VAMMALAN KAUPUNKI RAUTAVEDEN LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVA

VAMMALAN KAUPUNKI RAUTAVEDEN LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVA Liitteet 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Kaupunginvaltuuston seminaarin 15.4.2003 muistio 3. Kallialan kyläsuunnitelmaan sisältyvä ehdotus osayleiskaavaksi 4. Heinoon kyläyhdistyksen ja yksittäisten maanomistajien esitykset osayleiskaavaan 5. Yhteenveto valmisteluvaiheen asukaskyselystä 6. Osayleiskaavaluonnoksen ja ehdotuksen palauteraportit 7. Kantatilatarkastelukartta ja taulukko 8. Vammalan kaupunkirakenteellinen selvitys (2007), laajentava vaihtoehto

1 (8) Tampere / J. Mäkelä Tarkistettu 4.9.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Vammalan kaupunki RAUTAVEDEN LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti ja rajaus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tässä suunnitelmassa esitetään kaavoitushankkeen sijainti ja tavoitteet sekä kerrotaan, miten alueen osalliset voivat vaikuttaa kaavoitukseen ja kuinka kaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelutyön aikana. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) tarkennetaan kaavatyön edetessä. FCG Planeko Oy Pyhäjärvenkatu 1, 33200 Tampere Puh.010 409 6700, fax 010 409 6730, www.fcg.fi Y-tunnus 1607860-3

FCG PLANEKO OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2 Vammalan kaupunki 4.9.2008 Rautaveden länsirannan oyk 162-C7180 Suunnittelualue Osayleiskaava laaditaan Vammalan-Mouhijärven tien (Mt 249) ja Riippiläntien sekä Rautaveden rajoittamalle alueelle kaupungin keskustaa-jaman ja Karkun taajaman väliselle alueelle. Alueen pinta-ala on noin 990 ha. Vireilletulo Rautaveden länsirannan osayleiskaavan laadinta sisältyy Vammalan kaavoitusohjelmaan ja siinä vaiheittain etenevään yleiskaavoitukseen. Heinoon kylätoimikunta on tehnyt vuonna 1993 kaupunginhallitukselle aloitteen yleiskaavan laatimisesta Heinoon alueelle. Osayleiskaava on kuulutettu vireille 9.1.2003. Lähtökohdat Alueen nykytila Yleiskaava-alue on keskeinen osa valtakunnallisesti arvokasta Karkun-Tyrvään kulttuurimaisema-aluetta. Alueelle on tyypillistä peltoaukeat, rannan läheisyydessä sijaitsevat asutusryppäät, kulttuurimuistomerkit, muut arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät ja pihapiirit sekä metsäsaarekkeet ja kalliokedot. Alue on pääosin maa- ja metsätalousaluetta. Heinoon kylä alueen koillispäässä edustaa tiheämpää kyläasutusta. Rannat on käytetty vapaa-ajan asuntojen rakentamiseen niin, että vapaata rantaviivaa on enää rajoitetusti jäljellä. Alueelle suuntautuu yksityistä rakentamispainetta, joka ilmenee suunnittelutarveratkaisuhakemuksina ja rannalle kohdistuvina poikkeuslupahakemuksina. Maanomistus ja kiinteistörekisteri Kaava-alueen maat ovat valtion ylläpitämässä kiinteistörekisterissä. Suurin osa alueesta on yksityisessä omistuksessa Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitaan mm., että alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit (Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet, YM 66/1992, Valtakunnallisesti arvokkaat kulttuurihistorialliset ympäristöt, Museovirasto 16/1993, Valtakunnallisesti merkittävät esihistorialliset suojelualuekokonaisuudet, SM 3/1983) otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Kaikissa kolmessa valtakunnallisessa inventoinnissa suunnittelualueelle kohdistuu valtakunnallisia tavoitteita. Maakuntakaava Pirkanmaan maakuntavaltuuston 9.3.2005 hyväksymässä, valtioneuvoston 29.3.2007 vahvistamassa (KHO vahv. 20.3.2008) maakuntakaavassa alueelle on osoitettu seuraavia aluevarauksia: A Taajamatoimintojen alue V Virkistysalue MY Maatalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja MAv Arvokas maisema-alue, valtakunnallisesti arvokas (turkoosi vaakaviivoitettu alue) akv Arvokas kulttuuriympäristö Pbm Perinnemaisema, maakunnallisesti merkittävä SM Muinaisjäännösalue tai kohde P:\Tampere\Vammala_162\C7180_Rautavesi\C_Suunnitelmat\OAS\OAS_Länsiranta.doc

FCG PLANEKO OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3 Vammalan kaupunki 4.9.2008 Rautaveden länsirannan oyk 162-C7180 mk2 Maaseutuasumisen kehittämisen kohdealue v,j Päävesijohto- ja runkoviemäri Merkintöjen selitykset ja suunnittelumääräykset http://www.pirkanmaa.fi/fileadmin/pirkanmaa/pdf/maakuntakaava/mmerkinnat.pdf Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä muussa maankäytön suunnittelussa. Kuva 2. Ote maakuntakaavasta. Kaava-alueen rajaus punaisella. Yleiskaava Vammalan keskustaajaman oikeusvaikutukseton, 28.5.1981 hyväksytty osayleiskaava on monilta suunnitteluperiaatteiltaan vanhentunut, eikä sitä yleisesti voida enää pitää tärkeänä lähtökohtana. Osayleiskaavan uudistamistyö on käynnissä. Kaupunginvaltuuston v. 1989 hyväksymässä ja v. 1993 korjaamassa oikeusvaikutuksettomassa rantaosayleiskaavassa on tutkittu lähes koko yleiskaava-alueen ranta-alue. Rakennusoikeuden tasapuolisessa jakautumisessa on ollut lähtökohtana maanomistustilanne v. 1980. Kaava on tehty periaatteessa tarkaksi, yksittäiset rakennuspaikat osoittavaksi. Selostuksesta ilmenee, että rantarakennusoikeudesta on esitetty ilman asemakaavaa tapahtuvan rakentamisen maksimi. Osayleiskaavaa ei ole kuitenkaan enää käytetty perusteena poikkeuslupien myöntämisessä. P:\Tampere\Vammala_162\C7180_Rautavesi\C_Suunnitelmat\OAS\OAS_Länsiranta.doc

FCG PLANEKO OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 4 Vammalan kaupunki 4.9.2008 Rautaveden länsirannan oyk 162-C7180 Kuva 3. Ote oikeusvaikutuksettomasta osayleiskaavasta. Asemakaava Kallialan ketoalueet on osoitettu asemakaavassa maisemanhoitoalueeksi. Kampinkadun itäpuolella olevat asuinkiinteistöt ovat mukana asemakaavassa. Alueelle ei ole laadittu ranta-asemakaavoja. Muut suunnitelmat ja selvitykset Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöjen kehittämishanke: - Rakennetun ympäristön selvitys (Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama, 1997) - Maisemaselvitys (Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama, 1997) - Luontoselvitys (Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama, 1997) - Kulttuuriympäristöjen maisemanhoito-ohjelma (Suunnittelukeskus Oy, 2000) Luonnos luonnonsuojelulain nojalla Karkun Riippilänjärvelle perustettavan maisema-alueen perustamispäätökseksi sekä siihen sisältyviksi maisemaaluemääräyksiksi ja hoito-ohjeiksi, Vammalan kaupunki, 2000. Vammalan keskustaajaman maisemaselvitys, Vammalan kaupunki / Juha Mäkelä, 2000 Pirkanmaan perinnemaisemat, Pirkanmaan ympäristökeskus 1999. Vammalan keskustaajaman liikennesuunnitelma. Tampereen Viatek Oy, 1998. Tyrvään Pyhän Olavin kirkonseudun kehittämishanke, kulttuurimaiseman maisemanhoitosuunnitelma 2002 2003. Hankkeen tavoitteena on laatia kirkon ympäristöön ja siihen liittyvän Kallialan kylän alueelle maisemanhoitosuunnitelma. Hanke valmistuu 31.3.2003 mennessä. P:\Tampere\Vammala_162\C7180_Rautavesi\C_Suunnitelmat\OAS\OAS_Länsiranta.doc

