TURUN KAUPUNGIN VUODEN 2012 TALOUSARVIO JA VUOSIEN 2012 2015 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginvaltuuston vahvistama marraskuun 28. päivänä 2011
SISÄLLYSLUETTELO KÄYTTÖTALOUSOSA... Yleisperustelut...1 Talousarvion toimintamenojen ja tulojen yhdistelmä...13 Taloussuunnitelma vuosille 2012-2015...14 KESKUSHALLINTO JA YHTEISET MENOT... Keskusvaalilautakunta...15 Kaupunginvaltuusto...17 Tarkastuslautakunta...20 Kaupunginhallitus...23 Kaupunginhallitus, omarahoitusosuudet...31 Yhteenveto kaupunginjohtajan valvontavastuulla olevista yhtiöistä...33 Turku Energia konserni...34 Turku Science Park konserni...36 Logomo Oy...39 PALVELUTOIMI... Palvelutoimen apulaiskaupunginjohtajan katsaus...40 Asukkaiden hyvinvointiohjelman toteutumisen seurantamittarit...47 Peruspalvelulautakunta...53 Liikuntalautakunta...61 Nuorisolautakunta...67 Kulttuurilautakunta...73 Forum Marinum säätiö...79 OSAAMISTOIMI... Osaamistoimen apulaiskaupunginjohtajan katsaus...81 Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta...91 Lukio- ja ammattiopetuslautakunta...97 Ammattikorkeakoulun hallitus...103 Koneteknologiakeskus Turku Oy...108 Turku Touring Oy...110 Turun Aikuiskoulutussäätiö...112 YMPÄRISTÖTOIMI... Ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtajan katsaus...114 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta...119 Joukkoliikennelautakunta...125 Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta...129 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta...132 Rakennuslautakunta...138 Liitteenä olevien liikelaitosten sitovat osat... - Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta, Turun Kiinteistöliikelaitos...141 - Tilaliikelaitoksen johtokunta, Turun Tilaliikelaitos...147 - Vesiliikelaitoksen johtokunta, Turun Vesiliikelaitos...151 - Satamaliikelaitoksen johtokunta, Turun satamaliikelaitos...153
SISÄLLYSLUETTELO TVT Asunnot Oy...155 Turun Seudun Vesi Oy...157 Turun Seudun Puhdistamo Oy...158 Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy...160 Turun Ylioppilaskyläsäätiö...162 Turun Kaupunkiliikenne Oy...163 Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli...164 Turun Seudun Jätehuolto Oy...166 Turun Teknologiakiinteistöt Oy...167 TULOSLASKELMAOSA... Yhdistelmät... 168-170 Verotulot...171 Valtionosuudet...171 Korkomenot ja tulot...172 Muut rahoitusmenot ja tulot...173 Vahinkorahasto...174 Poistot...175 INVESTOINTIOSA... Yhdistelmä... 176-177 RAHOITUSOSA... Yhdistelmät... 178-180 Vahinkorahasto...181 Antolainasaamisten vähennys/lisäys...181 Pitkäaikaisten lainojen vähennys/lisäys...182 Lyhytaikaisten lainojen muutos...182 Muut maksuvalmiuden muutokset...182 Tulorahoituksen korjauserät...182 LIITTEET... Peruspalvelulautakunta, strateginen palvelusopimus...183 Nuorisolautakunta, strateginen palvelusopimus...194 Liikuntalautakunta, strateginen palvelusopimus...203 Kulttuurilautakunta, strateginen palvelusopimus...210 Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta, strateginen palvelusopimus...222 Lukio- ja ammattiopetuslautakunta, strateginen palvelusopimus...229 Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta, Turun Kiinteistöliikelaitos...236 Tilaliikelaitoksen johtokunta, Turun Tilaliikelaitos...248 Vesiliikelaitoksen johtokunta, Turun Vesiliikelaitos...256 Satamaliikelaitoksen johtokunta, Turun satamaliikelaitos...263
SISÄLLYSLUETTELO MUUT LIITTEET Talousarvion noudattamista koskevat määräykset vuodelle 2012...270 Yhteenveto hallintokuntien talousarvioehdotuksista ja ohjeluvuista vuodelle 2012...276 Valtionosuudet...279 Tunnuslukujen laskentakaavat...283 Graafit...284
TALOUDEN KEHITYSNÄKYMÄT Kuntaliiton kuntataloustiedote 6.10.2011 mm.: Suomen kansantalous kasvoi alkuvuonna 2011 ripeästi. Ensimmäisellä neljänneksellä kasvu oli lähes viisi prosenttia ja toisellakin neljänneksellä noin kolme prosenttia. Maailmantalouden näkymät ovat kuluneen kesän jälkeen heikentyneet merkittävästi. Tämän seurauksena myös Suomen viennin näkymät ovat muuttuneet keväällä vallinneista optimistisista tunnelmista huonompaan suuntaan. Toimialoittain vientinäkymät toki vaihtelevat, mutta kokonaisuutena tavaroiden ja palvelusten viennin määrä voi jäädä tänä vuonna viime vuoden tasolle. Epävarmuus maailmantalouden kehityksestä on ollut vallitsevana piirteenä jo pitkään, mitä on lisännyt vielä eräiden euromaiden julkisen sektorin budjettialijäämien kasvaminen sekä velkakannan nopea lisääntyminen Kotimainen kysyntä on ollut voimakkaassa kasvussa vilkkaan investointitoiminnan johdosta. Vuonna 2011 yksityinen kulutus lisääntynee kolmisen prosenttia. Vuonna 2012 kulutuksen kasvun arvioidaan hidastuvan. Investointien ennustetaan jäävän kuluvan vuoden tasolle tai parhaimmillaankin kasvavan vain vähän. Suomen kokonaistuotannon kehityksestä tehdyt arviot kuluvalle vuodelle olivat vielä keväällä varsin toiveikkaita. Ennustelaitosten arviot liikkuivat tuolloin 3-4 prosentin haarukassa. Kesän jälkeen vuotta 2011 koskevat kokonaistaloudelliset ennusteet tuotannon