TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2016

Lapin liitto / Lapin pelastuslaitos Mereltä tuntureille kaupungeista erämaihin TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 JA TALOUSARVIO 2016 Pelastuslautakunta 23.9.2015 / 43, liite 4 Pelastuslautakunta 28.10.2015 / 55, liite 5 Hallitus 2.11.2015 / xx Valtuusto 23.11.2015 / xx www.lapinpelastuslaitos.fi

2 PELASTUSLAKI 379/2011 Tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavoitteena on myös, että onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua ihmiset pelastetaan, tärkeät toiminnot turvataan ja onnettomuuden seurauksia rajoitetaan tehokkaasti. ALUEEN PELASTUSTOIMEN JA PELASTUSLAITOKSEN TEHTÄVÄT Alueen pelastustoimi (pelastuslautakunta) vastaa pelastustoimen palvelutasosta, pelastuslaitoksen toiminnan ja nuohouspalvelujen järjestämisestä sekä muista pelastuslaissa sille säädetyistä tehtävistä (PeL 29 ). Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan (PeL 29 ): 1. pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa 2. pelastustoimen valvontatehtävistä 3. väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteissa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä 4. pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä Edellä säädetyn lisäksi pelastuslaitos: 1. voi suorittaa ensihoitopalveluun kuuluvia tehtäviä, jos niistä on alueen sairaanhoitopiirien kanssa sovittu 2. tukee kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu 3. huolehtii öljyntorjunnasta ja muistakin muussa laissa alueen pelastustoimelle säädetyistä tehtävistä Pelastuslaitoksen tehtävänä on edellä säädetyn mukaisesti: ylläpitää pelastustoimen tehtäviä varten pelastustoimen järjestelmää huolehtia pelastustoimen alaan kuuluvasta valistuksesta ja neuvonnasta toimia asiantuntijana pelastustointa koskevissa asioissa huolehtia valvontasuunnitelman mukaisesti onnettomuuksien ehkäisystä ja vahinkojen rajoittamisesta sekä palotarkastuksista huolehtia osaltaan väestönsuojeluun kuuluvista tehtävistä ja ylläpitää niiden edellyttämää valmiutta yhteen sovittaa eri viranomaisten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen toimintaa pelastustoimessa huolehtia osaltaan pelastustoimen henkilöstön kouluttamisesta laatia yhteistyössä kuntien ja muiden osapuolten kanssa väestön suojaamista koskevat suunnitelmat, suunnitelmat väestön tai sen osan siirtämiseksi pois vaaran uhkaamalta alueelta ja sijoittamiseksi turvalliselle alueelle huolehtia oman organisaationsa valmiudesta väestönsuojelutehtäviin huolehtia, että alueella on väestön varoittamiseen tarvittava hälytysjärjestelmä huolehtia pelastustoiminnasta vesialueilla ottaen lisäksi huomioon mitä meripelastuslaissa (1145/2001) säädetään meripelastustoimesta huolehtia öljyvahinkojen torjunnasta huolehtia vaarallisten aineiden valvonnasta

