Metsätalouden huomioiminen kaavoituksessa Metsäkeskus 14.10.2016 SEINÄJOEN KAUPUNKI JYRKI KUUSINEN YLEISKAAVAPÄÄLLIKKÖ
Tapahtumien kaupunki tänään tilastoissa - 62 000 asukasta - Voimakas kasvu 1-1,5% - Tilastokeskus: n. 67 800 as / 2025 n. 73 500 as / 2040 - Seinäjoen voimakas väestön kasvu, muuttovoitto ja hyvä työpaikkakehitys heijastuvat asuntotuotantoon - 30 000 työpaikkaa - Seinäjoella n. 40 % Etelä-Pohjanmaan työpaikoista > pendelöintiä - Seinäjoen työpaikoista n. 3% sijoittuu maaja metsätalouteen
Seinäjoki Maapinta-ala 1 469 km² Vesistöjä 38 km² Metsää 989 km 2 (67%) Kaupungin om:ssa 67 km 2 Yleiskaavoitettuja alueita 319 km 2 (22%) Metsää 135 km 2 (42%/13%) Kaupungin om:ssa 42 km 2 Asemakaavoitettuja alueita 54 km 2 (3,5%) Metsää 6,3 km 2 (11%/0,6%) Kaupungin om:ssa 4,7 km 2
Maankäytön suunnittelun ohjaus ja kaavajärjestelmä Maankäytön suunnittelulla luodaan edellytykset hyvälle ja elinvoimaiselle asuin- ja elinympäristölle. Hyvin suunnitellut kaavoitusratkaisut sekä toimiva ja eheä yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelyt luovat hyvinvointia ja elinvoimaa sekä edistävät kestävää kehitystä. Maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat Maankäyttö- ja rakennuslaki valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kaavoitus: maakuntakaava, yleiskaava, asemakaava maakuntasuunnitelmat ja - ohjelmat, seutu- ja kuntastrategiat kunnan maapolitiikka ja rakennusjärjestykset.
Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) koskee alueiden käyttöä ja rakentamista. Maankäytön suunnittelun yleinen ohjaus perustuu lakiin. Tavoitteena on luoda terveellinen, turvallinen ja viihtyisä elinympäristö, joka on sosiaalisesti toimiva ja jossa eri väestöryhmien tarpeet on otettu huomioon. Maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteena on ( MRL 1 ) järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että ne luovat edellytykset hyvälle elinympäristölle edistää ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä turvata kansalaisille osallistumismahdollisuus asioiden valmistelussa turvata suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus ja avoin tiedottaminen.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päättää valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, joissa linjataan maamme alueidenkäyttöä. Alueidenkäyttötavoitteiden valmistelusta vastaa ympäristöministeriö. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista vuonna 2000. Päätöstä tarkistettiin 13.11.2008 tavoitteiden sisällön osalta. VATia ollaan muuttamassa. Uudistus on käynnistynyt vuoden 2016 aikana. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: toimiva aluerakenne eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. (erityistavoite) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet
Kaavoitus Kunnat vastaavat maankäytön suunnittelusta alueellaan. Tätä velvollisuutta ja oikeutta kutsutaan "kaavoitusmonopoliksi" MRL 4, MRL 20. Kunnan kaavoitusmonopoli on maapolitiikan kulmakivi. Kunnan on kyettävä vaikuttamaan yhdyskuntarakenteen muotoutumiseen. Kaavat on tehtävä kaavataloudelliset näkökulmat huomioon ottaen. Kunta on viimekädessä taloudellisessa vastuussa yhdyskuntarakenteen kustannuksista katujen ja yleisten alueiden osalta. Lisäksi yhdyskuntarakenne vaikuttaa kunnan velvollisuutena olevien palvelujen järjestämisen kustannuksiin. Tarvitaan maapoliittista suunnittelua ja maapoliittisten keinojen käyttämistä. MRL 4 : Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi ja ohjaamiseksi laaditaan yleiskaavoja ja asemakaavoja. Yleiskaavassa osoitetaan alueiden käytön pääpiirteet kunnassa. Asemakaavassa osoitetaan kunnan osa-alueen käytön ja rakentamisen järjestäminen.
Yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ) Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3. asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4. mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6. kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7. ympäristöhaittojen vähentäminen; 8. rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa.
Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa (MRL 9 ) Kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat (MRA 1 ) Kaavaa laadittaessa on arvioitava, mitkä vaikutukset ovat kaavan tehtävä ja tarkoitus huomioiden tarpeellisia ja ratkaistava selvitystarpeet sen pohjalta.
Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa (MRL 9 ) Osin selvitysten perusteella arvioidaan vaikutuksia ja tavanomaisia selvityksiä kaavoituksen yhteydessä ovat Arkeologinen inventointi, yleensä yleiskaavoitusvaiheessa Luontoselvitys, yleensä yleiskaavoitusvaiheessa, mahd. tarkistus ak:ssa Maisemaselvitys, yleensä yleiskaavoitusvaiheessa Kulttuuriympäristöselvitys, yleensä yleiskaavoitusvaiheessa Liikenneverkkoselvitys, yleensä yleiskaavoitusvaiheessa Joukkoliikenneselvitys, kuuluu yleensä osana liik. selvitystä, tarkistuksia ak:ssa Meluselvitys, kuuluu yleensä osana liik. selvitystä, asemakaavassa erillinen Kaupallinen selvitys, yleiskaava ja asemakaava Hulevesiselvitys, yleiskaava ja asemakaava Seinäjoella uutena Hajuselvitys, Nurmon keskustan oykn tarkistus / Maatalouselinkeinotoiminta
Kytkentöjä muihin maankäytön suunnittelua ja rakentamista sivuaviin lakeihin mm: Luonnonsuojelulaki (esim. liito-orava) Laki rakennusperinnön suojelemisesta (esim. Aaltokeskus) Muinaismuistolaki (esim. kivikautiset asuinpaikat) Ympäristönsuojelulaki (esim. ymp.luvat / kotieläintal.suuryksiköt) Maa-aineslaki (esim. louhokset) Maantielaki ( tiesuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin oik.vaik. kaavaa) Vesilaki Yksityistielaki Ulkoilulaki Metsälaki Metsälaki ohjaa metsien käyttöä ja MRL alueiden käyttöä. Metsälaki on voimassa yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaisilla ja virkistysalueilla, ei ole voimassa luonnonsuojelulain nojalla muodostetuilla suojelualueilla eikä kaavoissa suojelualueeksi osoitetuilla alueilla.
Kytkentöjä muihin maankäytön suunnittelua ja rakentamista sivuaviin lakeihin Metsälaki Jos yleiskaavassa on osoitettu toimenpiderajoitus (maisematyölupavaatimus), alueella on metsää hoidettaessa ja käytettäessä noudatettava metsälakia, sekä haettava maisematyölupaa maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä varten. Kaavoitettavien ja kaavoitettujen alueiden osalta Suomen metsäkeskuksen tulee olla riittävässä yhteistyössä kuntien kanssa metsälain ja maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden yhteen sovittamiseksi (MetsäL 25.3. ). Yleiskaavoissa luontoselvitysten perusteella on osoitettu LsL:n, luontodirektiivin, vesilain, uhanalaisluokituksen ja metsälain 10 mukaisten elinympäristöjen, luontotyyppien tai lajien ympäristöjä tai kohteita luonnonympäristökohteina (luo), joilla osalla suojelustatus ja osaa pyritään säilyttämään. MRL:n muutosehdotus tulossa. MRL 128 maisematyölupaa ei tarvita puiden kaatamiseen yleiskaavan maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi osoitetuilla alueella.
Maisematyölupa (MRL 128 ) Maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa asemakaava-alueella, yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään eikä alueella, jolla on voimassa 53 :ssä tarkoitettu rakennuskielto asemakaavan laatimiseksi tai jolle yleiskaavan laatimista tai muuttamista varten on niin määrätty. Lupaa ei tarvita yleis- tai asemakaavan toteuttamiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden suorittamiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin. Lupa ei ole myöskään tarpeen, jos toimenpide perustuu maantielain mukaiseen hyväksyttyyn tiesuunnitelmaan tai ratalain mukaiseen hyväksyttyyn ratasuunnitelmaan. Maisematyölupaa koskevia säännöksiä ei sovelleta sellaiseen maa-ainesten ottamiseen, johon tarvitaan maa-aineslaissa (555/1981) tarkoitettu lupa. Maisematyöluvan edellytyksistä on MRL 140 :ssä.
