselle k-m 2 ja teollisuus- ja varastorakentamiselle k-m 2.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 294 Kaupunginhallitus Sivu 25 / 80 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä Lommila - Gloms, asemakaavan muutosehdotus, käsittää korttelit sekä katu-, liikenne- ja virkistysalueet 64. kaupunginosassa (Karvasmäki). Muutoksella muodostuu kortteli ja poistuu kortteli Nimismiehenmäki I - Länsmansbacken I, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan puistoaluetta 47. kaupunginosassa (Muurala). Miilukorpi - Milkärr, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan liikennealuetta 72. kaupunginosassa (Karhusuo). Kirskumäki - Kirskobacka, Fallåker - Fallåker, asemakaavan muutosehdotus käsittää osan katualuetta 64. kaupunginosassa (Karvasmäki). Piirustusnumero Aluenumero Vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Espoon kaavoituskatsauksissa vuodesta 2004 lähtien, viimeksi kaavoituskatsauksessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty , täydennetty lisälehdellä ja päivitetty ja Valmistelijatietoja ja kaupungin yhteystietoja päivitettiin

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 294 Kaupunginhallitus Sivu 26 / 80 Alueen kuvaus Suunnittelualueen nykyinen kaupunkikuvallinen ilme on sekava ja hahmottumaton. Alueella on teollisuus- ja varastotoimintaa varten väljästi rakennettuja tontteja sekä peltoaluetta. Alueella toimii mm. Vehon ajoneuvovarikko, pienyrityksiä, kaksi polttoaineen jakeluasemaa ja drive-in pikaruokaravintola. Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaavassa Lommilan alue on osoitettu merkinnällä merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö. Maakuntakaavan selostuksen mukaan merkinnän osoittamalle alueelle saadaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa osoittaa yksi tai useampi seudullinen erikoiskaupan suuryksikkö, ja uusia merkitykseltään seudullisia päivittäistavarakaupan suuryksiköitä ainoastaan Espoon keskuksen pohjoispuolelle, Kehä III:n ja Turunväylän risteykseen. Maakuntakaava on vahvistettu marraskuussa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä- Uudenmaan kokonaismaakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin Muutokset eivät koskeneet Espoota. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa Lommilan alueen enimmäismitoitus päivittäistavarakaupalle on k-m 2, joka sisältyy Lommilan vähittäiskaupan suuryksikön enimmäismitoitukseen. Asemakaavan muutosehdotus on maakuntakaavan mukainen. Voimassa oleva yleiskaava Kaava-alueella on voimassa Espoon pohjoisosien yleiskaava osa I, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä Yleiskaavassa alue on pääosin osoitettu yksityisten palvelujen ja hallinnon alueeksi. Pääulkoilureitti kulkee alueen läpi. Asemakaavan muutosehdotus on pääosin yleiskaavan mukainen. Päivittäistavarakaupan sijoittumisen osalta yleiskaava ei ole keskustatoimintojen aluetta, mutta voimassa oleva maakuntakaava sallii alueelle päivittäistavarakaupan suuryksikön sijoittumisen. Voimassa olevat asemakaavat Kaava-alueella on voimassa Lommilan, Nimismiehenmäki I:n, Miilukorven, Fallåkerin ja Kirskumäen asemakaavat. Korttelit sekä niihin liittyvät katu-, liikenne- ja virkistysalueet kuuluvat Lommilan asemakaavaan, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut Asemakaavassa alue on toimistorakennusten korttelialuetta (KT), liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K), liike- ja varastorakennusten korttelialuetta (KV-1 ja KV-2), liike- ja huoltoasemarakennusten

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 294 Kaupunginhallitus Sivu 27 / 80 korttelialuetta (KM), sekä teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T). MRA 32 :n mukainen kuuleminen Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Lommilan asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen nähtäville MRA 32 :n mukaisesti. Nähtävillä olleessa asemakaavan muutosehdotuksessa päivittäistavarakaupan määrää oli vähennetty valtuuston päätöksen mukaisesti k-m 2 :iin, hotelli- ja toimistorakentamista koskevaa kaavamääräystä oli tarkennettu sekä T-korttelin rakennusoikeutta tarkistettu. Asemakaavan muutosehdotus oli MRA 32 :n mukaisesti nähtävillä Kaavaehdotuksesta saatiin nähtävilläolon aikana 1 kirjallinen muistutus sekä 4 kpl lausuntoja ja kannanottoja. Kaavakartan merkintään tehtiin vähäinen tarkistus ELY-keskuksen lausunnon mukaan koskien maantiealueiden liittymämerkintöjä ja tekninen korjaus maantiealueen kaavamääräykseen. Kaavaselostusta täydennettiin ja korjattiin saadun palautteen perusteella. Aikaisemmat päätökset Espoon keskuksen kehittämisohjelmassa, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt , on päätetty Lommilan osalta, että Espoon keskusta kehitetään ja vahvistetaan siten, että Espoontorin ympäristöä kehitetään ja toteutetaan ajallisesti ensisijaisesti suhteessa Lommilaan. Kummallekin alueelle muodostuu oma selkeä roolinsa kehittyvässä kaupunkirakenteessa, joka pitkällä aikajaksolla kuroutuu yhdeksi kaupunkirakenteeksi. Espoon keskuksen Suvelasta Lommilaan johtavaa akselia, Sunantie - Espoonportti - Kirkkokatu - Nimismiehenpelto -kokonaisuutta vahvistetaan julkisten ja kaupallisten palvelujen vyöhykkeenä. Akselia jatketaan Nimismiehenpellon alueen poikki Turunväylän alitse Lommilaan. Kaksinapaisen aluekeskuksen idea on, että radanvarsikeskusta kehitetään palveluiden ja joukkoliikenteeseen tukeutuvana kaupunkikeskustana, kehäteiden risteysaluetta seudullisesti palvelevana ja joukkoliikennettä hyödyntävänä palvelukeskittymänä. Maankäytön suunnittelussa huomioidaan jokilaakson kulttuurihistorialliset ja virkistykselliset arvot. Kaupunginhallitus päätti merkitä Espoon keskuksen - Lommilan kaupallisten vaikutusten arviointiraportin tiedoksi ja kehottaa kaupunkisuunnittelukeskusta aloittamaan Lommilan asemakaavoitus alueen kaupallisista vaikutuksista laaditun arvioinnin johtopäätösten mukaisesti. Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti kokouksessaan hyväksyä Espoon keskuksen kaupunkiuudistuksen toimenpideohjelman vuosille Jaosto päätti, 1) että Espoon keskuksen toimenpideohjelman periaatteita noudatetaan alueen jatkosuunnittelussa,

