KANSALAISRAATI. Kuinka Kemijärven kunta voi edistää kehitysvammaisten aikuisten mahdollisuutta täysivaltaiseen kuntalaisuuteen?

KANSALAISRAATI Kuinka Kemijärven kunta voi edistää kehitysvammaisten aikuisten mahdollisuutta täysivaltaiseen kuntalaisuuteen? Kemijärvellä 14 15.5.2012 LOPPURAPORTTI

SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä on kansalaisraati? s.3 2. Kansalaisraadin valmistelut s.4 5 3. Kansalaisraadin osallistujat s.5 6 4. Kansalaisraati s.9 11 5. Kansalaisraadin julkilausumat s.12 14 6. Vastauksia julkilausumiin s.15 18 7. Palaute kansalaisraadista s.19 8. Uutisoinnit kansalaisraadista s.19 9. Pohdinta s.20 10. Liitteet s.21 24 2

1. MIKÄ ON KANSALAISRAATI? Kansalaisraadit perustuvat ajatukseen deliberatiivisesta demokratiasta (harkitseva/keskusteleva demokratia). Kyseessä on demokratian muoto, jossa kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua. Jokainen osallistuja voi tuoda omat näkökulmansa ja argumenttinsa, ja jossa huomio ei ole argumenttien esittäjän statuksessa vaan itse argumentin ansioissa. Tämä on kuitenkin ideaali, joka nykymaailmassa vain harvoin toteutuu itsekseen. Nousee siis esiin tarve sellaisen ympäristön luomiselle, joka mahdollistaa laaja-alaisen keskustelun ja syvällisen harkinnan kulloinkin yhteiskunnassa käsiteltävänä olevasta asiasta. Yhdysvalloissa 70-luvulla kehitetty ja sittemmin laajasti maailmalle levinnyt kansalaisraatisovellus luo tällaisen ympäristön. Verrattuna tavanomaisiin osallistumistapoihin kuten mielipidekyselyihin, kansalaiskuulemisiin ja asiakaspaneeleihin, kansalaisraadit ovat: 1. Kestoltaan pidempiä - Vaikeiden asioiden perusteelliseen käsittelyn tarvitaan aikaa. 2. Edustavampia - Saadaan aikaan näkemys, joka edustaa koko yhteisöä; ei vain äänekkäimpiä, aktiivisimpia ja hyväosaisimpia 3. Keskustelun suhteen laadukkaampia - Koulutetut facilitaattorit varmistavat, että syntyy keskusteluilmapiiri, jossa kaikki ovat keskenään tasa-arvoisia, jossa kaikki saavat puheenvuoron ja jossa kaikkia kuunnellaan. 4. Vaikuttavuus - Ei osallistumista osallistumisen vuoksi, vaan pyrkimyksenä on viedä kansalaisraadin tuotosta aidosti eteenpäin. 5. Mahdollisia preferenssien muuttajia - Galluppien esittämä staattinen kansalaismielipide kyseenalaistetaan; ihmisten näkemykset voivat muuttua, kun asioita käsitellään monista eri näkökulmista, kun saadaan monipuolista tietoa, ja kun saadaan keskustella monien erilaisten ihmisten kanssa. 3

2. KANSALAISRAADIN VALMISTELUT Kemijärven ensimmäinen kansalaisraati järjestettiin 14. 15. 5. 2012 Setlementti Tunturilan juhlasalissa. Kansalaisraadin valmistelut alkoivat loppuvuodesta 2011. Raadin aihe syntyi Vaasassa tutkijatohtori Harri Raision ja Vaasan yliopiston dekaanin Hannu Katajamäen kanssa käydyissä keskusteluissa alkukeväästä 2012. Valmisteluvaihe sisälsi paljon kansalaisraadin toimintatavasta tiedottamista yhteistyökumppaneille, viranhaltijoille ja järjestöille. Tapahtuman pitkä kesto sekä toimintamalli, jossa raatilaiset ja viranhaltijat yhteistyössä etsivät parannusehdotuksia olivat ajatuksina lisäselvennystä vaativia. Kansalaisraadin järjestelyissä oli tiiviisti mukana Kemijärven kehitysvammaisten tuki ry sekä Toimintakeskus. Raadin työnimeksi tuli: Kuinka Kemijärven kunta voi edistää kehitysvammaisten aikuisten mahdollisuutta täysivaltaiseen kuntalaisuuteen?. 4

