1 (16) Toimielimet Kontiolahti-konsernin tytäryhteisöt Pääkirjanpitäjä TALOUSSUUNNITELMAN 2018-2020 LAADINTAET Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle talousarvio. Talousarviovuosi on ensimmäinen vähintään kolmea vuotta koskevassa taloussuunnitelmassa. Kontiolahden kunnan sisäisen valvonnan ohjeiden kohdan 2.1. mukaan kunnanhallitus antaa taloussuunnitelman laatimisohjeet raameineen. Laatimisohjeissa määritellään talousarvion ja suunnitelman puitteet, laskentaperusteet, suunnitelmatekstien ohjeistus sekä aikataulu. Yleinen taloudellinen kehitys Suomen Pankki arvioi, että maailmantalous kasvaa reilun 3 prosentin vauhtia vuosina 2017 2019. Euroalueen, Iso-Britannian, Ruotsin, Tanska ja Yhdysvaltain talouskasvu jatkuu koko ennustejakson melko nopeana. Kiinassa kasvu hidastuu hallitusti ja vaimentaa maailmantalouden kehitystä ennustejakson loppupuolella. Öljyn hinnan nousu kiihdyttää inflaatiota vuonna 2017 mutta tukee samalla Venäjän talouden elpymistä. Suomen Pankin ennusteen mukaan noususuhdanne on käynnistynyt Suomessa selvästi monia muita eurooppalaisia maita myöhemmin. Talouskasvu on ollut hyvää kuluvan vuoden alkupuolella. Aiemmin vain kulutukseen ja investointeihin nojannut kasvu on laajentunut nyt myös vientiin. Rakentamisen suhdanne on vahvistunut ja kulutus kasvanut ripeästi, samaan aikaan kotitalouksien kulutusmenot ovat kuitenkin olleet tuloja suuremmat ja velkaantuminen on jatkunut. Suomen Pankin ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa 2,1 prosenttia vuonna 2017, 1,7 prosenttia vuonna 2018 ja 1,4 prosenttia vuonna 2019. Ennustejakson loppua kohti hidastuva talouskasvu kuvastaa Suomen talouden heikkoja rakenteellisia tekijöitä, jotka painavat kasvupotentiaalia. Inflaatio kiihtyy mutta jää koko ennustejakson ajalla hitaammaksi kuin muualla euroalueella.
2 (16) Viennin vahvistumisesta huolimatta Suomen talouskasvu on pääasiassa yksityisen kulutuksen ja investointien varassa. Yksityisen kulutuksen kasvua tukevat erityisesti työllisyystilanteen paraneminen ja ostovoiman koheneminen mutta myös kotitalouksien velkaantuminen, kun matalat korot ja kuluttajien vahva luottamus kannustavat kotitalouksia kuluttamaan. Työllisyyden odotetaan edelleen paranevan ennustejaksolla suhdannetilanteen ansiosta, mutta sen kasvua rajoittavat työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ja työn tarjontarajoitteet. Väestörakenteen muutos hidastaa sekä työvoiman että työllisten määrän suurenemista ennustevuosina. Suhdannetilanteen paraneminen ei kuitenkaan riitä kohentamaan julkisen talouden tilaa. Vuosina 2018 2019 verotus on kiristymässä, mutta se ei riitä korjaamaan julkisen talouden rakenteellista alijäämää. Ennustejaksolla 2017 2019 julkisen kulutuksen volyymi supistuu hieman. Julkista kulutusta pienentävät hallituksen säästötoimet sekä työvoimakustannusten väheneminen kilpailukykysopimuksen ja julkisten alojen työllisyyden supistumisen vuoksi. Liikenneväylien korjausvelan vähentämisen ohjelma tukee julkisia investointeja vielä tänä ja ensi vuonna. Kilpailukykysopimukseen liitetyt veronkevennykset ja työnantajien sosiaaliturvamaksujen alennukset heikentävät suoraan julkisen talouden rahoitusasemaa, koska työnantajamaksujen alentamisen ja julkisten alojen työntekijöiden tilapäisen lomarahaleikkauksen tuottamat säästöt eivät riitä täyttämään verojen ja sosiaaliturvamaksujen alentamisen jättämää aukkoa.