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 294 Kaupunginhallitus Sivu 28 / 80 2) kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa hyväksymään Lommilan asemakaavaehdotuksen viivytyksettä nähtäville niin, että asemakaava voidaan hyväksyä valtuustossa vuoden 2011 aikana. Toimenpideohjelma on esitys siitä, miten Espoon keskuksen uudistaminen ohjelmoidaan seuraaviksi noin kymmeneksi vuodeksi. Ohjelman toteutumista seurataan vuosittain. Esitykseen on koottu päätöksenteon pohjaksi alueen keskeiset 10 hanketta, jotka yhdessä muodostavat aluekehittämisen rungon. Näiden kaikkien osahankkeiden vaikutus on merkittävä kehitettäessä Espoon keskuksen kaupunkiuudistusta kokonaisuutena. Lommilan asemakaavan muutosehdotusta suoraan koskevat ja Espoon keskuksen toimenpideohjelmaa toteuttavat osahankkeet ovat Lommilan kauppakeskushanke ja Suvela - asema - Lommila -akseli. Valmisteluaineiston (ent. asemakaavan muutosluonnos) käsittely Asemakaavan muutosluonnos oli kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltävänä ensimmäisen kerran Tällöin kaupunkisuunnittelulautakunta palautti asemakaavaluonnoksen uudelleen valmisteltavaksi edellyttäen, että muuttuneesta maanomistustilanteesta johtuvat mahdolliset suunnitelman muutostarpeet selvitetään, ja että kaavan asiakirjoihin liitetään selvitys Lommilan alueen kytkeytymisestä Espoon keskuksen kehittämistoimiin. Kaavamateriaaliin edellytettiin lisättäväksi myös selvitykset alueen ympäristövaikutuksista ja liikennejärjestelyistä. Päätöksen mukaan valmistellun kaavasuunnitelman valmisteluaineistoa käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa Tällöin kaupunkisuunnittelulautakunta antoi ohjeita jatkosuunnittelulle ja päätti asemakaavan keskeisistä tavoitteista. Kaupunkisuunnittelupäällikkö päätti asettaa valmisteluaineiston nähtäville Asemakaavan muutosehdotuksen käsittely Aineistoa valmisteltiin käsiteltäväksi lautakunnassa Kaupunkisuunnittelulautakunnassa asemakaavan muutosehdotus jätettiin pöydälle , ja Pöydällä pidon aikana toimitettiin lautakunnalle lisäselvityksiä. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti kokouksessaan palauttaa asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi ja ohjeisti jatkosuunnittelua. Tarkistettua asemakaavan muutosehdotusta käsiteltiin uudelleen kaupunkisuunnittelulautakunnassa Asia jätettiin pöydälle kokouksissa ja Kokouksessa hyväksyttiin esittelijän muutokset aineistoon ja asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin nähtäville lautakunnan lisäyksin. Kokouksessaan kaupunkisuunnittelulautakunta päätti hylätä esittelijän ehdotuksen kaavan lähettämisestä eteenpäin kaupunginhallituksen ja valtuuston käsiteltäväksi.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 294 Kaupunginhallitus Sivu 29 / 80 Teknisen toimen johtaja käytti otto-oikeuttaan lautakunnan päätökseen ja siirsi asian kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus hyväksyi kaupungin ja Kiinteistö Oy Lommilan Kauppakeskuksen sekä Ruokakesko Oy:n välillä neuvotellun maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovuttamisesta sekä hyväksyi kaavaehdotuksen valtuuston käsiteltäväksi tarvittavien toimenpiteiden jälkeen. Valtuusto käsitteli kaavaehdotusta kokouksessaan ja päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaavamääräyksillä rajataan päivittäistavarakaupan määrä kerrosneliömetriin. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti asettaa valtuuston päätöksen mukaisesti korjatun asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen nähtäville. Kaavakarttaa ja selostusta tarkistettiin vähäisesti nähtävillä olon jälkeen. Kaupunginhallitus hyväksyi Lommila-Gloms asemakaavan muutoksen sekä maankäyttösopimuksen ja alueiden luovuttamista koskevan esisopimuksen. Valtuusto hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen Valtuuston päätöksestä valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen valittajina ELY-keskus ja kaksi yksityishenkilöä. Hallintooikeus antoi päätöksen 15/0537/5, jonka lopputuloksena oli, että valtuuston päätös oli syntynyt kaupunginhallituksen jäsenen esteellisyyden vuoksi virheellisessä järjestyksessä ja on sen vuoksi lainvastaisena kumottava. Koska esteellisyys on syntynyt kaupunginhallituksen päätöksenteossa, esitetään asemakaavan muutos nyt uudestaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi samanlaisena kuin valtuusto on sen hyväksynyt. Myös kaupungin ja Kiinteistö Oy Lommilan kauppakeskuksen sekä Ruokakesko Oy:n välillä neuvoteltu maankäyttösopimus ja esisopimus alueiden luovuttamisesta esitetään sopimuksen raukeamisen johdosta uudestaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Ehdotus asemakaavan muutokseksi Mitoitus ja ajoitus Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan liikerakentamista kauppakeskusta varten k-m 2. Erilliselle hotelli- ja toimisto- ja liikerakentamiselle varataan k-m 2. Liikuntapalveluille osoitetaan k-m 2 varaus, mutta liikuntatiloja voidaan sijoittaa myös muun kerrosalan puitteissa. Päivittäistavarakaupan osuus saa olla enintään k-m 2 kauppakeskuksen kokonaisrakennusoikeudesta. Teollisuus- ja varastorakennuksille varataan k-m 2 omalla korttelialueellaan. Asemakaavan muutosehdotuksen kokonaiskerrosala on yhteensä k-m 2.

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 294 Kaupunginhallitus Sivu 30 / 80 Voimassa olevien asemakaavojen mukainen kokonaiskerrosala on noin k-m 2. Alueen pinta-ala on noin 34 hehtaaria ja kaavamuutoksen mukainen aluetehokkuus on ea=0,50. Kauppakeskus tulee kaavamääräyksen mukaan toteuttaa kahdessa vaiheessa siten, että ensimmäinen vaihe saa olla kooltaan enintään k-m 2. Toinen toteutusvaihe voi olla suuruudeltaan k-m 2. Toiselle toteutusvaiheelle ei voida myöntää rakennuslupaa ennen ensimmäisen toteutusvaiheen käyttöönottoa. Kaavamääräyksen yhteydessä annetulla ensimmäisen vaiheen rakentamisen vähimmäismäärällä tarkennetaan määräyksen soveltamista vain merkittävään rakentamiseen. Kaupunkirakenne Lommilan asemakaavan muutosalue sijoittuu Espoon keskuksen tarkastelualueelle. Espoon keskuksen kehittämisohjelman mukaisesti aluetta on kehitetty luonteeltaan tilaa vievän kaupan alueena, joka yhdistyy aseman seutuun puistokadulla Nimismiehenpellon läpi osaksi keskustan kaupunkirakennetta ja palveluja. Lommilan, Espoon aseman seudun ja Suvelan yhdistävä puistokatu toteutetaan vaiheittain korkealaatuisena jalankulkuympäristönä huomioiden jokilaakson maisema- ja kulttuuriarvot. Kaupunkisuunnittelukeskus on 2008 teettänyt kaupunkikuvatarkasteluja bulevardin toteuttamiseksi Nimismiehenpellon läpi, sekä Espoon keskuksen arkkitehtikilpailun jatkotyönä laajempia alueellisia visioita. Visioissa esitetään bulevardin varren kaupunkikuvan elävöittämiseksi lisää asumista Lommilan ja Nimismiehenpellon alueille. Lommilan alueen suunnitelmat eivät estä Nimismiehenpellon alueen erilaisia kehittämisvaihtoehtoja, mutta asemakaavan muutoksella mahdollistetaan erilaisten katu- ja kevyenliikenteen yhteyksien rakentaminen. Espoon aseman seudulla useat asemakaavat ja asemakaavan muutokset ovat vahvistuneet ja alueen täydennysrakentaminen ja mm. asuntotuotanto on jo alkanut. Espoontorin, Entressen ja S-Marketin osalta kauppakeskusten toiminnalliseen yhdistämiseen liittyvä kehittämissuunnitelma on valmiina, ja asemakaavan muutosehdotuksen valmistelu on käynnissä. Hankkeen toteutuminen vahvistaa aseman seudun kaupallisia palveluja entisestään. Asuinrakentamisen lisääminen on edellytys aseman seudun elävöittämiseksi ja elinvoimaisuuden säilyttämiseksi. Virastokeskuksen, Suviniityn ja Suvelan kaavamuutokset vastaavat osaltaan tähän tarpeeseen. Myös kaupunkikuvan parantaminen on alkanut, ja etenkin virastokeskuksen asemakaavanmuutoksen edetessä alueen ympäristön kehittämiselle on hyvät edellytykset. Lommilan alueen joukkoliikenneyhteydet ovat hyvät. Espoon keskuksen joukkoliikenneyhteydet parantuvat kaupunkiradan ja matkakeskuksen toteuttamisen myötä. Tulevaisuudessa mahdolliset Espoo Salo-oikorata ja

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 294 Kaupunginhallitus Sivu 31 / 80 pikaraitiotieyhteys Jorviin tekisivät alueesta entistä vilkkaamman risteysaseman. Kaupunkikuva Asemakaavan muutoksilla mahdollistetaan mm. kauppakeskuksen sekä toimisto- ja hotellirakennusten rakentaminen ns. Lommilan kolmion alueelle ja varaudutaan muutoksen tarvitsemien uusien liikennejärjestelyiden toteutukseen. Espoonjokilaakson suuntaan näkyvät rakennukset on pyritty pitämään matalana siten, että Espoon Tuomiokirkon hallitseva asema jokimaisemassa säilyy. Virkistysreitti Espoon keskuksesta Oittaan ulkoilualueille kulkee Glomsinjoen rannassa. Lommilan rakentaminen on pyritty sijoittamaan etäämmälle joesta alueen luontoarvojen säilyttämiseksi. Korttelin (liikerakennusten korttelialue, KM) rakentamista ohjataan kaavamääräyksin kaupunkikuvallisesti eheämmän kokonaisuuden saavuttamiseksi. Kauppakeskukselle varattu kerrosala tulee toteuttaa vaiheittain kuitenkin kaupunkikuvallisesti yhtenäisenä rakennusmassana, jota jäsennellään päämassasta erottuvin ja mittakaavaltaan erilaisin rakennusosin. Kauppakeskuksen keskeinen vihertila tulee toteuttaa avoimena, aukiomaisena tilana. Tilan mitoitusta, luonnetta ja yleisilmettä ohjataan kaavamääräyksin. Aukiolta tulee olla näköyhteys Glomsinjoen laaksoon. Maantasossa katuun liittyvien liiketilojen julkisivut tulee toteuttaa pääosin lasisina. Tulevaisuudessa Espoon asemanseutu torneineen korostuu maisemakokonaisuudessa. Lommilaan esitetty hotellirakennus on luonteeltaan matala siten, että se ei hallitse Espoonjokilaakson maisemaa. Hotelli voidaan toteuttaa siten, että huoneista avautuu näkymiä Glåmsinjoelle. Kortteliin voidaan toteuttaa myös vapaa-ajantoimintaa ja urheilua palvelevia tiloja. Kaavassa mahdollistetaan maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentaminen kauppakeskuskorttelin alle. Autoliikenne Espoontieltä kauppakeskukseen on johdettu kaksitasoisen kiertoliittymän kautta. Kiertoliittymä tulee toteuttaa kaupunkikuvallisesti laadukkaasti ympäristötaidetta hyödyntämällä. Pohjoisesta, Nupurintieltä Kehä III:n ali, on yhteydet kauppakeskusta kiertävälle kokoojakadulle ja sieltä edelleen pysäköintiin. Lisäksi lännestä, Nimismiehenpellon puolelta Turunväylän ali on tulevaisuudessa mahdollista toteuttaa uusi katuyhteys. Jalankulkijoille ja polkupyöräilijöille kauppakeskus on läpikuljettava. Kauppakeskuksen sisäiset käytävätilat yhdistävät rakennuksen eri puolilla olevat aukiot toisiinsa. Liikerakennusten korttelialueen (KM) länsipuolella on liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K-1). Toiminta on pääosin olemassa