3 osallistua meripelastustoimen tehtäviin antaa toimialaansa soveltuvaa virka-apua muille viranomaisille toimia asiantuntijana maankäytön suunnittelussa sekä rakentamisen ohjauksessa ja valvonnassa sen mukaan kuin siitä kunnan kanssa sovitaan tuottaa ensihoito- ja ensivastepalveluja jos niistä on sairaanhoitopiirin sovittu järjestää väestönsuojelu- ja suuronnettomuusharjoituksia Pelastuslaitos voi huolehtia myös muista toimialalle soveltuvista tehtävistä, jos siitä ei ole ilmeistä haittaa pelastuslaissa säädettyjen tehtävien hoitamiselle. Pelastuslautakunta on päättänyt kuntia kuultuaan Lapin pelastustoimen palvelutasosta vuosille 2013 2016. Palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Päätöksessä selvitetään alueella esiintyvät uhat, arvioidaan niistä aiheutuvat riskit, määritellään toiminnan tavoitteet ja voimavarat sekä palvelut ja niiden tasot. Palvelutasoa määriteltäessä otetaan huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Uhkien arviointi ja niistä aiheutuvat riskit esitetään palvelutasopäätöksessä ja siihen sisältyy myös kansallisesti merkittävät uhat. Uhkien arviointi ja riskianalyysi päivitetään vuosittain. Erityisiä riskiä aiheuttavat kohteet ja tapahtumat kirjataan riskianalyysiin ja niistä tehdään kohde-, onnettomuustyyppi- ja tapauskohtainen varautumissuunnitelma. Ulkoiset pelastussuunnitelmat Seveso II -kohteisiin päivitetään kolmen vuoden välein. Pelastustoimen palvelutasopäätös vuosille 2017 2020 valmistellaan vuoden 2016 aikana. Valmisteluun ja aikatauluun vaikuttaa mahdollinen rakenneuudistus. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET Pelastustoimen rakenneuudistus Sisäministeriössä on käynnistetty hanke, joka valmistelee pelastustoimen strategian vuoteen 2025. Strategiatyössä on linjattu kolme toimialan kehittämistavoitetta. Ensimmäinen tavoite on nykyistä parempi häiriön- ja kriisinkesto sekä normaali- että poikkeusoloissa. Toinen tavoite liittyy pelastuslaitosten tuottamiin ensihoitopalveluihin. Kolmas tavoite on kansallisesti yhtenäiset keskeiset toiminta-mallit. Toiminnan tulee olla myös taloudellista ja tehokasta. Pelastustoimen strategiatyö on keskeytetty ja ensin valmistellaan sisäisen turvallisuuden selonteko ja sen eduskuntakäsittelyn jälkeen jatketaan strategian valmistelua. Hallitusohjelma ja poliittiset päätökset vaikuttavat pelastustoimen palvelujen järjestämiseen. Valmisteluun on nostettu pelastustoimen liittäminen sote-ratkaisuun, jonka edistymistä seurataan. Viime vuosien tilinpäätöstietojen mukaan pelastustoimen yleiskustannukset, joihin pelastuslaitos ei omin toimenpitein voi vaikuttaa, nousevat vuosittain noin kaksi prosenttia. Valtion toimesta toteutetaan lähivuosina pelastustoimen ICThankkeita, jotka nostavat kustannuksia. Tulot eivät riitä menojen kattamiseen eikä menoleikkauksia saada aikaan ilman rakenteellisia muutoksia.

4 Ulkoiset tekijät Luonnononnettomuuksien ja onnettomuuksien, joissa kansainväliset pelastustoimet ovat tarpeen, voivat koskettaa myös Lapin pelastuslaitosta. Avunpyyntöjen ja tehtävien määrä sekä toimintakykyvaatimukset lisääntynevät myös Barentsin alueella. Lähialueillamme on kohteita, joissa sattuvat onnettomuudet tai häiriöt voivat vaikuttaa myös Lapissa. Erityisesti Kuolan alueen vanhentuneet ydinvoimalat säilyvät riskikohteina pitkään. Säteilyonnettomuuden voivat aiheuttaa myös vanhentuvat ja heikkokuntoiset ydinkäyttöiset alukset ja ydinaseet sekä ydinjätteiden käsittely. Sisäiset tekijät Pelastustoimeen vaikuttavia tekijöitä ovat väestö- ja aluerakenteen muutos ja yhteiskunnan haavoittuvuus häiriötilanteissa (esim. tietoverkot, sähkön-, vedenja lämmönjakelun häiriöt), joita on paikallisesti ja alueellisesti koettu eri puolilla maakuntaa. Riippuvuus teknisestä infrasta lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta. Kehittyvä tekniikka antaa myös uusia mahdollisuuksia riskien hallintaan. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen vaikuttaa pelastustoimen palvelujen tarpeeseen, kysyntään ja järjestämistapaan. Palvelujen tarve kasvukeskuksissa lisääntyy ja palvelujen turvaaminen harvaan asutuilla alueilla vaikeutuu. Ikääntyvälle väestölle tyypilliset onnettomuusriskit kasvavat. Maakunnan erityispiirteet (teollisuus, kaivostoiminta, matkailualueet ja matkailun kausivaihtelut, maa-, ilma- ja vesiliikenne sekä etäisyydet ja olosuhteet) suhteessa pelastustoimen resursointiin asettaa erityisiä haasteita palvelutason ylläpitämiselle. Luonnononnettomuuksien, kuten myrskyjen, rankkasateiden, jäätävien sateiden tulvien ja metsäpalojen riskin arvioidaan kasvavan. Palokuntien tehtävämäärät ovat lisääntyneet viimeisin kymmenen vuoden aikana mutta tehtävämäärien kasvu on taittunut ja näyttää asettuvan runsaan 4000 tehtävän tasolle. Pelastustehtävien määrä / Lappi 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 3130 3734 3832 3966 4049 4494 4329 4361 4097 4243 4450 n. 4300 n. 4300 Maastopalojen määrä vaihtelee vuosittain huomattavasti. Tehtävämäärät ja tehtävien kesto (erityisesti maastopaloissa) vaikuttavat henkilöstömenoihin. Sopimuspalokunnat hoitavat 60 % kaikista kiireellisistä tehtävistä. Pelastuslaitoksen on valvottava lain säännösten noudattamista vahvistetun valvontasuunnitelman mukaisesti. Valvontasuunnitelmassa määritellään palotarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet sekä kuvataan, miten valvontasuunnitelman toteuttamista arvioidaan. Menoleikkauksia on haettu hankintojen ja palvelujen kilpailuttamisella sekä toimintoja tehostamalla riskianalyysi ja palvelutasopäätös huomioiden. Lähde; Pronto / tietopalvelut.