3 (16) Kontiolahden oletettu kehityskuva Talouskehitys on vahvasti riippuvainen toimintamenojen hallinnasta. Vastuullinen taloudenhoito on tärkeää, jotta kunnan talous saataisiin kohenemaan. Väestökehityksen oletetaan jatkuvan lähitulevaisuudessa samanlaisena kuin lähimenneisyydessäkin. Väkiluku kasvaa vuosittain noin 1-2 prosentilla ja asutus keskittyy taajamiin. Väestömäärän kehitysarviossa on huomioitu vuoden 2016 lopun tietojen pohjalta ikäryhmittäinen väestörakenne sekä kehitys vuoteen 2020 saakka. Työllisyystilanne on koko valtakunnassa parantunut vuoden 2017 aikana ja ennusteiden mukaan tilanne on kohentumassa edelleen. Kontiolahden työttömyysaste on ollut jo pitkään maakunnan alhaisin ja se on laskenut vuoden 2017 alun aikana hieman. 1995 2013 2014 2015 2016 2017e 2018e 2019e 2020e lapset, 0-6 v 1179 1535 1552 1540 1521 1530 1570 1580 1590 koululaiset, 7-16 v 1789 2164 2199 2243 2216 2220 2230 2240 2250 opiskelijat, 17-24 v 890 1040 1078 1114 1094 1110 1110 1120 1130 työikäiset, 25-64 v 5833 7745 7798 7770 7751 7760 7770 7820 7880 eläkeläiset, 65 - v 1140 1938 2054 2160 2224 2250 2270 2300 2350 10831 14422 14681 14827 14806 14870 14950 15060 15200 Lähde: Tilastokeskus Verotulot ja valtionosuudet Kuntien verotulot ovat voimakkaasti riippuvaisia yleisestä taloudellisesta tilanteesta. Kehyksen verotuloesitys on laskettu voimassa olevilla veroprosenteilla tämän hetkisen ennusteen mukaisesti. Verotulojen kehitys vuodelle 2018 on matalaa. Vuoden 2018 valtionosuuksista on kehystä annettaessa julkaistu ennakkotiedot, joiden perusteella arvio valtionosuuksista on laskettu. Tämän hetkisen tiedon mukaan maakuntauudistus on ajoittumassa vuodelle 2020, jonka myötä kuntien tehtäviä siirtyy maakuntien hoidettavaksi. Samalla kuntien verotulot ja valtionosuudet laskevat. Nämä muutokset on huomioitu kehyksessä.
4 (16) Taloussuunnitelmaprosessi Taloussuunnittelun lähtökohta on se, että ensin valtuusto asettaa tavoitteet tehtävälle ja sen jälkeen määrärahat ja tuloarviot niiden saavuttamiselle. Valtuuston talousarviossa hyväksymät tavoitteet ovat sitovia. Taloussuunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelmassa tulee päättää myös investoinneista ja siitä, miten rahoitustarve katetaan. Taloussuunnitelman valmistelun vaiheet ovat kiteytettävissä seuraavasti: nykytilan arviointi ja analysointi tulevaisuuden näkymien tarkastelu aikaisemmin asetettujen tavoitteiden toteutumisen arviointi käytettävissä olevien resurssien analysointi Taloussuunnitelman laatimisen perusteina ovat uusi valtuuston hyväksymä kuntastrategia, toimialakohtaiset kuntastrategian toteuttamisohjelmat, voimassa oleva taloussuunnitelma, edellisen vuoden tilinpäätös sekä valtuuston mahdolliset kannanotot. Kuntastrategia sisältää kunnan toiminnan pitkän aikavälin strategiset päämäärät ja tavoitteet strategisten päämäärien saavuttamiselle. Talousarviossa esitettyjen toiminnallisten tavoitteiden ja määrärahojen tulee perustua kuntastrategiaan. Kontiolahden kunnan johtamisjärjestelmällä pyritään parantamaan strategista, pitkän aikavälin johtamista. Kunnan toimintaa tarkastellaan ja kehitetään neljästä näkökulmasta, jotka ovat asiakkaat ja palvelut, talous, prosessit ja rakenteet ja henkilöstö.
