VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Transkriptio

1 1 VUODEN 2018 TALOUSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET...MERELTÄ TUNTUREILLE KAUPUNGEISTA ERÄMAIHIN TURVANASI LAPISSA Yhtymävaltuusto hyväksyy pelastuslaitokselle seuraavaksi vuodeksi talousarvion. Sen hyväksymisen yhteydessä hyväksytään myös taloussuunnitelma kolmeksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään pelastuslaitoksen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset pelastuslaitoksen tehtävien hoitamiseen turvataan. Kuntalain mukaan alijäämän kattamisvelvoitetta ei sovelleta kuntayhtymässä. Pelastuslaitos ei voi tehdä alijäämäistä budjettia ja tilinpäätöstä, koska toiminnan osalta nämä kustannukset peritään jäsenkunnilta. Talousarvion noudattamiseen on siten kiinnitettävä erityistä huomiota. Kuntalain mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Talousarviossa on käyttötalous ja tuloslaskelmaosa sekä investointi ja rahoitusosa. Toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää yhtymävaltuusto. Sisällysluettelo 1. Yleiset laadintaperusteet sivu 2 2. Talousarvion ja suunnitelman rakenne sivu 2 3. Laadinta-aikataulu sivu 2 4. Ohjeita määrärahojen ja tuloerien laskennasta sivu 3 1. Palkkamäärärahat sivu 3 2. Muut henkilöstömenot sivu 3 3. Palveluiden ja tarvikkeiden ostot sivu 3 4. Vuokrat sivu 3 5. Sisäiset ja laskennalliset erät sivu 4 6. Muut korvaukset sivu 4 7. Myynti ja maksutuotot sivu 4 8. Muut tulot sivu 4 9. Suunnitelmien tulojen ja menojen laskenta sivu 4 5. Investoinnit ja kalustohankinnat sivu 5 1. Palosuojelurahaston avustus sivu 5 2. Öljynsuojarahasto sivu 6 3. Muut hankinnat sivu 6 6. Jäsenkuntien maksuosuudet v sivu 7 Lapin pelastuslaitos Hallinto Koskikatu Rovaniemi

2 2 1. Yleiset laadintaperusteet Lapin pelastuslaitoksen vuoden 2018 talousarvion laadinta perustuu vuoden 2017 talousarvioon ja toteumaan ajalla , joiden perusteella toimialueet tekevät ehdotuksensa talousarvioksi. Pelastuslaitos laatii talousarvion siten, että jäsenkuntien maksuosuudet pysyvät vuoden 2016 ja 2017 tasolla. Jäsenkuntien maksuosuus v käyttötalous investointi Tekstiosassa esitetään perustelut talousarvioon ja taloussuunnitelmaan sekä tavoitteet, ja siinä käytettävät mittarit. Perusteluissa ilmenevät mm. toiminnan muutosten vaikutukset menoihin ja tuloihin, sekä suurimmat hankinnat. Lapin pelastuslaitoksen tehtävämäärä näyttää asettuvan noin tehtävän vuositasolle. 2. Talousarvion ja suunnitelman rakenne Talousarviossa ja suunnitelmassa Lapin liiton valtuusto asettaa pelastuslautakunnan esityksestä Lapin pelastuslaitokselle toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, sekä osoittaa tavoitteiden saavuttamiseksi resurssit määrärahoina ja tuloarvioina. Vuoden 2018 talousarvio ja vuosien taloussuunnitelma laaditaan yhtenä kokonaisuutena ja yhtenä asiakirjana. Talousarvio ja suunnitelma laaditaan ja esitetään ilman arvonlisäveroa sekä tulojen että menojen osalta. 3. Laadinta-aikataulu Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman laadinnassa noudatetaan seuraavaa aikataulua: 1. Lapin pelastuslaitoksen toimialueet toimittavat omat esityksensä mennessä pelastuslaitoksen hallintoon. Esitys sisältää käyttötalousosan ja investointiosan. 2. Pelastuslautakunta käsittelee talousarvioehdotuksen Lapin liiton hallitus käsittelee pelastuslautakunnan talousarvioehdotuksen. 4. Lapin liiton valtuusto käsittelee talousarvion Pelastustoimen uudistushanke etenee sote ja maakuntauudistuksen aikataulua seuraten, joten pelastustoimen uudistus tulee voimaan alkaen. 5. Lapin pelastuslaitos ilmoittaa kunnille mennessä, valtuustokäsittelyn jälkeen, kuntien lopulliset maksuosuudet vuoden 2018 pelastustoimen menoista.