32 Espoon kaupunki Pöytäkirja 294 Kaupunginhallitus Sivu 32 / 80 olevaa yritystoimintaa. Korttelissa on mahdollisuus toteuttaa myös vapaaajantoimintaa palvelevia tiloja. Asemakaava-alueen läntisessä kärjessä jatkaa toimintaansa yksityinen liikennevarikko ja logistiikkakeskus (T). Alueen tulevaisuuden käyttömahdollisuudet tarkentuvat ympäröivän kaupunkirakenteen kehittyessä. Laadukkaan kaupunkikuvan varmistamiseksi alueelle on laadittu Lommilan asemakaavan muutoksen korttelisuunnitelma. Joukkoliikenne Linja-autoliikenne käyttää Espoontietä, Turuntietä, Nupurintietä ja Turunväylää. Linja-autoliikenteen pysäkit vaativat uudelleen järjestelyjä kaavan mukaisen rakentumisen myötä Espoontiellä, Nupurintiellä ja Turuntiellä. Linja-autoliikenteen pysäkkiparille on varattu tilaa Espoontiellä kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin läheisyydessä. Lisäksi Espoontiellä on varauduttu osittain kaava-alueen ulkopuolelle sijoittuvaan linjaautoliikenteen pysäkkipariin nykyisen jalankulun ja pyöräilyn alikulun tuntumassa Kirskupakan pohjoispuolella. Pääosin kaukoliikennettä palvelevat Turunväylän pysäkit säilyvät lähes nykyisillä paikoillaan, mutta niiden jalankulkuyhteyksiä parannetaan sujuviksi kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin sekä Ikean kauppakeskuksen suuntaan. Kaukoliikennettä palveleville saattopaikoille on varattu tilaa Lommilankulman ja Espoontien varteen. Maantien alueella on varauduttu liityntäpysäköintialueeseen. Lisäksi taksiasemalle on varattu tilaa Lommilankulmaan Espoontien ja kauppakeskuksen väliin. Pääsisäänkäynnin yhteydessä sijaitsevasta kaupunkitilasta muodostuu näin joukkoliikenteen vaihtopiste, jossa kohtaavat kaukoliikenteen ja paikallisliikenteen linja-autot sekä taksit. Turistilinja-autoille on varattu pysäköintipaikka Glomsinjoentien varteen. Suunnitelmissa varaudutaan myös pikaraitiotien toteutukseen välillä Jorvi - Lommila - Espoon keskus - Suurpelto - Tapiola Espoon raideliikennevision 2050 mukaisesti. Kaavaehdotuksessa on huomioitu pikaraitiotien vaatima tilavaraus. Pikaraitiotien pysäkki voidaan sijoittaa käyttäjälähtöisesti Lommilan keskelle Lommilankadun varteen. Päätöksiä Lommilaan toteutettavasta raideliikenteestä ei ole tehty. Pyöräily ja jalankulku Kaava-alueelta on varauduttu sujuviin jalankulku- ja pyöräily-yhteyksiin Espoon keskukseen, lähiasuinalueille sekä alueen muihin palveluihin. Kokoojakatuverkolla on varauduttu molemmin puolin jalankulku- ja pyöräteihin. Jalankulku ja pyöräily risteävät suuret väylät eri tasossa. Lisäksi on varauduttu liittymään turvallisesti ja sujuvasti Espoontien täydentyvään jalankulku- ja pyöräliikenteen reittiverkostoon sekä linjaautoliikenteen pysäkeille. Kaavaan on merkitty tärkeät jalankulku- ja pyöräily-yhteydet (jk, jk-1) Lommilankadun ja Glomsinlaakson välille. Kauppakeskuksen

33 Espoon kaupunki Pöytäkirja 294 Kaupunginhallitus Sivu 33 / 80 toteutuksessa tulee sisätiloissa, rakennuksen aukioloaikoina, varautua kevyen liikenteen läpikulkuun. Korkeuserojen vuoksi yhteys on täydennettävä hissillä. Tämän lisäksi kauppakeskuskorttelin läpi, Glomsinjoentien ja Heidkullanmäen välille, on osoitettu erillinen avoin viheryhteys, jolle tulee rakentaa yleinen jalankulku- ja pyöräilyreitti. Nupurintien suuntaan on kaksi Kehä III:n alittavaa jalankulku- ja pyöräilyyhteyttä. Jalankulun ja pyöräilyn Turunväylän alitus Nimismiehenpellon suuntaan on suunniteltu ajoneuvoliikenteen alikulkujen yhteyteen. Myös Turunväylän ylitys Espoontiellä parannetaan molemminpuoliseksi jalankulku- ja pyörätieksi. Kaava mahdollistaa uuden Espoontien kevyenliikenteen alikulun Ikean ja kauppakeskuksen pääsisäänkäynnin välillä. Glomsinjoen rannassa Espoontien ali kulkeva ulkoilu- ja hiihtoreitti pysyy entisellään. Saman alikulun kautta johdetaan jalankulku- ja pyörätie suojaviheralueen läpi kauppakeskuksen pohjoisempaan sisäänkäyntiin. Kauppakeskuksen pohjoispuolelta on osoitettu jalankulku- ja pyöräilyyhteys Glomsinjoen yli Lommilan itäkärkeen, nykyisen kaupungin varikon alueelle. Yhteyden merkitys kasvaa Lommilan kärjen maankäytön kehityksen myötä. Kauppakeskuksen sisäänkäyntien läheisyyteen sijoitetaan vähintään 600 polkupyöräpysäköintipaikkaa. Ajoneuvoliikenteen ennuste- ja toimivuustarkastelut Suunniteltu maankäyttö tulee lisäämään alueen liikennettä paikallisesti ja kuormittamaan liikenneverkkoa, joka muutoinkin on kasvussa aluetta ympäröivillä teillä ja kaduilla. Lommilan maankäytön kehityksen myötä liikenneverkon toimivuuden varmistaminen edellyttää uusien katuyhteyksien rakentamista Lommilan kolmiosta Nimismiehenpeltoon, yhteyden Kehä III:n ali Nupurintielle sekä olemassa olevan katu- ja tieverkon parantamista. Tämän varaudutaan asemakaavan muutoksessa. Liikenteen toimivuutta asemakaava-alueella ja sen läheisyydessä on tarkasteltu liikenneselvityksen ja sen päivitysten yhteydessä. Simuloinneilla on tutkittu erilaisten liikenteellisten ratkaisujen toimivuutta ennustevuosien (2015 ja 2030) mukaisissa tilanteissa. Liikenteen toimivuustarkastelujen tulosten pohjalta on määritelty liikenneverkon parantamistoimenpiteitä alueen rakentumisen eri vaiheissa. Suositeltavat katu- ja tieverkon parantamistoimenpiteet vuoden 2030 tilanteessa ovat: - Espoontie Turuntie 2+2 (sis. muutoksia Karvasmäentielle) - Kirkkokatu yhteys Nupurintieltä Kehä III:n ali Lommilan alueelle - Kehä III:lta Turunväylälle Turun suuntaan liittymiskaistan pidentäminen tai Kehältä Turun suuntaan laskevan rampin jatkaminen omana kolmantena kaistana

34 Espoon kaupunki Pöytäkirja 294 Kaupunginhallitus Sivu 34 / 80 - Ramppi Nupurintieltä Kehä III:lle itään - Nimismiehenpellon yhteys - Nimismiehenpellon toinen yhteys ja tarvittavat lisäkaistajärjestelyt Kirkkokadun ja Muuralankadun liittymissä - Lommilan sisäiset yhteydet. Lommilan toteutumisen myötä alueen liikennemäärät kasvavat. Liikenneyhteyksiä on kehitetty liikenne-ennusteiden ja simulointien pohjalta. Katuverkko tulee olemaan riittävä ja toimimaan kohtuullisesti myös pahimpaan ruuhka-aikaan. Toiminnallinen yhteys Lommilasta aseman suuntaan paranee alueiden välisten liikenneyhteyksien parantuessa. Uusien liikenneyhteyksien ansiosta myös liikenneturvallisuus paranee. Turunväylää lännestä saavuttaessa Lommilaan ajetaan Espoontieltä Kehä III:n ja Nupurintien kautta. Yhteys on toimiva. Joukkoliikenteen toimivuutta on myös tutkittu tarkasti ja tehty joukkoliikenteen luotettavuutta parantavia ratkaisuja kaavoituksen liikennesuunnittelun yhteydessä. Uuden kauppakeskuksen vaikutukset liikkumiseen (Ympäristövaikutusselvitys, 2012) Lommilan sijoittuminen keskeisten liikenneväylien risteykseen turvaa hyvän saavutettavuuden eri liikkumismuodoilla. Asiakkaiden asiointimatkat lyhenevät nykyisestä. Lommilan toteutumisen myötä alueen liikennemäärät kasvavat paikallisesti. Toisaalta kun kauppakeskus on toteutunut, autolla ajettavat kilometrit pääkaupunkiseudulla vähenevät 12,5 miljoonaa kilometriä vuodessa. Tämä vastaa 0,5 %:n vähenemistä ajetuissa kilometreissä ja 0,8 % ajetusta ajasta. Energia Asemakaavassa on luotu edellytykset uusiutuvaan energiaan perustuville ratkaisuille. Vaihtoehtoja on tutkittu erillisessä Lommilan energiaselvityksessä. Tavoitteena on, että kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti Lommilan asemakaava muutosalueen toteutuksessa minimoidaan energian tarve, maksimoidaan energiatehokkuus ja hyödynnetään uusiutuvia energianlähteitä. Kauppakeskus tullaan suunnittelemaan mahdollisimman hiilineutraaliksi, ja kestävän kehityksen tekijät huomioidaan jo suunnittelun alusta alkaen uusimpia tutkimuksia ja teknisiä ratkaisuja hyödyntäen. Asemakaavamääräyksissä edellytetään, että kauppakeskuksen korttelialueelle tulee laatia uusiutuvia energiamuotoja hyödyntävä energiasuunnitelma. Ostovoima ja väestömäärä (Kaupallinen selvitys, 2009 ja Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja -suunnitelma 2030) Ostovoiman ja väestömäärän kasvuarvioiden mukaan kaupallisia palveluja voidaan lähitulevaisuudessa lisätä Lommilan alueelle. Kauppakeskuksen markkina-alueen rajat muodostuvat kilpailevan tarjonnan pohjalta.