5 (16) Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Talousarvio ja siinä asetettavat toiminnalliset tavoitteet ovat osa kunnan ohjausjärjestelmää. Toiminnallisten tavoitteiden määrittelyssä tulee ottaa huomioon Kontiolahden kuntastrategia. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet tulee määritellä siten, että niiden kautta edistetään kuntastrategian strategisten päämäärien ja päämäärien tavoitteiden toteutumista. Ohjeet toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden määrittämiselle: 1. Käykää läpi kuntastrategiasta vahvuudet, kehittämiskohteet, mahdollisuudet uhat, strategiset päämäärät ja päämäärien tavoitteet. Lisäksi tarkistakaa oman tehtävän (yksikköjen) toiminta-ajatus. 2. Toiminnalliset tavoitteet tulee asettaa neljälle näkökulmalle: Asiakkaat ja palvelut - edustaa kuntalaisen ja asiakkaan näkökulmaa Talous - edustaa resurssien hallinnan näkökulmaa Prosessit ja rakenteet - edustaa organisaation sisäisen suorituskyvyn, tehokkuuden ja toimivuuden näkökulmaa Henkilöstö - -edustaa henkilöstön ja työyhteisön näkökulmaa 3. Jokaiselle näkökulmalle tulee asettaa 1-5 toiminnallista tavoitetta. 4. Tavoitteilla tulee olla toimintaa ohjaava merkitys, yhteys vuositasolla resursseihin ja kuntastrategiaan. Lisäksi tehtävällä (yksiköllä) tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen. 5. Jokaiselle toiminnalliselle tavoitteelle tulee asettaa mittari ja tunnusluku (mittarin tavoite). Tavoitteiden saavuttamista kuvataan ja arvioidaan mittareiden ja tunnuslukujen avulla.
6 (16) Taloussuunnitelmakehys Vuoden 2016 tilinpäätös oli ylijäämäinen, vuoden 2017 ennuste on alijäämäinen. Taloussuunnitelmakausi 2018 2020 on alijäämäinen. Toimintamenojen kasvun hillitseminen on ensiarvoisen tärkeässä asemassa kunnan talouskehityksen kannalta. Talousarviokehys on tiukka ja siitä huolimatta tulevat tilikaudet ovat toteutumassa negatiivisina. Suunnitelmakauden investointipaineet ovat mittavat eikä vuosikate riitä niiden rahoittamiseen, joten lainakannan kasvu jatkuu. Kaikkien lautakuntien tulee laatia taloussuunnitelmansa vuosille 2018 2020 vastuullisesti. Vuoden 2018 kehyksessä toimintamenojen pohja-arviona on vuoden 2017 ensimmäisen osavuosiraportin mukainen toimintamenojen määrä, jota on tarkennettu vuodelle 2018 kohdistuvilla muutosarvioilla. Kunta-alan palkankorotuksista ei ole vielä tarkkaa tietoa, sopimuskausi on päättymässä tammikuussa 2018. Palkankorotuksiin on varattu alustavan arvion mukaan 1 prosentin korotusvara. Muiden ulkoisten toimintamenojen kehyskorotus on 0 prosenttia. Myös ulkoisten toimintatulojen kehyskorotus on 0 prosenttia. Sivistyslautakunnalle on tehty euromääräisiä kehyskorotuksia, jotka liittyvät toimintojen järjestämiseen mm. uusien ryhmien, uusien sopimuksien ja uusien yksiköiden muodossa. SiunSoten maksuosuuteen on alustavasti varattu 400.000 euron korotus ennakkolaskelmien mukaisesti. Tehtäväkohtaiset menojen ja tulojen kehyskorjaukset vuodelle 2018 selviävät liitteenä olevasta tehtäväkohtaisesta sisäisestä ja ulkoisesta toimintameno- ja tulokehyksestä. Sisäisten menojen ja tulojen osalta on laadittu oma kehys. Lautakunnittain laadittujen talousarvioesitysten tulee olla raamissa siten, että lautakunnan netto yhteensä ei ylitä raamia. Annettuja korotusvaroja voidaan siis jakaa tehtävien kesken lautakunnan sisällä, huolehtien siitä ettei lautakunnan netto yhteensä ylitä raamia. Toimintatulojen mahdollisimman realistiseen arvioon tulee kiinnittää huomiota, ettei tuloja aliarvioitaisi.