5 Virkarakenteen, varallaolojärjestelyjen ja työtehtävien uudelleen tarkastelu suunnitelmakauden aikana ovat keinoja tehostaa toimintoja. PAINOPISTEALUEET SUUNNITELMAKAUDELLA 2016 2018 Palvelutasopäätös vuosille 2013 2016 on edelleen keskeisin toimintaa ohjaava asiakirja. käynnistetään palvelutasopäätöksen laadinta vuosille 2017 2020 seurataan ja osallistutaan pelastustoimen rakenneuudistuksen valmisteluun ja otetaan sen vaikutukset huomioon Toimitaan valvontasuunnitelman mukaan ja kehitetään valvontatoimintaa Hyödynnetään palaute / kokemukset omakotitalojen omavalvonnasta Varallaolotarpeet ja järjestelyt arvioidaan Onnettomuuksia ehkäistään yhteistyössä muiden turvallisuustyötä tekevien viranomaisten ja yhteisöjen kanssa osallistutaan uuden palotarkastusohjelmiston valmisteluun ja käyttöön ottamiseen Pelastuslaitoksen tietoverkko-, -ohjelmistot ja palvelut sekä viesti-, paikannus- ja hälytysjärjestelmät toimivat moitteettomasti Valmistaudutaan valtakunnallisten ICT-palvelujen käyttöön ottoon Valistus- ja neuvontatyötä (turvallisuusopetusta) tehostetaan Sopimuspalokuntien toimintaedellytykset turvataan (riittävä, riskeihin mitoitettu, koulutettu henkilöstö) Perus- ja täydennyskoulutus toteutetaan koulutussuunnitelman mukaisesti Pelastustoimen henkilöstön osaamiseen, työkykyyn ja saatavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota Evakuointi-, patoturvallisuus- ja öljyvahingontorjuntasuunnitelmat on laadittu ja hyväksytty TOIMINNALLISET TAVOITTEET VUODELLE 2016 Vuoden 2016 keskeisimmät toiminnalliset tavoitteet, joissa huomioidaan sekä laadulliset että mitattavat tekijät ovat seuraavat: 1. palvelutasopäätöksen toteuttaminen / mittari; pelastuslautakunta arvioi kertomuksessa toteutumista 2. käynnistetään uuden palvelutasopäätöksen valmistelu 3. otetaan käyttöön hätäkeskuksen uusi Erica -tietojärjestelmä 4. valvontasuunnitelman mukaiset kohteet tarkastetaan / mittari; tarkastusprosentti erikseen määriteltyjen kohteissa on 100 % 5. kehitetään pien- ja kerrostalojen omavalvontajärjestelmää / mittari; palautusprosentti ja pyydetyt tarkastukset tai neuvonnan määrä 6. Sopimuspalokuntien perus- ja täydennyskurssit järjestetään koulutussuunnitelman mukaisesti (toteutetaan täydet kurssit); mittari koulutettava päivä ja kustannukset / kurssi 7. sopimuspalokuntien koulutuksen seurantajärjestelmä käytössä / mittari; arviointijärjestelmä MUUT MITTARIT JA TUNNUSLUVUT Tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisyä ja tehokasta pelastustointa arvioidaan seuraavilla tunnusluvuilla:

6 valvontakohteiden tarkastusmäärän muutos (lähde: PRONTO) palotarkastuskohteiden tarkastusmäärän muutos (lähde: PRONTO) pelastussuunnitelmien määrän muutos (lähde: PRONTO) valistus- ja neuvontatilaisuuksien ja osallistujien määrä (lähde: PRONTO) tulipalojen määrän muutos (lähde: PRONTO) kiireellisten pelastustehtävien määrän muutos (lähde: PRONTO) ensivastetehtävien määrän muutos (lähde: PRONTO) onnettomuuksista aiheutuvien vahinkojen arvon muutos (lähde: VAKES) pelastustoimen kustannukset, euroa/asukas (lähde: tilinpäätös) TALOUSSUUNNITELMA 2016-2018 TALOUSARVIO 2016 Lapin liiton valtuusto hyväksyy pelastuslaitokselle seuraavaksi vuodeksi talousarvion. Sen hyväksymisen yhteydessä hyväksytään myös taloussuunnitelma kolmeksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään pelastuslaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio sekä -suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset pelastuslaitoksen tehtävien hoitamiseen turvataan. Kuntalain mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Taloussuunnitelma on valmisteltu laadintaohjeen mukaan niin, että jäsenkuntien maksuosuuksien kasvu vuonna 2016 on 2 %, josta 1,15 % sidotaan lisäinvestointeihin ja 0,85 % käyttötalousmenoihin. Tarkastuslautakunta arviointikertomuksessa ja valtuusto tilinpäätöskeskustelussa ovat kiinnittäneet huomiota pelastuslaitoksen investointitasoon. Nämä kannanotot on otettu talousarvioesityksessä huomioon. Jäsenkuntien maksuosuuksilla katetaan käyttötalousmenoja enintään 15.992.983. Taloussuunnitelman mukaan seuraavien vuosien kasvu on 0 %, mikä edellyttää talouden ja toiminnan sopeutusohjelmaa. Säästötoimet tulevat kohdistumaan kaikkeen toimintaan ja koskevat kaikkia toimipaikkoja. Palvelutasopäätös vuosille 2017 2020 valmistellaan v. 2016 aikana. Lapin pelastuslaitoksen arvioitu tehtävämäärä v. 2016 on noin 4300 tehtävää, jonka mukaan määrärahat ja tuloarviot on määritelty talousarvioon. Talousarvion laadinnassa on tarkasteltu v. 2014 tilinpäätöstä sekä toteumaa ajalla 1.1. 30.6.2015. Vakinaisen henkilöstön palkkakustannuksiin on tehty 0,43 % yleiskorotusvaraus 1.2.2016 alkaen. Sopimuspalokuntien koulutus- ja hälytystuntikorvaukset on tarkistettu vastaamaan palokuntasopimuksia ja hälytystehtävien määrää. Määräraha on varattu koulutusseurantajärjestelmän tuottaman tiedon perusteella. Palokuntasopimusten aiheuttamat muutokset on huomioitu talousarviossa.

7 Toimintatuotot Toimintakulut Talousarvioesityksen toimintakulujen kasvu vuonna 2016 on 1,34 % (v. 2015 kasvu 0,94 %). Kiinteistöjen vuokrien korotuksiin ei ole varauduttu. Käyttöön on otettu jo mm. seuraavia säästökeinoja; yhteensä noin 1000 neliömetriä paloasema- ja varastotiloja on irtisanottu, säästö 74.300. Yksi päällystövirka on jätetty täyttämättä, yksi päällystövirkaa muutetaan miehistöviraksi (harva-alueella), sijaismäärärahoja leikataan. Kunnille esitetään, että taloussuunnitelmakaudella kunnat pidättäytyvät paloasemakiinteistöjen vuokrien korotuksilta. Avoimeksi tulevista viroista lautakunta päättää joka kerta erikseen. Henkilöstön tehtäväkuvat päivitetään ja toimenkuvia tarkastellaan laajemmin. Työajankäyttöä tehostetaan, erilliskorvaukset selvitetään. Lomasuunnitelmat on tehtävä huolellisesti ja sijaisten käyttöä rajoitetaan ja määrä vähenee. Tarvittaessa leikataan tasaisesti kaikista kuluista. Menoleikkaukset tarkoittavat, että vuorovahvuudet ajoittain pienenevät (pidetään toimintavalmiusohjeen mukaisena), tehokkaan pelastustoiminnan alkaminen voi viivästyä, omaisuusvahingot voivat kasvaa, kuntakeskuksissakin voi olla miehittämättömiä paloasemia myös virka-aikaan, eli menoleikkauksilla vaikutetaan pelastustoimen palvelutasoon. Toimintatuotot muodostuvat myyntituotoista, korvauksista, maksuosuuksista, tarkastus-, valvonta- ja muista palvelumaksuista, vuokratuotoista ja käyttöomaisuuden myyntituotoista. Jäsenkuntien maksuosuudet nousevat 317.153, josta lisäinvestointeihin sidotaan 181.815 ja käyttötalousmenoihin 135.338. Toimintatuotot on arvioitu v. 2015 vuoden toteutuman perusteella. Erheellisten tehtävien maksu on otettu käyttöön 1.7.2012. Erhe-maksujen tuloarvio oletetaan edelleen pienenevän. Erityiskohteiden valvontamaksu (tarkastusmaksu) on otettu käyttöön 1.1.2013 alkaen. Maksun tuotto on otettu talousarviossa huomioon valvontasuunnitelman mukaan. Tuotto on arvioitu tarkastettavien kohteiden lukumäärän minimiveloituksen mukaan, koska tarkastusten kestoa / tarkastettava kohde ei voida luotettavasti tässä vaiheessa arvioida. Ensivastetehtäviä on arvioitu olevan noin 750 tehtävää. Henkilöstökulut Henkilöstökulut muodostuvat vakinaisten, määräaikaisten, sijaisten ja sopimuspalokuntalaisten palkoista, palkkioista, erilliskorvauksista, eläkekuluista ja henkilöstösivukuluista.