kasvusta ovat alentuneet. Elo-syyskuussa laadituissa ennusteissa on varsin yleisesti arvioitu, että kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastuu vuonna 2012 tämänvuotisesta. Taantumakin voi olla mahdollinen kehityskulku, jos maailmantalouden epävarmuuden jatkuminen heijastuu vientikysyntään ja kotimainen kysyntä pysyy vaimeana. Vuonna 2011 kuluttajahintaindeksin arvioidaan kohoavan vuositasolla keskimäärin 3,3 %. Inflaation kiihtymisen kotimaassa on arvioitu vaikuttavan siinä määrin heikentävästi kotitalouksien ostovoimaan, että paineet ensi vuoden palkantarkistuksiin ovat kasvaneet. Euroopan tasolla inflaation kiihtyminen keväällä johti siihen, Euroopan Keskuspankki nosti korkotasoa. Nyttemmin euroalueen talouskasvun heiveröisyys on merkinnyt pidättyvyyttä korkotason nostamisessa. Suomessa kuluttajahintojen nousuvauhdin arvioidaan hidastuvan vuonna 2012. Valtiovarainministeriö on arvioinut palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 2,6 % eli saman verran kuin viime vuonna. Vuodelle 2012 tehtävät sopimukset sekä kuluvan vuoden palkkaperimä vaikuttavat arvioihin ansiotasoindeksin kehityksestä. Valtiovarainministeriö on arvioinut valtion talousarvioesityksessä ensi vuoden muutokseksi 3,2 %. Tätä arviota on pidettävä lähinnä laskentaoletuksena ensi vuoden kehityksestä. Työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuosien 2008 ja 2009 vaihteessa, minkä jälkeen työllisyystilanne heikkeni merkittävästi ja työttömyysaste nousi parisen prosenttia ja oli vuonna 2009 keskimäärin 8,2 %. Työllisyystilanne heikkeni edelleen vuonna 2010, mutta odotettua vähemmän. Työttömyysaste alenee tänä vuonna noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömänä on siten tänä vuonna keskimäärin vähän yli kaksi sataa tuhatta henkilöä. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee kuitenkin suurena. Työllisyysaste alkaa ennusteiden mukaan nousta nopeasti väestörakenteen muutosten johdosta. Työvoiman kysyntä kasvaa tänä ja ensi vuonna, jos kokonaistuotannon kasvu pysyy valtiovarainministeriön ennus- 1
tamissa kasvuluvuissa. Keskimääräiseksi työttömyysasteeksi vuonna 2012 valtiovarainministeriö arvioi noin 7,5 %. Kokonaistaloudelliset ennusteet ja oletukset vuosille 2010-2015 2010 2011 2012 2013 2014 2015 BKT, määrän muutos 3,6 3,5 1,8 2,3 2,0 1,6 BKT, hinnan muutos 0,4 2,7 2,7 1,9 2,2 2,2 BKTL, arvo, milj. euroa 183 390 193 300 201 620 210 050 218 380 226 240 Kuluttajahintaindeksi, muutos-% 1,2 3,5 3,3 2,1 2,0 2,0 Ansiotasoindeksi, muutos-% 2,6 2,6 3,2 3,4 3,7 3,7 Rakennuskustannusindeksi, muutos-% 1,1 3,7 3,3 3,1 3,0 3,0 Kotimarkkinoiden perushintaindeksi, muutos-% 5,0 7,2 4,1 3,0 2,0 2,0 Työttömyysaste, % 8,4 7,9 7,6 7,4 7,0 6,9 Palkkasumma, muutos-% 2,2 5,0 3,8 4,0 3,8 3,6 Kuntatalouden tila vuonna 2012 Valtiovarainministeriön peruspalvelubudjetti 2012 37a/6.10.2011 mm.: Kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien ja verotulojen kasvun hidastumisen myötä. Samaan aikaan väestön ikääntymisen kuntatalouteen kohdistamat menopaineet kasvavat edelleen. Tulokehityksen heikentyessä kuntien ja kuntayhtymien käyttötalouden pitäminen vakaana edellyttää tiukkaa menokuria. Keskeistä on palkkamenojen kasvun hillitseminen ja tuottavuutta parantavien toimien toteuttaminen. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan edelleen kasvavansuhteellisen maltillisesti, nimellisesti runsaat 4 prosenttia. Arvio perustuu siihen, että kunnat joutuvat hillitsemään menojensa kasvua taantuman jälkeen sekä varautumaan tulevaisuudessa hidastuvaan tulokehitykseen sekä yleiseen talouskehitykseen liittyviin epävarmuuksiin. Kuntatalouden hinta- ja kustannuskehitys pysynee suhteellisen maltillisena, vaikka kuluttajahintojen nousu aiheuttaa menopaineita. Kunta-alan ansiotason ennakoidaan nousevan noin 2½ prosenttia ja palkkasumman noin 3 prosenttia. Toimintamenojen volyymin oletetaan lisääntyvän noin prosentilla, mikä vastaa väestörakenteen aiheuttamaa kysyntäpainetta sosiaali- ja terveyspalvelumenoihin. Kustannustason nousu nopeutuu kehyskaudella runsaaseen 3 prosenttiin, mutta volyymin kasvun arvioidaan pysyvän vajaassa prosentissa kuntien tulokehityksen hidastuessa. Investointien oletetaan pysyvän 4,4 mrd. euron tasolla vuodessa. Vuonna 2012 veroperustemuutokset alentavat kunnallisveron tuottoa nettomääräisesti yhteensä 263 milj. eurolla. Yhteisöverokannan alentaminen prosenttiyksiköllä vähentää kuntien yhteisöverotuottoa vuositasolla 46 milj. eurolla. Nämä verotuottomenetykset kompensoidaan kunnille täysimääräisesti. Yhteisöveron korotettua jako-osuutta jatketaan vielä vuosina 2012 ja 2013, mutta korotus on puolet pienempi kuin vuosina 2009 2011. Korotuksen pieneneminen vähentää kuntien verokertymää noin 259 milj. eurolla vuoteen 2011 verrattuna. 2