7 (16) Vesihuoltolaitos Kontiolahden kunnanvaltuusto on kokouksessaan 21.6.2010 päättänyt perustaa vesihuoltolaitoksesta muun taseyksikön 1.1.2011 alkaen. Vuodesta 2002 alkaen vesihuoltolaitos on ollut laskennallisesti eriytetty. Muun taseyksikön tavoitteena on sekä lisätä avoimuutta ja läpinäkyvyyttä määräävässä markkina-asemassa olevien liiketoimintojen osalta että hinnoittelun kohtuullisuuden osoittaminen. Vesilaitoksen tuloja ei tule käyttää kunnan muun toiminnan rahoittamiseen. Toisaalta hinnoittelun tulee turvata vesilaitokselle riittävä tulorahoitus ja vakavaraisuus. Kohtuullinen hinnoittelu pitää sisällään korvauksen kunnan liiketoimintaan sijoittamalle pääomalle ja mahdollisuuden varautua tuleviin investointeihin. Eriyttämisen tavoitteena on myös toiminnan tehostaminen ja kustannusvastuun lisääminen. Vesihuoltolain 18 :n mukaan vesihuollon maksujen tulee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa vesihuoltolaitoksen investoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä kohtuullinen tuotto kunnan sijoittamalle pääomalle. Vesilaitoksen investoinnit on arvioitu kehykseen tämän hetkisen arvion pohjalta. Mikäli investoinnit talousarvion laadintavaiheessa osoittautuvat tämä suuremmiksi, on kunnan annettava vesilaitokselle lisää lainaa, jotta se pystyy rahoittamaan investointinsa vuonna 2018. Mahdollinen lisälainan antaminen päätetään kunnanvaltuustossa osana talousarviota.
8 (16) Palkkojen sivukulut Palkoissa ja niiden sivukuluissa käytetään seuraavia arvioita: palkkamenojen kasvu +1 % varhe-maksut +13 % o TA2018 varaus tehdään kertomalla vuoden 2017 toteuma em. prosentilla eläkemenoperusteinen maksu +1 % o TA2018 varaus tehdään kertomalla vuoden 2017 toteuma em. prosentilla sairausvakuutusmaksu 1,20 % tapaturmavakuutusmaksu 0,66 % työttömyysvakuutusmaksu 3,3 % työnantajan KuEL-maksu 16,75 % opettajien eläkevakuutusmaksu 19,95 % Talousarvion palkkamäärärahojen laskenta tapahtuu taloussuunnitteluohjelmassa, jonne kuluvan vuoden palkkatiedot viedään suoraan henkilöstöhallinnon ohjelmasta syyskuun puoliväliin mennessä. Tiedot on tarkistettava osastoilla ja tehtävä tarvittavat korjaukset. Varhe- ja eläkemenoperusteisten maksujen budjetoinnissa on huomioitava, että vuoden 2018 varaus tehdään kertomalla annetulla kertoimella vuoden 2017 toteuma, joka saattaa poiketa vuoden 2017 varauksesta. Henkilöstöohjelma / Koulutussuunnitelma Vuoden 2014 alusta kuntia koskevaan yhteistoimintalakiin tuli velvoite koulutussuunnitelman laatimisesta henkilöstön ammatillisen osaamisen ennakoimiseksi ja kehittämiseksi. Kontiolahden kunnan taloussuunnitelman henkilöstöohjelman yhteyteen laaditaan kunnan koulutussuunnitelma. Koulutussuunnitelma sisältää kuvauksen kunnan henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämistarpeista sekä periaatteet työkyvyttömyys- ja työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työkyvyn ja työmarkkinakelpoisuuden ylläpitämiseksi. Vuosittaisella koulutussuunnittelulla tuetaan henkilöstön osaamista toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Koulutussuunnitelman laadinnasta annetaan tarkemmat ohjeet syyskuun alussa. Koulutussuunnitelma palautetaan samassa aikataulussa talousarvioesitysten kanssa.