8 Henkilöstökulut TP 2013 TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 10 744 628 10 732 254 10 770 594 10 975 796 10 975 796 10 975 796 Hälytysmäärien kasvu vaikuttaa suoraan henkilöstömenoihin. Virkarakenteen tavoitetilan mukaan vakinaisen henkilöstön määrä ei kasva. Henkilöstörakenteessa voidaan toteuttaa tarpeellisia muutoksia palvelutasopäätöksen mukaisesti ja toimintavalmius huomioiden. Perussopimuksen mukaan pelastushenkilöstön varhaiseläkemaksut olivat kuntien vastuulla vuoden 2008 loppuun saakka, jonka jälkeen ne siirtyivät täysimääräisinä työnantajalle eli vuodesta 2009 alkaen eläkemaksut ovat kasvaneet. Kustannusvaikutus talousarviovuodelle on 105.489 euroa. Palvelujen ostot Palvelujen ostot koostuvat mm. posti- ja pankkipalveluista, viestiliikenne- ja atkohjelmistopalveluista, vakuutuksista, kaluston kunnossapidosta, työterveyshuollosta, koulutuspalveluista, yhteistoimintasopimuksista (palokuntasopimukset). Palvelujen ostot TP 2013 TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 1 861 225 1 834 093 1 899 305 1 918 842 1 918 842 1 918 842 Palvelujen ostot kilpailutetaan ja hankinnat keskitetään kustannusten nousun hallitsemiseksi. Vakuutusmaksujen arvioidaan nousevan 26.000. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineet, tarvikkeet ja tavarat koostuvat toimistotarvikkeista, vaatteistosta, henkilökohtaisista suojavarusteista, poltto- ja voiteluaineista, pienkalustosta, työkaluista ja välineistä, varaosista, korjaustarvikkeista ja -aineista. Aineet, tarvikkeet ja tavarat TP 2013 TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 1 107 260 1 312 361 1 076 534 1 159 154 1 159 154 1 159 154 Ostot kilpailutetaan ja hankinnat keskitetään kustannusten nousun hallitsemiseksi. Pienkalustoa uusitaan 65.000 euron edestä. Muut toimintakulut Muista toimintakuluista kiinteistöjen vuokran osuus on 97,72 %. Perussopimuksen mukaan pelastuslaitos vuokraa ensisijaisesti kunnilta tarvitsemansa tilat. TP 2013 TP 2014 TA 2015 TAE 2016 TS 2017 TS 2018 38 254 30 530 72 736 61 710 61 710 61 710 2 314 701 2 534 259 2 722 732 2 648 414 2 648 414 2 648 414

