Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella?

Transkriptio

1 Vammaispalveluiden neuvottelupäivät Helsinki, Mitä vammaisuudesta voidaan sanoa väestötutkimusten perusteella? Päivi Sainio, Katri Sääksjärvi, Päivi Nurmi- Koikkalainen, Sanna Ahola ja Seppo Koskinen

2 Esityksen sisältö 1. Mihin tietoa tarvitaan? 2. Toimintarajoitteisuuden yleisyys 3. Toimintarajoitteisten henkilöiden hyvinvointi 4. Yhteenveto ja päätelmät Päivi Sainio, Vammaispalveluiden neuvottelupäivät

3 Mihin tietoa tarvitaan? Tilasto- ja tutkimustietoa tarvitaan yhteiskuntapolitiikan suuntaamiseksi ja vaikutusten arvioimiseksi YK:n vammaisyleissopimus ja vammaisia henkilöitä koskevat politiikkaohjelmat ja strategiat edellyttävät tietopohjan kokoamista, jotta: Tunnistetaan vammaisten henkilöiden tilannetta vaikeuttavia asioita Voidaan arvioida toimenpiteiden vaikutuksia Tarvitaan esimerkiksi: Tietoa vammaisuuden yleisyydestä, muutoksista ja kehitysnäkymistä Tietoa vammaisten henkilöiden tilanteesta ja sen muutoksista: elinoloista, terveydestä ja elintavoista, osallisuudesta, palveluiden tarpeesta ja saannista, jne. 3

4 Väestötutkimukset toimintarajoitteisuutta koskevan tiedon lähteenä THL:n terveys- ja hyvinvointiseuranta perustuu säännöllisesti toteutettaviin väestötutkimuksiin Haastattelu-, kysely- ja terveystarkastusmenetelmillä kerätään monipuolista tietoa: Itsearvioitu suoriutuminen erilaisista toiminnoista (näkeminen, kuuleminen, liikkuminen jne.) Mittaustuloksia terveydestä ja toimintakyvystä (laboratoriomäärityksiä, verenpaine, näöntarkkuus, kävelynopeus, muisti jne.) Kysymyksiä elinoloista, terveydestä ja sairauksista, elintavoista, osallisuudesta, elämänlaadusta, palveluista jne. Laaja ja arvokas tutkimus- ja tilastoaineisto 4

5 Toimintarajoitteisuuden yleisyys 5

6 Menetelmistä Terveys 2011 tutkimuksen aineisto: suomalaista 29 vuotta täyttänyttä aikuisväestöä edustava 8022 hengen otos Osallistumisaktiivisuus 74% Toimintarajoitteisuuden kriteeri perustui Washington Groupin määritelmään: koetut vakavat vaikeudet näkemisessä, kuulemisessa, liikkumisessa tai kognitiivisissa toiminnoissa (muisti ja keskittyminen) Valittiin muuttujat hyvinvoinnin eri osa-alueilta, joilla toimintarajoitteisten henkilöiden tilannetta verrattiin muuhun väestöön Analyysit ovat ikä- ja sukupuolivakioituja 6

7 Näkeminen: ei pysty lukemaan sanomalehtitekstiä, % Onko näkönne kyllin hyvä (silmälaseilla) tavallisen sanomalehtitekstin lukemiseen? * Heikkonäköisten (visus 0,25) lukumäärä kaukonäkötestin perusteella:

8 Kuuleminen: ei kuule keskustelua, % * Pystyttekö vaikeuksitta kuulemaan, mitä usean henkilön välisessä keskustelussa sanotaan (kuulokojeen kanssa tai ilman)? 8

9 Liikkuminen: suuria vaikeuksia tai ei pysty, % * Kykenettekö kävelemään levähtämättä noin puoli kilometriä / nousemaan portaita yhden kerrosvälin levähtämättä?

10 Muisti: huono tai erittäin huono, % * * * Millaiseksi arvioitte muistinne tällä hetkellä? Erittäin hyvä --- erittäin huono

11 Keskittymiskyky: huono tai erittäin huono, % Pystyttekö yleensä keskittymään asioihin? Erittäin hyvin --- erittäin huonosti

12 Toimintarajoite, yhdistelmä % * Jokin rajoite edellä kuvatuissa toiminnoissa

13 Taustatietoja Toimintarajoitteiset henkilöt olivat muuta väestöä: Vanhempia iältään Harvemmin parisuhteessa Useammin miehiä Useammin yksinasuvia Asuinalueessa ei ollut eroa muuhun väestöön: Noin kolmannes toimintarajoitteisesta kuin muustakin väestöstä asui HYKS sairaanhoitopiirin alueella 13

14 Toimintarajoitteisten henkilöiden hyvinvointi 14

15 Pääasiallinen toiminta *** 15

16 Koulutus *** 16

17 Toimeentulo *** 17

18 Ystävien ja sukulaisten tapaamisen useus, % *** 18

19 Yksinäisyys ja sosiaalisen tuen puute,% *** *** *** 19

20 Harrastamisen useus, % *** *** *** 20

21 Avun saanti *** 21

22 Elämänlaatu (EuroHIS-8) *** 22

23 Yhteenveto Toimintarajoitteiset henkilöt ovat merkittävä vähemmistö yhteiskunnassamme Suomen aikuisväestöön kuuluu n vakavasti toimintarajoitteista henkilöä Useimmilla hyvinvoinnin osa-alueilla toimintarajoitteisten tilanne on heikompi kuin muun väestön: Harvemmin työelämässä Matalampi koulutustaso Enemmän taloudellisia vaikeuksia Useammin kokevat yksinäisyyttä ja elämänlaatunsa heikommaksi Enemmän tyydyttymätöntä avun- ja palveluntarvetta 23

24 Päätelmiä Hyvinvointipolitiikassa on kiinnitettävä tähänastista enemmän huomiota toimintarajoitteisten henkilöiden hyvinvoinnin turvaamiseen ja edistämiseen Nämä tulokset tarjoavat joitakin lähtökohtatietoja hyvinvointipolitiikan kehittämiselle, mutta työ on vasta alussa. Tarvitaan: 1) säännöllistä seurantaa, jotta voidaan arvioida miten toimintarajoitteisuuden ja sen eri muotojen yleisyys muuttuu ajassa ja miten toimintarajoitteisten henkilöiden hyvinvointi muuttuu ajassa verrattuna muuhun väestöön miten sote-uudistus vaikuttaa toimintarajoitteisten henkilöiden hyvinvointiin ja palveluihin 24

25 Päätelmiä (2) 2) lisäanalyysejä mm. sen selvittämiseksi miten toimintarajoitteisten henkilöiden hyvinvointiongelmien yleisyys vaihtelee esimerkiksi asuinalueen, koulutuksen, työssäkäynnin mukaan mitkä elinympäristön ja palvelujen piirteet tukevat toimintarajoitteisten henkilöiden hyvinvointia ja mitkä puolestaan heikentävät sitä 25

26 Lisää tietoa tulossa: Kattavammat tulokset väestötutkimusten tietoihin perustuvasta toimintarajoitteisuudesta julkaistaan osana THL:n laajempaa vammaisuuden tietotarpeita koskevaa raporttia kesäkuussa. 26

27 Kiitos!