9 (16) Investoinnit Käyttömenoksi katsottavan verottoman irtaimen omaisuuden hankintaraja on 10.000 euroa (alv 0). Yli tämän maksavat hyödykkeet ovat aktivoitavia ja ne kuuluvat investointiosaan. Aktivointiraja on kustannuspaikkakohtainen. Investointiastetta on jo usean vuoden ajan pyritty laskemaan. Suunnitelmakauden investoinnit ovat kuitenkin jälleen mittavat. Aiemmin vuosille 2018 2019 päätetyistä investoinneista on tehtävä priorisointia painottaen tärkeimpiä kohteita. Tekninen osasto koordinoi talonrakennusinvestoinnit. Avustukset ja projektit Talousarvioesityksiin sisältyvistä avustuksista ja projekteista on toimitettava erillinen liite. Järjestötalojen ylläpitoon, Leppäsen rahastoon ja yrityksille ja yhteisöille liittyvistä avustuksista päättää kunnanhallitus. Yhdistysten ja järjestöjen toimintaan tarkoitetuista avustuksista ja Veikko Kirkisen perinne-, tutkimus- ja opintorahaston käytöstä päättää vapaa-aikalautakunta. Avustuksista kansainväliseen toimintaan päättää kasvatus- ja koulutuslautakunta. Sisäiset erät ja poistot Sisäisten erien osalta on tarkistettava, että menot ja tulot ovat yhtä suuret. Sisäistä katetta ei saa syntyä. Sisäiset menot ovat tulosyksikölle määrärahaa ja myyjälle tuloarvio. Sisäiset erät toimitetaan taloustoimistoon 6.10.2017 mennessä, jonka jälkeen ne syötetään taloussuunnitteluun keskitetysti. Sisäisesti vuokrattavien tilojen osalta on siirrytty ns. päivänarvoon perustuvaan vuokranmääritykseen. Irtaimiston poistot kohdistetaan suoraan ao. tulosyksiköille. Kaikki poistot syötetään keskitetysti taloustoimiston toimesta. Kehykseen poistoista on laitettu alustava arvio, joka voi vielä muuttua talousarvion laadinnan aikana.
10 (16) Suunnitelmatekstit Taloussuunnitelman tekstiosat laaditaan tehtävittäin taloussuunnitteluohjelman budjettikirjan kokoamistoimintoa hyödyntäen. Tekstiosa noudattelee aikaisempaa sisältöä, joka on: TEHTÄVÄ Tehtävään kuuluvat tulosyksiköt luettelo tulosyksiköistä (I-taso) Tehtävän toiminta-ajatus Mitä varten toiminta on olemassa, mikä on keskeinen toimintatapa? Toiminta-ajatus johdettava kunnan strategiasta Taloussuunnitelma 2018-2020 Toimintaympäristö ja sen muutokset Toiminnan painopistealueet talousarvio ja suunnitelmakausille. Mitä halutaan saavuttaa ja/tai missä halutaan onnistua. Toiminnalliset tavoitteet ja niitä tukevat mittarit ja tunnusluvut (mittarin tavoite) Talous (toimintamenot ja -tulot, toimintakate, poistot) Henkilöstöohjelmaa varten toimitetaan erilliset täydennettävät lomakkeet.