FCG PLANEKO OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5 Vammalan kaupunki 4.9.2008 Rautaveden länsirannan oyk 162-C7180 Tehdyt päätökset Valtioneuvosto on 5.1.1995 tehnyt periaatepäätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä. Yleiskaava-alue kuuluu päätökseen sisältyvään Vammalan Karkku-Tyrvään maisema-alueeseen. Kaupunginhallitus on kokouksessaan 10.6.2002 päättänyt, että koko Rautaveden länsirannan käsittävää valtakunnallista maisema-aluetta ryhdytään valmistelemaan Rautaveden länsirannan osayleiskaavan valmistelun yhteydessä sillä ehdolla, että hankkeeseen saadaan riittävä valtionosuus. Päätös perustui Riippilänjärven maisema-alueesta laaditun valmisteluaineistosta viranomaisilta saatuihin kannanottoihin. Riippilänjärven aluetta yksinään pidettiin yleisesti liian suppeana valtakunnalliseksi maisema-alueeksi. Maisema-alueen perustamispäätöksen valmisteluaineisto on ollut nähtävillä ehdotuksena yhtä aikaa länsirannan osayleiskaavan kanssa. Maisema-alueen perustaminen odottaa osayleiskaavaratkaisujen hyväksymistä. Tavoitteet/tarkoitus Oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatimisella tähdätään alueelle kohdistuvien rakennuspaineiden ja arvokkaan kulttuurimaiseman yhteensovittamiseen. Kaavassa on tarkoitus tutkia Heinoon ja Kallialan kyliä tukevan lisäasutuksen sijoittamismahdollisuuksia, rantarakentamista ja mahdollisten suojelualueiden varaamistarpeita. Oikeusvaikutteisella yleiskaavalla on tarkoitus vähentää erillisten suunnittelutarvealueratkaisujen ja poikkeuslupien tarvetta. Tarkoituksena on, että samanaikaisesti yleiskaavan laatimisen kanssa laaditaan ehdotus luonnonsuojelulain mukaisesta valtakunnallisesti merkittävästä Rautaveden länsirannan maisema-alueesta. Maisema-aluetta koskeva ehdotus tulee sisältämään maisema-aluepäätöksen ja maisemanhoito-ohjeet. Osalliset ja vuorovaikutuksen järjestäminen Kaavamuutokseen osallisia ovat kaikki, joiden oloihin sillä saattaa olla huomattavaa vaikutusta sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Vuorovaikutus toteutetaan pääasiassa samanaikaisesti ja samoissa yhteyksissä kuin Rautaveden länsirannan maisema-alueen edellyttämä vuorovaikutuskin. Osallisluetteloa täydennetään kaavoitustyön aikana tarvittaessa. Osalliset Maanomistajat ja asukkaat alueen maanomistajat alueen asukkaat alueella toimivat yritykset Vuorovaikutuksen järjestäminen Ilmoitus vireilletulosta kuulutuksena ja kaupungin kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville kuulutuksella. Kyläkokoukset aloitusvaiheessa. Luonnosvaiheessa järjestetään yleisötilaisuus /-tilaisuuksia ja luonnos asetetaan nähtäville kuulutuksella ja kaupungin kotisivuille. Ehdotusvaiheen vuorovaikutus maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti P:\Tampere\Vammala_162\C7180_Rautavesi\C_Suunnitelmat\OAS\OAS_Länsiranta.doc

FCG PLANEKO OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6 Vammalan kaupunki 4.9.2008 Rautaveden länsirannan oyk 162-C7180 Osalliset Vuorovaikutuksen järjestäminen Paikalliset viranomaiset Ilmoitus vireilletulosta sisäisesti/sähköpostina. Vammalan Vesi Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottaminen Rakennusvalvonta sähköpostina. Maaseutulautakunta Luonnosvaiheessa vuorovaikutus järjestetään sisäisesti. Sivistyslautakunta Ehdotuksesta lausunnot rakennus- ja maaseutulautakunnalta ja kttky:n valvontajaostolta. Perusturvalautakunta Vapaa-aikalautakunta Vammalan ja Äetsän kttky, ympäristöterveydenhuolto Yhdyskuntatekniikka Etelä-Satakunnan Puhelin Oy Fortum Sähkönjakelu Oy Viranomaiset Pirkanmaan ympäristökeskus Pirkanmaan liitto Pirkanmaan maakuntamuseo Museovirasto Hämeen tiepiiri Ympäristöministeriö/Alueidenkäytön osasto/luonnonsuojelu Maa- ja metsätalousministeriö/ympäristöasiat Pirkanmaan metsäkeskus Muut yhteisöt Vammalan ja Äetsän ympäristöyhdistys ry Tyrvään seudun Kotiseutuyhdistys ry MTK-Vammala ry Vammalan metsänhoitoyhdistys Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri Ilmoitus vireilletulosta kuulutuksena ja kaupungin kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville kuulutuksella. Luonnosvaiheessa tarvittaessa työneuvottelu ja/tai lausunnot. Ilmoitus vireilletulosta kirjeitse. Viranomaisneuvottelu (Maankäyttö- ja rakennuslaki 66 ) Luonnosvaiheessa tarvittaessa työneuvottelu ja/tai lausunnot. Lausunnot ehdotuksesta. Toinen viranomaisneuvottelu (Maankäyttö- ja rakennuslaki 66 ) Ilmoitus vireilletulosta kuulutuksena ja kaupungin kotisivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville kuulutuksella. Kutsu alkuvaiheen kyläkokouksiin. Luonnosvaiheessa järjestetään yleisötilaisuus/tilaisuuksia ja luonnos asetetaan nähtäville kuulutuksella ja kaupungin kotisivuille. Tarvittaessa työneuvottelu. Laadittavat selvitykset Kulttuuriympäristöön ja luontoon liittyvät selvitykset ovat pääosin tulleet laadituiksi Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöhankkeen yhteydessä. Selvitykset eivät kaikilta osin ole kuitenkaan riittävän tarkkoja oikeusvaikutteisen yleiskaavan pohjaksi. Sen vuoksi joudutaan laatimaan eräitä täydentäviä selvityksiä. Rakennusinventointi Vammalan ja Mouhijärven kulttuuriympäristöhankkeen yhteydessä laaditun inventoinnin tietojen tarkistaminen ja arvoperusteiden tarkempi määrittely. Kylätonttien rakennuskannan tarkistaminen ja rajojen määrittely. Alueinventointien laatiminen kylien ja niihin sisältyvien kulttuurihistoriallisesti merkittävien alueiden osalta. Rakennetun kulttuuriympäristön inventoinnin ja siihen liittyvän maisemaselvityksen on tehnyt Pirkanmaan maakuntamuseo 2002. P:\Tampere\Vammala_162\C7180_Rautavesi\C_Suunnitelmat\OAS\OAS_Länsiranta.doc