9 Tilankäyttöä tehostetaan ja ulkopuolisilta käyttäjiltä peritään korvaus tiloista. Kemin uuden paloaseman käyttöotto tapahtui marraskuussa 2013. PELASTUSTOIMEN TALOUSARVION KULURAKENNE Toimintakulut: % Toimintakuluista TP 2014 % Toimintakuluista TA 2015 % Toimintakuluista TAE 2016 Henkilöstökulut 65,58 65,11 65,47 Palvelujen ostot 11,05 11,48 11,45 Aineet ja tarvikkeet 7,91 6,51 6,91 Vuokrat ja muut kulut 15,46 16,90 16,17 PELASTUSTOIMEN KULUT Toimintakulut: TP 2014 TA 2015 TAE 2016 Henkilöstökulut 10 886 018 10 770 594 10 975 801 Palvelujen ostot 1 834 093 1 899 305 1 918 842 Aineet ja tarvikkeet 1 312 361 1 076 534 1 159 154 Vuokrat ja muut kulut 2 568 089 2 795 471 2 710 124 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUUDET Kuntien pelastustoimen maksuosuudet kirjataan maakuntaliiton perussopimuksen mukaan. Perussopimuksen muutos on tullut hyväksytyksi ja maksuosuudet määräytyvän sen mukaisesti 1.1.2011 alkaen. Jäsenkuntien maksuosuuden kehitys, joka sisältää käyttötalousosan ja kaluston investointimäärärahan, on esitetty alla olevassa taulukossa. TP 2013 TP 2014 TA 2015 TAE 2016 15 080 035 15 682 722 15 857 645 15 992 983 642 320 639 954 638 943 818 168 Jäsenkuntien maksuosuuden 2,0 % korotuksesta (+317.153 ) sidotaan 181.815 lisäinvestointeihin ja käyttötalousmenoja katetaan +135.338. Alla olevassa taulukossa on esitetty erikseen jäsenkuntien käyttötalouden maksuosuuden ja vuokrien kustannuskehityksen vuosina 2007 2016. Vuoden 2016 vuokrissa ei ole huomioitu indeksikorotusta. 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Maksuosuus % 1,17 2,22 3,71 1,57 1,61 1,72 3,53 4,00 1,12 0,85 Vuokrat % 14,27 3,51 4,04 4,32 4,57 3,84 15,03 19,8 0,83-2,73

10 INVESTOINTISUUNNITELMA 2016 2018 Raskaan kaluston hankintoihin ei valtionavusta saada. Palosuojelurahasto on muuttanut avustuskäytäntöjään pitkälti asukaslukuperusteiseksi ja Lapin pelastuslaitoksen avustus kaikkiin hankkeisiin on noin 125.000 euron tasolla. Investointeja varten v. 2016 varataan 3,50 / asukas perussopimuksen mukaisesti, sekä lisäinvestointimääräraha 181.815 jäsenkuntien maksuosuudesta. Investointisuunnitelmassa on esitetty palo- ja öljysuojarahaston avustukseen oikeutetut kalustohankkeet. Johtoryhmä asettaa investointiesitykset kiireellisyysjärjestykseen ja tarkistaa järjestyksen vuosittain. Pelastuslautakunta päättää kalustoinvestointien järjestyksen vahvistaessaan käyttötaloussuunnitelman. Pelastuslaitos hakee kalustoinvestointeihin palosuojelu- ja öljysuojarahaston avustukset. Pelastuslaitoksen toteutuneet investoinnit euroina vuosina 2010 2014: TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 815 810 1 456 072 810 880 1 030 492 1 994 189 Vuonna 2014 hankittiin öljynsuojarahaston avustuksella E-luokan öljyntorjuntavene keräyslaitteistoineen, jonka hankintahinta oli 937.700. Rahaston osuus oli 859.130. Taloussuunnitelman liitteet: nro 1 Talousarvio ja suunnitelma 2016-2018 nro 2 Jäsenkuntien maksuosuudet 2016 nro 3A-C Investointisuunnitelmat 2016-2018 / palosuojelurahasto / muu omarahoitteinen / öljysuojarahasto

Lapin liitto / Lapin pelastuslaitos Talousarvio ja suunnitelma vuosille 2016-2018 Taloussuunnitelman liite 1 TULOSLASKELMA TP 2014 TA 2015 TAE 2016 Muutos % TS 2017 TS 2018 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 16 561 853 16 525 612 16 807 464 1,71 16 807 464 16 807 464 Tuet ja avustukset 15 586 15 000 16 052 7,01 16 052 16 052 Muut toimintatuotot 153 616 57 654 41 700-27,67 41 700 41 700 TOIMINTATUOTOT 16 731 055 16 598 266 0 16 865 216 1,61 16 865 216 16 865 216 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -10 886 018-10 770 594-10 975 796 1,91-10 975 796-10 975 796 Palvelujen ostot -1 834 093-1 899 305-1 918 842 1,03-1 918 842-1 918 842 Ostot tilikauden aikana -1 312 361-1 076 534-1 159 154 7,67-1 159 154-1 159 154 Muut toimintakulut -2 568 089-2 795 471-2 710 124-3,05-2 710 124-2 710 124 TOIMINTAKULUT -16 600 561-16 541 904 0-16 763 916 1,34-16 763 916-16 763 916 TOIMINTAKATE / JÄÄMÄ 130 494 56 362 0 101 300 79,73 101 300 101 300 Rahoitustuotot ja -kulut 1 285 0 0 0 0 0 VUOSIKATE 131 779 56 362 0 101 300 79,73 101 300 101 300 Poistot -129 196-84 250-129 188 53,34-129 188-129 188 Satunnaiset erät 0 Poistoeron muutos 27 888 27 888 27 888 0 27 888 27 888 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ 30 471 0 0 0 0 0

