Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria



Samankaltaiset tiedostot
Skitsofreniaa sairastavan henkilön somaattisen terveydentilan seuranta Psykiatrian klinikka LSHP

Psykoositietoisuustapahtuma

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Lataa Liikuntalääketiede. Lataa

MASENNUKSEN EPIDEMIOLOGIA. Jouko Miettunen, Professori, Akatemiatutkija Terveystieteiden tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

PYLL-seminaari Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Kerronpa tuoreen esimerkin

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Terveelliset elämäntavat

KESKI-SUOMEN SOTE AINEISTOA 2017

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO


Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS

Monilääkityksen yhteys ravitsemustilaan, fyysiseen toimintakykyyn ja kognitiiviseen kapasiteettiin iäkkäillä

Suomalaisten näkö ja elämänlaatu. Alexandra Mikhailova, FT

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Adoptiolautakunnan lääkäri Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 4/ (1) Kaupunginvaltuusto Asianro 8097/ /2013

Mielenterveyspalveluiden toimivuus, palveluiden riittävyys, hoitoon pääsy, lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tilanne. Repokari, Ranta, Holi

Ajankohtaista HUS psykiatriassa

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Miten pidetään sydäninfarktin sairastanut hengissä?

PSORIASIKSEN HOIDON BARO METRI NYKYTILA SUOMESSA. Janssen & Psoriasisliitto

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

Suomiko terveyden edistämisen. Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä?

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

Osteoporoosi (luukato)

MITEN IÄKKÄÄT SUOMALAISET PÄRJÄÄVÄT?

Kaaoksen hallinta (perus)terveydenhuollossa Klas Winell

Suomalaisten mielenterveys

Nuorten keravalaisten mielenterveyspotilaiden suun hoidon palvelujen käyttö ja hoidon tarve

OSTEOPOROOSIN OMAHOIDON TUKI

IKÄIHMISEN KOHTAAMINEN LÄÄKÄRIN TYÖSSÄ. Enonekiö

EU-rahoitteinen hanke

Maahanmuuttajan mielenterveys

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

Hoitosuunnitelma työvälineenä moniammatillisessa yhteistyössä. Syömishäiriöpäivät 2015

Muisti ja liikunta. Iiris Salomaa, ft YAMK

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

KAATUMISTAPATURMIEN EHKÄISY IKINÄ opas Sara Haimi-Liikkanen, Kehittämiskoordinaattori

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Insert Firstname Lastname via > Home > FCG > Header/Footer > Footer Page 1

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

IÄKKÄIDEN TOIMINTAKYKY

Lääkkeet ja kuntoutuminen

Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti

Somaattisen sairauden poissulkeminen

PSYKIATRISTEN SAIRAUKSIEN ESIINTYVYYS SUOMESSA: SAIRASTETAANKO TÄÄLLÄ ENEMMÄN?

MIKSI SENIORILIIKETTÄ TARVITAAN? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa

Keski-Suomen väestön hyvinvoinnin ja terveyden nykytila

Sosioekonomisen aseman ja suvun diabetestaustan vaikutus elintapaohjauksen tehoon D2Dhankkeessa. Diabeteksen ehkäisy kannattaa- seminaari 27.9.

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella?

Ibandronat Stada 150 mg kalvopäällysteiset tabletit , versio V2.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

T2D hyvä hoito - case Lännen Sokeri

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Liikunnan terveysvaikutukset jää monille vain unelmaksi? Tommi Vasankari, Prof., LT UKK-instituutti Pikkuparlamentti

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistyksen 50-vuotisjuhlaseminaari

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA CAMILLA EKEGREN

FORMARE Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

MUNASOLUJEN LUOVUTTAJAN HAASTATTELU HENKILÖTIEDOT. Sukunimi: Henkilötunnus: Ikä: Etunimet: Osoite: Tilinumero kulujen korvaamiseksi: Puhelin: Ammatti:

Masentuneen opiskelijan arvio ja hoito opiskeluterveydenhuollossa. Henna Haravuori

Mielenterveyden ongelmat näkyvät suun terveydessä

Tunnistetun masennuksen aktiivinen hoito perusterveydenhuollossa. Psyk el, LT Maria Vuorilehto Sateenvarjo-hanke, Vantaan terveyskeskus

KIVULIAAN POTILAAN KOKONAISVALTAINEN ARVIOINTI JA TUTKIMINEN PALETTI-HANKE KOULUTUSILTAPÄIVÄ

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin

Seksuaalisuus ja hyvinvointi

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Epätasa- arvoistavat tekijät kehitysvammaisten henkilöiden terveydessä Health equality framework

Pitkäaikaistyöttömien työkyky ja kuntoutuksen tarve

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Transkriptio:

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria

Fyysisten ja psyykkisten sairauksien yhteyksistä Osa somaattisista sairauksista oirekuvaan kuuluu psyykkisiä oireita - esim. tietyt neurologiset ja metabooliset sairaudet. Osa psykiatrisista sairauksista pitävät sisällään somaattisia oireita esim. kipuoire masennuksessa.