FCG PLANEKO OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7 Vammalan kaupunki 4.9.2008 Rautaveden länsirannan oyk 162-C7180 Historiallisen ajan muinaisjäännösten inventoinnin tarkentaminen Tarkennetaan tekeillä olevaa maakunnallista historiallisen ajan muinaisjäännösinventointia erityisesti muinaisten kylätonttien osalta. Pirkanmaan kiinteät muinaisjäännökset I-II julkaisu (2006) Luontoselvityksen täydentäminen Täydennetään yhteistyössä Pirkanmaan ympäristökeskuksen kanssa aikaisempia selvityksiä viimeisimmällä tietämyksellä. Luontoselvitys Pussimäki, Osikkaanmäki, Salukanmäki, Aarikanvuori (Mira Ranta 2003) Linnustoselvitys Kallialan-Rautajoen alueella (Vesa Salonen 2007) Kantatilatarkastelun täydentäminen yleis- Vesihuoltohankkeen suunnitelma Selvitetään vuonna 1960 rantaan rajoittuneet tilat ja niille sijoittunut rakennuskanta tasapuolisen rantarakennusoikeuden takaamiseksi. Selvitys laadittu kaavan valmisteluvaiheessa (Vammalan kaupunki) Samanaikaisesti yleiskaavan kanssa laaditaan yleissuunnitelma vesihuoltohankkeesta, joka käsittää vesijohdon rakentamisen Mouhijärven Hyynilänkankaalta Karkun kautta Vammalan keskustaan ja Karkun viemäriverkoston yhdistämisen keskustan viemäreihin. Yleissuunnitelman yhteydessä tutkitaan asutuksen mahdollista tukeutumista uuteen vesihuoltolinjaan. Yleissuunnitelma laadittu 2003 (AIR-IX/Ahiplan Oy) Vaikutukset ihmisten toimintaedellytyksiin ja - olosuhteisiin Vaikutukset luonnonympäristöön Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja maisemaan Arvioitavat vaikutukset - Arvioidaan kaavan vaikutuksia nykyisten asukkaiden asumisviihtyisyyteen ja palveluihin. - Arvioidaan alueella toimivien yritysten aiheuttamia ympäristövaikutuksia. - Arvioidaan kaavan vaikutuksia nykyisten loma-asukkaiden olosuhteisiin - Arvioidaan kaavan vaikutuksia alueen luonnon monimuotoisuuteen ja alueen erityispiirteiden säilymiseen. - Arvioidaan uuden asutuksen mahdollisten päästöjen vaikutuksia ympäristöön. - Arvioidaan kaavan vaikutuksia kauko- ja lähimaisemaan sekä kaava-alueen arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön. Vertaillaan erityisesti uuden asutuksen vaikutuksia nykyiseen tilanteeseen. Vaikutukset yhdyskunnan toimintaedellytyksiin ja - olosuhteisiin - Arvioidaan kaavan vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja palveluverkkoon. Vaikutukset kuntatalouteen arvioidaan lähinnä yhdyskuntateknisten investointien kannalta, esimerkiksi kylärakenteen aiheuttamat kustannuslisät suunniteltavaan vesihuoltolinjaan. Arvioidaan kaavan vaikutuksia ajoneuvo- ja kevyen liikenteen vaatimiin järjestelyihin, liikenneturvallisuuteen ja liikenteen sujuvuuteen. - Arvioidaan, miten kaava toteuttaa maakuntakaavan ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden maankäyttöperiaatteita. Suhde maakuntakaavaan ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin P:\Tampere\Vammala_162\C7180_Rautavesi\C_Suunnitelmat\OAS\OAS_Länsiranta.doc

FCG PLANEKO OY Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8 Vammalan kaupunki 4.9.2008 Rautaveden länsirannan oyk 162-C7180 Aikataulu/päävaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma khall 12/2002 Vireilletulosta ilmoittaminen 12/2002 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottaminen osallisille 12/2002 Aloitusviranomaisneuvottelu 11/2002 Kyläkokoukset 3-4/2003 Selvitykset, selvitysten täydentäminen 2002-07 Luonnoksen laatiminen 6-9/2003 Luonnoksesta tiedottaminen osallisille, mielipiteet, yleisötilaisuus (-tilaisuudet) 10-11/2003 Ehdotuksen laatiminen 3-10/2004 Ehdotuksen nähtävilläolo (30 päivää) 12/04-1/05 Hyväksymisvaiheen viranomaisneuvottelu 7/2005 Tarkistetun ehdotuksen nähtävilläolo 10-11/2005 Tarkistetun ehdotuksen nähtävilläolo 12/07-1/08 Toinen hyväksymisvaiheen viranomaisneuvottelu 6/2008 Tulevat vaiheet Kaupunginhallituksen hyväksyminen 9-10/2008 Kaupunginvaltuuston hyväksyminen 10-11/2008 Muutoksenhaku Kaupunginvaltuuston päätöksestä on mahdollista tehdä valitus Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle. LISÄTIETOJA Lisätietoja yleiskaavatyöstä antavat Vammalan kaupunki Kaavoitusarkkitehti Jorma Tuomisto PL 23 38201 VAMMALA puh. (03) 519 8520 sähköposti: jorma.tuomisto@vammala.fi FCG Planeko Oy Projektipäällikkö Juha Mäkelä Pyhäjärvenkatu 1 33200 TAMPERE puh. 010 409 6700 sähköposti: juha.makela@fcg.fi Työhön liittyvää materiaalia pidetään esillä kaupungin internetsivuilla osoitteessa www.vammala.fi. Vammalassa 16.12.2002 VAMMALAN KAUPUNGINHALLITUS Tarkistettu 4.9.2008 FCG Planeko Oy / J.Mäkelä P:\Tampere\Vammala_162\C7180_Rautavesi\C_Suunnitelmat\OAS\OAS_Länsiranta.doc

H:\Vammala\Tekninen\Yhdyskuntahuolto\Yhdyskuntasuunnittelu\Kaavat\YKVAT\LÄNSI\luonnosasiakirjat\LIITE 2.doc 1 VAMMALAN KAUPUNKI MUISTIO TEKNINEN PALVELUKESKUS Yhdyskuntasuunnittelu 16.4.03 LIITE 2 RAUTAVEDEN LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVA RAUTAVEDEN LÄNSIRANNAN MAISEMA-ALUE KAUPUNGINVALTUUSTON SEMINAARI Aika: 15.4.2003 klo 18.15 21.15 Paikka: Läsnä: Vammalan kaupunginkirjasto, Lizelius-sali Kaupunginvaltuutetut, kaupunginhallituksen jäsenet Ympäristöministeriö, Silja Suominen Pirkanmaan ympäristökeskus, Leena Lusa Vammalan kaupunki, Jaakko Erjo Vammalan kaupunki, Jorma Tuomisto Vammalan kaupunki, Juha Mäkelä Vammalan kaupunki, Pasi Lähteenmäki Vammalan kaupunki, Antti Kytövaara 1. AVAUS Seminaarin puheenjohtajana toimi kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Arto Satonen. Apulaiskaupunginjohtaja Jaakko Erjo avasi tilaisuuden ja kertoi kaavoituksen tilanteesta, maisemaaluetyön taustoista sekä seminaarin ohjelmasta. 2. LÄNSIRANNAN OSAYLEISKAAVAN LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANNE Kaavoitusarkkitehti Jorma Tuomisto esitteli kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaavoitusohjelmassa esitetyt kaavan yleistavoitteet sekä kaavoituksen lähtökohtana olevia maankäyttö- ja rakennuslakia ja valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita. Tavoitteellisen aikataulun mukaan osayleiskaavaluonnos on valmis syksyllä 03. Selvityksiä tehdään vielä mm. rakennuskannan ja luontotietojen päivittämiseksi. Kantatilatarkastelu tehdään 1.1.1960 tilanteen mukaisesti, ja sillä varmistetaan maanomistajien tasapuolinen kohtelu. 3. VALTAKUNNALLISEN MAISEMA-ALUEEN PERUSTAMISEN VAIHE Maisemasuunnittelija Juha Mäkelä esitteli kaupunginvaltuuston hyväksymässä työohjelmassa olevia työn tavoitteita ja maisema-alueen suunniteltua rajausta. Maisema-aluetyön aikataulu sovitetaan osayleiskaavatyöhön niin, että vuorovaikutus järjestetään samanaikaisesti. Työn tarkoituksena on maisemanhoidon edistäminen alueella. Päätöksen valtakunnallisesta maisema-alueesta tekee ympäristöministeriö, kaupunginvaltuustokäsittelyn jälkeen. 4. VALTAKUNNALLISTEN MAISEMA-ALUEIDEN YLEISET LÄHTÖKOHDAT Ylitarkastaja Silja Suominen kertoi muista maisema-aluehankkeista Suomessa ja esitteli maisemia ja kulttuuriympäristöjä koskevia valtakunnallisia julkaisuja ja valtioneuvoston v. 1995 tekemän periaatepäätöksen mukaista rajausta valtakunnallisesta Karkku Tyrvään maisemaalueesta sekä valotti maisema-alueiden perustamista koskevaa lainsäädäntöä.