Kiinteistövero poistetaan verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta vuonna 2012. Verotulojen ja valtionosuuksien arvioidaan yhteensä kehyskaudella kasvavan keskimäärin 3,4 prosenttia vuosittain. Tuloverotukseen tehdään vuosittain ansiotason ja inflaation nousua kompensoivat perustemuutokset, mikä alentaa kuntien verotuottoa vuosittain noin 100 milj. eurolla. Näillä oletuksilla kuntien verotulot kasvavat keskimäärin 2½ prosenttia vuosittain. Kuntien valtionavut ovat vuonna 2012 yhteensä 10,5 mrd. euroa. Tästä määrästä valtaosan muodostavat valtionosuusjärjestelmän piirissä olevat laskennalliset valtionosuudet tasauserineen. Valtionosuuksien määrä valtiovarainministeriön hallinnonalalla on 8,4 mrd. euroa sekä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla 1,0 mrd. euroa. Kokonaisuudessaan valtionosuudet kasvavat vuonna 2012 noin 368 milj. eurolla eli 4 prosenttia. Indeksikorotus lisää valtionosuuksia yhteensä 363 milj. eurolla, josta kuntien ja kuntayhtymien osuus on 341 milj. euroa. Ikärakenteen ja väestön määrän muutos lisää nettomääräisesti valtionosuuksia 68 milj. eurolla. Lisäksi valtionosuuksia kasvattavat edellä mainitut verotulomenetysten kompensaatiot (263 milj. euroa), nelivuotiskausittain lakisääteisesti tehtävä kustannustenjaon tarkistus (412 milj. euroa) sekä lisäykset koulutuksen laadun kehittämiseen (10 milj. euroa), nuorten yhteiskuntatakuun toimeenpanoon nuorisotyössä ja vapaassa sivistystyössä (14 milj. euroa) ja maahanmuuttajakorvauksiin (10 milj. euroa). Toisaalta vuonna 2012 valtionosuuksia pienentävät hallitusohjelman mukainen peruspalvelujen valtionosuuksien 631 milj. euron leikkaus ja mm. oppilaitosten perustamiskustannuksiin kohdistuvat säästöt. Kunnan peruspalvelujen valtionosuutta lisätään palauttamalla valtionosuuteen vuonna 2012 yhdistymisavustuksen kattosäännön aiheuttama vähennys 45 milj. euroa sekä Julkisen IT-palvelukeskuksen rahoitukseen varattu 1,25 milj. euroa. Peruspalvelujen valtionosuudesta siirretään kehyskaudella vuositasolla 9 milj. euroa valtion ja kuntien yhteisten tietojärjestelmähankkeiden (SADehankkeet) rahoittamiseen. 3
KAUPUNGIN TALOUSARVION LAADINNAN YLEISPERUSTELUT Toimintaympäristö Väestö Turun asukasluku oli vuoden 2010 lopussa 177 326 henkeä, joista miehiä oli 83 829 henkeä. Turku on asukasluvultaan Suomen viidenneksi suurin kaupunki ja Turun seutukunta kolmanneksi suurin kaupunkiseutu. Kaupungin väkiluku kasvoi jatkuvasti 1970-luvun puoleen väliin asti, minkä jälkeen se alkoi laskea hitaasti. Väkiluvun kasvu on taas jatkunut 1990-luvun alusta. Muuttotilastoissa näkyy selvästi koulutuskaupungille luonteenomainen verrattain suuri kausivaihtelu. Korkeakoulujen ansiosta Turussa on runsaasti 18 30-vuotiaita asukkaita. Turun ongelmana on ollut opiskelijoiden poismuutto kaupungista valmistumisen jälkeen. Turun väestöön vaikuttaa myös huolestuttavan suuri muuttotappio naapurikuntiin. Ruotsia puhuvien osuus on ollut pitkään hieman yli viisi prosenttia. Muita kieliä kuin suomea tai ruotsia puhuvia oli kesäkuun 2011 lopussa noin 13 800. Muunkielisen väestön määrä on kasvanut nopeasti viime vuosina. Suurimmat muunkielisten ryhmät olivat venäjä 2 620, arabia 1 385, kurdi 1 217, albania 1 071, viro 962, somali 841, englanti 553 ja vietnam 505. Ulkomaalaisperäisen väestön viime vuosien kasvu on perustunut siirtolaisuuden ohella myös muuttoon muualta maasta Turkuun. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Turun kaupungin väestö tulee kasvamaan lähivuosina hyvin maltillisesti. Ennusteen mukaan vuonna 2020 väestöä olisi 179 600 henkeä. Kaupungin oman väestöennusteen mukaan väestö kasvaisi hieman nopeammin. Vuodelle 2012 ennustetaan väkimäärän olevan 179 700, vuodelle 2013 ennustaan 180 900, vuodelle 2014 182 100 ja vuodelle 2015 183 300. Vähäinen väestön kasvu ei sinällään aiheuta kaupungin palvelutuotannolle erityisiä ongelmia. Sen sijaan palvelutuotannon suunnittelussa on otettava huomioon eri ikäryhmien sisällä tapahtuvat muutokset. Merkittävintä on yli 85-vuotiaiden vanhusten määrän nopea kasvu. Ikäryhmän kokoa on jouduttu korjaamaan ennusteesta toiseen ylöspäin. 185 000 Turun väestöennuste 2011-2025 7 000 85- vuotiaat 180 000 175 000 6 000 170 000 165 000 5 000 160 000 4 000 155 000 150 000 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 3 000 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 Lähde:Tilastokeskus 4
Työllisyys Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 19 900 työtöntä työnhakijaa. Syyskuun aikana työttömien määrä väheni 1 200 henkilöllä. Viime vuoden syyskuusta määrä väheni 1 000 henkilöllä eli 4,8 prosentilla kun koko maassa työttömien määrä väheni 6,9 prosentilla. Syyskuun lopussa työttömien osuus työvoimasta oli Varsinais-Suomessa alempi kuin vuotta aiemmin, eli 8,5 % (9,0 %, 9/2010). Koko maassa osuus aleni hieman ripeämmin eli 0,7 prosenttiyksiköllä, 8,3 % (9,0 %, 9/2010). Varsinais-Suomessa työttömyysaste on korkeampi kuin koko maassa, mutta edelleen se on maan neljänneksi pienin Pohjanmaan, Uudenmaan ja Etelä-Pohjanmaan jälkeen. Työttömien määrä väheni viime vuodesta koko maassa. Varsinais-Suomessa alenemistahti on pysynyt hitaimpien joukossa lähinnä Turun seudun tilanteen johdosta. Turussa on nykyisin