Kuva on Tukiyhdistyksen hallituksen kokouksesta. Rekrytointi Osallistujia kansalaisraatiin rekrytoitiin maksullisella lehti-ilmoituksella, tiedottamalla asiasta Facebookissa hankkeen profiilissa ja internetissä kotisivuillamme (www.uusipaikallisuus.fi). Kansalaisraadista kertovia julisteita levitettiin eri puolilla kaupunkia oleville kauppojen yms. ilmoitustauluille. Raatilaisten rekrytointitilaisuuksia toteutettiin lukiolla, Työhönvalmennussäätiöllä, Toimintakeskuksessa ja Kemijärven kehitysvammaisten tuki ry:n kokouksissa. Lisäksi Kemijärven kehitysvammaisten tukiyhdistyksen 70 jäsenelle postitettiin ilmoittautumislomake ja puheenjohtajan allekirjoittaman kutsun. Kutsussa jäseniä pyydettiin osallistumaan kansalaisraatiin. Aluksi kolmepäiväiseksi suunnitellun kansalaisraadin asiantuntijoiden ja osallistujien rekrytointi osoittautui odotettua työläämmäksi. Kolmepäiväiseen raatiin oli aluksi ilmoittautunut vain kaksi henkilöä. Raati muutettiin kaksipäiväiseksi ja ratkaisu osoittautui hyväksi. Tällaisessa tilanteessa kaikki raatiin ilmoittautuneet oli järkevä ottaa mukaan. Mikäli ilmoittautuneita olisi ollut useampia, olisi raadista voinut koota Kemijärven pienoiskoossa iän, koulutuksen ja sukupuolen mukaan. Tilaisuuteen ilmoittautui 17 osallistujaa ja 4 asiantuntijaa. 5

Kuva on työhönvalmennussäätiöllä järjestetystä rekrytointitilaisuudesta. 6

3. KANSALAISRAADIN OSALLISTUJAT Kansalaisraatiin osallistuivat seuraavat henkilöt Mirja Leskelä, Reijo Käsmä, Matti Reinikka, Ramona Markkanen, Leevi Iivonen, Teijo Lehtiniemi, Sirpa Päkkilä, Hanna Suopanki, Pasi Laitila, Onerva Tuulaniemi, Saila Haikonen, Liisa Onkamo, Pirjo Isojärvi, Sisko Kumpula, Antti Virkkula, Kari Räisänen, Erkki Antero Nikunlassi. Naisia 9 ja miehiä 8. Yhteensä 17 henkilöä. Neljällä osallistujalla oli kehitysvamma. Kansalaisraadin ohjausryhmä Kansalaisraadin ohjausryhmään kuuluivat Simo Koskinen (Uusi paikallisuus Kemijärven osahankkeen ohjausryhmän pj.), Pirjo Ilmonen (psykologi), Antero Myllykangas (vanhus ja vammaispalvelujohtaja), Essi Maaninka (Kemijärven kehitysvammaisten tuki ry:n pj.). Yhteydenpito ohjausryhmän kanssa tapahtui sähköpostitse. Ohjausryhmän tietämystä olisi voinut valmisteluvaiheessa hyödyntää enemmän. Nyt ohjausryhmälle raportoitiin toteutetuista tehtävistä. Seuraavan kansalaisraadin ohjausryhmä on järkevää koota raadin valmistelun alkuvaiheessa. Kansalaisraatiin osallistuneet asiantuntijat Ritva Still (Kvtl:n johtava koordinaattori), Antero Myllykangas (vanhus ja vammaispalvelujohtaja), Merja Mattila (diakoni), Essi Maaninka (Kemijärven kehitysvammaisten tuki ry). Kutsu lähetettiin useammalle viranhaltijalle, mutta kaikki paikalle kutsutut eivät päässeet paikalle. 7

Kansalaisraadin facilitaattorit Eija Leppäjärvi ja Maria Kiviniemi. Facilitaattorit olivat Taatusti turvassa huolehtiva kyläyhteisö - hankkeen projektipäällikkö ja projektityöntekijä. Järjestely mahdollisti kansalaisraadin toimintamallin tunnetuksi tekemistä. Facilititaattorit varmistivat kansalaisraadissa, että kaikki raatilaiset saivat tilaisuudessa äänensä kuuluviin. Kuva on 10.toukokuuta pitämästämme palaverista. 8