Fyysisten ja psyykkisten sairauksien yhteyksistä Somaattiset sairaudet altistavat erilaisille psykiatrisille sairauksille. Psykiatriset sairaudet altistavat somaattisille sairauksille esim. masennuspotilaan infektioherkkyys ja infarktialttius.

Mielekäs kahtiajako? Yksi ihminen yksi kokonaisuus; siis Pitäisi olla sama, kaikki sairaudet ja ongelmat hallitseva hoitotaho? Hyvä idea joka toteutuukin TK:n omalääkärit. Mutta Nykyisin ei mahdollisuutta hallita kaikkea tarvitaan konsultaatioita aina sekään ei riitä. Erikoissairaanhoito, ja sitä kautta hoitovastuun jakautuminen.

Psykiatrinen erikoissairaanhoito Peijaksen alueella: 2 suurta erilaista potilasryhmää, joiden pohjalta Peijaksen alueen aikuispsykiatria on organisoitu. Erilaiset tarpeet ja erilaiset painopisteet Hyvin erilainen alttius somaattiselle sairastamiselle. Masennus (Mielialahäiriöt) Skitsofrenia (Psykoosit)

Mielialahäiriöt: Masennus on yleinen häiriö (6% prevalenssi) Usein on hoidettavissa Perusterveydenhuollossa. Ne jotka eivät toivu viiveettä - konsultaatio ja erikoissairaanhoitoon. Eläköivä vaikutus hurja - Ryhdikäs hoitoketju tarpeen. Masennuspotilaan toimintakyky useimmiten palautuu masennusjakson jälkeen.

Mielialahäiriöt Masennusjaksojen välillä usein normaali toimintakyky ja kyky huolehtia somaattisista vaivoista. Somaattinen terveys, ja esim. liikunta edesauttaa toipumista ja ennaltaehkäisee tulevia jaksoja. Krooninen masennus heikentää toimintakykyä jolloin kyky huolehtia terveydestä saattaa olennaisesti heiketä.

Psykoosit Skitsofrenia harvinaisempi sairaus (prevalenssi 1%), Usein elämänikäinen taipumus psykooseihin, Tavallisena piirteenä toimintakyvyn lasku sairauden edetessä. Lähes kaikkien hoito erikoissairaanhoidossa. Somaattinen terveys suuri ongelma.

Psykoosipotilaiden somaattiset ongelmat (terveys 2000 tutkimus- Jaana Suvisaari) Kardiovaskulaarivyyhti Diabetes Ylipaino Rasva-aineenvaihdunta Osteoporoosi Näkö

Tyypin 2 diabeteksen ikä- ja sukupuolivakioitu esiintyvyys psykoosia sairastavilla henkilöillä (affektipsykoosi = vaikeaan mielialahäiriöön liittyvä psykoosi) esiintyvyys (%) 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 22,0 13,4 6,1 3,4 Koko väestö Skitsofrenia Muu ei-affektiivinen psykoosi Affektipsykoosi

Ikä- ja sukupuolivakioitu diabeteksen esiintyvyys psykoosilääkkeiden käyttäjillä Esiintyvyys (%) 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Koko aineisto 6,1 Suurannosneuroleptien käyttäjät 12,8 13,2 Pienannosneuroleptien käyttäjät Atyyppisten antipsykoottien käyttäjät 15,9

Tyypin 2 diabeteksen hoito Diabeteslääkitystä käytti: Ei psykoosia: 51.6% Skitsofreniaa sairastavat: 30.3%

Johtopäätökset Aikuistyypin diabetes on huomattavan yleinen skitsofreniaa sairastavilla. Sairastuvuus jopa suurempaa kuin aikuistyypin diabetestä sairastavien ensimmäisen asteen sukulaisilla. Samanlaista yhteyttä ei todettu mielialaoireisten psykoosien osalta.