Lapin pelastuslaitos Taloussuunnitelman liite 2 Jäsenkuntien maksuosuudet v. 2016 Yhteensä Yhteensä Maksuosuus käyttötalous ja käyttötalous ja Jäsenkunta Asukasluku käyttötalous Investoinnit investoinnit investoinnit Muutos 31.12.2014 2016 2016 2016 2015 Enontekiö 1 892 291 517 8 514 300 031 300 940-909 Inari 6 818 695 518 30 681 726 199 703 279 22 920 Kemi 21 939 2 085 496 98 726 2 184 222 2 089 116 95 106 Kemijärvi 7 889 709 075 35 500 744 575 742 474 2 101 Keminmaa 8 474 523 588 38 133 561 721 573 335-11 614 Kittilä 6 469 803 475 29 111 832 586 819 391 13 195 Kolari 3 842 463 599 17 289 480 888 476 580 4 308 Muonio 2 375 281 237 10 688 291 925 287 320 4 605 Pelkosenniemi 949 188 453 4 271 192 724 194 751-2 027 Pello 3 674 357 003 16 533 373 536 378 505-4 969 Posio 3 636 378 486 16 362 394 848 394 246 602 Ranua 4 093 366 478 18 419 384 897 379 119 5 778 Rovaniemi 61 568 4 400 689 277 055 4 677 744 4 586 682 91 062 Salla 3 789 344 498 17 051 361 549 366 439-4 890 Savukoski 1 100 163 368 4 950 168 318 170 815-2 497 Simo 3 299 306 375 14 845 321 220 320 983 237 Sodankylä 8 825 722 505 39 712 762 217 727 566 34 651 Tervola 3 238 284 447 14 571 299 018 303 370-4 352 Tornio 22 333 2 028 162 100 499 2 128 661 2 075 934 52 727 Utsjoki 1 259 171 331 5 665 176 996 164 803 12 193 Ylitornio 4 354 427 683 19 593 447 276 440 940 6 336 181 815 15 992 983 818 168 16 811 151 16 496 588 314 563

LAPIN PELASTUSLAITOS TALOUSSUUNNITTELU / INVESTOINTIOSA 2016 2018 Hankintatiimi 1.9.2015 Pelastuslautakunta 23.9.2015 Vastuuhenkilö Hankintapäällikkö / Pelastusjohtaja Rahoitusmuoto Palosuojelurahaston avustus TOIMIPAIKKA 2016 2017 2018 Pelastuslaitos, 2 x sammutusauto Salla, Tornio sammutusauto Rovaniemi Sammutusauto Kemi. Pelastuslaitos Säiliöauto/alusta Päällirakenne/alusta säiliöauto /alusta Pelastuslaitos Säiliö/samm.auton peruskorjaus hälytysjärjestelmien uusinta hälytysjärjestelmien uusinta Pelastuslaitos hälytysjärjestelmien uusinta Raskas pelastuskontti raskaan ajoneuvon peruskorjaus Pelastuslaitos ICT-investoinnit Vesikontti VAK kontti KIIREELLISYYSJÄRJESTYS V. 2016 1. Sammutusauto Salla 2. Sammutusauto Tornio 3. Säiliöauto/alusta 4. Säiliöauton peruskorjaus 5. 6. PERUSTELUT Hankintatiimi on valmistellut investointisuunnitelman ja johtoryhmä on sen käsitellyt. Tornion 4v. vanha sammutusauto siirtyy Ylitorniolle (Läntinen toimialue), josta sammutusauto kiertoon. Säiliöauto/raskas alusta. Säiliö/sammutusauton peruskorjaus. Pelastuslautakunta päättää käyttötaloussuunnitelman käsittelyn yhteydessä 17.12.2015 hankintajärjestyksen ja päättää rahaston avustuksen hakemisesta. Hankinnoista toteutetaan ne, joihin myönnetään palosuojelurahaston avustus ja vasta sen päätöksen jälkeen arvioidaan, mitkä omarahoitteisista hankinnoista voidaan toteuttaa. Rahastolle osoitetuissa hakemuslomakkeissa kukin hanke ja mahdollinen kierrätys perustellaan erikseen. Taloussuunnitelman liite 3A