4. KANSALAISRAATI Kaksipäiväinen tilaisuus kesti maanantaina 14.05 klo 12.00 17.00 ja tiistaina 15.05. klo 09 17.00. Palautelomakkeiden kommenteissa kuvattiin käytyjä keskusteluita avoimiksi ja osallistujat kokivat tulleensa kuulluiksi sekä saaneensa osallistua käytyihin keskusteluihin. Raatilaiset kertoivat saaneensa lisää tietoa käsiteltävästä asioista ja saatuihin kysymyksiin esitettiin ymmärrettäviä, selkeitä vastauksia. Tilaisuuteen oli kutsuttu esiintymään kehitysvammaisista soittajista koostuva Atomi-yhtye. Kuvassa ruokatauolla esiintynyt yhtye vapautti merkittävästi tilaisuuden ilmapiiriä. 9

Kansalaisraati toteutettiin Setlementti Tunturilan juhlasalissa. Tilaisuuden tarjoiluista vastasi Tunturilan pitopalvelu. Raatiin osallistuneet eivät saa osallistumisesta rahapalkkiota. Tilaisuuteen osallistuville järjestetään raatipäivien aikana kahvi- ja ruokatarjoilu. Kuva on toisen raatipäivän kahvitauolta. 10

Alustusten, asiantuntijoiden kuulustelun ja keskusteluiden jälkeen facilitattorit pitivät huolta, että jokainen raatilainen tuli kuulluksi. Tilaisuuden lopuksi raatilaiset laativat julkilausumat, jotka toimitettiin kaupunginvaltuutetuille ja viranhaltijoille. 11

5. JULKILAUSUMIA KANSALAISRAADISTA 14. 15.5.2012 1. Kehitysvammaisista lisää oppilaita Kemijärven toisen asteen oppilaitoksiin. Voiko ILO:a uhkaavaan oppilaspulaan löytyä apua järjestämällä oppilaitokseen kehitysvammaisille sopivia koulutuspaikkoja? Onko ILO:lla sellaisia koulutusohjelmia, joihin voi pyrkiä opiskelemaan kehitysvammainen opiskelija mukautetulla opiskelusuunnitelmalla? Kansalaisraati haluaa selvitettäväksi, että millaisia kustannuksia ja hyötyjä syntyy jos kehitysvammaisille paikkakuntalaisille ja ulkopaikkakuntalaisille opiskelijoille perustettaisiin oma ryhmä/linja ILO:n tiloihin. Kansalaisraati haluaa hyödyntää enemmän ILO:n lähihoitajaopiskelijoiden työharjoittelua kehitysvammatyössä. Kansalaisraadin mielestä kehitysvammaisten kerhojen ohjaamista ja tukihenkilötyötä voi kehittää sellaiseksi, että opiskelijat voivat saada niistä opintopisteitä työharjoittelujaksoissa. Kemijärven kehitysvammaisten tuki ry ja Toimintakeskus tekevät mielellään yhteistyötä ILO:n kanssa asian edistämiseksi. 2. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen Kansalaisraadissa kävi ilmi, että vapaaehtoisten kautta toivottaisiin kehitysvammaisille juttelu - ja kävelyseuraa sekä kaveripalveluita. Vapaaehtoisista halutaan seuraa esim. kulttuuri ja urheilutapahtumiin. Lisäksi toiveena on, että eri tapahtumien järjestäjät huomioisivat kehitysvammaisia. Yhdistysten varsinaisen toiminnan ohessa esitettiin järjestettäväksi esimerkiksi piirtämisen ja askartelun kaltaisia ohjelmia kehitysvammaisille. Onko esimerkiksi seurakunnan kanssa mahdollista työstää tällaisia teemoja (miesten ryhmä)? Kansalaisraati haluaa tietää, että millä konkreettisilla teoilla Kemijärvellä on tarkoitus kehittää vapaaehtoistyötä? 3. Erilaisuuden hyväksyminen Kehitysvammaiset kärsivät jonkin verran nuorison ja ymmärtämättömien aikuistenkin ilkeydestä Kemijärvellä. Suvaitsevaisuuden lisäämiseksi kansalaisraati pitää tärkeänä, että kouluissa ja nuorison parissa työtään tekevät puuttuvat aina tietoonsa tulleeseen ilkeyteen. Kemijärven kehitysvammaisten tuki ry ja valtakunnalliset kehitysvammajärjestöt osallistuvat tarvittaessa mm. kouluissa järjestettäviin valistustilaisuuksiin. Yhdistykset antavat tarvittaessa tietoa kehitysvammaisuudesta nuorten parissa työskenteleville henkilöille. Kehitysvammaisen henkilön työllistyminen mielekkäissä työtehtävissä on edelleen vaikeata. Kansalaisraati esittää, että kehitysvammaisten työllistymisen edistämiseksi selvitetään tarvittavia tukitoimia, joilla voidaan auttaa kehitysvammaisia löytämään itselleen mielekästä työtä ja saamaan tarvitsemaansa työnohjausta. 4. Millä aikataululla Kemijärven kaupunki laatii Kvl:n 34 :n EHO:n ja päivittää palvelusuunnitelman? Kansalaisraadin tietojen mukaan Kvl:n 34 erityishuolto-ohjelmaa ei ole laadittu ja vahvistettu kemijärveläisille kehitysvammaisille. Kansalaisraadin tietojen mukaan myös palvelusuunnitelma Kemijärvellä ei ole ajan tasalla. Lakiin on kirjattu, että erityishuoltoohjelma tulee laatia jokaiselle erityishuollon tarpeessa olevalle. Erityishuolto-ohjelma ja 12