35 Espoon kaupunki Pöytäkirja 294 Kaupunginhallitus Sivu 35 / 80 Kauppakeskuksissa on tyypillisesti samantyyppinen tarjonta, ja ostokset tehdään lähimmässä kaupallisessa keskittymässä, jos tarjonta on riittävä. Lommilan alueen kauppakeskus täydentää Espoon keskuksen alueen palveluverkkoa ja sen pääasiallinen markkina-alue tulee olemaan Espoon keskuksen alue eli tilastoalueena Vanha- Espoo. Lisäksi Lommilan päämarkkina-alueeseen kuuluvat lähialueet, joissa kaupan tarjonta painottuu paikallispalveluihin tai lähipalveluihin. Näitä ovat Kauklahti, Viherlaakso- Lippajärvi ja osa Pohjois-Espoota sekä Veikkolan alue Kirkkonummella. II-markkina-alueeseen on laskettu kuuluvaksi Vihdin eteläosat (Nummela), Lohja ja Kirkkonummen eteläosat. Markkinaalueiden lisäksi Lommila saa pieniä määriä ostovoimaa koko pääkaupunkiseudulta sekä muulta läntiseltä Uudeltamaalta. Väestöennusteen mukaan markkina-alueen väestö kasvaa voimakkaasti. Myös ostovoima on kasvussa. Ostovoima kasvaa vielä nopeammin kuin väestö, sillä kulutus asukasta kohden on pitkällä aikavälillä kasvussa. Ostovoiman kasvu pohjautuu väestön ja kulutuksen kasvuun sekä kulutuksen rakenteen muutokseen. Erikoiskauppaan kohdistuva ostovoima kasvaa nopeammin kuin päivittäistavarakaupan. Ostovoiman kasvun pohjalta arvioidaan olevan liiketilan lisätarvetta markkina-alueella. Selvityksen mukaan kauppakeskushanke rakentuessaan tuo kerralla paljon liiketilaa markkinoille eli tulee tilapäinen ylitarjontatilanne. On arvioitu, että alueellinen liiketilan ylitarjonta kuitenkin häviää melko nopeasti kysynnän kasvuun. Liiketilan lisätarve alueella kasvaa ostovoiman ja asukaskasvun myötä. Kasvuennusteiden pohjalta vuoden 2015 lisätarpeen on arvioitu olevan pienimmillään yli k-m 2 ja enimmillään k-m 2. Vuoteen 2020 mennessä liiketilan lisätarpeen on arvioitu olevan yhteensä vähintään k-m 2 ja enintään k-m 2. Lommilan pääasiallisella markkina-alueella asuu lähes asukasta. Koko markkina-alueella Suur-Leppävaara, Kauniainen, Nummela ja Veikkola mukaan lukien asuu lähes asukasta. Markkina-alueen väestö on voimakkaassa kasvussa. Espoon väestöarvio perustuu yleiskaavojen mitoitukseen, joka pohjautuu valtuuston päätökseen ( ), ja jonka mukaan pitkällä aikavälillä Espoossa varaudutaan asukkaaseen vuonna Espoon väestönkasvun painopiste on tulevaisuudessa mm. Kauklahden alueella sekä Histassa. Histan osayleiskaavan osalta korkein hallinto-oikeus kumosi Espoon valtuuston päätöksen. Alueen maankäytön kehittämistä tutkitaan vireillä olevan Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavoituksen yhteydessä. Vuoteen 2030 mennessä koko päämarkkina-alueen väestö kasvaa lähes uudella asukkaalla eli kolmella neljäsosalla. Keskimääräinen väestön vuosikasvu alueella on 2,6 prosenttia.

36 Espoon kaupunki Pöytäkirja 294 Kaupunginhallitus Sivu 36 / 80 Kauppakeskus Kaavoituksen edetessä päivittäistavarakaupan määrää on pienennetty k-m 2 :stä k-m 2 :n. Lommilan konsepti perustuu hypermarkettien sijoittumiselle alueelle, päivittäistavarakauppa sisältyy näihin yksiköihin. Palveluja täydentävät muotiin ja sisustukseen painottuvat tavaratalot sekä muut erikoiskaupat. Kauppakeskuksen tarjonta tulee painottumaan kodin sisustamiseen ja asumiseen liittyviin palveluihin, joka vahvistaa ja monipuolistaa Lommilan ympäristössä jo olemassa olevaa tarjontaa. Tavoitteena on, että kodin sisätilojen sisustamisen lisäksi Lommilaan saadaan tilaa vaativan erikoistavarankaupan keskittymä. Kauppakeskukseen on tulossa laajat puutarha- ja piharakentamisen palvelut sekä kodinkone- ja huonekalumyymälöitä. Lisäksi kauppakeskukseen sijoittuu muita palveluita kuten esimerkiksi viihde-, liikunta- ja hyvinvointipalveluja sekä opetustiloja. Suojeltavat rakennukset Kaava-alueella ei ole suojeltavia rakennuksia. Alueen kulttuurihistoriallisesti tärkein rakennus sijaitsee Heidkullanmäen eteläpäässä, tulevalla katualueella. Rakennus on asuinkäytössä ollut hirsitalo, ja tavoite on, että se hyvissä ajoin ennen rakennustoiminnan alkamista joko siirretään tai puretaan siten, että sen käyttökelpoiset rakennusosat voidaan kierrättää esimerkiksi varaosapankin kautta. Glomsinjoen ylittävän vanhan kiviholvisillan säilyttämistä koskeva määräys on lisätty s-2 merkintään. Erityisalueet Kaava-alueella Espoontien eteläpuolinen osa Glomsinjoen varresta on esitetty suojaviheralueena (EV). Glomsinjoen ympäristöllä on seudullisesti virkistyksellistä merkitystä, koska alueen läpi kulkee seudullinen ulkoilureitti Espoonjokilaaksosta pohjoiseen kohti Oittaan ulkoilualueita. Espoontien pohjoispuolella Glomsinjoen ympärillä oleva nykyinen puistoalue muutetaan suojaviheralueeksi (EV) liikenteen melusta johtuen. Luonto ja ympäristö Glomsån-joen luontoarvoja ja hulevesien käsittelyä koskevat erilliset kaavamääräykset (hule, s-2). Lisäksi edellytetään, että ennen maanalaisten tilojen rakentamista tulee tehdä pohjavedenhallintaselvitys. Asemakaavan muutosehdotuksessa on aluevaraus ohjeelliselle kierrätysjätteiden aluekeräyspisteelle (akp). Keräyspiste sijaitsee liikerakennusten korttelialueella (KM). Sijainti on keskeinen Lommilan alueella, ja sille on ympärivuorokautinen käynti Lommilankadulta. Keräyspisteen huoliteltuun kaupunkikuvaan tulee toteutusvaiheessa kiinnittää huomiota.