Metaboolinen oireyhtymä = Nimitys tekijöille / oireille, jotka yhdessä lisäävät huomattavasti riskiä sairastua sepelvaltimotautiin ja aikuistyypin diabetekseen: 1. Heikentynyt glukoosin sieto 2. Keskivartalolihavuus 3. Lipidihäiriöt 4. Koholla oleva verenpaine

Metabolinen oireyhtymä eri ikäryhmissä esiintyvyys (%) 60 50 40 30 20 10 22,1 42,1 37,6 38 47,2 40 19,4 36,5 30-54-vuotiaat 55- vuotiaat 0 Koko aineisto Skitsofrenia Muu ei-affektiivinen psykoosi Affektipsykoosi

Johtopäätökset Lipidihäiriöt, heikentynyt glukoosin sieto ja keskivartalolihavuus erityisen tavallisia skitsofreniapotilailla Vaikeisiin mielialahäiriöihin liittyvissä psykooseissa ei muuta väestöä suurempaa metaboolisen oireyhtymän riskiä Psykoosilääkkeiden käyttäjillä huomattavan korkea metaboolisen oireyhtymän esiintyvyys Korkea metaboolisen oireyhtymän esiintyvyys alle 55-vuotiailla psykoosia sairastavilla

Johtopäätökset Lipidihäiriöt ovat psykoosipotilailla yleisiä ja lipidilääkityksen käyttö harvinaista => lipidien monitoroinnin ja lipidihäiriöiden hyvän hoidon kehittäminen => mahdollisimman aktiivinen pyrkimys laihduttamiseen

Psykoosit ja kardiovaskulaarisairaudet Skitsofreniaa ja muita psykooseja sairastaville on kasaantunut sepelvaltimotaudin riskitekijöitä, kuten ylipaino, lipidihäiriöt, diabetes ja epäterveelliset elämäntavat Skitsofreniaan liittyy suurentunut riski kuolla kardiovaskulaarisairauksiin: riski Mini-Suomitutkimuksen seurannassa skitsofreniaa sairastavilla miehillä 2.9-kertainen, naisilla 1.6- kertainen

Ikä- ja sukupuolivakioitu sepelvaltimotaudin esiintyvyys psykoosia sairastavilla henkilöillä esiintyvyys (%) 16,0 % 14,0 % 12,0 % 10,0 % 8,0 % 6,0 % 4,0 % 2,0 % 0,0 % 10,8 % Koko väestö 14,8 % Skitsofrenia 8,8 % 4,6 % Affektipsykoosi Muu ei-affektiivinen psykoosi

Psykoosit ja sepelvaltimotauti Yhdysvaltalaisten ja australialaisten tutkimusten mukaan sydäninfarkti hoidetaan huonommin skitsofreniaa tai muuta psykoosia sairastavilla, ja tämä selittää osan ylikuolleisuudesta (Druss ym. 2001, Lawrence ym. 2003) Huonompi oireiden raportointi jääkö infarktit huomaamatta? Maskeeraako psykoosilääkitys kipua? -> Skitsofreniaa sairastavat kuolevat n. 10 vuotta nuorempina kuin muu väestö

Johtopäätökset Diabetesta sairastavilla skitsofreniapotilailla huolellinen kardiovaskulaariseuranta on erityisen tärkeää!

Skitsofrenia ja osteoporoosi Naisilla alhaiseen estrogeenitasoon liittyy suurentunut osteoporoosiriski; psykoosia sairastavilla naisilla estrogeenitaso voi olla alhainen monista syistä Hyperprolaktinemiaa aiheuttavien lääkkeiden (useat psykoosilääkkeet) käyttöön liittyy suurentunut osteoporoosiriski, koska ne vaikuttavat estrogeenitasoon D-vitamiinin puute lisää osteoporoosiriskiä => erityinen vaara laitoshoidossa oleville Runsas tupakointi lisää riskiä

Luun tiheys standardoituina z-arvoina psykoosia sairastavilla (Terveys 2000) 0,1 0-0,1-0,2-0,3-0,4 Miehet Naiset -0,5-0,6 Koko aineisto Skitsofrenia Muu eiaffektiivinen psykoosi Affektipsykoosi

Johtopäätökset Erityisesti skitsofreniaa sairastavilla naisilla ja kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavilla miehillä luun tiheys on merkittävästi alentunut Erityisesti skitsofreniaa sairastavilla naisilla osteoporoosiriski on syytä huomioida jo varhain, mm. riittävästä kalsiumin ja D- vitamiinin saannista huolehtimalla