esimerkiksi työttömyysaste korkeampi kuin Tampereella. Nuorten työttömien määrä on Varsinais-Suomessa vuoden takaisella tasolla, kun se vähenee koko maassa. Pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on ehtymässä koko maassa ja Varsinais-Suomessa, jossa tämä kasvu oli pitkään selvästi maan nopeinta. Meriteollisuuden toimiala Turun seutukunnassa on alamaissa ja sen työllistävä vaikutus on ollut laskussa viime vuosina. Turun työttömyysaste oli vuoden 2011 syyskuussa 12,1 % (12,0 % syyskuussa 2010). Korkeimmillaan Turun työttömyysaste oli runsaat 23 prosenttia vuodenvaihteessa 1993/94. Sen jälkeen työttömyysaste laski hitaasti ja alitti kymmenen prosentin rajan syyskuussa 2006. Vuoden 2008 syksyllä sekä työttömien määrä että työttömyysaste kääntyivät kasvuun ylittäen edellisvuoden vastaavat luvut. Etenkin työttömien miesten määrä kasvoi nopeasti syyskuun 2008 alle neljästä tuhannesta yli seitsemään tuhanteen vuoden 2009 loppuun mennessä. Työttömien naisten määrä kasvoi samana aikana noin 1 400 hengellä. Miesten osuus telakkateollisuudessa ja siihen liitännäisessä alihankintana tapahtuvassa raskaassa meri- ja metalliteollisuudessa on suuri. Vuoden 2010 marraskuussa työttömyysaste putosi edellisvuoden arvon alle. Lasku on sittemmin jatkunut, mutta hitaammin kuin vertailukaupungeissa. Turun asema kymmenen suurimman kaupungin joukossa on pudonnut yhdeksänneksi ja seutukuntatasolla toiselta sijalta neljänneksi työttömyysasteella mitattuna. Pitkäaikaistyöttömien (yli vuoden yhtämittainen työttömyysjakso) määrä kasvoi Turussa edellisvuodesta 101 henkeä ja oli 3 325 elokuun lopussa 2011. Kasvuvauhti on taittumassa, sillä vuoden 2011 tammikuusta elokuuhun pitkäaikaistyöttömien määrä väheni seitsemällä hengellä. Korkeimmillaan Turun pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut 6 072 joulukuussa 1995. Alle 25-vuotiaiden nuorisotyöttömien määrä oli elokuussa 1 380, laskua edellisvuodesta 141. Turun työllisyysnäkymien odotetaan muuttuvan suunnittelukaudella hieman paremmiksi sillä telakkateollisuus on saanut uusia tilauksia ja ensi vuonna aloitetaan uuden risteilijäaluksen rakentaminen. 5
Strateginen ohjaus Turun kaupungin visio ja arvot Turun kaupungin visio 2015 (Kv 2.5.2005 ( 122): Suomen Turku on kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen kulttuurin ja osaamisen keskus, jossa on erinomainen elämisen laatu sekä innovatiivinen toimintaympäristö. 6
Turun kaupungin arvot: Asukas- ja asiakaslähtöisyys: Kaupunki on demokratiaan ja vuorovaikutukseen perustuva palveluorganisaatio. Osaaminen ja luovuus: Tieto, taito ja tahto palvella asukas- ja asiakaslähtöisesti kehitetään Suomen parhaimmaksi. Kestävä kehitys: Turvataan taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti myös tulevien sukupolvien elämän mahdollisuudet tasapainoisella ja jatkuvalla muutoksella. Oikeudenmukaisuus: Jokaista ihmistä kohdellaan tasa-arvoisesti; samat periaatteet myös yrityksille ja yhteisöille. Yhteistyö: Paikalliseen, seudulliseen, valtakunnalliseen ja kansainväliseen yhteistyöhön panostetaan voimakkaasti. Valtuustoryhmien välinen sopimus valtuustokaudelle 2009 2012 Kaupunginvaltuusto päätti 16.2.2009 55 hyväksyä valtuustoryhmien välisen sopimuksen valtuustokaudelle 2009 2012. Valtuustoryhmien välinen sopimus linjaa tärkeimmät valtuustokauden tavoitteet ja toimii lähtökohtana kaupungin toimintaa ohjaaville toimeenpano-ohjelmille. Linkki päätökseen: http://www05.turku.fi/ah/kv/2009/0216002x/2036137.htm Valtuustoryhmien väliseen sopimukseen liittyvä lisämuistio, linkki päätökseen: http://www05.turku.fi/ah/kh/2009/0302006x/2052437.htm Turku-sopimus Turku-sopimus koostuu kahdeksasta valtuustossa hyväksytystä toimeenpano-ohjelmasta. Ohjelmien päätehtävänä on asettaa kaupungin omalle toiminnalle strategisia tavoitteita, jotka edistävät kaupungin vision 2015 saavuttamista. Turku-sopimus jakautuu kolmeen strategiseen teemaan: vetovoimaisuus ja kilpailukyky, asukkaiden hyvinvointi sekä resurssien tasapainoinen ohjaus. Vetovoimaisuus ja kilpailukyky -teemaan sisältyviä ohjelmia ovat: Turun kaupungin asunto- ja maankäyttöohjelma 2009 2013 (Kv 5.10.2009 219) Turun kaupungin ilmasto- ja ympäristöohjelma 2009 2013 (Kv 26.10.2009 239) Turun kaupungin osaamis-, yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelma 2009 2013 (Kv 26.10.2009 238). Asukkaiden hyvinvointi -teemaan sisältyviä ohjelmia ovat: Asukkaiden hyvinvointiohjelma (Kv 28.9.2009 206) - Lasten ja nuorten ohjelma - Työikäisten ohjelma 7