H:\Vammala\Tekninen\Yhdyskuntahuolto\Yhdyskuntasuunnittelu\Kaavat\YKVAT\LÄNSI\luonnosasiakirjat\LIITE 2.doc 2 5. SEMINAARIRYHMÄTYÖT Jorma Tuomisto esitteli ryhmätöiden aiheet. Ryhmät muodostettiin parlamentaarisesti kiertävän luvun perusteella. Ryhmätöiden aiheet ovat muistion liitteinä. 6. RYHMÄTÖIDEN PURKU JA KESKUSTELU Ryhmien puheenjohtajat esittelivät ryhmätöiden tulokset. Nämä yhteenvedot ovat muistion liitteinä. Rantarakentamisaiheen yhteydessä ylitarkastaja Leena Lusa käytti puheenvuoron rantarakentamisen lainsäädännön kehityksestä. Hän esitteli rantavyöhyke-käsitettä, mitoitusrantaviivan määrittämistä ja mitoitusluokituksen käyttämistä. Osayleiskaavoissa käytetty rantarakentamisen enimmäistiheys on n. 6 rantarakennuspaikkaa muunnettua rantaviivakilometriä kohti. Ryhmätöiden jälkeen käydyn keskustelun kuluessa käytettiin seuraavat puheenvuorot: Erkki Välimäki totesi alueelle tyypillistä olevan nauhamaisen rakentamisen ja ehdotti, voisiko raittimaista rakentamista pitää tämän kaavan erikoispiirteenä. Leena Lusa painotti vesihuollon vaikuttavan alueen taloudelliseen rakentamiseen. Jaakko Erjo totesi runkojohdon varteen olevan helppo sijoittaa uutta rakentamista. Antti Jokinen halusi Kallialan kylätoimikunnan laatiman kartan seminaarimuistion liitteeksi. Mika Sillanpää muistutti, että luonnon monimuotoisuutta koskevat selvitykset on tehtävä riittävän ajoissa (mm. ruovikot ja kedot). Matti Niemi totesi paljon vahinkoa jo tapahtuneen kulttuuriympäristöissä. Asioita olisi saatu miettiä aiemmin. Tärkeää on säilyttää ja ylläpitää jäljellä olevaa, erityisesti vanhaa rakennuskantaa. Rakennuslautakunnan tulisi tehostaa rakennuslupaharkintaa. 7. SEMINAARIN PÄÄTTÄMINEN Jaakko Erjo kiitti seminaarin osallistujia ja totesi tilaisuuden merkityksen olevan suuri. Esitykset olivat maltillisia ja asukasmäärätavoite realistinen. Maisema-alue antaa Vammalalle lisäarvoa. Ryhmätöissä korostuivat suuret rakennuspaikat, kauppapaikan tarve kaupungin pohjoispuolelle, vesihuolto ja vesiosuuskunnat, rakentaminen runkovesijohdon varrelle, työpaikkojen säilyttäminen ja maisema-alueen suosituspainotteisuus. Ympäristön säilyttäminen on tärkeää ja rakentamisessa laatu on määrää tärkeämpää. Muistion vakuudeksi Juha Mäkelä LIITTEET maisemasuunnittelija Seminaarin kokouskutsu Ryhmätöiden aiheet ja yhteenvedot

H:\Vammala\Tekninen\Yhdyskuntahuolto\Yhdyskuntasuunnittelu\Kaavat\YKVAT\LÄNSI\luonnosasiakirjat\LIITE 2.doc 3 Kallialan kyläsuunnitelmatoimikunnan ehdotus alueen suunnittelusta.

H:\Vammala\Tekninen\Yhdyskuntahuolto\Yhdyskuntasuunnittelu\Kaavat\YKVAT\LÄNSI\luonnosasiakirjat\LIITE 2.doc RYHMÄTYÖ 1 4 Jari Andersson, pj., Pekka Niemelä, Eino Sato, Arto Satonen, Marju Sundgrén, Heimo Kuukka, Matti Kukko, Jorma Tuomisto, siht. ASUMINEN - säilytetään alue maaseutumaisena, kylämäisenä ei kaupunkimaista - tavoitteena asukasmäärän kasvattaminen elinvoiman lisäämiseksi ja väestörakenteen monipuolistamiseksi - uudet rakennuspaikat sijoitetaan siten, että ne voidaan vaivattomasti ja taloudellisesti kytkeä uuteen vesihuoltoon - painopistealueina Karkun ja keskustan läheiset alueet - tässä vaiheessa ei aseteta tavoitteita tulevasta asemakaavoituksesta - pyritään suurehkoihin, laadukkaisiin rakennuspaikkoihin RYHMÄTYÖ 2 PALVELUT JA ELINKEINOT Rauno Laitinen, pj., Jussi Liemola, Ulpu Hukkanen, Valto Vilponen, Markku Sianoja, Tapani Kuutti, Jaakko Erjo, siht. - ei uusia julkisia asukaspalveluja, koulukuljetus - yksityisiä asukaspalveluja: maisemointityöpalvelut - virkistyspalvelut: ulkoilureitti Karkku Vammala vanhojen teiden kautta, uimaranta tarvitaan, laituripaikkaa ei lisää - kesäajan palvelut: nyt jo kaksi kahvilaa (riittää) - maatalouden sivuelinkeinot: auraus, majoitus- ja ravitsemuspalvelut, klapihuolto - julkisen liikenteen palvelutaso: asiointipalvelu? - päivittäistavarakauppa: sijoitus (kaupungin) pohjoispuolen keskipisteeseen - muu kauppa ei todennäköinen - teollinen toiminta: käsityöteollisuutta, ei suurta vaan pienteollisuutta, puualan teollisuutta - etätyö: tekniikkakysymys, isot rakennuspaikat - maa- ja metsätalouden tulevaisuus: karjanhoito vähenee (olisi kuitenkin tarpeen), viljely säilyy ennallaan, metsänhoito ennallaan RYHMÄTYÖ 3 MAISEMA JA LUONTO Antti Jokinen, pj., Tero Virtanen, Jukka-Pekka Selin, Erkki Välimäki, Pirkko Lahtinen, Timo Rahkila, Silja Suominen, siht. Juha Mäkelä - Maiseman olennaisimmat piirteet: 1. avoimet peltoalueet 2. peltoja reunustavat metsät 3. kirkkojen lähiympäristöt 4. muut asutushistoriallisesti arvokkaat alueet 5. vanhat kylätiet - Maisema-alueen merkitys Vammalalle: - vahvistaa identiteettiä - matkailuelinkeinojen vahvistaminen - maatalouden ympäristötuet, maatalous ylläpitää maisemaa - mahdollisuus saada uusia asukkaita, uusi rakentaminen sovitettava vanhaan

H:\Vammala\Tekninen\Yhdyskuntahuolto\Yhdyskuntasuunnittelu\Kaavat\YKVAT\LÄNSI\luonnosasiakirjat\LIITE 2.doc 5 - vaarana byrokratian lisääntyminen - Aluerajaus: selvitykset tehdään laajalle alueelle, rajaus päätetään myöhemmin - Metsälain mukainen metsänhoito RYHMÄTYÖ 4 RANTARAKENTAMINEN Heljä Leppäniemi, pj., Mika Sillanpää, Matti Niemi, Elina Kimpanpää, Pentti Haapahuhta, Seppo Knuutila, Leena Lusa, siht. Jurkka Pöntys - Leena Lusa: koska kyseessä on oikeusvaikutteinen osayleiskaava, rakennusluvat myönnetään sen perusteella - 11 paikkaa/km (nykytilanne) on todella korkea, sen perusteella tiiviille rakentamiselle on vaikea löytää tilaa - tarvitaan puhtaita alueita - pitäisi tutkia tonttien yhdistämistä - olemassa olevien muuttaminen ympärivuotisiksi hyvä asia - tiiviin rakenteen tulee muodostua nauhamaisesti, perinteen mukaan - runkovesijohto luo edellytyksiä rannallekin - 2. riviin rakentaminen on taajaman muodostumista - Vammalassa saa rakentaa naapurikuntia lähemmäksi rantaa - voivatko eläkeläiset asua ympärivuotisesti rannoilla vai laadukkaasti palvelujen lähellä keskustassa? - rantarakentamisessa voitaisiin tarkastella nykyistä suopeammin elinkeinoon liittyvät hankkeet - rakennusvalvonnan pitäisi tarkemmin kontrolloida, minkälaisia rakennuksia rannoilla sallitaan. RYHMÄTYÖ 5 TEKNIIKKA Ariel Mäki-Soini, pj., Kerttu Tuomisto, Jaakko Ruohonen, Tuula Hakanen, Orvokki Lilja, Markku Välimäki, Antti Kytövaara, siht. Pasi Lähteenmäki - tavoitteena mahdollisimman kattava yleiseen vesihuoltoverkkoon liittyminen - Häijää Karkku Vammala runkolinjojen hyödyntäminen - mallisopimusten laatiminen osuuskuntien perustamisen helpottamiseksi - julkinen lainoitus välttämätön - veden laadun turvaaminen riittävästi liittyjiä rakennuspaikkojen sijoittelu - yleiskaavassa tulee esitt5ää tarkoituksenmukaisen tieverkon rakentumista - hyvät tietoliikenneyhteydet uusille asuntoalueille