11 (16) Konsernin tytäryhteisöt Kontiolahti-konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen tulee toimittaa taloussuunnitelmaa varten lyhyt kuvaus toiminnastaan sekä kuntastrategiasta ja sen neljästä näkökulmasta soveltuvin osin johdetut toiminnalliset tavoitteet, mittarit ja mittarin tavoitetaso vuodelle 2018. Tavoitteiden kirjaamisen ulkoasuna käytetään samaa taulukointia kuin kunnan tehtävien osalta. Tätä varten konserniyhtiöille toimitetaan word-pohja. Konserniyhtiöiden tekstit palautetaan talousjohtajalle 27.10.2017 mennessä. Konserniyhteisöille asetettuja tavoitteita tulee arvioida toimintakertomuksessa sekä muussa raportoinnissa. Näin ollen tulee Kontiolahti konsernin tytäryhteisöissä kiinnittää erityistä huomioita tulevien vuosien tavoitteiden asettamiseen ja tutustua tässä ohjeessa oleviin tavoitteiden ja mittareiden määrittelyä koskevaan osioon. Tavoitteiden toteumaa arvioidaan sekä osavuosiraporttien että toimintakertomuksen yhteydessä. Lisäksi kuntakonsernia sääntelevät pykälät sisältävät määräyksiä konsernin tuloslaskelman, taseen ja rahoituslaskelman laatimisesta. Esitysten palauttaminen Taloussuunnitelmaesitykset palautetaan kunnanhallitukselle 24.10.2017 mennessä. Lautakuntien tulee käsitellä taloussuunnitelmaesitykset 3.11.2017 mennessä. Talousarvion ja -suunnitelman syöttämisestä suunnitteluohjelmaan vastaavat osastot omalta vastuualueeltaan. Määrärahojen syötöt tehdään kymmenien eurojen tarkkuudelle pyöristettyinä. Mahdolliset muutostarpeet organisaatiokaavioon vuodelle 2018 tulee ilmoittaa taloustoimistoon viimeistään 15.9.2017 mennessä.
12 (16) KONTIOLAHDEN KUNNANHALLITUS Jere Penttilä kunnanjohtaja Pauliina Pietikäinen talousjohtaja LIITTEET Taloussuunnitelmakehys tuloslaskelma kunta rahoituslaskelma kunta tulos- ja rahoituslaskelmat vesihuoltolaitos (muu taseyksikkö) lautakuntakohtainen toimintameno- ja -tulokehys Henkilöstöohjelmalomakkeet (toimitetaan erikseen)
13 (16) TULOSLASKELMA Ulkoiset ja sisäiset erät TP TP TA TA TS TS Miljoonaa euroa 2015 2016 1_2017 2018 2019 2020 Toimintatulot + 22,74 23,73 21,23 21,23 21,34 9,49 * m uuto s, % -2,5 4,4-10,6 0,0 0,5-55,5 Toimintamenot - -87,98-90,65-91,53-92,45-92,91-40,88 * m uuto s, % 0,2 3,0 1,0 1,0 0,5-56,0 TOIMINTAKATE -65,24-66,91-70,30-71,22-71,58-31,39 * m uuto s, % 1,2 2,6 5,1 1,3 0,5-56,1 Verotulot + 50,28 50,88 49,95 50,90 52,00 24,90 * m uuto s, % 8,1 1,2-1,8 1,9 2,2-52,1 Valtionosuudet + 22,19 23,86 23,46 22,72 22,80 10,70 * m uuto s, % -0,2 7,5-1,7-3,2 0,4-53,1 Korkotulot + 0,10 0,09 0,08 0,08 0,01 0,01 * m uuto s, % -10,2-14,7-2,1-4,1-85,0 0,0 Muut rahoitustulot + 0,31 0,41 0,39 0,40 0,26 0,26 * m uuto s, % -20,5 29,2-3,0 1,8-34,8 0,0 Korkomenot - -0,93-0,85-0,97-0,95-0,95-0,96 * m uuto s, % -9,3-8,6 14,4-2,2 0,0 1,1 Muut