37 Espoon kaupunki Pöytäkirja 294 Kaupunginhallitus Sivu 37 / 80 Alueen luontoarvot Kaava-alueella ei selvitysten mukaan ole muita uhanalaisten tai suojeltavien eläin- tai kasvilajien esiintymiä, kuin alueen laidalla virtaavassa Glomsinjoessa tavattu erittäin uhanalaiseksi luokiteltu meritaimenkanta. Glomsinjoki on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi virtavedeksi. Glomsinjoen muut arvokohteet, kuten äärimmäisen uhanalaiseksi luokitellun purohyrrän elinympäristö, sijoittuvat kuitenkin kaava-alueen ulkopuolelle joen yläjuoksulle. Kaava-alueella Glomsinjoen merkittävin luonnonarvo on luonnontilaisessa uomassa virtaava joki rehevine lehto- ja tervaleppäkorpirantoineen. Meritaimen lisääntyy luontaisesti joessa juuri Lommilan kohdalla. Kaavamääräyksessä edellytetään, ettei joen ekologinen tila eivätkä meritaimenen elinolosuhteet saa vaarantua. Laaditut selvitykset Laadituissa selvityksissä päivittäistavarakaupan määräksi on arvioitu noin k-m 2. Nyt laadittu asemakaavaehdotus sallii enintään k-m 2 päivittäistavarakauppaa. Kaava-alueesta on laadittu erillinen ympäristövaikutusselvitys, jota on päivitetty Liikenteen selvityksiä on tarkistettu ja täydennetty. Toimivuustarkasteluja on tarkennettu ja ongelmapaikkojen liikennejärjestelyjä tutkittu erilaisilla liikennejärjestelyillä. Viimeisin liikenteen selvitys koskee päivittäistavarakaupan tilojen määrän pienentymisen vaikutuksia liikenteeseen sekä Nupurintien ja Nimismiehenpellon suuntien yhteystarpeisiin. Espoon raideliikennevisio raportti on valmistunut helmikuussa Lisäksi Espoon keskuksen ja Lommilan liikenneverkkoselvitys on valmistunut joulukuussa Lommilan energiaselvitys on valmistunut marraskuussa Espoon kaupan palveluverkkoselvitys ja - suunnitelma 2030 valmistui maaliskuussa Lommilan kaupallinen selvitys on laadittu Päivittäistavarakaupan konseptiesimerkkiä on päivitetty viimeksi Alueen kaupunkirakenteesta ja kaupunkikuvasta on laadittu selvityksiä: - Lommilan asemakaavan muutos, korttelisuunnitelma, Arkkitehdit Tommila Oy Lommilan alue, toteutusvaiheet ja liikekeskus, Arkkitehdit Tommila Oy Lommila osana Espoon keskusta -raportti, Kaupunkisuunnittelukeskus ja Arkkitehdit Tommila Oy Lisäksi alueen luontoarvoista on laadittu tarpeelliset selvitykset.

38 Espoon kaupunki Pöytäkirja 294 Kaupunginhallitus Sivu 38 / 80 Ympäristövaikutusselvitys Kaava-alueesta on laadittu erillinen ympäristövaikutusselvitys, jota on päivitetty On selvitetty hankkeen vaikutukset luonnonoloihin, maisemaan, kaupunkikuvaan, kulttuuriympäristöön, yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön sekä liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen, ihmisten elinoloihin ja talouteen. Raportissa on arvioitu myös hankkeen suhdetta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin. Viranomaisneuvottelut ja YVA- tarveharkinta Viranomaisneuvottelu on pidetty Uudenmaan ympäristökeskuksen johdolla ja kauppakeskushankkeen päivitetty suunnitelma on esitelty Uudenmaan ympäristökeskukselle Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen kuukausikokouksessa Espoon keskuksen suunnittelutilanteen esittelyn yhteydessä. Uudenmaan ympäristökeskus otti harkittavakseen Lommilan kauppakeskushankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tarpeen ja pyysi lausunnot ympäryskunnilta ja Uudenmaan liitolta. Espoon kaupunginhallitus ilmoitti lausunnossaan, että Lommilan kauppakeskushankkeen yhteydessä erillistä arviointimenettelyä ei tarvita, vaan asemakaavoituksen yhteydessä jo tehdyt selvitykset ovat riittäviä hankkeen arvioimiseksi ajoituksen ja mitoituksen osalta. Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus päätti , että Lommilan kauppakeskushankkeeseen ei sovelleta ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Samassa päätöksessä todettiin, että mikäli hankkeen lähtökohdissa, mitoituksessa tai muissa olosuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia, voidaan asia ottaa ELY:ssa uudelleen ratkaistavaksi. ELY-keskus ilmoitti saapuneella kirjeellään ottaneensa asian uudelleen harkintaan. Perusteluina ELY ilmoitti, että edellinen päätös perustui osittain aiempaan lautakunnan asiasta tehtyyn päätökseen kauppakeskuksen ajoituksesta ja koosta. Espoon kaupunginhallitus antoi lausunnon , jonka mukaan YVA menettely ei toisi sellaista lisäarvoa, että se olisi tarpeellinen ELY-keskus päätti ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tapauskohtaista soveltamista Lommilan kauppakeskusta koskevasta asiasta seuraavaa: Lommilan kauppakeskushanke aiheuttaa todennäköisesti laadultaan ja laajuudeltaan YVA-lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettujen hankkeiden vaikutuksiin rinnastettavia merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. YVA-lain 4 :n 2 momentissa tarkoitettua hankekohtaista ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei kuitenkaan YVA-lain 5 :n 2 momentin perusteella sovelleta tähän hankkeeseen, koska hankkeen vaikutukset on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa menettelyssä selvitetty YVA-laissa edellytetyllä tavalla ja asiassa on kuultu kaikkia niitä, joiden oloihin tai etuihin hanke saattaa vaikuttaa sekä niitä, joiden toimialaa hankkeen vaikutukset saattavat koskea.

39 Espoon kaupunki Pöytäkirja 294 Kaupunginhallitus Sivu 39 / 80 ELY-keskuksen aloitteesta järjestettiin niin kutsuttu toisen vaiheen viranomaisneuvottelu Tilaisuudessa läsnä olleet viranomaiset esittivät kantansa hankkeesta ja näkemyksistä käytiin keskustelu. Sopimusneuvottelut Espoon kaupunki on allekirjoittanut Kiinteistö Oy Lommilan kauppakeskuksen, Ruokakesko Oy:n ja Kiinteistö Oy Voisalmen Liiketalon kanssa maankäyttösopimuksen ja esisopimuksen alueiden luovuttamisesta. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Tiedoksi

40 Espoon kaupunki Pöytäkirja 295 Kaupunginhallitus Sivu 40 / / /2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Karhuniitynmäki, asemakaavan hyväksyminen, alue , 72. kaupunginosa Karhusuo (Kvasia) Valmistelijat / lisätiedot: Outi Reitmaa, puh Marno Hanttu, puh Mikla Koivunen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus 1 muuttaa päivätyn ja muutetun Karhuniitynmäki - Björnängsbacken asemakaavan, piirustusnumero 6884, ehdotusta siten, että ehdotuksen suojelumääräystä sr-1 täsmennetään seuraavaksi: Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa ja jonka ominaispiirteet tulee korjausja muutostöissä säilyttää. Suojelumääräyksestä voidaan poiketa ja rakennus saadaan purkaa, mikäli selvitysten perusteella todetaan, että rakennus on käyttökelvoton pääkäyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan eikä rakennusta voida korjata käyttökelpoiseksi kohtuullisin toimenpitein, ja siten sen käyttäminen aiheuttaisi haittaa käyttäjiensä turvallisuudelle ja terveydelle. Kaikista rakennusta koskevista toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto., 2 ehdottaa, että valtuusto hyväksyy päivätyn ja muutetun Karhuniitynmäki - Björnängsbacken asemakaavan, piirustusnumero 6884, joka käsittää korttelin sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita 72. kaupunginosassa (Karhusuo), alue Päätös Oheismateriaali Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Karhuniitynmäki, tapahtumaluettelo - Karhuniitynmäki, kaavamääräykset (osa 1) - Karhuniitynmäki, kaavamääräykset (osa 2) - Karhuniitynmäki, kaavakartta - Karhuniitynmäki, havainnekuva - Karhuniitynmäki suojelumääräys

41 Espoon kaupunki Pöytäkirja 295 Kaupunginhallitus Sivu 41 / 80 Selostus Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa Karhusuon koulun merkittävä laajentaminen koulukeskukseksi sekä päiväkoti- ja kirjastotiloiksi. Lisäksi osoitetaan turvalliset liikenneyhteydet jalan ja polkupyörällä Nupurintieltä Karhuniityntien kautta kouluun sekä Nupurintien liittymässä. Pieneltä osin kaavoitetaan pientaloaluetta Karhuniityntien länsipuolella koulun ja Nupurintien välissä. Rakennusoikeutta osoitetaan yhteensä k-m 2. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskartalla: Karhuniitynmäki - Björnängsbacken, asemakaavaehdotus, piirustusnumero 6884, käsittää korttelin sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita, 72. kaupunginosassa (Karhusuo), alue Aloite ja vireilletulo Aloite asemakaavan laatimiseksi on tullut Espoon kaupungin tonttiyksiköltä sivistystoimen ja tilakeskus-liikelaitoksen esityksestä. Kaavan vireilletulosta on tiedotettu Vireilletuloon liittyviä muita poliittisia päätöksiä: Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta piti kokouksessaan tärkeänä, että Karhusuon koulun laajennushanke toteutetaan investointiohjelman mukaisesti niin, että se on valmis viimeistään vuonna Valtuuston hyväksymässä vuoden 2014 talousarvion ja taloussuunnitelman investointiliitteessä vuosille on Karhusuon koulu ja päiväkodin lisärakennushankkeen määrärahavaraus vuosina