palvelusuunnitelma ovat erittäin toimivia vammaispolitiikan työvälineitä mm. turvaamaan palveluiden saatavuuden kehitysvammaiselle henkilölle ja hänen läheisilleen. Kansalaisraati haluaa tietää, että koska erityishuolto-ohjelma ja palvelusuunnitelma laaditaan ja vahvistetaan kaikille kemijärveläisille kehitysvammaisille. 5. Tohmon päivätoiminnan sisältö Kansalaisraadissa ollaan huolissaan päivätoiminnan sisällöstä ja tiloista. Kehitysvammalain mukainen päivätoiminta tulisi olla asiakkaalle kuntouttavaa ja virkistävää toimintaa (yksilöllisyys). Tällä hetkellä päivätoiminnassa on viisi (5) pyörätuolia käyttävää henkilöä ja kolme (3) muuta asiakasta. Päivätoiminnassa on kolme (3) työntekijää. Päivätoimintaryhmä ei esim. pysty osallistumaan seurakunnan pikkujouluihin. Omaiset ja läheiset joutuvat toimimaan avustajina tässä tilaisuudessa. Miten usein päivätoiminnan henkilökunta ja asiakkaat pystyvät esimerkiksi ulkoilemaan päivän aikana? Muita kansalaisraadissa heränneitä kysymyksiä Tohmon päivätoiminnasta: Ovatko oleskelu ja ruokailutilat riittävän kokoiset nykyiselle asiakaskunnalle? Onko ja jos on niin milloin tiloissa on tehty hometarkastus? Mikä oli tarkastuksen tulos? 6. Vammaispalvelulain henkilökohtaiset avustajat Kansalaisraadissa tuli vahvasti esille, että kehitysvammaisilla on paljon kiinnostusta ja halua osallistua erilaisiin harrastuksiin. Asuntoloiden ja ryhmäkotien henkilökunnalla ei ole aikaa ja resursseja viedä yksittäisiä asiakkaita harrastuksiin ja tapahtumiin. Kansalaisraati haluaa tietää, että onko henkilökohtaisten avustajien palkkaaminen mahdollista ja onko se kaupungin suunnitelmissa? Kansalaisraati esittää, että vakinaista henkilöstöä halvemmaksi tulevia henkilökohtaisia avustajia palattaisiin vammaisten henkilöiden tueksi, että he pääsevät osallistumaan erilaisiin tapahtumiin. 13

Julkilausumat luovutettiin Kemijärven kaupunginvaltuustolle valtuustosalissa 18.6 pidetyn kokouksen alussa. Tilaisuuteen osallistui raadissa mukana olleita henkilöitä. Tilaisuudessa olivat paikalla kaupungin ylimmät virkamiehet (sote-johtaja, sivistystoimenjohtaja, talous ja kehittämisjohtaja, elinkeinojohtaja, tekninen johtaja) sekä valtuuston valtuutetut tai heidän varajäsenensä. 14