VAMMALAN KAUPUNKI LIITE 5 RAUTAVEDEN LÄNSIRANNAN KAAVOITUS ASUKASKYSELYN YHTEENVETO 15.4.03/8.10.03 Tuomisto/Mäkelä - Asukaskyselyyn saatiin 66 vastausta, joista 27 oli Kallialan ja 39 Heinoon osa-alueelta - Yhteenvedossa sanallisesti esitetyt mielipiteet ja toiveet on pyritty ryhmittelemään aiheittain. Useimmiten mainitut on kirjattu ylimmäksi. 1. ASUMINEN Oletko tyytyväinen omaan elinympäristöösi Rautaveden länsirannalla? - 70 80 % tyytyväisiä Oletko harkinnut muuttamista nykyisestä asunnostasi / loma-asunnostasi? - ei juuri lainkaan muuttohalukkuutta Miten Heinoon / Kallialan vanhan kylän taajamaa tulisi kehittää asuinympäristönä, mitkä ovat taajaman hyvät puolet, mitä huonoja ominaisuuksia alueella on? Hyviä puolia: - kauniit maisemat, ympäristö, luonto, maaseudun rauha - sopiva matka keskustaan, hyvät liikenneyhteydet - Kallialan koulu - harvaan asuttu - ranta ja metsä lähellä - hyvä yhteisö (Heinoo) Huonoja puolia: - vesipula ja rautapitoinen vesi - palvelut (kauppa, pankki ym.) puuttuvat - Häijääntie vaarallinen - kevyen liikenteen väylät puuttuvat - asutus liian hajallaan - kansallismaiseman liiallinen korostaminen - kaavoitukseen liittyvä ylikansoittumisen uhka - puusto estää järvinäkymiä Kehitettävää: - vesi ja viemäri - joukkoliikennepalvelut paremmiksi - katuvaloja - lisää harrastusmahdollisuuksia - liikekeskus/monipuolinen elintarvikeliike/huoltamo Kallialaan - Heinoon uimarannan kunnostaminen - kyliin enemmän asukkaita ja liiketoimintaa

2. TYÖPAIKKA-ALUEET Mitä uutta asumista kaavassa voisi osoittaa? Minne? Yleensä omakotiasutusta, myös vastakkaisia mielipiteitä - Kallialan koulun lähelle, Paavin maille, metsäsaarekkeisiin, Rautajoen alueelle, Vihattulaan Loma-asutuksen lisäämisestä mielipiteet puolesta ja vastaan, rannoille ja ei rannoille Tulisiko loma-asuntojen määrää pyrkiä lisäämään? Heinoolaisten enemmistö vastaan, Kallialalaiset puolesta Tulisiko loma-asuntoja voida muuttaa yleiskaavassa ympärivuotisiksi, vakituisiksi asunnoiksi? Heinoolaisten enemmistö puolesta, Kallialalaiset puolesta Tulisiko Heinoon tai Kallialan taajamaan osoittaa lisää työpaikka-alueita? Mihin niitä tulisi / ei tulisi sijoittaa? Häijääntien läheisyyteen, pienteollisuutta Vihattulaan, olemassa olevien yritysten lähelle, kauppakeskus Kallialaan, palveluita pääteiden läheisyyteen, tarpeen mukaan, maatila- ym. matkailua + muita ehdotuksia. EI nykyisen asutuksen lähelle, ranta-alueille, Kallialan koulun lähelle, pelloille, ei lainkaan. 3. VIRKISTYS- JA ULKOILUALUEET Onko alueella riittävästi virkistys- ja ulkoilumahdollisuuksia? Mielipiteet jakautuivat lähes tasan puolesta ja vastaan. Minkälaisia uusia virkistys- ja ulkoilualueita toivotaan kaavassa varattavan, ja mihin ne tulisi sijoittaa? Lenkki- ja luontopolkuja, hiihtolatuja, venerantoja mm. Vihattulaan ja Rautajoen länsipuolelle, Heinoon uimaranta ja matonpesupaikka, Vihattulanniemen ranta, Aarikanvuori ulkoilualueeksi, leikkipuisto Kallialaan + paljon muita uimahallista nuotiopaikkoihin Mitkä alueet Kallialan ja Heinoon taajamissa ovat luonnonsuhteiltaan arvokkaita alueita, joille ei tulisi osoittaa rakentamista? Vielä rakentamattomat ranta-alueet, vanhojen kirkkojen lähialueet, laajat peltoalueet, alavat notkelmat, nykyiset kylät ym. Nimetyistä kohteista mm. Aarikan tienoo, peltoalue Heinoontien ja Paavintien risteyksessä, Papinhaan nokan alue, Vanhankirkonniemi, Petäjäisniemi, Rautajoki.

4. PALVELUT Onko asuinympäristössänne liikenneturvallisuusongelmia? Mielipiteet lähes tasan puolesta ja vastaan. Ongelmat keskittyivät Häijääntiehen ja Riippiläntiehen, erityisesti kevyen liikenteen väylien puuttumiseen, koulukuljetusten turvattomuuteen ja risteysalueisiin. Vaarallisia/ongelmallisia risteysalueita ovat mm. Pohjalantien tasoristeys ja liittymä Häijääntielle, Uimarannantien ja Heinoontien risteys sekä ns. Mottisen risteys kaava-alueen ulkopuolella Satakunnantiellä. Nopeusrajoitukset koetaan liian suuriksi Häijääntiellä Heinoon kylän kohdalla, Heinoontiellä, Riippiläntiellä, Pohjalantiellä ja Mäenkyläntiellä ja liian alhaisiksi kaava-alueen ulkopuolella Sastamalankadulla. Mitä uusia yhteyksiä mielestänne tarvitaan? Muillekin kuin rannassa asuville kulkuyhteys Rautaveteen, vesiliikenne Heinoosta, Kilpinokan silta, Ratakadun ramppi Satakunnantielle, alikulkuja Häijääntielle (Vanhankirkontie, Kallialan koulun kohdalle, Heinoontien alkuun), uusi väylä Sipintieltä Pohjalantielle. Osa oli sitä mieltä, että nykyiset yhteydet ovat riittävät. Miten liikenneolosuhteita tulisi parantaa henkilöautoliikenteen kannalta? Kyläteiden kuntoa parannettava (mm. Heinoontie), Rautajoen alikulun rakentaminen, leveämmät liittymät, Sipintien rakentaminen, Sastamalankadun loppupään päällystäminen, riittävä talvikunnossapito ym. Miten liikenneolosuhteita tulisi parantaa pyöräilyn ja jalankulun kannalta? Kevyen liikenteen väyliä mm. Riippiläntielle, Häijääntielle ja Sastamalankadulle. Tähän liittyen vanhan tien sillan kunnostaminen Koskelontiellä, katuvaloja, alikulkuja useisiin kohteisiin, alhaisemmat nopeusrajoitukset mm. Häijääntielle, Heinoontielle ja Riippiläntielle, lasten koulukuljetukset pois Häijääntieltä, talvikunnossapito paremmaksi Miten liikenneolosuhteita tulisi parantaa joukkoliikenteen kannalta? Lisää linja-autovuoroja, paikallisliikennettä Heinoontielle, palveluliikennettä, lisää pysäkkejä turvallisiin paikkoihin, ym. Jätevesilainsäädännön uudistuminen tulee merkitsemään aiempaa tiukempia puhdistusvaatimuksia kiinteistökohtaiseen jätevesien käsittelyyn. Miten haluaisitte toteuttaa jätevesien käsittelyn alueella? 1 Kiinteistökohtaisesti maaimeytyksellä tai umpisäiliöllä n. 20 % 2 Asutustihentymien (noin 2-10 asuinkiinteistön) yhteisillä pienpuhdistamoilla n. 10 % 3 Liittymällä kaupungin rakentamaan runkoviemäriin omalla siirtoviemärillä n. 70 %