Psykoosit ja näkökyky (Terveys 2000) Moniin antipsykootteihin liittyy silmiin kohdistuvia sivuvaikutuksia Toisaalta potilaiden voi olla vaikea tunnistaa vaikeuksia näkökyvyssä ja huolehtia itse säännöllisistä optikkotarkastuksista

Ikä- ja sukupuolivakioitu riski heikentyneeseen näkökykyyn (näön tarkkuus alle 0.5) psykoosia sairastavilla 7,0 6,0 5,0 *** *** Odds ratio 4,0 3,0 2,0 1,0 Kaukonäkö Lähinäkö *** = P<0.0001 0,0 Skitsofrenia Muu eiaffektiivinen psykoosi Affektipsykoosit Viertiö et al, Soc. Psychiatry and Psychiatr Epidemiol 2007

Heikentyneen näön syitä Skitsofreniaa sairastavilla ei ollut asianmukaisia silmälaseja? - 44% skitsofreniaa sairastavista oli käynyt näöntarkastuksessa viimeisen viiden vuoden aikana (70% muussa väestössä) Antikolinerginen sivuvaikutus? - Lähinäkö oli useammin heikentynyt, jos henkilö käytti perinteisiä antipsykootteja Silmäsairaudet? - Aikaisemman kirjallisuuden mukaan etenkin harmaakaihi tavallinen.

Liikkumisen vaikeudet psykoosia sairastavilla (Terveys 2000) Kysyttiin arkielämän liikkumiseen liittyviä vaikeuksia 55-vuotiaille tehtiin toimintakykytutkimus, jossa tutkittiin mm. kävelyn, portaiden nousun ja tuolilta nousemisen vaikeuksia Lihasvoiman arvioimiseen käytettiin kaikilla käden puristusvoimaa (3 yritystä, paras tallennettiin)

Mikä ennustaa liikkumiskyvyn vaikeuksia Tupakointi Ylipaino Krooniset sairaudet Negatiiviset oireet

Johtopäätökset Liikkumiskyvyn vaikeudet tavallisia skitsofreniaa sairastavilla ja myös muissa psykooseissa Liikkumiskyvyn vaikeudet voivat olla osasyy huonoon arkielämän toimintakykyyn, jolla keskeinen vaikutus hoitopaikkaan.

Psykoosipotilaiden ominaisuuksia, jotka altistavat somaattisille sairauksille Heikompi kyky tai motivaatio itsestä huolehtimiseen hygienia, liikkuminen, kelin mukainen pukeutuminen, lääkärissä käynti. Nihilismi tai psykoottiset käsitykset omasta ruumiista. Haitalliset elämäntavat päihteet, tupakka. Pelko lääkäriin menosta.

Psykiatristen potilaiden ominaisuuksia, jotka altistavat somaattisille sairauksille Lääkitys Lihominen - DM, Huimaus lonkkamurtumat Suun kuivuminen karies ym. Suun vaivat Palvelujärjestelmän vaikeus kohdata mielenterveyspotilaita / tunnistaa heillä somaattisia ongelmia!

Skitsofrenian Käypä hoito- 2008: Erityistä huomiota tulisi kiinnittää somaattisten sairauksien ehkäisyyn, tutkimiseen ja hoitoon

Mitä tehdä? Hoitaa psykiatriset sairaudet mahdollisimman hyvin oma kapasiteetti huolehtia terveydestä kasvaa. Minimoida lääkkeiden sivuvaikutukset: sopivat lääkkeet ja lääkeannokset. Neuvonta elämäntapoihin liittyen liikunta, tupakka, ruokavalio primaarihoitopaikan vastuulla. Poistaa järjestelmät sokeat pisteet.

Järjestelmän sokeat pisteet: Vaikeista mielenterveyshäiriöistä kärsivien potilaiden tavoittaminen- fast-track-kanavat / oikotiet. Yhteistyö eri toimijoiden välillä / selkeät sabluunat yhteistyölle. Erityissatsaus mielenterveyspotilaisiin todennäköisesti kannattaa, ja on kustannustehokasta.

Sateenvarjoprojekti - Onnistunut esimerkki. Suun terveyden fast-track jatkoa tarvitaan. Näöntarkastukset oikotie? Metaboliseen oireyhtymään liittyvät terveystarkastukset psykoosipotilailta oikotie? Luuntiheysmittauksia osteoporoosi-oikotie? Ym ym?

KIITOS