6. VASTAUKSIA JULKILAUSUMIIN Valtuustosalissa 18.6. 2012 osastojen johtajille luovutettuihin parannusehdotuksiin saatiin 30.8.2012 mennessä vastaukset seurakunnalta ja sivistysosastolta. Seurakunta Leila Kieksi/Merja Mattila: kohta 5. Tohmon päivätoiminnan sisältö: Seurakunnan järjestämää toimintaa: Kemijärven seurakunnan diakoniatyö pitää laulu- ja hartaushetken Ainolakodilla joka toinen kuukausi ja Jokirannassa kerran kuukaudessa. Elokuussa teemme retken Ailankaan. Diakoniatyö järjestää perinteisen joulujuhlan Ainolassa päivätoiminnan ja Ainolakodin väelle. Lisäksi on toinen joulujuhla seurakuntatalolla johon tulevat mm. toimintakeskuksen väki. Itä-Lapin ammattiopiston rehtorin Sirkka Pikkuvirran antamat vastaukset kansalaisraadin parannusehdotuksiin. I Ammatilliset tutkinnot yleisopetuksessa ILO:ssa ILO:n koulutustarjontaa voi hyödyntää tällä hetkellä myös erityisopetusta tarvitsevat opiskelijat. Oppilaitos on ollut mukana Toisen asteen koulutus- ja yhteiskuntatakuu erilailla oppijoille Lapissa TOKKA1 ja TOKKA2 hankkeissa, joiden tavoitteena on ollut kehittää erityisosaamista Lapin ammatillisissa oppilaitoksissa. Lievästi kehitysvammaiset voivat hakeutua oppilaitokseen normaalisti yhteishaun ja joustavan valinnan avulla. Oppilaitoksessa on mukautettu opintoja lähinnä ATTO -aineissa eli ammattitaitoa tukevissa aineissa, kuten kielet ja matematiikka. Ammatillisissa aineissa mukauttamista ei ole juuri tarvittu. Sepänmäen koulusta on vuosittain opiskelijoita oppilasryhmissä ja he ovat pääsääntöisesti suorittaneet tutkinnot määräajassa. AMMATILLISET TUTKINNOT YLEISOPETUKSESSA teksti osoitteesta www.minnenyt.fi Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 120 opintoviikkoa. Tutkinnon suorittaminen kestää yleensä kolme vuotta. Tutkinnon suorittamiseen kuluva aika voi vaihdella yksilöllisesti. Erityistä tukea tarvitseva opiskelija voi omien kykyjensä ja taitojensa mukaan opiskella ammatillisessa oppilaitoksessa tavallisen opetusryhmän mukana. Opetuksen tavoitteet, sisällöt ja aikataulut suunnitellaan opiskelijan tarpeiden mukaan. Tavoitteena on tutkinnon suorittaminen, mutta tarvittaessa opetusta voidaan mukauttaa. Mukauttaminen tarkoittaa opetuksen ja opintokokonaisuuksien sopeuttamista opiskelijan oppimisedellytysten tasolle. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 15