5. MAISEMAN- JA YMPÄRISTÖNSUOJELU Onko Rautaveden länsirannalla mielestänne suojeltavia alueita, luonnonesiintymiä, rakennuksia, muuta? Kirkot lähiympäristöineen, Vihattulanniemi, Kallialan ketoalue, Rautajoen kartano, saaret ja rakentamattomat rannat, vanha maantie, vanhat rakennukset mm. Heinoon (ent.) ja Kallialan koulut, Heinoon asema, yhteistalo ja viljamakasiini, Heinoon kivisilta, kalmistoalueet, Petäjäisniemi, Aarikanvuori, purojen ja valtaojien varret ym. Mitkä maisemallisesti arvokkaat alueet / näkymät tulisi säilyttää? Rantamaisemat ja järvinäkymät, kirkkojen ympäristöt, erityisesti Pyhän Olavin kirkon maisema, peltoaukeat, Vanhankirkonniemi, Heinoontien ja Paavintien risteyksestä avautuva näkymä järvelle, Pohjalanjärven viljelyalue, Rautajoen alue. 5. MUITA TOIVOMUKSIA SUUNNITTELIJOILLE - Lammentaustanlahden ruoppaaminen, karja pois Lammentaustan vesijättöalueelta - viemäröintiasiat kuntoon - ei maisemanhoitovelvoitteita peltoalueille - ranta-alueiden kaavoittaminen kaupunkilaisten yhteiseen käyttöön - nuorison huomioon ottaminen - suunnittelijoiden henkilökohtainen tutustuminen esitettyihin muutoskohteisiin - ideakävely alueella - ehdottomasti vesihuolto kuntoon ennen mitään lisäsuunnitelmia alueelle - alue saisi säilyä suunnilleen sellaisena kuin on, rakentaminen sopeutettava vanhahkoon tyyliin - rakennuslupia helpotettava - kaupungin pitäisi kehittää myös pohjoispuolta - Kallialan koulutie koivukujaksi - Kallialan koulun säilyttäminen ehdottoman tärkeää - yritys- ja elinkeinoelämä turvattava - yhteydenpito merkittäviin maanomistajiin - avoimuutta asioiden käsittelyyn - lisää rakennuspaikkoja kylien kehitystä tukien - kaavaan riittävän isot rakennusoikeudet ja tonttia kohti useita rakennuksia - positiivista suhtautumista Kallialaan - maanomistajille velvoite hoitaa maisema-alueella rakennuksia ja pihaalueita - Heinoon kaunista maisemaa pilaavat sähkö- ja puhelinjohdot - Pyhän Olavin kirkon lähipelloille rakentaminen pilaa näkymät myös kirkolta - rakennusvalvonnan tarkastuskäyntejä mm. romujen keräämiseksi

Vammalan kaupunki Rautaveden länsirannan oikeusvaikutteinen osayleiskaava LIITE 6 Osayleiskaavaluonnoksen ja ehdotuksen palauteraportit - Yhteenveto 16.10. - 17.11.2003 nähtävillä olleen osayleiskaavan luonnoksesta saaduista lausunnoista ja huomautuksista sekä kaavoittajan vastineet niihin. - Yhteenveto 3.12.2004-14.1.2005 nähtävillä olleesta osayleiskaavaehdotuksesta saaduista lausunnoista ja muistutuksista sekä kaavoittajan vastineet niihin. - Yhteenveto 20.10. 21.11.2005 nähtävillä olleesta tarkistetusta osayleiskaavaehdotuksesta saaduista lausunnoista ja muistutuksista sekä kaavoittajan vastineet niihin. - Yhteenveto 7.12.2007 7.1.2008 nähtävillä olleesta tarkistetusta osayleiskaavaehdotuksesta saaduista muistutuksista sekä kaavoittajan vastineet niihin.

LIITE 6 1 (27) J.Mäkelä 8.9.2004 VAMMALAN KAUPUNKI RAUTAVEDEN LÄNSIRANNAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA LUONNOS 9.10.2003 YHTEENVETO 16.10.-17.11.2003 NÄHTÄVILLÄ OLLEEN OSAYLEISKAAVAN LUONNOKSESTA SAADUISTA LAUSUN- NOISTA JA HUOMAUTUKSISTA SEKÄ KAAVOITTAJAN VASTINEET NIIHIN. Nro Lausunnon antaja ja lausunto Kaavanlaatijan vastine Pirkanmaan ympäristökeskus 1. Selvitysten osalta ei ole huomautettavaa. Lammentaustanlahden lietetatarta lukuun ottamatta varsinaisia suojelumerkintöjä edellyttäviä luontokohteita ei kaavaalueella ole. 2. Kyläasutusta tukevien palvelujen alueet (P, TP, RM) ja niiden sijainti ovat oikeassa suhteessa alueen väestömäärään, muun maankäytön sijoittumiseen ja maisemaan. Kallialan kyläsuunnitelmassa olevan ehdotuksen KL- ja PY-alueet esitetyille paikoille sijoitettuina vaarantavat arvokkaaseen ympäristöön liittyvät valtakunnallisesti merkittävät arvot. 3. Uutta asumista sijoitettaessa on otettu huomioon vesihuolto sekä olemassa oleva tiestö ja palvelut. 4. Kyläalueiden (AT) ja erillispientaloalueiden (AO) määräykseen liitetyt rakennuspaikan vähimmäispinta-alat ovat tarkoituksenmukaiset. Rantaan rajoittuvilla ATalueilla tulee vielä tarkistaa rakennusoikeuden toteuttamismahdollisuudet ja rakennusluvan myöntämismahdollisuudet osayleiskaavan perusteella. 5. Rakennuspaikkakokoa AO-1 alueilla tulee tarkistaa riittävän suureksi ja määrittää vähimmäisetäisyys rannasta rakennuspaikkakohtaisen rakennusoikeuden määrittämiseksi. Erityisesti valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla pysyvän asumisen osalta rakennuspaikan koon ranta-alueella tulisi olla vähintään 5000 m 2. 6. Kantatilatarkastelun osalta ei ole huomautettavaa. Ranta-alueen jako mitoitusvyöhykkeisiin on oikeansuuntainen. 1. Lietetattaren esiintymisalueen kaavamerkintä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue säilytetään kaavaehdotuksessa. Aluerajauksessa otetaan huomioon ympäristökeskuksen ottama kanta Lammentaustanlahden hoitoruoppaukseen. 2. Kaavaluonnoksen muuttamiseen tältä osin ei ole tarvetta (Ks. muistutukset 1, 17 ja 19) 4. Rantaan rajoittuvan AT-alueen rajausta Heinoossa muutetaan siten, että Heinoontien ja rannan väliin jäävä rakentamaton osuus merkitään kaavamerkinnällä MY. Rannassa olevat omakotitalot ja käyttötarkoitukseltaan sellaisiksi mahdollisesti muutettavat rakennuspaikat merkitään kaavamerkinnällä AO-1. 5. Kaavamääräykseen liitetään vastaava määräys, kuin on AT/AO-alueilla: Vakituiseen asuinkäyttöön tulevan rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m 2. Mikäli rakennukset kytketään keskitettyyn viemärijärjestelmään, rakennuspaikan pinta-ala voi olla pienempi, kuitenkin vähintään 2000 m 2. Rakentamisen määräksi AO-1 alueilla määritetään enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Enintään 25 m 2 rantasaunan etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 10 m ja muun enintään 80 m 2 rakennuksen venevajaa lukuun ottamatta vähintään 20 m. Yli 80 m 2 rakennuksen etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m. Rantaviiva ja kasvillisuus tulee