- Senioriohjelma - Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma 2009 2013. Resurssien tasapainoiseen ohjaukseen sisältyviä ohjelmia ovat: Henkilöstöohjelma 2010 2013 (Kv 25.1.2010 17) Talousohjelma 2010 2012 (Kv 22.6.2009 172) Omistajapolitiikka 2009 2013 (Kv 5.10.2009 220). Tilaohjelma 2011 2013 (Kv 7.3.2011 60). Linkki ohjelma-asiakirjoihin: http://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=4906&culture=fi-fi&contentlan=1 Kaikki Turku-sopimuksen ohjelmat ovat konsernitasoisia ja niiden tavoitteet koskevat soveltuvin osin kaikkia toimielimiä. Ohjelmiin voidaan tehdä muutoksia vuosiraportoinnin perusteella talousarviopäätöksen yhteydessä. Ohjelmien tavoitteet jalkautetaan kaupungin toimintaan toimielimien talousarvion, strategisten palvelusopimusten ja liiketoimintasuunnitelmien avulla. Talousarvion ja taloussuunnitelman koonti Käyttötalous Turun kaupunginhallitus hyväksyi 20.6.2011 317 hallintokunnille annettavat ohjeluvut vuoden 2012 talousarvion valmistelua varten. Hallintokuntien tuli antaa omat ehdotuksensa talousarvioksi ja taloussuunnitelmaksi syyskuun 16. päivään mennessä. Hallintokuntien esitykset käyttötalouden osalta olivat noin 9,9 milj. euroa yli ohjenettoluvun. Kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion käyttötalouden tulojen ja menojen erotus eli toimintakate on 950,6 milj. euroa. Kasvua vuoden 2011 muutettuun talousarvioon on 5,6 %. Toimintakatteen kasvu suunnitelmavuodelle 2013 on 2,5 %, vuodelle 2014 2,0 % ja vuodelle 2015 2,2 %. Vuosille 2013 2015 on hallintokunnille liikelaitoksia lukuun ottamatta merkitty pääosin 2 %:n kasvu nettomenoon. Palkkamenot Merkittävin menoerä toimintakatteen kasvua ajatellen on palkat ja palkkojen sivukulut. Talousarvion laatimisohjeissa ennakoitiin palkankorotuksiin tarvittavan 2,5 %. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ovat allekirjoittaneet raamisopimuksen 28.11.2011 Suomen kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi. Sopimuksessa sovittiin kahden seuraavan vuoden palkankorotuksista sekä laadullisista parannuksista työelämään. Ensimmäisenä vuonna palkankorotusten ja laatuparannusten kustannusvaikutus on yhteensä 2,4 prosenttia ja seuraavana vuonna 1,9 prosenttia. Lisäksi työntekijöille maksetaan 150 euron kertakorvaus ensimmäisenä sopimusvuonna. Sopimuksen kattavuus on historiallisen suuri: noin 1,7 miljoonaa eli 94 prosenttia palkansaajista. 8
Verotulot ja valtionosuudet Verotulot ovat kaupungin tärkein tulonlähde ja toteutuneiden tilitysten mukaan ne kattavat vuoden 2011 palveluiden ja hallinnon ennusteen mukaisista nettomenoista 61,9 prosenttia. Verotuloista kunnallisvero on merkittävin ja toteutuneiden tilitysten mukaan vuoden 2011 kertymä on 519,0 milj. euroa ja veron osuus kokonaisveroista on 82,5 prosenttia. Yhteisöveroa kertyi n. 78,0 milj. euroa ja osuus kokonaisveroista on 11,1 prosenttia. Kiinteistöveroa kertyi n. 40,9 milj. euroa ja sen osuus kokonaisveroista on 6,4 prosenttia. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa kaupungin veroperusteita ei vuodeksi 2012 muutettu. Verotuloarviot talousarviovuodelle ja suunnitelmakaudelle perustuvat kuntaliitolta saatuun kuntakohtaiseen ennustekehikkoon. Verotulot, milj. TP 2010 TP enn. 2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Kunnallisvero 516,8 519,0 532,8 547,7 564,7 575,4 Yhteisövero 53,7 78,0 71,4 71,0 63,2 64,4 Kiinteistövero 40,3 40,9 41,5 42,0 42,5 43,0 Yhteensä 610,9 638,0 645,8 660,7 670,4 682,9 Muutos-% 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Kunnallisvero 4,0 0,4 2,7 2,8 3,1 1,9 Yhteisövero 19,5 45,1-8,4-0,6-11,0 1,9 Kiinteistövero 24,3 1,6 1,4 1,2 1,2 1,2 Yhteensä 6,3 4,4 1,2 2,3 1,5 1,9 Kunnallisveron kertymistä arvioitaessa on otettu huomioon työllisyystilanteen kehittyminen hivenen parempaan suuntaan telakkateollisuuden piristymisen vuoksi. Telakkateollisuuden hiljeneminen vaikutti monien alihankintayritysten yhteisöveron maksukykyyn. Vuonna 2012 tullaan muuttamaan yhteisöveron jako-osuutta 5 prosenttiyksikköä kuntien kannalta huonompaan suuntaan. Lisäksi yhteisöverokantaan tehdään 1,5 prosenttiyksikön alennus 24,5 prosenttiin. Verolainsäädäntöön tehdään monia muutoksia, jotka aiheuttavat kunnille verotulomenetyksiä. Verotulomenetykset ovat alustavan laskelman mukaan Turulle 9,1 milj. euroa. Nämä tultaneen korvaamaan kunnille peruspalvelujen valtionosuutta korottamalla. Verotuloennusteessa vuoden 2012 kunnallisveron kasvu on arvioitu vain 1,3 prosentiksi taloustilanteen ja verolainsäädännön muutosten johdosta. Arvio Turun vuoden 2012 valtionosuuksista pohjautuu vuoden 2012 peruspalvelubudjettitarkasteluun sekä valtion vuoden 2012 talousarvioesitykseen. Vuosien 2013-2015 valtionosuusarviot perustuvat valtionvarainministeriön 5.10.2011 julkaisemiin valtiontalouden tarkistettuihin kehyksiin vuosille 2012-2015. TP 2010 TP enn.2011 TA 2012 TS 2013 TS 2014 TS 2015 Valtionosuudet, milj. 313,0 325,0 335,5 342,5 349,0 356,7 Kasvu-% 6,8 3,8 3,2 2,1 1,9 2,2 Vuoden 2012 valtionosuuksien on talousarviossa arvioitu nousevan 3,8 % vuoden 2011 tasosta. Kokonaismääräksi tulee noin 335,5 milj. euroa. Valtionosuuden kuntakohtainen määrä ei ole vielä tässä vaiheessa lopullinen, sillä tarvittavaan laskenta-aineistoon tulee vielä myöhemmin monia tarkennuksia erityisesti opetusministeriön hallinnonalaan liittyen. 9