rahoitusmenot - -0,05-0,11-0,13-0,12 0,00 0,00 * m uuto s, % -65,6 128,2-84,4 0,0 0,0 0,0 VUOSIKATE 6,68 7,36 2,48 1,81 2,55 3,52 * m uuto s, % 83,4 10,2-66,2-27,2 40,7 38,4 Poistot ja arvonalentumiset - -4,21-4,08-3,99-3,95-3,80-3,90 * m uuto s, % -0,1-3,1-2,3-1,0-3,8 2,6 Satunnaiset erät +/- 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 * m uuto s, % TILIKAUDEN TULOS 2,46 3,27-1,51-2,14-1,25-0,38 Poistoeron muutos +/- 0,08 0,08 0,08 0,08 0,08 0,08 Varausten muutos +/ - 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Rahastojen muutos +/ - 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 TILIKAUDEN YLI-/ ALIJÄÄMÄ 2,54 3,36-1,43-2,06-1,17-0,30 TUNNUSLUKUJA Kumulatiivinen ali-/ ylijäämä, meuroa 14,4 17,7 16,3 14,3 13,1 12,8 Investoinnit netto, euroa/ asukas 238-314 316 519 430 426 Lainakanta, meuroa 43,62 39,15 39,95 37,75 41,45 45,05 * euroa/asukas 2 943 2 644 2 687 2 525 2 752 2 964 Vuosikate, euroa/asukas 450 497 167 121 169 232 Poistot, euroa/asukas -284-276 -268-264 -262-250 Verotulot, euroa/asukas 3 393 3 436 3 359 3 405 3 453 1 638 Vuosikate % poistoista 158,4 180,2 62,3 45,8 64,4 92,7 Tulovero-% 20,50 20,50 20,50 20,50 20,50 8,03 Yleinen kiinteistövero 0,85 0,85 0,93 0,93 0,93 0,93 Vakituisen asunnon kiinteistövero 0,40 0,40 0,41 0,41 0,41 0,41 Vapaa-ajan asunnon kiinteistövero 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Voimalaitosten kiinteistövero 2,85 3,10 3,10 3,10 3,10 3,10 Asukasluku 14 821 14 806 14 870 14 950 15 060 15 200 *muutos, % 1,00-0,10 % 0,43 % 0,54 % 0,74 % 0,93 %
14 (16) RAHOIT USLASKELMA TP TP TA TA TS TS Miljoonaa euroa 2015 2016 1_2017 2018 2019 2020 Toiminnan rahavirta 6,03 6,98 2,00 1,32 2,06 3,03 Vuosikate 6,68 7,36 2,48 1,81 2,55 3,52 Tulorahoituksen korjauserät -0,64-0,38-0,49-0,49-0,49-0,49 Investointien raha virta -3,53 4,65-4,70-7,76-6,48-6,48 Investointimenot -4,25-4,47-7,24-8,28-7,00-7,00 Rahoitusosuudet investointimenoihin 0,04 0,03 0,12 0,00 0,00 0,00 Pysyvien vastaavien hyödykk. Luovutustul 0,68 9,09 2,42 0,52 0,52 0,52 T oiminna n ja inve stointien rahavirta 2,50 11,62-2,70-6,44-4,42-3,45 Antolaina ukse n muutokset 0,00-0,88 0,00 0,00 0,00 0,00 Antolainasaamisten lisäys 0,00-0,88 0,00 0,00 0,00 0,00 La ina kannan muutokset -0,89-4,47 0,80-2,20 3,70 3,60 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7,50 7,00 8,00 5,00 11,00 11,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -6,89-6,97-7,20-7,20-7,30-7,40 Lyhytaikaisten lainojen muutos -1,50-4,50 0,00 0,00 0,00 0,00 Oman pääoman muutokset 0,06-0,02 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut maksuvalmiuden muutokset 1,06 0,45 0,38 0,39 0,39 0,39 Rahoituksen rahavirta 0,23-4,92 1,18-1,81 4,09 3,99 Rahavaroje n muutos 2,73 6,70-1,52-8,25-0,33 0,54 Kassavarat 31.12. 4,42 11,11 9,59 1,34 1,00 1,54 Kassavarat 1.1. 1,68 4,42 11,11 9,59 1,34 1,00