42 Espoon kaupunki Pöytäkirja 295 Kaupunginhallitus Sivu 42 / 80 Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta hyväksyi Karhusuon koulu- ja päiväkotihankkeen tarveselvityksen osan, joka koski hankkeen mitoitusta ja alustavia huonetilaohjelmia käytettäväksi rakennushankkeen suunnittelun pohjana. Karhusuon koulu suunnitellaan yhtenäiseksi 3-sarjaiseksi peruskouluksi, jonka laskennallinen mitoitusoppilasmäärä on 698. Samaan kiinteistöön tulevan Karhusuon päiväkodin mitoitus on kuusi ryhmää eli 126 laskennallista hoitopaikkaa, johon sisältyy esiopetus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaan on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty Alueen nykytila Asemakaava-alue sijaitsee Karhusuon asuinalueen länsiosassa Nupurintien ja Karhuniityn alueen välissä. Suunnittelualueeseen kuuluu Karhusuon koulun tontti ja sen pohjoispuolinen vanha niitty, osa Nupurintietä ja Karhuniityntietä, Karhuniityntien länsipuolella koulun ja Nupurintien välissä sijaitsevat pientalokiinteistöt sekä Björnkärrsbäckenin puronotko. Espoon kaupunki omistaa suurimman osan kaava-alueesta. Pientalokiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa, yleisen tien alueen omistaa Liikennevirasto. Asemakaava-alueella sijaitsee vuonna 1961 rakennetut koulu- ja opettajien asuinrakennus sekä vuonna 1988 valmistunut pieni kirjastorakennus. Karhuniityntien varren kiinteistöillä sijaitsee eri-ikäisiä 1-1½ -kerroksisia omakotitaloja. Alueen rakennukset on toteutettu poikkeusluvin ja suunnittelutarveratkaisuin. Osa pientalokiinteistöistä sijaitsee melualueella, jolla tieliikenteen päiväajan keskiäänitaso (LAeq) ylittää päiväajan ohjearvon 55 db nykyisellä liikennemäärällä. Ajoyhteys Nupurintieltä koulutontille on Karhuniityntien ja Karhuniitynkujan kautta. Kyseisillä teillä ei ole erillistä jalkakäytävää. Pientalokiinteistöille ajetaan Karhuniityntien kautta. Jalankulkijoille ja pyöräilijöille on reitit pientaloalueen pohjoispuolelta Nupurintieltä koululle sekä idästä Karhusuon asuinalueelta Karhusillan kautta Karhuniityntielle. Asemakaava-alueella, erityisesti koulutontilla ja sen välittömässä läheisyydessä korkeuserot ovat suurehkot, mäet ovat jyrkkäpiirteisiä. Björnkärrsbäckenin lehtomainen puronotko on luokiteltu paikallisesti arvokkaaksi luontoalueeksi ja Björnkärrsbäcken kalastollisesti arvokkaaksi virtavedeksi. Alueella on havaittu liito-oravia. Koulutontin länsipuolella sijaitsee muinaismuistolain suojelema kivikautinen asuinpaikka. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu ympäristöministeriössä ) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Suunnittelualueen eteläosaan sijoittuu kantatie. Suunnittelualuetta sivuaa lännessä virkistysalue ja etelässä moottoriväylä.

43 Espoon kaupunki Pöytäkirja 295 Kaupunginhallitus Sivu 43 / 80 Espoon pohjoisosien yleiskaavassa (osa I, lainvoimainen ) alue on pientalovaltaista asuntoaluetta (AP), julkisten palveluiden aluetta (PY) ja virkistysaluetta (V), jolle on osoitettu pääulkoilureitti. Alueelle on merkitty muinaismuistoalue ja -kohde: merkintä sm2 osoittaa muinaismuistolain tarkoittamia tutkimustoimenpiteitä vaativan muinaisjäännöksen sijainnin. Nyt laadittu asemakaavan muutosehdotus on yleiskaavan mukainen. Alueella on vireillä Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaava, joka käsittää muun muassa kokonaisuudessaan Espoon pohjoisosien yleiskaavan osan I voimassa olevan alueen. Suunnittelualueella ei ole aiempaa asemakaavaa. Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Asemakaavaehdotus oli nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Nähtävilläoloaikana jätettiin neljä muistutusta sekä saatiin neljä lausuntoa ja viisi kannanottoa. Muistutukset koskivat muun muassa seuraavia asioita: - Liikennejärjestelyjen toimivuus ja turvallisuus, liikennemäärät sekä saattoliikenteen sujuvuus - Karhuniityntien sekä Nupurintien ja Karhuniityntien liittymäalueen parantamistoimenpiteet - Isoa koulukeskusta päiväkoteineen ollaan rakentamassa liikenteelliseltä sijainniltaan huonoon paikkaan - Koulun koko, päiväkodin sijoittuminen koulukeskuksen yhteyteen - Liikenteen aiheuttaman melun torjunta - Pientaloalueelle osoitettu rakentamisen määrä - Katu- ja tiealueiksi lunastettavien yksityisten maa-alueiden määrä - Luontoarvot. Asemakaavaehdotuksesta jätettiin neljä lausuntoa ja viisi kannanottoa. Niissä otettiin kantaa muun muassa liikenteen ja pientaloalueelle kohdistuvan liikennemelun ratkaisemiseen, pientaloalueen rakentamistehokkuuteen, rakentamisen vaikutuksiin maisemassa, yhdyskuntateknisen huollon järjestämiseen sekä pelastuslaitoksen toimintamahdollisuuksiin. Ehdotuksen nähtävilläolon jälkeen asemakaavaa on muutettu seuraavasti viranomaisten lausuntojen ja kannanottojen perusteella: - Osa Karhusuon koulurakennuksesta osoitettu suojeltavaksi sr-1-merkinnällä, jotta turvataan rakennushistoriaselvityksen osoittamia ominaispiirteitä ja arvoja koulurakennuksessa - Muinaisjäännösalueen sm-merkintää tarkennettu lähivirkistys-alueen (VL) puolella korttelialueen merkinnän kanssa yhteneväiseksi ja tarkemmaksi sm-1-merkinnäksi - Nupurintien liikennemelualueelle sijoittuva lähivirkistysalueen (VL) osa muutettu suojaviheralueeksi (EV)

44 Espoon kaupunki Pöytäkirja 295 Kaupunginhallitus Sivu 44 / 80 - Nupurintien liikennemelualueelle sijoittuvan kaupungin omistaman kiinteistön osa muutettu asuinpientalojen korttelialueesta (AP-1) suojaviheralueeksi (EV) - Liikenteen melualueelle sijoittuva pientaloalueen osa osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP-2) ja ulko-oleskelualueiden melua koskeva määräys ulotettu koskemaan Karhuniityntien varren kiinteistöjä Karhunkuopalle saakka - Maantien alueelta (LT) poistettu ohjeellinen hulevesialueen merkintä - Osoitettu muuntamon rakennusala Karhuniityntien varteen opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen (YO-1) koillisosaan - Purouoman pohjoisimman osan merkintä w-1 korvattu toimenpiteitä sallivammalla w-2-merkinnällä. Lisäksi asemakaavaan on tehty seuraavia muutoksia: - Poistettu tarpeettomana YO-1-korttelialuetta koskeva pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja kellariin salliva määräys - Lisätty YO-1-korttelialuetta koskeva määräys, jonka mukaan rakennuslupavaiheessa tulee esittää puustokartoitus jalopuiden osalta alueelta, johon kohdistuu rakentamistoimenpiteitä - Eko-1-merkintää täydennetty määräyksellä puronotkon säilyttämisestä mahdollisimman luonnontilaisena asuinpientalojen korttelialueella - Maastonmuodoiltaan tasaisemmilla korttelialueilla kerroslukumerkinnästä poistettu kellariin pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja salliva merkintä ½k - AP-korttelialueiden lisärakennusoikeudetta vähennetty 20 prosentista 15 prosenttiin - Poistettu määräys, joka sallii rakentamisen neljä metriä lähemmäksi naapurin rajaa - Karhuniityntien katualuetta kavennettu kahdella metrillä Karhuniityntie 4:n kiinteistön kohdalla - EV-1-alueelta poistettu purouoman ohjeellinen w-1-merkintä mahdollistamaan tarvittaessa liikennejärjestelyistä johtuva puron putkitus - Eko-1-merkintä poistettu tarpeettomana YO-1-korttelialueen länsiosassa - Tehty teknisiä tarkistuksia merkintöjen ja määräysten teksteihin. Ehdotus asemakaavaksi Yleisperustelu Karhusuon koulu on käynyt ahtaaksi nykyisellään. Tilanahtautta helpottamaan koulutontille on rakennettu väliaikainen, siirtokelpoinen koulurakennus. Nykyisen koulun mitoitus palvelee alueen nykyisen asukasmäärän tarpeita. Sivistystoimen asiakasennusteen mukaan Keski-Espoon alueella, radan pohjoispuolella päiväkoti- ja kouluikäisten määrä kasvaa. Peruspalvelujen turvaamiseksi alueelle tullaan tarvitsemaan koulu, joka käsittää luokka-asteet 1-9 noin 700 oppilaalle, sekä päiväkoti, jossa on 126 laskennallista hoitopaikkaa. Esiopetus sisältyy päiväkodin hoitopaikkojen määrään.