Valtionosuuksien kasvun takana ovat verotulojen kompensaatiot ja yksikköhintojen indeksikorotukset sekä kustannustenjaon tarkistus. Tulevina vuosina ei ole odotettavissa kovin merkittäviä valtionosuuksien kasvuja. Tarkemmat valtionosuuslaskelmat ovat talousarvioehdotuksen liitteenä. Investoinnit Keväällä ei annettu investointien osalta yksityiskohtaisia ohjelukuja, mutta kaupunginhallitus linjasi, että kaupunkitasolla tulee saavuttaa 20 milj. euron alenema tehtyihin esityksiin nähden. Syksyllä hallintokunnat esittivät investointeja yhteensä 141 milj. euroa bruttomenona. Annetut esitykset ylittivät huomattavasti aikaisempien vuosien investointitason. Investointeja on jouduttu tarkistamaan talouden tasapainottamiseksi ja velanoton lisääntymisen hillitsemiseksi. Investointeja on hyväksytyssä talousarviossa bruttomenona 122,7 milj. euroa ja nettomenona 100,7 milj. euroa, joka vastaa kaupunginhallituksen ohjeistusta. Rahoitus Kaupungin korollisen velan arvioidaan olevan vuoden 2012 alussa n. 401,5 milj. euroa, joista pitkäaikaisia lainoja n. 331 milj. euroa, henkilöstökassatalletuksia n. 50 milj. euroa ja yhtiöiden talletuksia n. 20 milj. euroa. Vuonna 2012 arvioidaan nostettavan pitkäaikaista lainaa 100 milj. euroa, 100 milj. euroa vuonna 2013, 80 milj. euroa vuonna 2014 ja 95 milj. euroa vuonna 2015. Pitkäaikaisia lainoja erääntyy 65 milj. euroa vuonna 2012, 50 milj. euroa vuonna 2013 ja 20 milj. euroa vuosina 2014 ja 2015. Näin ollen pitkäaikainen velka tulisi kasvamaan seuraavan neljän vuoden aikana arviolta 255 milj. euroa, mikäli mitään korjaavia toimia ei tänä aikana suoritettaisi. Lisäksi on arvioitu, että lyhytaikaista lainausta eli kuntatodistusten liikkeellelaskua käytettäisiin aiemmasta poiketen vuonna 2012, jolloin vuoden vaiheessa lainoja olisi liikkeellä n. 25 milj. euroa. Tosin vuoden aikana lainoja voisi olla hetkellisesti tätä enemmän. Kassavarannon odotetaan vaihtelevan 0-150 milj. euron välillä. Koko taloussuunnitelmakaudella vuosien 2012-2015 aikana kaupungin rahoitusaseman odotetaan säilyvän nykyisellä tasollaan lainannostojen jälkeen. Henkilöstökassan talletusten arvioidaan pysyvän ennallaan vuoden 2012 aikana n. 45-50 milj. eurossa. Yhtiöiden talletusten odotetaan vaihtelevan 10-50 milj. euron välillä, joka vaikuttaa vastaavasti myös kaupungin maksuvalmiustilanteeseen. Kaupunki varautuu myös maksuvalmiuden heikkenemiseen ylläpitämällä riittäviä 100-400 milj. euron kuntatodistuslimiittejä ja muita ei-sitovia luottolimiittejä, joita voidaan käyttää tarvittaessa täysimääräisesti maksuvalmiuden turvaamiseen. Aikaisempiin vuosiin verrattuna arvioidaan, että kaupungin antolainaus tytäryhtiöille tulee lisääntymään rahoitusmarkkinoilla tapahtuvien muutosten sekä yhtiöittämisen seurauksena. Konsernivelan korkoriskin hajauttaminen on entistä tärkeämpää velkamäärän noustessa. Tätä toteutetaan solmimalla koronvaihtosopimuksia. Lisäksi kaupungin rahoittajalähteitä pyritään laajentamaan käyttämällä myös mahdollista suoraan rahanhankintaa markkinoilta. Oy Turku Energian osuus on edelleen korkea antolainojen lyhennyksissä kolmen vuoden aikana yhteensä 30 milj. euroa, mutta päättyy vuoteen 2014 mennessä. Satama arvioidaan yhtiöitettävän vuonna 2013, joka vastaavasti lisää antolainakantaa. Korkotulot Korkotulot kaupungin antolainoista, talletuksista ja sijoituksista olivat vuonna 2010 n. 10
7,5 milj. euroa ilman liikelaitosten kaupungin sisäisiä korkoja. Vuoden 2011 ennusteessa korkoja arvioidaan kertyvän n. 6 milj. euroa. Vuoden 2012 talousarviossa korkotuloja arvioidaan kertyvän n. 7,5 milj. euroa. Antolainakannan rakenne muuttuu tulevien vuosien aikana. Uusia yhtiöitä muodostetaan ja samalla Oy Turku Energian lainakanta päättyy. Kassavarannon odotetaan säilyvän lähes nykyisellä tasollaan lainojen nostojen jälkeen. Taloussuunnitelmakauden 2013-2015 osalta korkotulot voivat hieman kasvaakin konsernin sisäisen antolainauksen seurauksena. Liikelaitosten peruspääoman korot Liikelaitosten maksamien peruspääomien korot ovat vuonna 2011 42,9 milj. euroa ja n. 30 milj. euroa vuosien 2012-2014 aikana. Korkomenot Korkomenot kaupungin korollisesta velasta olivat vuonna 2010 n. 4,7 milj. euroa ja talousarviovuonna 2011 10,2 milj. euroa. Vuoden 2012 talousarviossa korkomenoja arvioidaan olevan n. 8,9 milj. euroa. Korkotaso on tällä hetkellä edelleen hyvin alhainen ja merkittävä osa kaupungin korkokuluista on suojattu. Sen sijaan lisääntyvä velkamäärä nostanee korkomenoja jonkin verran. Vuosina 2013-2015 korkomenot säilyvät n. 9 12 milj. euron tasolla arvioiduista tasoista. Muut rahoitustulot Muita rahoitustuloja arvioidaan kertyvän vuonna 2012 n. 16,2 milj. euroa. Määrästä suurin osa eli 14 milj. euroa on arvio Oy Turku Energian maksamasta osingosta sekä 1,5 milj. euroa kuntayhtymien peruspääoman korosta. Lisäksi tuloja muodostuu rahastojen tuotoista ja muista satunnaisista tuottoeristä. Vuosien 2013-2015 aikana tulojen arvioidaan pysyvän ennallaan. Rahoitustulot sisältävät yleensä kertaluonteisia eriä, joita on vaikea arvioida etukäteen. Vahinkorahaston arvonkehityksen odotetaan olevan maltillinen ja noudattavan sijoitusperiaatteissa asetettua linjaa. Muut rahoitusmenot Muita rahoitusmenoja