3 3 4. Ohjeita määrärahojen ja tuloerien laskennasta Talousarvio laaditaan toimipaikoittain seuraaviin toimintoihin jaoteltuna: 1. Pelastustoiminta 2. Väestönsuojelu / varautuminen 3. Öljyntorjunta (omarahoitteinen osuus) 4. Sopimuspalokunta 5. Ensivaste 6. Turvallisuuspalvelut 1. Palkkamäärärahat Palkkakustannukset lasketaan heinäkuussa 2017 voimassa olevien vakinaisen henkilöstön toteutuneiden palkkojen mukaisesti, ei talousarvion mukaan. Vuoden 2018 palkkoihin tehdään 1 %:n yleiskorotusvaraus. Sopimuspalokuntien koulutus ja hälytystuntikorvauksiin varataan määräraha vuoden 2016 ja ajalla koulutusseurannan tuottaman tiedon perusteella. Jokainen sopimuspalokunta, jolla on voimassaoleva palokuntasopimus pelastuslaitoksen kanssa, on velvollinen ylläpitämää koulutusseurantajärjestelmää. Hallinto merkitsee talousarvioon vakinaisen henkilöstön palkat ja koko henkilöstön osalta sivukulut. Luottamustoimipalkkioita ja muita luottamustehtävien hoidosta sekä pelastuslaitoksen tehtäväkohtaisista vastuualueista (tiimit, neuvottelukunnat) aiheutuvia kuluja ei lasketa mukaan toimipaikkojen talousarvioehdotukseen. 2. Muut henkilöstömenot Muut henkilöstömenot lasketaan hallinnon toimesta ja lisätään toimipaikkakohtaiseen talousarvioesitykseen. Koko suunnitelmakaudella käytetään laskentaperusteena vuoden 2017 prosentteja. 3. Palveluiden ja tarvikkeiden ostot Määrärahat palveluiden ja tarvikkeiden ostoon eivät saa ylittää vuoden 2017 talousarvion loppusummaa. Virve-liittymien määrää ei saa lisätä ja määräraha varataan vuoden 2017 talousarvion mukaan. Vakuutusmaksut säilyvät 2017 tasolla. Kaluston kunnossapidon, korjaustarvikkeiden ja varaosien määrärahaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Käyttötalouden kalustohankinnoista tehdään suunnitelma ja varataan määräraha ensisijaisesti hankittavien laitteiden osalta. Sopimuspalokuntien yhteistoimintasopimuksien määrärahan kustannuspaikoille tekee hallinto. 4. Vuokrat Pelastuslaitos vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijaisesti kunnilta. Vuokramäärärahan määrityksessä on otettava huomioon vuokran korotukseen aiheutuvat investointikustannukset. Muutoin vuokramääräraha pyritään säilyttämään vuoden 2017 tasolla.

4 4 5. Sisäiset ja laskennalliset erät Laskennalliset erät eivät sisälly toimipaikkojen talousarvion määrärahaan tai tuloarvioon. Laskennalliset erät ovat vyörytyserät ja arvonlisäveropalautukset. Vyörytettävät erät, kuten talous ja henkilöstöhallinto sekä maksuliikenne sisällytetään pelastuslaitoksen hallintopalveluihin. 6. Muut korvaukset Käyttötalousosaan merkittävät mahdolliset tuet ja avustukset lasketaan ja esitetään toimipaikan toimesta. Näitä ovat mm. työllistämistukiavustukset. Öljynsuojarahaston käyttötalouden korvaukset arvioidaan kustannuspaikalle 133, jonne myös kirjataan öljynsuojarahaston kuluerät. 7. Myynti ja maksutulot Lapin pelastuslaitoksen suurin tuloerä on jäsenkuntien maksuosuudet. Maksuosuudet pysyvät vuoden 2016 ja 2017 tasolla. Käyttötalousmenoja katetaan jäsenkuntien maksuosuuksilla enintään eurolla. Pelastuslautakunta on vahvistanut myytävien palveluiden hinnoittelun sekä eräiden suoritteiden maksuperusteet (erhe ja valvontamaksut). Tuloarviona käytetään talousarviota laadittaessa valvontasuunnitelmaa vuodelle 2018 sekä vuoden 2017 tulototeumaa ajalla Erhe-maksujen ja ensivastetehtävien osalta pitää tarkastella tulokehitystä. Suurimmat tuloerät Jäsenkuntien maksuosuudet Erhemaksut Valvontamaksut Ensivastetehtävien maksutuotot Öljynsuojarahasto korvaukset Muut tulot Muihin tuloihin merkitään mm. käytöstä poistetun käyttöomaisuuden myyntituotot. 9. Suunnitelmavuosien tulojen ja menojen laskenta Suunnitelmavuosien tuloja ja menoja muuttavat mm. kustannustason muutos, tehtävämuutokset, henkilöstömäärämuutokset sekä muutokset palveluiden tuottamistavoissa. Kustannustasoon vaikuttavat mm. ansiotason muutokset, henkilöstösivukulujen muutokset ja muutokset tarvikkeiden ja ostettavien palveluiden hinnoissa. Määrärahamuutoksena käytetään vain toiminnallisia muutoksia, esim. henkilöstön lisäystä / vähennystä, hankittavien kaluston, tarvikkeiden ja palvelusten määrää sekä tulopuolella tuloperustassa tapahtuvia muutoksia. Uusista investoinneista johtuvat käyttötalouden mahdolliset muutokset tulee laskea mukaan käyttötalouden menoihin ja tuloihin.