2(27) 7. Loma-asuntoalueilla (RA) pienillä tonteilla rakennuspaikkakohtaiset enimmäisrakennusoikeudet saattavat johtaa tontin pinta-alaan nähden liian suureen rakennusoikeuteen. 8. Kaavaluonnoksessa esitetty tapa merkitä vain ne saarissa olevat rakennuspaikat, joiden omistusoikeus on selvä, on tarkoituksenmukainen ja oikea. 9. Lähivirkistysalueiden kaavamääräys tulee tarkistaa muotoon: Alueelle saa rakentaa yleistä virkistystä palvelevia vähäisiä rakennuksia 10. Tie- ja raidemelun osalta tulisi tarkistaa jatkosuunnittelussa käytetyn meluselvityksen ajantasaisuus, huomioiden tärinähaitat, ja varmistaa asutuksen ja melulle herkkien toimintojen sijoittuminen melualueen ulkopuolelle. Kallialan AP-alueilla liikenteen aiheuttamat melu- ja tärinähaitat tulee tutkia tarkemmin yksityiskohtaisemman kaavoituksen yhteydessä. 11. Teleliikenteen mastoja alueelle sijoitettaessa on maisemalliset arvot otettava erityisesti huomioon ja vältettävä uusien mastojen rakentamista maisemallisesti hallitseviin ja näkyviin paikkoihin. 12. Osallistumisen, vuorovaikutuksen ja vaikutusten arvioinnin osalta ei ole huomautettavaa. 13. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on kokonaisuudessaan otettu huomioon. Kyläasutuksen, siihen liittyvien muiden toimintojen ja rantarakentamisen sijoittamista arvokkaaseen ympäristöön tulee vielä tarkistaa. 14. Osayleiskaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen on tarpeen järjestää viranomaisneuvottelu. 2 Pirkanmaan maakuntamuseo 1. Suunnitelma on tavoitteiltaan ilahduttavan oikeansuuntainen kulttuuriympäristöjen kannalta. 2. Merkinnän /s määräystä esitetään tarkistettavaksi seuraavalla tavalla: alueen kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja ympäristön ominaispiirteiden säilyminen tulee turvata. Rakennuksiin tehtävät muutokset eivät saa vaarantaa rakennusten kulttuurihistoriallisia arvoja. 3. Uudisrakentamisalueista Kallialan koulun luoteispuolella oleva alue sijoittuu maisemallisesti vaativaan paikkaan rajautuen MA-peltoalueeseen. Rakennetun ja avoimen maiseman rajapinta tulee suunnitella huolellisesti. 4. Kaava-aluetta koskevassa maisemanhoitosuunnitelmassa (Mirkka Niemi 13.5.2003) on Osikkaanmäen metsäsaareke määritelty tärkeäksi osaksi peltomaiseman ja luonnon monimuotoisuutta. 6. säilyttää luonnontilaisena. 7. Rakentamisen määräksi RA-alueilla määritetään enintään 8 % rakennuspaikan pinta-alasta. Vähimmäisetäisyydet ja määräys rantaviivasta ja kasvillisuudesta samat kuin AO-1-alueilla. 9. Kaavamääräys muutetaan lausunnon mukaiseksi. 10. AP-alueiden kaavamääräykseen lisätään: Liikenteen aiheuttamat melu- ja tärinähaitat tulee tarkemmin tutkia yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. 11. Maininta mastoista liitetään kaavan yleismääräyksiin. 13. Kyläalueiden ja rantarakentamisen osalta tehdään em. muutokset aluemerkintöihin ja kaavamääräyksiin. 2. Määräys täydennetään lausunnon mukaisesti. 3. Alue on osoitettu kaavaluonnoksessa AP-merkinällä, jonka mukaan alue on tarkoitettu suunniteltavaksi tarkemmin esim. asemakaavalla. Kaavaselostukseen lisätään maininta peltomaiseman huomioon ottamisesta alueen rakentamisessa. 4. Osikkaanmäen soveltuvuutta rakentamiseen puolustavat hyvä sijainti keskustaajamaan, liikenneväyliin ja rantaan nähden sekä edullisten rakennuspaikkojen vähäisyys valtakunnallisesti merkittävällä Pyhän Ola-

3(27) Rakentaminen kattaa suuren osan tätä aluetta. Alueen laajuutta tulisi tutkia vielä tarkemmin. Metsän reuna tulee säilyttää ehyenä ja rakentamattomana Rautajoen kartanon suuntaan. 5. RM-alue Kallialan kylärannassa on alueen maisemallisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen kannalta arveluttava ratkaisu. Alueelle laadittu maisemanhoitosuunnitelma ei tue sen rakentamista. Myös RM-alue Pyykkikallion tuntumassa sijoittuu maisemallisesti arkaan paikkaan ja tulee rikkomaan historiallisesti keskeisen Kallialan alueen rantamaisemaa. 6. Rautajoen maisemarakenteen historiallinen ja visuaalinen runko on tieltä avautuva peltomaisema. Sen säilyminen on tärkeää alueen arvojen säilymisen kannalta. Pisimpään viljelyksessä olleiden, lähellä rantaa sijaitsevien viljelysten lisäksi maisemanhoitosuunnitelmassa lähes kaikki rantapellot on merkitty ensisijaisesti viljelykäytössä säilytettäviksi ja rakentamattomiksi alueiksi. Suuri osa keskeisimmistä pelloista on merkitty kaavaan MA-merkinnällä. Museo esittää vielä tarkistettavaksi peltoaluetta koskevia merkintöjä Raipion kylätontin ympärillä sekä Oksojan varressa. 7. Rakennetun ympäristön osalta kaavaselostukseen tulee lisätä yhteenveto kohteiden arvottamisperusteista. Kaavaselostuksen tekstiä (s.29) tulisi tarkentaa niin että käy ilmi, että myös luokkaan 3 kuuluvilla kohteilla on merkitystä alueen historian kannalta ja niiden säilyminen on suotavaa. 8. Kaikki muinaisjäännökset merkitään kaavaan SMmerkinnällä (isoin kirjaimin). Rautajoen ja Alasen kohteet tulee rajata liitekarttojen mukaisesti, muuten kohteet on merkitty oikein. 9. Kaavaselostuksen muinaisjäännösluetteloa on täydennettävä/muutettava lausunnon mukaisesti. 10. Kaava-aluetta koskevat lausunnossa mainitut muinaisjäännösselvitykset tulee lisätä kaavaselostukseen. vin kirkon Rautajoen alueella. Myös Mirkka Niemen opinnäytetyössä osalle selännettä on esitetty rakentamista. Alue on osoitettu kaavaluonnoksessa APmerkinnällä, jonka mukaan alue on tarkoitettu suunniteltavaksi tarkemmin esim. asemakaavalla. Metsän reunan säilyttämiseksi rakentamattomana ja Rautajoen kartanon lähimaiseman turvaamiseksi Osikkaanmäen lännenpuoleisen rinteen kaavamerkintä muutetaan MY:ksi (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja). 5. Alueen maanomistajalla on runsaasti käyttämätöntä rantarakennusoikeutta ja hän on toivonut RM-alueita maatilamatkailutoiminnan kehittämiseksi. Rakennuspaikkojen sijoitus alueelle on sen arvojen takia vaikeaa. Kylärannan RM-1 alue poistetaan kaavaehdotuksesta ja osoitetaan rakennusoikeutta muualle maanomistajan maalle. Pyykkikalliolla on jo olemassa maatilamatkailuun liittyviä rakennuksia, joten alueen lisärakentaminen ei enää oleellisesti heikennä rantamaisemaa. Pyykkikallion RM-alueelle rakentaminen edellyttää asemakaavamuutosta tai poikkeuslupaa, jossa maisemalliset vaikutukset voidaan tarkemmin arvioida. 6. MA-alueiden laajentamista harkitaan ehdotuksen laatimisen yhteydessä. 7. Selostusta täydennetään tältä osin. 8. Aluerajaukset muutetaan lausunnon mukaisesti. Kohdemerkinnät merkitään YM kaavamerkinnöistä annetun asetuksen mukaisella tavalla. 9. Selostusta täydennetään/muutetaan tältä osin. 10. Selostusta täydennetään tältä osin.