(HOJKS). Se sisältää mm. henkilökohtaisen opetussuunnitelman sekä suunnitelman tarvittavista tukitoimista. Opiskelija voi saada tutkintotodistuksen, vaikka opintoja on mukautettu. Jos tutkinnon opinnot jäävät olennaisilta osin puutteellisiksi, opiskelija saa tutkintotodistuksen sijasta todistuksen suoritetuista opinnoista. Eri ammattien soveltuvuus erityisopiskelijalle ja mahdollisuus opiskella ammattiin vaihtelee. Joissakin ammateissa voi olla erityisvaatimuksia esimerkiksi terveyteen liittyen. Nämä erityisvaatimukset on selvitettävä ennen alalle hakeutumista. II Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus VAKU I Oppilaitos on hakenut vuonna 2007 ministeriöstä järjestämislupaa vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen koulutustehtävään, mutta sai kielteisen päätöksen. Yhtenä mahdollisuutena on hakea uudelleen järjestämislupaa ensi syksyn aikana. Hakuprosessi on aloitettava kuntakierroksilla ja muilla neuvotteluilla sidosryhmien kanssa. Ohessa aiemmin tehtyyn hakuun liittyvää tekstiä. Järjestämislupahakemus vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen koulutustehtävään Itä-Lapin oppimiskeskuksessa on laadittu ammatillisen erityisopetuksen seutusuunnitelma TOKKA toisen asteen koulutustakuu erilailla oppijoille, haaste Lapissa hankkeen aikana. Seutusuunnitelman työstämisprosessi on johtanut siihen, että oppimiskeskuksessa nähdään tarpeelliseksi vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen saaminen Kemijärven ammattiopiston/kemijärven kaupungin järjestämislupaan ja perusrahoituksen piiriin tukemaan erityisopetustyön jatkuvuutta ja kehittämistä oppilaitoksessa. Valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen tavoitteena on vahvistaa erityistukea tarvitsevien opiskelijoiden valmiuksia ammatilliseen koulutukseen, työhön sijoittumiseen ja oman elämäntoiminnan ohjaukseen. Erityistukea tarvitsevaksi opiskelijaksi luetaan vammaisuuden, sairauden, kehityksessä viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun erityisen syyn vuoksi erityisestä tuesta ja ohjauksesta valmennuksessa ja kuntoutuksessa hyötyvä. Itä-Lapin seutukunnassa on kysyntää vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen tarjonnalle, jolla turvataan paikallinen koulutusjatkumo perusasteelta toiselle asteelle. Valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen koulutuksen järjestämisluvan hankkimista on suunniteltu seudullisissa verkostopalavereissa. Mukana ovat olleet yhteistyötahoina Kemijärven kaupungin sosiaali- ja terveysosasto, Itä-Lapin Työhönvalmennussäätiö ry, Kemijärven kehitysvammaisten Tuki ry, lapin Kehitysvammaisten Tukipiiri ry, Kemijärven, Sallan, Pelkosenniemen ja Savukosken sivistystoimet, Tokka-projekti, Itä-Lapin oppimiskeskus ja Lapin lääninhallituksen sivistysosasto. Seudullisissa suunnittelupalavereissa on tehty em. koulutusmuodon tarvekartoitusta ja toteuttamisen edellytysten selvitystä. Opetusministeriön ohjeistuksesta on neuvoteltu työnjaosta erityisoppilaitos LUOVIn kanssa. 16

Valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen vuotuinen opiskelijamäärä on suunniteltu olevan 6-8 sisältyen Kemijärven kaupungin nykyiseen toisen asteen ammatillisen peruskoulutuksen 370 opiskelijan järjestämislupaan. Koulutusmuodon aloittamiseen ovat valmiudet syyslukukauden 2008 alusta, viimeistään kevätlukukauden 2009 alusta. Esityslistan liitteenä on järjestämislupahakemus liitteineen. (Sirkka Pikkuvirta, rehtori) Vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen opetussuunnitelma VALMENTAVA JA KUNTOUTTAVA I (www.minnenyt.fi) Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus Koulutus on tarkoitettu opiskelijoille, jotka tarvitsevat opintoihinsa erityistä tukea. Tavoitteena on, että koulutuksen jälkeen opiskelija hakeutuu kiinnostustaan ja edellytyksiään vastaaviin ammatillisiin opintoihin tai työhön. Opinnot tukevat opiskelijaa, joka vielä miettii itselleen sopivaa ammattia. Koulutuksen tavoitteet määräytyvät opiskelijan omien voimavarojen ja elämäntilanteen mukaisesti. Yksilölliset opintojen tavoitteet ja sisällöt kirjataan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelmaan (HOJKS) ja henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS). Koulutuksen laajuus on 20 40 opintoviikkoa. Erityisestä syystä opintojen laajuus voi olla enintään 80 opintoviikkoa. Opintojen muodostuminen: Opiskeluvalmiudet Oppimaan oppiminen Viestintä ja vuorovaikutus Toinen kotimainen kieli ja/tai vieraat kielet Matematiikka Tietotekniikka Toimintakyvyn ylläpitäminen Yhteiskunnassa toimiminen Itsetuntemus ja sosiaaliset taidot Arkielämäntaidot Vapaa-aika Liikunta ja motoriset taidot Terveystieto Taide ja kulttuuri Ammatinvalinta ja työelämän valmiudet Ammatillisen koulutuksen tuntemus Työelämän valmiudet ja työelämään valmentautuminen 17