5 5 5. Investoinnit ja kalustohankinnat Käyttöomaisuuden aktivointiraja on ,00, jota pienemmät hankinnat kirjataan pääsääntöisesti käyttötalouden vuosikuluiksi. Aktivointiraja määrittää samalla, varataanko kalusto tai tarvikehankintaan määräraha talousarvion käyttötalousosaan vai investointiosaan. Mikäli hankinta maksaa ,00 enemmän, määräraha varataan investointiosaan ja vastaavasti, mikäli hankinta maksaa alle ,00, varataan määräraha talousarvion käyttötalousosaan. Käyttöomaisuuden kunnossapito on normaalia vuosikulua ja määrärahat varataan käyttötalousosaan. Mikäli kysymyksessä on iso pitkävaikutteinen remontti, josta syntyy poistoperuste ja kustannus on yli ,00, määräraha varataan investointiosaan. Jokaisesta yli ,00 hankkeesta tulee tehdä erillinen hankeilmoitus. Kalustohankinnasta tehdään hankekohtainen perustelu ja selvitys miten hanke edistää pelastustoimintaa. Ajoneuvoista on myös tehtävä kierrätyssuunnitelma. Hankekustannukset on ilmoitettava sekä arvonlisäverollisena että arvonlisäverottomana. Toimialueet osoittavat hanke-esityksensä hankintatiimille, ja esitykset tehdään erilliselle lomakkeelle. Hankintatiimi asettaa hanke-esitykset tärkeysjärjestykseen ja toimittaa esityksen pelastuslaitoksen johtoryhmälle. Hankeesitykset tehdään vuosille Pelastuslautakunta vahvistaa hankintajärjestyksen. Valtioneuvoston kehyspäätöksen mukaan pelastustoimelle ei ole enää varattu määrärahaa kalustohankintoihin. Pelastuslaitoksen on varauduttava turvaamaan ensilähdön ajoneuvojen toimintakyky tulevina vuosina omarahoitteisella osuudella. Lapin liiton perussopimuksen 30 :n mukaan pelastuslaitos perii jäsenkunnilta investointimäärärahaa 3,50 / asukas. 1. Palosuojelurahaston avustus Palosuojelurahastolain (306/2003) 14 :n mukaan rahastosta voidaan myöntää harkinnanvaraisia avustuksia pelastustoimen alueille ja sopimuspalokunnille rahaston varojen ja vuosittaisen käyttösuunnitelman puitteissa. Erityisavustusta myönnetään kerran vuodessa. Pelastustoimen alueille voidaan myöntää erityisavustusta kaluston hankinnasta aiheutuneisiin kustannuksiin. Kaluston osalta yksikköhinnan tulee olla vähintään ,00 ja enintään ,00 (sis.alv). Avustusta voidaan myöntää pelastustoimen alueen sopimuspalokuntana toimivalle rekisteröidylle yhdistykselle, myös tehdas ja laitospalokunnalle. Erityisavustusta voidaan myöntää yksikköhinnaltaan yli ,00 (sis.alv) kaluston hankintaan ja rakennushankkeisiin. Lapin sopimuspalokunnat osoittavat hankeesityksensä pelastuslaitoksen hankintatiimille. Alle ,00 hankkeisiin sopimuspalokunnat voivat hakea avustusta jatkuvasti. Nämä hakemukset toimitetaan suoraan Palosuojelurahastolle. Avustusta määrättäessä huomioidaan hankkeen arvonlisäverolliset kustannukset.