45 Espoon kaupunki Pöytäkirja 295 Kaupunginhallitus Sivu 45 / 80 Sivistystoimi on tarkastellut eri vaihtoehtoja koulun sijainniksi ja päätynyt esittämään Karhusuon koulua laajennettavaksi muun muassa Nuuksion, Nupurin, Pitkäniityn ja Miilukorven alueiden tarpeisiin. Karhusuon koulun sijainti on keskeinen alueen koululaisten kannalta. Laajemmin koulu- ja päiväkotiverkkoa tarkastellaan tulevan maankäytön osalta Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavatyön yhteydessä. Alueen asemakaavoitus käynnistettiin opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnan hyväksymän tarveselvityksen osan esittämässä laajuudessa. Tavoitteena on, että koulun rakentaminen alkaisi vuoden 2018 alkupuolella, ja rakennus valmistuisi vuoden 2019 joulukuussa. Turvallisten liikenneyhteyksien ratkaisemiseksi asemakaava-alueeseen on otettu mukaan Nupurintien ja koulutontin välinen pientaloalue sekä Nupurintie noin 300 metrin matkalta mukaan lukien Nupurintien -Karhuniityntien-Gumbölentien liittymä. Liikenteen parantamistoimenpiteet on tarkoitus sovittaa koulurakentamisen aikatauluun siten, että ne olisivat tehtyinä jo ennen koulun rakentamisen aloittamista. Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 13,6 ha. Rakennusoikeutta alueelle osoitetaan yhteensä k-m 2. Aluetehokkuusluku on 0,12. Karhusuon koulua varten osoitetaan rakennusoikeutta k-m 2. Asuinpientalojen korttelialueelle saa rakentaa tehokkuusluvun e = 0,20 mukaisesti yhteensä k-m 2. Maankäyttö Karhusuon koulun lähiympäristö osoitetaan opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO-1). Sille saa sijoittaa tiloja, jotka palvelevat peruskoulua, päiväkotia ja kirjastoa. Kerrosluvun sijaan rakennusalalle määrätään rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan likimääräinen korkeusasema +49,0 meren pinnan yläpuolella (mpy). Rakennukset tulee sovittaa ympäristöönsä muun muassa porrastamalla ja osiin jakamalla. Liito-oravan elin- ja liikkumisympäristöt sekä muinaisjäännösalue rajaavat rakennusalaa. Korttelialueelle osoitetaan kaksi ohjeellista urheilu- ja virkistysaluetta (vu) koulun urheilukentiksi. Niiden tuntumaan, Karhuniityntien varteen koulun pohjoispuolelle sekä Karhuniitynkujan päähän koulun eteläpuolelle osoitetaan ohjeelliset pysäköimispaikat (p). Koulukortteliin tulee osoittaa vähintään yksi autopaikka 200 k-m 2 kohti sekä yksi pyöräpaikka 50 k-m 2 kohti. Pyöräpaikoista 20 % tulee toteuttaa katettuun tilaan. Olemassa olevat pientalokiinteistöt osoitetaan asuinpientalojen korttelialueiksi (AP-1 ja AP-2). Niille saa rakentaa kytkettyjä tai erillisiä yksi- tai kaksiasuntoisia pientaloja. Kerrosluku on maastonmuodoiltaan tasaisemmilla tonteilla I u3/4 ja rinteeseen sijoittuvilla ½k I u3/4. Asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa

46 Espoon kaupunki Pöytäkirja 295 Kaupunginhallitus Sivu 46 / 80 asuinrakennukseen kytkettyjä tai erillisiä yksikerroksia talousrakennuksia ja/tai autotalleja yhteensä enintään 15 prosenttia sallitusta rakennusoikeudesta. Osoitetulla rakentamistehokkuudella väljä pientaloalue tiivistyy täydentämisrakentamisen kautta. Autopaikkoja tulee osoittaa kaksi paikkaa yhtä asuntoa kohti. AP-2-korttelialueella kiinteistöt sijaitsevat melualueella. Leikki- ja oleskelualueet tulee sijoittaa rakennusten ja/tai meluesteiden muodostamaan melukatveeseen siten, että asuinalueille asetetut ulkoalueiden melutason ohjearvot eivät ylity. Meluselvityksen mukaan täydentämällä massoittelua erillisellä autotalli- tai varastorakennuksella ja esimerkiksi umpinaisella tonttiaidalla saadaan uudisrakennuksille riittävän laajat piha-alueet, joilla ohjearvot eivät ylity. Asemakaavassa määrätään Nupurintien puoleisten julkisivujen ääneneristävyydestä. Suojeluarvot Asemakaavassa huomioidaan alueen suojelu- ja luontoarvot. Karhusuon koulun rakennushistoriaselvitys valmistui ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen, ja koulurakennuksen suojelusta neuvoteltiin Uudenmaan ELY-keskuksen, kaupunginmuseon, tilakeskus-liikelaitoksen ja kaavoittajan kesken. Laadittu rakennushistoriaselvitys osoittaa ELYkeskuksen ja kaupunginmuseon mukaan koulurakennuksella olevan kulttuurihistoriallisia ja rakennustaiteellisia arvoja. Jotta maankäyttö- ja rakennuslain asemakaavalle asettamat sisältövaatimukset täyttyvät, rakennuksen vanhin osa tulee suojella. Tämän johdosta asemakaavaan lisättiin koulurakennuksen vanhimman osan rajaava rakennusala ja siihen kohdistuva suojelumääräys (sr-1). Käsillä olevan asemakaavan suojelumääräystä (sr-1) on tarpeen täsmentää. Keskusteluun on noussut koulurakennuksen kunto ja mahdollinen purkaminen. Tarkennettu kaavamääräys mahdollistaa purkuluvan hakemisen asemakaavan perusteella ja kuuluu seuraavasti: Suojeltava rakennus. Kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti arvokas rakennus, jota ei saa purkaa ja jonka ominaispiirteet tulee korjausja muutostöissä säilyttää. Suojelumääräyksestä voidaan poiketa ja rakennus saadaan purkaa, mikäli selvitysten perusteella todetaan, että rakennus on käyttökelvoton pääkäyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan eikä rakennusta voida korjata käyttökelpoiseksi kohtuullisin toimenpitein, ja siten sen käyttäminen aiheuttaisi haittaa käyttäjiensä turvallisuudelle ja terveydelle. Kaikista rakennusta koskevista toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Asemakaava-alueelle laaditun luontolausunnon mukaiset liito-oravan ydinalueet osoitetaan s-1-merkinnällä suojeltaviksi alueen osiksi, joilla sijaitsee luonnonsuojelulain 49 :n perusteella suojeltuja liito-oravan lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. Liito-oravan suojeltavia elinympäristöjä sijaitsee pääosin YO-1-korttelialueella sekä Karhulaakson lähivirkistys- ja suojaviheralueilla (VL-1 ja EV-1). Eko-1-merkinnällä osoitetaan YO-1- ja AP-korttelialueilla liito-oravan latvusyhteystarpeet. Osassa Björnkärrsbäckenin vesialueetta ei saa suorittaa sen luonnontilaa

47 Espoon kaupunki Pöytäkirja 295 Kaupunginhallitus Sivu 47 / 80 muuttavia toimenpiteitä. Muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös (sm-1) sijoittuu pääosiltaan Karhuniitynmäen lähivirkistysalueen (VL) puolelle, osittain myös YO-1-korttelialueen puolelle sekä siellä vähäisessä määrin rakennusalalle. Liikenne Suuren koulukeskuksen sijainti päättyvän tien päässä ei ole liikenteellisesti ihanteellinen ratkaisu. Kaavahankkeen liikennetuotos ei ole kovin merkittävä Nupurintiellä, mutta Karhuniityntiellä koulumatkat, saattoliikenne ja huoltoajo lisääntyvät merkittävästi. Karhuniityntien liikennemäärän arvioidaan kolminkertaistuvan vuoden 2014 liikennemäärästä. Tuleva liikennemäärä ei ole katuverkolle ongelma välityskyvyn kannalta, mutta kaavaratkaisussa varaudutaan liikenteen lisääntymiseen mahdollistamalla saattopaikkojen, jalkakäytävien ja pyöräteiden rakentaminen sekä Nupurintien liittymän parantaminen turvallisen koulutien takaamiseksi. Autoliikenne Nupurintieltä koululle tapahtuu Karhuniityntien kautta. Kadun suunnittelua rajoittavat itäpuolen puronotkelma ja länsipuolen olemassa olevat kiinteistöt. Karhuniityntielle osoitetaan riittävä tilavaraus katualueeksi, jotta sille voidaan rakentaa sekä ajoväylä että yhdistetty jalankulku- ja pyörätie leikkauksineen ja pengerluiskineen. Katu tulee noudattamaan pääosin nykyistä tielinjausta. Kunnallistekniikan yleissuunnitelmaan liittyen on tutkittu koulutontin liikenneratkaisut. Päiväkodin ja koululaisten saattoliikenne osoitetaan pääosin koulun eteläpuolelle, huoltoliikenne sekä henkilökunnan pysäköinti pohjoispuolelle. Hajautuneesta pysäköintiratkaisuista johtuen saattopaikkoja tarvitaan tavallista enemmän, jotta voidaan taata sekä sujuva saattoliikenne että turvallinen koulutie. Saattoliikenteelle on kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä osoitettu reilut 20 autopaikkaa, ja ajoneuvoliikenne on eroteltu jalankulkijoista ja pyöräilijöistä. Koulureitit kulkevat osittain saattoalueen kautta, joten koulutontin jatkosuunnittelussa tulee asiaan kiinnittää huomiota. Saattoliikenteen sujuvuus on yksi merkittävimmistä asioista liikennetuvallisuuden kannalta. Kaavassa osoitetaan ELY-keskuksen vaatima tilavaraus kaksikaistaiselle kiertoliittymälle sekä alikululle Nupurintien alitse. Tilavaraus mahdollistaa bussipysäkkiparin siirtämisen liittymän länsipuolelle Nupurintien varrelle. Nupurintien tarveselvityksessä (Sweco Ympäristö Oy. 2015) on päädytty yksikaistaiseen kiertoliittymään, jonka kapasiteetti on todettu riittäväksi ja myös turvallisimmaksi vaihtoehdoksi. Koulun laajentamiseen liittyvien turvallisten liikennejärjestelyjen toteuttaminen aiheuttaa Espoon kaupungille kustannuksia. Katualueet ja muut yleiset alueet tulevat kaupungin toteutettaviksi. Nupurintien ja sen risteysalueen parantamistoimenpiteet tapahtuvat Liikenneviraston omistamalla maalla, mutta rakentamiskustannukset tulevat hyvin todennäköisesti kaupungin maksettaviksi, jotta tarpeelliset toimenpiteet