01 PELASTUSLAUTAKUNTA 23.09.2015 Taloussuunnitelman liite 3B TALOUSSUUNNITTELU 2016-2018 / INVESTOINNIT Lapin pelastuslaitos Vastuuhenkilö Hankintapäällikkö / pelastusjohtaja Avustusmuoto OMARAHOITTEINEN Hakija / sijainti 2016 2017 2018 pelastuslaitos sammutusasut 50 kpl pi-laitteet15 kpl pi-laitteet15 kpl pelastuslaitos * PI-laitteet 15 kpl sammutusasut 30 kpl sammutusasut 30 kpl pelastuslaitos hengityssuojainten huoltolaitteita hengityssuojainten huoltolaitteita pelastuslaitos 1 kpl käytetty samm.auto tai alusta? lämpökameroiden uusintaa pelastuslaitos maastokalustoa; mönkijät ja kelkat maastokalustoa; mönkijät ja kelkat maastokalustoa; mönkijät ja kelkat pelastuslaitos tarkastus- ja ha vaihdot tarkastus- ja ha vaihdot tarkastus- ja ha vaihdot pelastuslaitos ** johtoautojen vaihdot johtoautojen vaihdot johtoautojen vaihdot pelastuslaitos Yo. ei ole hankintajärjestys. Kalustoinvestoinnit; kirjattava yksikköhinta yli 10 000. Pelastuslaitoksen hankintatiimi ja johtoryhmä käsittelee hankintajärjestyksen ja tarkistaa suunnitelman vuosittain. Yksityiskohtaiset esitykset ja perustelut ovat toimialueiden koontilomakkeissa. * Pelastuslaitos hankkii esim. paineilmalaitteita, -pulloja, huoltolaitteistoja, sammutusasuja ja sijoittaa ne paloasemille erillisen suunnitelman mukaan. Hengityssuojainten huoltolaitteistoja hankitaan tarveharkinnan ja huolto-ohjeiden perusteella. Hengityssuojainten uusinta kohdistetaan laitteisiin, joiden elinkaari lopussa (Dräger PA 80). Laitehankinnoissa huomioidaan toimipaikan savusukelluskelpoisuudet ja mitkä tehtävät toimipisteelle on vasteissa laadittu. ** johto- / miehistö- ja henkilöautojen vaihtoon varataan erillinen investointimääräraha käyttötaloussuunnitelman yhteydessä ja määräraha tarkentuu sen mukaan, mihin hankintoihin lopulta saadaan palosuojelurahaston taikka öljynsuojelurahaston avustus. Vaihdot tarveharkinnan perusteella! Lomake: Lapin pelastuslaitos

01 PELASTUSLAUTAKUNTA 23.9.2015 Taloussuunnitelman liite 3C Lapin pelastuslaitos TALOUSSUUNNITTELU 2016 Vastuuhenkilö Hankintapäällikkö / Jyri Keränen Avustusmuoto ÖLJYSUOJELURAHASTO Sijainti 2016 Hinta ÖT-korvausprosentti Sodankylä, Kolari, Pello, Kittilä, Utsjoki ÖT-vene, A-luokka 100 000 50 Kemi Öljyntorjuntapuomikontti 60 000 100 Lapin pelastuslaitos Imeytysaineet 30 000 100 Öljyntorjuntaan liittyvät hankinnat ja niiden korvaukset ovat päätetty Lapin pelastuslaitoksen Öljyntorjuntasuunnitelmassa vuosille 2012 2016 jonka Lapin liiton pelastuslautakunta on hyväksynyt, sekä Lapin ELY vahvistanut. Vuonna 2016 tehdään uusi 5-vuotissuunnitelma vuosille 2017 2021. Yksityiskohtaiset esitykset ja perustelut ovat toimialueiden koontilomakkeissa. Pelastuslautakunta päättää käyttösuunnitelman käsittelyn yhteydessä hankintajärjestyksen ja rahaston avustuksen hakemisesta. Talousarviovuotta seuraavat vuodet ovat suunnitelmavuosia. Hankinnoista toteutetaan ne, joihin myönnetään öljysuojarahaston avustus tai omarahoitteisena! Lomake: Lapin pelastuslaitos