4(27) 3 Vammalan kaupunki /sisäinen vastuuyksikköjen palaveri (yhdyskuntasuunnittelu, maaseututoimi, liikuntatoimi, rakennusvalvonta, rakennusosasto, tilakeskus, ympäristönsuojelu) 1. Aiemmin on ollut esillä ulkoilureitin rakentaminen Lousajan kuntoradalta Aarikanvuoren Kuntolaan. Tästä on sittemmin luovuttu, eikä merkitsemiseen kaavassa ole tarvetta. Leirintäalueen siirrolle Vihattulanniemeen ei enää myöskään liene tarvetta. 2. Uusien asuntoalueiden vetovoimaisuuden kannalta tulisi lisätä virkistysalueita ja rantautumispaikkoja. 3. Pyykinpesupaikat tulisi siirtää pois rannalta, etenkin uimarannan läheisyydestä. 4. Heinoon metsästysseura on tehnyt esityksen maan luovuttamisesta HMS:lle entiseen Heinoon kouluun rajoittuvilla alueilla. HMS:lle tulisi luovuttaa vain käyttöoikeus alueisiin. Uhkana nähtiin toiminnan kannattavuus ja mökkialueen jääminen kaupungin hoidettavaksi. Joka tapauksessa kaupungille jäisi vastuu mm. uimarannan turvallisuudesta. 5. Rakennusvalvonnan näkökulmasta Lammentaustanlahden eteläpuolella muutos loma-asunnoista ympärivuotisiksi on kyseenalainen, koska pieni tonttikoko ei mahdollista omakotirakentamista. 1. Kaavakarttaan ei merkitä ulkoilureittejä Vanhankirkonniemeä lukuun ottamatta. 14. Kaavaluonnokseen on merkitty veneilyn tukialueet Pyhän Olavin kirkolle ja Heinooseen. Niiden ohella veneilyä palvele Heinoon metsästysseuran laituri. Vihattulanniemeen on kaavamääräyksen mukaisesti mahdollista rakentaa venevalkama. Yhteiskäyttöisen laiturialueen sijoittamisesta Sastamalan kirkon alueelle on järjestetty neuvottelu seurakunnan ja muiden maanomistajien kanssa. Venepaikkojen osalta tilanne kirkolla vaikuttaa tyydyttävältä nykytilanteessaan, eikä tarvetta venevalkaman merkintään kaavassa ole. 15. Runkoviemärin valmistuessa Heinoon pyykinpesupaikka kannattaa sijoittaa sen varteen sopivaan kohtaan. 16. Alueen käytöstä esitetyt mielipiteet osoittavat, ettei ole perusteltua luovuttaa metsästysseuralle tai kylätoimikunnalle kaupungin omistamaa aluetta lisärakentamista varten. 5. Mainitulla alueella on sekaisin pysyviä asuntoja ja loma-asuntoja. Alueen pohjoisosan kiilamaisista rakennuspaikoista yksi on MRL 116 vastainen (rakennuspaikan vähimmäiskoko 2000 m 2 ) ja sille on hankalaa rakentaa vakituisen asumisen edellyttämää asuinrakennusta, joten on perusteltua muuttaa tämän osalta kaavamerkinnäksi RA-2. Kokonaisuutena alue liittyy Heinoon kylän taaja-asutukseen ja se on helposti liitettävissä keskitettyyn vesi- ja viemäriverkostoon. Rakentamisen määräksi AO-1 alueilla määritetään enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Enintään 25 m 2 rantasaunan etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 10 m ja muun enintään 80 m 2 rakennuksen venevajaa lukuun ottamatta vähintään 20 m. Yli 80 m 2 rakennuksen etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 30 m. Rantaviiva ja kasvillisuus tulee säilyttää luonnontilaisena. Kaavamääräykseen liitetään lisäksi vastaava määräys, kuin on AT/AO-alueilla: Vakituiseen asuinkäyttöön tulevan rakennuspaikan pinta-alan tulee olla vähin-

5(27) 6. Paavin alue voitaisiin lohkoa ja myydä omakotitonteiksi erityisin rakentamisehdoin 7. Ympäristövalvonnan näkökulmasta ei kaavaluonnoksessa ole erityistä huomautettavaa. Kaupungin tulisi varautua vesihuoltolain 10 vuoden siirtymäaikaan ja suunnitella tuleva viemäröinti sitovasti, jotta maanomistajat ja rakentajat voisivat ennakoida tilannetta. 8. Maaseututoimen näkökulmasta peltojen metsittämiseen ei liene tarvetta, koska pelto nykyisellään ja tulevaisuudessakin tuottaa metsää paremmin. Kaava mahdollistaa todellisia rakentamispaineita vastaavan rakentamisen. 9. Tulisi harkita päällystyskieltoa historiallisella tiellä. tään 5000 m 2. Mikäli rakennukset kytketään keskitettyyn viemärijärjestelmään, rakennuspaikan pinta-ala voi olla pienempi, kuitenkin vähintään 2000 m 2. 6. Kaavaluonnos mahdollistaa Paavin alueen jaon omakotitonteiksi. 7. Tieto välitetään Vammalan Vedelle. 8. Kaavaluonnos on pyritty laatimaan niin, että turvataan maatalouselinkeinojen jatkuminen alueella. 9. Sorapintainen tie sopii historialliseen maisemaan. Sitovaan kaavamääräykseen tien päällystyksestä ei kuitenkaan ole tarvetta. Nro Huomautuksen antaja ja huomautus Tilanumero ja kaavanlaatijan vastine 1 Antti Jokinen 1. Kaavaluonnoksessa esitetyt rakennuspaikat ovat joko melualueella tai hankalan matkan päässä sekä huonosti kunnallistekniikan rakentamisen kannalta. Miksi kaavanlaatija näkee kaavalla olevan vain vähäisiä vaikutuksia koko kaupungin tai sen keskustaajaman kokonaisrakenteeseen? Miksi pelloille ei saa rakentaa Iisan alueen tavoin? 2. Uutta yritys- tai kaupallista toimintaa on alueelle esitetty todella vähän. 1980-luvun yleiskaavaa voisi noudattaa joiltakin osin. Kaupungilla ei ole ollut esittää uusille kauppapaikoille kunnon tonttia. 3. Rantarakentamista esitetään kaavassa niukasti. Tasapuolinen maanomistajain kohtelu ei toteudu. Yhtenä kaavan tavoitteista oli osoittaa omarantaisia asuntotontteja, onko yhtään uutta? Esim. kaupungin omistamaa Vihattulanniemen aluetta voisi hyödyntää. 1. Kaavaluonnoksessa uusia asuinalueita nimenomaan ei ole esitetty melualueille. Uusien rakennuspaikkojen sijoittamisessa on otettu huomioon kunnallistekniikan hyödyntämismahdollisuudet. Kaava-alueen nykyinen asukasmäärä on n. 400, eikä siihen sisälly lainkaan merkittäviä taajama-alueita kaava-alue on luonteeltaan maaseutumainen. Iisan alue sisältyy kaupungin keskustaajaman asemakaavoitettuun alueeseen, eikä sillä ole enää ollut merkitystä yhtenäisenä maatalousalueena. 2. Kaupunginvaltuuston hyväksymien tavoitteiden mukaisesti asutus tukeutuu nykyiseen palveluverkkoon. Maantie 249 varteen on osoitettu työpaikka-alue paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa, pienteollisuutta ja asukkaita palvelevien palveluyritysten rakentamista varten. Pienimuotoista työ- ja palvelutoimintaa voi sijoittua myös kyläalueille. Kaupunki ehdotti Pirkanmaan osuuskaupan tonttineuvottelujen yhteydessä 17 eri tonttivaihtoehtoa, myös kaupungin pohjoispuolelta. Ainoastaan kolme näistä, kaikki kaupungin ydinkeskustan alueelta, herättivät kiinnostusta. 3. Kaava-alueella on nykyisellään keskimäärin 8,2 rantarakennuspaikkaa/muunnettu rantakilometri, mikä jo ylittää ympäristöhallinnon ohjeellisen tehokkuuden. Uusia rantatontteja on löydettävissä vain niiden maanomistajien mailta, jotka eivät kantatilatarkastelun perusteella jo ole käyttäneet rakennusoikeuttaan.