48 Espoon kaupunki Pöytäkirja 295 Kaupunginhallitus Sivu 48 / 80 Päätöshistoria saadaan toteutettua ennen koulun valmistumista. Kunnallistekniikan yleissuunnitemaan liittyen kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 3,8 miljoonaa euroa, josta liittymäalueen osuus on yksikaistaisena kiertoliittymänä ratkaistuna noin 2,75 miljoonaa euroa. Selvitykset ja suunnitelmat Rakennushistoriaselvitys Selvityksessä on esitetty Karhusuon koulun ja opettajien asuntolan rakentamisen taustat, alkuperäiset suunnitelmat, laajennus- ja muutostyöt sekä ominaispiirteet, joita ovat mm. koulurakennuksen liittyminen historiallisesti ja toiminnallisesti Karhusuon asuinalueeseen sekä koulun ja opettajien asuntolan taidokas sijoittaminen vaativalle ja pienilmastoltaan vaativalle tontille. Koulurakennus on suunnitteluratkaisuiltaan ja arkkitehtuuriltaan rakentamisajalleen tyypillinen rakennus. Lausunto Karhuniitynmäen kaava-alueen luontoarvoista Työssä tutkittiin liito-oravan esiintyminen alueella sekä arvioitiin kesäkauden käyntien avulla alueen kasvillisuutta. Luontoselvityksessä ei löydetty liito-oravan elinympäristöjen lisäksi sellaisia elinympäristöjä, että kaavan mahdollistaman rakentamisen vuoksi olisi tarve tehdä yksityiskohtaisempia lajikohtaisia selvityksiä. Kunnallistekniikan yleissuunnitelma Työssä on tutkittu katujen ja liikennealueen tilavaraukset ja liikenteen järjestelyt, samoin koulutontin sisäiset huoltoajoyhteydet, saattopaikka- ja pysäköinti-järjestelyt ohjeellisena. Yleissuunnitelmassa on määritelty yleisten alueiden alustavat rakennuskustannukset. Hyväksyminen Asemakaavan hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja mielipiteet on annettu Karhuniitynmäen valmisteluaineistosta, alue , 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville päivätyn Karhuniitynmäki - Björnängsbacken asemakaavaehdotuksen,

49 Espoon kaupunki Pöytäkirja 295 Kaupunginhallitus Sivu 49 / 80 piirustusnumero 6884, joka käsittää korttelin sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita 72. kaupunginosassa (Karhusuo), alue , 3 pyytää asemakaavaehdotuksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Kaupunkisuunnittelulautakunta Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot, kannanotot ja muistutukset on annettu Karhuniitynmäen asemakaavan ehdotuksesta, alue , 2 hyväksyy esitettäväksi kaupunginhallitukselle päivätyn ja muutetun Karhuniitynmäki - Björnängsbacken asemakaavaehdotuksen, piirustusnumero 6884, joka käsittää korttelin sekä katu-, liikenne-, virkistys- ja erityisalueita 72. kaupunginosassa (Karhusuo), alue Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Ote ilman liitteitä: tonttiyksikkö, sivistystoimi ja tilakeskus-liikelaitos - Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote ja liitteet valtuuston päätöksestä - Uudenmaan liitto, ote valtuuston päätöksestä sekä kaavakartta - Tieto valtuuston hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa - Tieto niille viranomaisille, jotka ovat MRA 94 :n mukaan sitä pyytäneet

50 Espoon kaupunki Pöytäkirja 296 Kaupunginhallitus Sivu 50 / 80 94/ /2015 Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunginhallitus Finnoo osayleiskaava, kaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 19 ), alue (pöydälle ) Valmistelijat / lisätiedot: Mirkka Katajamäki, puh Aulis Palola, puh Paula Kuusisto-Hjort, puh Tanja Hämäläinen, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Teknisen toimen johtaja Olli Isotalo Kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Finnoo osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero Käsittely Elo puheenjohtajan kannattamana teki seuraavan lisäysehdotuksen: Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että osayleiskaavan jatkovalmistelussa selvitetään mahdollisuuksia merentäytön vähentämiseksi, tekosaaren poistamiseksi ja lintuluodon säilyttämiseksi, jotta mm. ruoppauksen haitalliset vaikutukset ympäristölle, veden virtauksille ja linnustolle saadaan minimoitua, ja jotta hankkeesta saadaan ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Elon ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen hyväksyneen sen. Päätös Kaupunginhallitus: Kaupunginhallitus hyväksyy MRA 19 :n mukaisesti nähtäville päivätyn ja muutetun Finnoo osayleiskaavaehdotuksen, piirustusnumero Lisäksi kaupunginhallitus edellyttää, että osayleiskaavan jatkovalmistelussa selvitetään mahdollisuuksia merentäytön vähentämiseksi, tekosaaren poistamiseksi ja lintuluodon säilyttämiseksi, jotta mm. ruoppauksen haitalliset vaikutukset ympäristölle, veden virtauksille ja linnustolle saadaan minimoitua, ja jotta hankkeesta saadaan ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä.

51 Espoon kaupunki Pöytäkirja 296 Kaupunginhallitus Sivu 51 / 80 Liite Oheismateriaali Selostus 5 Finnoo, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Ei julkinen 6 Finnoo, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 7 Äänestyslista Finnoo, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet - Julkinen - Finnoo osayleiskaava, kaavaselostus - Kaavaselostus, liitteet Kaavaselostus, liitteet Finnoo osayleiskaava, kaavakartta ja kaavamääräykset Tulevan Finnoon kaupunkirakenne on tiivis ja kaupunkimainen. Osayleiskaavan osoittaman maankäyttöratkaisun mukaisesti alueelle tullaan muodostamaan joukkoliikenteeseen, erityisesti metron käyttöön, tukeutuva uusi paikallinen palvelukeskus. Metrokeskusta kehitetään urbaanina toiminnallisesti sekoittuneena keskustatoimintojen, toimistotyyppisten työpaikkarakentamisen sekä keskustaan soveltuvan asumisen ja palveluiden alueena. Ranta-alueelle osayleiskaava mahdollistaa kaupunkimaisen ranta-asumisen rakentumisen julkisine kaupunkitiloineen ja sataman kehittämisen. Keskeinen osa osayleiskaavan maankäyttöratkaisua on Finnoon altaan ja osan Finnovikenin kosteikon suojelu ja alueelle muodostettava kattava, monipuolinen ja monitasoinen viheralueverkosto. Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 300 ha ja sijaitsee keskeisellä paikalla Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskuksien välissä. Suunnittelualue on pääosin Espoon kaupungin omistuksessa. Kaava-alue on osa Länsimetron kehityskäytävää. Metron yhteysväli Matinkylään valmistuu vuonna 2016 ja sen jatkeen Matinkylästä Finnoon kautta Kivenlahteen on tavoitteena toteutua 2020 mennessä.

52 Espoon kaupunki Pöytäkirja 296 Kaupunginhallitus Sivu 52 / 80 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti opaskarttapohjalla. Vireilletulo Vireilletulosta on kuulutettu kaupungin ilmoituslehdissä, Länsiväylässä ja Hufvudstadsbladetissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty ja tarkistettu sekä , on nähtävillä koko kaavaprosessin ajan. Kaavan tavoitteista ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus Tiedotustilaisuuden yhteydessä järjestettiin ryhmätyö alueen nykyisistä arvoista ja lähtökohdista. Lisäksi Finnoon alueen lähtökohtia koskeva asukaskysely toteutettiin Internetkyselynä (webropol) Asukastilaisuuden muistio, ryhmätyön yhteenveto ja Internet-kyselyn yhteenvetoraportti ovat esillä osayleiskaavan Internet-sivustolla. Alueen kuvaus Suunnittelualue on pinta-alaltaan noin 300 ha ja sijaitsee keskeisellä paikalla Espoonlahden ja Matinkylän kaupunkikeskuksien välissä. Suunnittelualue rajautuu pohjoisesta Länsiväylään, idästä Tiistilään, etelästä Ryssjeholmenin eteläiselle merialueelle ja lännestä nykyisen Hyljelahden, Iivisniemen ja Hannuksenpellon alueille. Suunnittelualueeseen kuuluu lisäksi kaksi saarta Pirisaari ja Ryssjeholmen.