arvioidaan vuonna 2012 ja taloussuunnitelmakaudella 2013-2015 olevan n. 1 milj. euroa vuosittain. Vahinkorahaston osalta ei ole huomioitu mahdollisesti syntyviä vahinkoja, jotka saattavat tulla katetuksi rahastosta. Talouden tasapainon saavuttaminen Hallintokuntien talousarvioesitysten jälkeen koottiin tuloslaskelma ja rahoituslaskelma, johon oli huomioitu viimeisimmät verotuloennusteet ja lisäksi kaupunginhallituksen omaan toimielimeen kohdistuvat määrärahat. Tämän koonnin mukaan tuloslaskelma oli 18,6 milj. euroa alijäämäinen. Kaupungin nettolainanottoon kohdistui yli 90 milj. euron lisäpaine. Palvelutuotannon ylläpitämiseksi nykyisessä laajuudessaan tulee talousohjelman toteuttamisen lisäksi löytää keinoja kaupungin tulorahoituksen lisäämiseksi ja tuloslaskelman alijäämän kattamiseksi. Tämä tarkoittaa lyhyellä aikavälillä maksujen korottamista, omaisuuden myyntiä ja henkilöstö- ja muihin menoihin kohdistuvia säästötoimenpiteitä. Nykyinen palvelutaso on voitu ylläpitää viime vuosina, koska talouskasvu on mahdollistanut ve- 11
rotulojen kasvun ja myös valtionosuuksia on voitu korottaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että tilanne on kääntymässä ratkaisevasti huonompaan suuntaan. Verotulojen kasvu on heikkenemässä, eikä valtionosuuksissa ole näköpiirissä entisenlaista kasvua. Henkilöstö- ja muihin menoihin kohdistuvat säästöt (mm. vuosittainen lomauttaminen) eivät periaatetasolla ole kestävä ratkaisu alijäämäisen talouden ongelmien ratkaisuun. Vuosien 2013-2015 talouden tasapainottamiskeinona näitäkin toimenpiteitä saatetaan joutua käyttämään, mikäli taloustilanne käy erityisen vaikeaksi. Talkoovapaan pitämistä ja niiden myöntämistä suositaan mahdollisuuksien mukaan ja eläköityminen tulee käyttää mahdollisuutena henkilöstömenojen vähentämiseen läpi koko kaupungin organisaation. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa vuoden 2012 toimintakatteeksi muodostuu 950,6 milj. euroa. Kasvua vuoden 2011 muutettuun talousarvioon nähden tulee noin 5,6 % (kasvu ei ole vertailukelpoinen, koska vuoden 2012 luvuista puuttuvat yhtiöitettävät liikelaitokset). Palveluiden ja hallinnon nettomenojen kasvu on 3,4 % ja liikelaitosten nettotulon lasku -13,5 %. Tilikauden ylijäämä on 1,0 milj. euroa vuosikatteen ollessa 46,9 milj. euroa positiivinen. Vuosikate vastaa 78,4 % poistoista ja 46,6 % vuoden 2012 nettoinvestoinneista. Suunnitelmavuosien osalta tulos on alijäämäinen. Tuloslaskelman tilannetta tulee muuttamaan sataman ja vesilaitoksen yhtiöittäminen selkeästi parempaan suuntaan, mutta samalla rahoituslaskelman antolainat tulevat lisääntymään eikä yhtiöittämisellä ole merkittävää vaikutusta rahoitusaseman kehittymiseen. Vuoden 2012 talousarviossa on investointimäärärahoja 122,7 milj. euroa ja investointituloja 22 milj. euroa. Investointituloja kertyy erityisesti kiinteistöliikelaitoksen pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustuloista. Vuosina 2013-2015 investointien nettomeno on noin 110-100 milj. euroa vuodessa. Nettovelka, kun otetaan huomioon antolainat ja kassan tilanne vuoden 2012 alussa on 76 milj. euroa (423 euroa/asukas). Vuoden 2012 aikana nettovelka kasvaa 121 milj. euroon (673 euroa/asukas). Yhteenvetona on todettava, että vuoden 2012 talousarvion valmistelu on tapahtunut aikana, jolloin talouden näkymät ovat hyvin epävarmat ja talouden kasvun oletetaan olevan joka tapauksessa melko hidasta. Talousarviota rakennettaessa on kuitenkin pyritty siihen, että lyhytaikaisella säästämisellä ei viedä pohjaa pitkän aikavälin rakennemuutoksilta, tuottavuuden kasvulta ja kaupungin elinvoimaisuudelta. 12
KÄYTTÖTALOUSOSA
Toimintamenot ja -tulot TALOUSARVION TOIMINTAMENOJEN JA -TULOJEN YHDISTELMÄ Talousarvio v. 2011 (sis. TAM) Talousarvio v. 2012 Menot Tulot Netto Toimielin Menot Tulot Netto Keskushallinto ja yhteiset menot 387.280 285.000-102.280 Keskusvaalilautakunta 1.160.000 560.000-600.000 1.015.000 0-1.015.000 Kaupunginvaltuusto 1.020.000 0-1.020.000 647.000 0-647.000 Tarkastuslautakunta 627.282 0-627.282 108.033.874 42.294.021-65.739.853 Kaupunginhallitus 113.266.502 48.803.929-64.462.573 44.404.862 0 Kaupunginhallitus, -44.404.862 omarahoitusosuudet 44.934.142 0-44.934.142 Palvelutoimi 594.879.471 79.810.181-515.069.290 Peruspalvelulautakunta 614.690.154 79.734.451-534.955.703 17.814.122 2.289.522-15.524.600 Liikuntalautakunta 19.947.128 3.717.708-16.229.420 10.534.052 1.107.546-9.426.506 Nuorisolautakunta 10.871.207 1.165.146-9.706.061 38.207.416 6.184.647-32.022.769 Kulttuurilautakunta 38.217.830 4.805.454-33.412.376 Osaamistoimi 202.919.977 17.160.823 Varhaiskasvatus- ja -185.759.154 perusopetuslautakunta 213.202.024 18.653.974-194.548.050 75.839.117 7.351.997-68.487.120 Lukio- ja ammattiopetuslautakunta 75.476.249 6.396.642-69.079.607 69.610.862 11.071.862-58.539.000 Ammattikorkeakoulun hallitus 71.494.198 11.151.671-60.342.527 Ympäristötoimi 38.597.858 40.097.858 Varsinais-Suomen 1.500.000 aluepelastuslautakunta 39.585.653 41.085.653 1.500.000 