6 6 Palosuojelurahaston avustus on enintään 40 % hankintahinnasta. Jokaisesta hankkeesta tulee tehdä erillinen hakemus. Hakemukseen tulee liittää seuraat liitteet: Selvitys hankkeen toiminnallisista tai teknisistä suunnitelmista Kokonaisrahoitussuunnitelma ja selvitys hakijan edellytyksistä rahoittaa omarahoitusosuus Muut hankkeen tuet ja rahoitus Selvitys hankinnan yhteydessä luovutettavasta vaihto-omaisuudesta sekä siihen mahdollisesti saadusta Palosuojelurahaston avustuksesta Sopimuspalokuntien tulee liittää hakemukseen lisäksi seuraavat liitteet: Palokuntasopimus Yhdistysrekisteriote Hakuvuoden toimintasuunnitelma ja talousarvio Lapin pelastuslaitoksen lausunto hankkeen tarpeellisuudesta ja osallistumisesta hankkeen rahoitukseen Mahdollisen vaihto-omaisuuden arvo huomioidaan määrättäessä kalustohankinnan hyväksyttäviä kokonaiskustannuksia. Mikäli kalustoavustusta haetaan jo aiemmin hankittuun kalustoon, maksusuorituksesta saa olla hakuhetkellä korkeintaan 1 vuosi. Lapin pelastuslaitoksen toimialueet ja sopimuspalokunnat tekevät omat ehdotuksensa hankinnoista talousarvioehdotuksen laadinnan yhteydessä erilliselle lomakkeelle. Hankintaesitykset toimialueittain toimitetaan Lapin pelastuslaitoksen hankintatiimille. 2. Öljynsuojarahasto Öljyvahinkojen torjuntasuunnitelman mukaiset investoinnit tehdään erilliselle lomakkeelle talousarvioehdotuksen laadinnan yhteydessä. Hankintaesityksessä tulee käydä selville rahaston avustuksen osuus. Investointiesitys toimitetaan Lapin pelastuslaitoksen hankintatiimille. 3. Muut hankinnat Kerralla hankittava kalusto tai tarvikeryhmä, ensikertainen kalustaminen, käsitellään yhtenä hankintaeränä, joka aktivoidaan, jossa ryhmän hankinta-arvo on yhteensä vähintään ,00. Määräraha varataan tällöin investointeihin kohtaan irtain omaisuus. Toimipaikkojen talousarvioehdotukset toimitetaan mennessä pelastuslaitoksen hallintoon. Lisätietoja tähän ohjeeseen saa pelastuslaitoksen talouspäälliköltä. Investointimäärärahat Jäsenkuntien maksuosuudet Investointivaraus Palosuojelurahasto Öljynsuojarahasto

7 7 6. Jäsenkuntien maksuosuudet v Lapin liiton perussopimuksen 30 :ssä määritellään pelastuslaitoksen taloudenhoito ja jäsenkuntien maksuosuudet. Lapin pelastuslaitoksen talousarvion käyttömenot jaetaan jäsenkuntien kesken siten, että maksuosuudesta puolet (50 %) määräytyy pelastustoimen kuntakohtaisten kahden edellisen vahvistetun tilinpäätöksen toimintamenojen keskiarvon ja puolet (50 %) määräytyy kuntien asukasluvun perusteella. Kunnan pelastustoimen maksuosuusprosentti määräytyy näiden lukujen keskiarvon perusteella. Alla olevassa taulukossa on ennakkotietona jäsenkuntien maksuosuudet vuodelle Jäsenkunta Asukasluku Maksuosuus käyttötalous 2018 Investointi 2018 Yhteensä käyttötalous ja investointi 2018 Enontekiö Inari Kemi Kemijärvi Keminmaa Kittilä Kolari Muonio Pelkosenniemi Pello Posio Ranua Rovaniemi Salla Savukoski Simo Sodankylä Tervola Tornio Utsjoki Ylitornio