Maisematyöluvan käsittely Seinäjoella Maisematyölupaa haetaan rakennusvalvonnalta. MRL 128 :n mukaisen maisematyöluvan myöntää ympäristölautakunta lukuun ottamatta vähäisiä puunkaatamisia, joista päättää kaupunginpuutarhuri. Lupahakemukseen tarvitaan tieto omistusolosuhteista valtakirja, jos muu (metsäyhtiö) kuin hakija hakee kuullaan naapureita suunnitelma ja kartat kaupunginpuutarhurin lausunto Lupa voimassa 3 vuotta Asemakaava-alueella aina lupa Maa- ja metsätalouteen merkityillä alueilla (M, MT) avohakkuu on mahdollista Lähivirkistysalueiksi tai puistoksi merkityillä alueilla (VL, VP) sallitaan enintään 30 % harvennushakkuu.
Yleiskaava-alueilla tarvittaessa Maa- ja metsätalouteen (M, MT) tai virkistykseen (VL) merkityillä alueilla ei yleensä tarvita lupaa, poikkeus luonnonympäristöltään (luo) arvokkaat alueet tai kohteet Merkittävää ympäristöä omaavilla maa- ja metsätalousalueilla (MY) todennäköisesti tarvitaan lupaa. Yleiskaavoituksen ajaksi saatetaan asettaa MRL 38 :n mukainen rakennuskielto ja MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus. Kielto voimassa enintään 5 vuotta. Kunta voi sitä jatkaa enintään 5 vuodella ja ELY kunnan hakemuksesta enintään 5 vuotta.
Metsäalueet kaavassa Yleiskaava Yleiskaava on kunnan yleispiirteinen maankäytön suunnitelma. Sen tehtävänä on yhdyskunnan eri toimintojen (asutus, palvelut, työpaikat, virkistysalueet) sijoittamisen yleispiirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteensovittaminen. Yleiskaavassa metsäalueet ovat - yleensä maa- ja metsätalouteen osoitetuilla M- alkuisilla merkinnöillä (M, MT, (MU, MY)). Poislukien kaupunkirakenteen laajentumisalueet. - M alueilla metsätalous normaalia toimintaa, ei lupia - Maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen sallittua, hajaasutusta saatetaan rajoittaa < VAT - Asemakaavoitettaviksi tarkoitetut metsäalueet ja metsäisinä säilyvät alueet osoitetaan yleensä virkistyksen alueina (VL) > ovat yleensä kaupungin omistuksessa, normaalit metsänhoidolliset toimenpiteet ovat sallittuja. Maa- ja metsätalousalueita käsittävissä yleiskaavoissa tavoitteena on ollut ohjata täydennysrakentaminen olemassa olevan rakenteen (infra, palvelut, rak.ymp) yhteyteen ja rajoittaa tarpeetonta peltojen ja metsien käyttöön ottoa muuhun maankäyttöön.
Kouran osayleiskaava 2030 Valtuusto hyväksynyt 28.10.2013
Keski-Nurmon osayleiskaava 2030 Valtuusto hyväksynyt 14.12.2014 osittain voimaan 01.06.2016
Honkakylän osayleiskaava 2030 kvalt 27.04.2015 osittain voimaan 09.12.2015
Nurmon Keskustan osayleiskaavan tarkistus ja laajennus 2030 ehdotus nähtävillä 6-8/2016, hyväksyminen 10/ 2016 Kaupan, asumisen ja eläintuotannon yhteensovittaminen Broilereita 200 000 (3 tilaa) Sikoja 4 000 (5 tilaa) Lehmiä 150 (1 tila) ABC Koko kaava-alue 1210 ha, josta 705 ha MA alueita (420 ha) ja MT alueita (285 ha)
Asemakaava Asemakaavan tarkoituksena on maankäytön ja rakentamisen yksityiskohtainen ohjaus. Siinä osoitetaan alueita eri tarkoituksiin sekä annetaan kaavan tarkoitus huomioon ottaen tarpeellisia määräyksiä rakentamisesta ja muusta maankäytöstä. Kaavassa osoitetaan esimerkiksi rakennusten sijainti, koko ja käyttötarkoitus. Asemakaavassa metsäalueet ovat - Yleensä virkistykseen osoitettuina VL-alueina ja kaupungin omistuksessa, vähäisessä määrin M- tai MT alueina - VP-alueina kaupunkikeskustassa ja sen läheisyydessä kun tarkoitus rakentaa puistomaiseksi - Alueilla MRL 128 :n mukainen toimenpiderajoitus > maisematyölupa
Kärjen asuntoalueen asemakaava Valtuusto hyväksynyt 14.11.2011
KIITOS