34.983.996 20.482.996-14.501.000 Joukkoliikennelautakunta 36.152.877 21.465.276-14.687.601 Turun kaupunkiseudun 1.203.337 40.000-1.163.337 joukkoliikennelautakunta 2.675.894 458.146-2.217.748 11.382.551 5.887.228-5.495.323 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta 11.387.567 5.767.900-5.619.667 105.000 0-105.000 Rakennuslautakunta 107.000 0-107.000 PALVELUT JA HALLINTO 1.250.565.774 234.063.681-1.016.502.093 YHTEENSÄ 1.294.815.707 243.765.950-1.051.049.757 LIIKELAITOKSET 53.404.216 88.536.625 Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta, 35.132.409 Turun Kiinteistöliikelaitos 44.472.827 79.653.256 35.180.429 77.586.782 131.557.782 Tilaliikelaitoksen johtokunta, 53.971.000 Turun Tilaliikelaitos 78.893.000 120.600.000 41.707.000 19.406.175 19.645.000 Talotoimiliikelaitoksen johtokunta, 238.825 Turun Talotoimiliikelaitos 0 0 0 41.377.353 41.572.330 Kiinteistöpalveluliikelaitoksen johtokunta, Turun 194.977 Kiinteistöpalveluliikelaitos 0 0 0 28.838.210 29.056.211 Kunnallistekniikkaliikelaitoksen johtokunta, Turun 218.001 Kunnallistekniikkaliikelaitos 0 0 0 11.124.931 11.204.931 Viherliikelaitoksen johtokunta, 80.000 Turun Viherliikelaitos 0 0 0 29.266.400 43.907.400 Vesiliikelaitoksen johtokunta, 14.641.000 Turun Vesiliikelaitos 29.431.433 40.992.000 11.560.567 13.565.597 25.118.200 Satamaliikelaitoksen johtokunta, 11.552.603 Turun Satamaliikelaitos 13.411.260 25.363.150 11.951.890 274.569.664 390.598.479 116.028.815 LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ 166.208.520 266.608.406 100.399.886 PALVELUT JA HALLINTO + 1.525.135.438 624.662.160-900.473.278 LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ 1.461.024.227 510.374.356-950.649.871 TAM = kaupunginvaltuuston päättämä muutos vuoden aikana 13
Toimintakateyhdistelmä TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN NETTOYHDISTELMÄ TP 2010 TA 2011 (sis. TAM) Talousarvio 2012 TS 2013 (1.000 ) TS 2014 (1.000 ) TS 2015 (1.000 ) TOIMIELIN Keskushallinto ja yhteiset menot Keskusvaalilautakunta N -72.250-102.280-600.000-76 -82-110 Kaupunginvaltuusto N -731.837-1.015.000-1.020.000-1.020-1.020-1.020 Tarkastuslautakunta N -475.199-647.000-627.282-686 -676-692 Kaupunginhallitus N -54.094.939-65.739.853-64.462.573-65.288-65.639-67.016 Kaupunginhallitus, omarahoitusosuudet N -41.399.159-44.404.862-44.934.142-45.706-46.627-47.543 Palvelutoimi Peruspalvelulautakunta N -503.897.812-515.069.290-534.955.703-548.402-559.173-570.157 Liikuntalautakunta N -15.205.805-15.524.600-16.229.420-16.532-17.110-17.452 Nuorisolautakunta N -9.081.634-9.426.506-9.706.061-9.896-10.090-10.292 Kulttuurilautakunta N -31.030.771-32.022.769-33.412.376-34.083-34.756-35.448 Osaamistoimi Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunta N -182.564.730-185.759.154-194.548.050-198.475-202.484-206.623 Lukio- ja ammattiopetuslautakunta N -66.938.411-68.487.120-69.079.607-70.462-71.899-73.348 Ammattikorkeakoulun hallitus N -55.874.688-58.539.000-60.342.527-61.522-62.755-64.014 Ympäristötoimi Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta N 1.666.350 1.500.000 1.500.000 1.500 1.600 1.600 Joukkoliikennelautakunta N -13.544.363-14.501.000-14.687.601-14.982-15.283-15.588 Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta N -1.214.697-1.163.337-2.217.748-2.262-2.308-2.354 Ympäristö- ja kaavoituslautakunta N -5.179.800-5.495.323-5.619.667-5.732-5.847-5.963 Rakennuslautakunta N -113.611-105.000-107.000-109 -111-113 PALVELUT JA HALLINTO YHTEENSÄ N -979.753.358-1.016.502.093-1.051.049.757-1.073.733-1.094.261-1.116.132 LIIKELAITOKSET Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta, Turun Kiinteistöliikelaitos N 43.338.329 35.132.409 35.180.429 33.307 32.811 32.120 Tilaliikelaitoksen johtokunta, Turun Tilaliikelaitos N 46.883.851 53.971.000 41.707.000 41.707 41.707 41.707 Talotoimiliikelaitoksen johtokunta, Turun Talotoimiliikelaitos N 310.786 238.825 0 0 0 0 Kiinteistöpalveluliikelaitoksen johtokunta, Turun Kiinteistöpalveluliikelaitos N 966.477 194.977 0 0 0 0 Kunnallistekniikkaliikelaitoksen johtokunta, Turun Kunnallistekniikkaliikelaitos N 530.067 218.001 0 0 0 0 Viherliikelaitoksen johtokunta, Turun Viherliikelaitos N 511.560 80.000 0 0 0 0 Vesiliikelaitoksen johtokunta, Turun Vesiliikelaitos N 16.188.470 14.641.000 11.560.567 13.126 13.876 14.080 Satamaliikelaitoksen johtokunta, Turun Satamaliikelaitos N 10.906.825 11.552.603 11.951.890 11.390 11.740 12.090 Jätteenpolttoliikelaitoksen johtokunta, Turun Jätteenpolttoliikelaitos N 500.854 0 0 0 0 0 LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ N 120.137.219 116.028.815 100.399.886 99.530 100.134 99.997 muutos-% -3,4-13,5-0,9 0,6-0,1 PALVELUT JA HALLINTO+LIIKELAITOKSET YHTEENSÄ N -859.616.139-900.473.278-950.649.871-974.204-994.127-1.016.135 muutos-% 2,9 4,8 5,6 2,5 2,0 2,2 14
KESKUSHALLINTO JA YHTEISET MENOT Keskusvaalilautakunta Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus, omarahoitusosuudet Oy Turku Energia konserni Turku Science Park konserni Logomo Oy