15 (16) KONTIOLAHDEN VESILAITOS - MUU TASEYKSIKKÖ TULOSLASKELMA TP 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019 TA 2020 Liikevaihto ja muut tuotot 2424456,79 2 221 036 2 221 036 2 232 141 2 243 302 Toimintamenot ja muut kulut -1072220,58-1 083 669-1 083 669-1 089 087-1 094 533 Poistot -455446,09-478 180-480 000-485 000-490 000 Liikeylijäämä 896 790 659 187 657 367 658 054 658 769 Korvaus peruspääomasta -107 982-132 000-132 000-132 000-132 000 Korko- ja rahoituskulut netto -81 327-71 400-65 900-60 400-54 900 Tilikauden yli-/alijäämä 707 481 455 787 459 467 465 654 471 869 RAHOITUSLASKELMA TP 2016 TA 2017 TA 2018 TA 2019 TA 2020 Liikeylijäämä/ -alijäämä 896 790 659 187 657 367 658 054 658 769 Poistot ja arvonalentumiset 455 446 478 180 480 000 485 000 490 000 Sisäiset tuotot ja kulut netto Rahoitustuotot ja-kulut Korvaus peruspääomasta -107 982-132 000-132 000-132 000-132 000 Korko- ja rahoituskulut netto -81 327-71 400-65 900-60 400-54 900 Yhteensä 1 162 927 933 967 939 467 950 654 961 869 Investointien rahavirta -645 755-1 138 000-820 000-820 000-820 000 Investointimenot -645 755-1 258 000-820 000-820 000-820 000 Investointitulot 120 000 0 Toiminnan ja investointien rahavirta 517 172-204 033 119 467 130 654 141 869 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta -137 278-137 280-137 280-137 280-137 280 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 134 422 Vaikutus kunnan rahavaroihin 514 316-341 313-17 813-6 626 4 589
16 (16) Sivukulujen ULKOINEN SISÄINEN Teht. tulo- ja menokehys, (ulk ja sis) TA 1_2017 TA 1_2017 lasku (kiky-sopimus) Tasokorotukset KEHYS KEHYS YHTEENSÄ tehtävä ULKOISET SISÄISET ja palkkojen korotusarvio 1% Ulkoiset 2018 2018 LAUTAKUNNITTAISET KEHYKSET Kunnanhallitus tulot 1 972 310 1 573 650 1 972 310 1 573 650 3 545 960 menot -43 566 485-573 620-11 216-400 000-43 977 701-573 620-44 551 321 toim.kate -41 594 175 1 000 030-42 005 391 1 000 030-41 005 361 Tarkastuslautakunta tulot 0 27 920 0 27 920 27 920 menot -32 340-4 080-32 340-4 080-36 420 toim.kate -32 340 23 840-32 340 23 840-8 500 Sivistyslautakunta tulot 1 971 560 0 0 1 971 560 0 1 971 560 menot -24 941 132-8 311 680-103 748-379 000-25 423 880-8 311 680-33 735 560 toim.kate -22 969 572-8 311 680-23 452 320-8 311 680-31 764 000 Tekninen lautakunta tulot 6 804 904 8 879 670 6 804 904 8 879 670 15 684 574 menot -12 511 117-1 591 860-25 236-12 536 353-1 591 860-14 128 213 toim.kate -5 706 213 7 287 810-5 731 449 7 287 810 1 556 361 KÄYTTÖTALOUS tulot 10 748 774 10 481 240 0 0 10 748 774 10 481 240 21 230 014 YHTEENSÄ menot -81 051 074-10 481 240-140 200-779 000-81 970 274-10 481 240-92 451 514 toim.kate -71 211 074 0-140 200-779 000-71 221 500 0-71 221 500