Koulutusalakohtaiset valmentavat opinnot Koulutusalakohtaiset ammatillisiin opintoihin valmentavat opinnot Koulutusalakohtaiset työelämään valmentavat opinnot Valinnaiset opinnot III Kansalaisraadin ehdotus kehitysvammaisten henkilöiden omasta ryhmästä/linjasta Palvelualoilla ruoanvalmistuksen ja puhdistuspalvelujen linjan opettajan mukaan erityisopiskelijoilla (kuten kehitysvammaisilla opiskelijoilla) on edellytykset saada tutkinto tai osatutkinto. Näille linjoille voisi ajatella myös oman ryhmän perustamista. Valtionosuus korottuu erityisopiskelijastatuksen myötä. Toki omana ryhmänä opetettavien ryhmäkoko ei voi olla suuri. Luokka-avustajakin on tarpeen. Tällä hetkellä oppilaitoksen tiloissa ja osin ILO:n opettajien johdolla on toteutettu ei-tutkintotavoitteista kansalaisopiston koordinoimaa koulutusta ruoka- ja puhdistuspalvelujen ja ATK-opinnoissa. Tuotantoalojen osalta mahdollisten erityisopiskelijaryhmien käynnistämisedellytykset on arvioitava syksyllä, kun opettajat ovat paikan päällä. Linjat ovat kovasti konepainotteisia ja vaativia työturvallisuuden näkökulmasta. Osatutkintomahdollisuuksia toki on. Pidän kuitenkin tärkeänä, että tutkintoon johtavaa koulutusta edeltää ammatilliseen koulutukseen valmentava ja kuntouttava koulutus, kun kyseessä ovat opiskelijat, joille inkluusio yleisopetukseen ei ole mahdollista. 18

7. PALAUTE KANSALAISRAADISTA A. POSITIIVINEN PALAUTE KANSALAISRAADISTA Raatilaisten palautteessa pidettiin hyvänä asiantuntijoiden selkeitä alustuksia, mahdollisuutta itse osallistua aktiivisesti keskusteluun, kuulluksi tulemista ja ymmärrettäviä, selkeitä vastauksia esitettyihin kysymyksiin. Myös tilaisuuden ruoka ja kahvitarjoilu sai paljon kehuja osallistujilta. Toimintakeskuksen asiakkaat kertoivat, että tilaisuudessa oli kivaa kun heitä kuunneltiin ja sai sanoa asioista. Raatiaiset tunsivat saavansa osallistua asioiden parantamiseen ja he kokivat tulleensa aidosti kuulluiksi. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kertoi viestissään, että hän on sitoutunut tiivistämään ja syventämään kansalaisraadin ja kaupungin hallinnon välistä yhteistyötä. B. KORJAUSEHDOTUKSIA KANSALAISRAADISTA Eräs raatilainen putosi pois projektipäällikön postituslistalta, jolla lähetettiin julkilausumat kommentoitaviksi. Kaikkia halukkaita Toimintakeskuksen asiakkaita ei voitu ottaa mukaan raatiin ja tästä osa pahoitti mielensä. C. RISTIRIITAISET KOMMENTIT KANSALAISRAADISTA Osa osallistujista piti tiedottamista hyvänä ja monikanavaisena. Muutama olisi toivonut parempaa tiedottamista. 8. UUTISOINNIT KANSALAISRAADISTA Koillis-Lappi Kansalaisraati kutsuu vaikuttamaan 19. huhtikuuta 2012 Lapin Kansa Asenteet erilaisuuteen edelleen torjuvia 31. toukokuuta 2012 Koti-Lappi Asenteet erilaisuuteen edelleen torjuvia 31. toukokuuta 2012 Koti-Lappi Raadissa jokaisen ääni kuuluviin 28. kesäkuuta 2012 Suomenmaa Toivoa Kemijärvelle - kansalaisraati kutsuu vaikuttamaan. 08. elokuuta 2012 19

9. POHDINTA Osallistujien rekrytointi Kemijärven ensimmäiseen kansalaisraatiin oli työlästä. Uuden toimintamallin pitkäkestoinen toimintatapa ja usealle vieras teema olivat ilmeisesti syynä rekrytointivaikeuksiin. Kansalaisraatiin oli työlästä saada myös asiantuntijoita kuultavaksi. Kansalaisraadista uutisoitiin neljä kertaa paikallislehdissä ja kerran valtakunnallisessa lehdessä. Kansalaisraadin palaute oli pääsääntöisesti positiivista. Osa valtuutettuja ja valtuuston puheenjohtaja pitivät tärkeänä, että valtuusto, viranhaltijat ja kansalaisraati tekevät jatkossa entistä parempaa yhteystyötä. 20

Kemijärvi tarvitsee sinua! Kuntalaisten kansalaisraati uusi tapa olla mukana. Kansalaisraati on asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia lisäävä osallistumisen tapa. Kansalaisraadissa käydään monipuolista ja avointa keskustelua, kuulustellaan asiantuntijoita ja lopuksi laaditaan julkilausuma raadissa käsiteltävästä aiheesta. Raadissa pääset vaikuttamaan suoraan käsiteltävään asiaan. Kuntalaisten kansalaisraati kokoontuu Kemijärvellä 14. - 16. toukokuuta. Mukaan kansalaisraatiin voi ilmoittautua kuka tahansa yli 16-vuotias kemijärveläinen. Kansalaisraati kootaan ilmoittautuneiden joukosta arpomalla siten, että raati edustaa mahdollisimman kattavasti erilaisia kemijärveläisiä. Kaikille ilmoittautuneille tiedotetaan raadin henkilövalinnoista viikolla 18. Kuinka kemijärven kunta voi edistää kehitysvammaisten aikuisten mahdollisuutta täysivaltaiseen kuntalaisuuteen? Voisiko kehitysvammaisten asioita järjestää mielestäsi paremmin? Osallistumalla raatiin pääset mukaan vaikuttamaan. Raatilaisten työskentelyn tulokset otetaan osaksi käsiteltyjen aiheiden jatkovalmistelua. Miksi JuuRi Sinun kannattaa osallistua? Kuntalaisten kansalaisraadit tuottavat merkittävää tietoa kaupungin toiminnan tueksi. Vaikutusmahdollisuuksien lisäksi saat osallistumisestasi uusia kokemuksia. Osallistujille tarjotaan tapahtuman aikana kahvia ja pientä purtavaa. Ilmoittaudu nyt! Kemijärven raatiin voi ilmoittautua 12 24. huhtikuuta 2012 netissä, puhelimitse tai postitse. Lisätietoja www.uusipaikallisuus.fi, Facebook: Uusi paikallisuus Kemijärven osahanke tai puhelinnumerosta 045-134 89 58. Kysy lisää! 21

ILMOITTAUTUMISLOMAKE Nimi Puhelinnumero Sähköpostiosoite Syntymävuosi Sukupuoli Nainen Mies Koulutus Peruskoulu tai kansakoulu Lukio tai ammatillinen tutkinto Korkeakoulututkinto Ammatillinen asema Työssä Työtön tai lomautettu Opiskelija Eläkeläinen Teen jotain muuta. Mitä? 22

KEMIJÄRVEN KANSALAISRAATI PALAUTEKYSELY 1. Oliko kansalaisraadin aihe mielestänne kiinnostava? a. Erittäin b. Jokseenkin c. Ei kiinnostava Perustelut: 2. Vastasiko kansalaisraati odotuksianne? a. Hyvin b. Osittain c. Ei lainkaan Perustelut: 3. Koitteko että saitte osallistua kansalaisraadissa? a. Riittävästi b. Vähän c. Ei ollenkaan Perustelut: 4. Olivatko asiantuntijat mielestänne hyödyllisiä käsiteltävän aiheen näkökulmasta? a. Olivat b. Olivat osittain c. Eivät olleet Perustelut: 5. Oliko kansalaisraadin tiedotus mielestänne riittävää? a. Oli b. Osittain c. Ei ollut Perustelut: 6. Oliko Tunturilan juhlasali mielestänne sopiva paikka kansalaisraadille? a. Oli b. Jokseenkin c. Ei ollut Perustelut: 23

7. Mitä piditte ruokatarjoilusta? a. Hyvää b. Menettelee c. Huonoa Perustelut: 8. Onko kansalaisraati mielestänne hyvä menetelmä vaikuttaa omaan lähiympäristöönne? a. Kyllä b. Ehkä Ei. Perustelut: 9. Sana on vapaa! Terveiset järjestäjälle. KIITOS PALAUTTEESTANNE! 24