Talousarvion 2019 ja taloussuunnitelman laadintaohjeet

Transkriptio

1 Talousarvion 2019 ja taloussuunnitelman laadintaohjeet Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnitelmakausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousnäkymät Valtiovarainministeriön talouskatsauksen (kesä 2018) Suomen talouden suhdannenousu jatkuisi vielä vuonna 2018, jonka jälkeen talouskasvu hidastuisi ja jää alle kahteen prosenttiin. Vuonna 2018 BKT odotetaan kasvavan 2,9 %, vuonna 2017 kasvu oli 2,8 %. Talouskasvu on nostanut työvoiman kysyntää ja työllisyys on kasvanut nopeammin kuin vuosiin. Talouden kasvua on tukenut sekä kotimainen kysyntä että ulkomaankauppa. Kotitalouksien kulutuskysyntää rajoittaa reaalisten käytettävissä olevien tulojen hidastuva kasvu. Vuonna 2019 BKT:n kasvun odotetaan hidastuvan 1,8 prosenttiin ja investointien kasvun ennustetaan hidastuvan selvästi vuonna Valtiovarainministeriö julkaisi keväällä 2018 Kuntatalousohjelman vuosille ja kuntatalouden tilaa on arvioitu vuoden 2017 tilinpäätösarviotietojen perusteella. Keväällä oli näkyvissä kuntatalouden tilanteen kohentuminen. Kesällä 2018 valmistui ensimmäiset ennakkotilastot vuoden 2017 verotuksesta ja viimeisimmässä ennakkotilastossa (elokuu 2018) maksuunpantavat kunnallisverot ovat selkeästi ennakoitua alhaisemmat. Elokuun ennakkotilaston mukaan kunnallisveron muutos on negatiivinen. Heikentynyt maksuunpantava vero heijastuu jo vuoden 2018 verotilityksiin ja verotulot tulevat olemaan ennakoitua heikommat. Valtionosuudet ovat pääsääntöisesti laskeneet, vuodelle 2019 on odotettavissa pientä kasvua ennakollisten valtionosuuslaskelmien mukaan. Kunnan talouskehitys on vahvasti riippuvainen toimintamenojen hallinnasta. Toimintamenoissa on ollut kasvua vuosittain. Vuonna 2019 toimintamenoihin vaikuttaa merkittävästi palkkojen sopimuskorotukset sekä kiky sopimuksen päättyminen ja jo päätetyt toiminnalliset muutokset. Vastuullinen taloudenhoito on tärkeää, jotta kunnan talous saadaan kohenemaan. Työllisyystilanne koko valtakunnassa on parantunut viimeisen kahden vuoden aikana ja ennusteiden mukaan tilanne on kohentumassa edelleen. Vuoden vaihteessa Kontiolahdessa työllisyysaste oli maakunnan korkein ja työttömyysaste alhaisin. Työttömyysaste oli heinäkuun lopussa 11,9.

2 Väestökehityksen oletetaan hieman hidastuvan edellisvuosiin nähden. Valtakunnallisesti syntyvyys oli vuonna 2017 kaikkien aikojen matalin. Kontiolahdessa syntyvyys on laskenut aiempiin vuosiin nähden, mutta vuonna 2018 on ollut hienoista kasvua. Syntyvyys on kuitenkin edelleen korkeampaa kuin kuolleisuus e 2019e 2020e 2021e lapset, 0-6 v koululaiset, 7-16 v opiskelijat, v työikäiset, v eläkeläiset, 65- v Taloussuunnitelmaprosessi Talousarviokirjaa uudistetaan uuden kuntastrategian mukaiseksi. Kuntastrategian toteuttamista tukevat toiminnalliset tavoitteet ja mittarit ovat osa taloussuunnitelmaa. Talousarvion toiminnalliset tavoitteet asetetaan kuntastrategian kolmen ympäristön näkökulmasta - Innostavin kasvun ja oppimisen ympäristö - Kehittyvien asumisen ja elämisen ympäristö - Rohkein työnteon ja yrittämisen ympäristö Jokaiselle näkökulmalle tulee asettaa 1-2 tavoitetta. Asetettavat tavoitteet kohdistuvat olennaisiin toimintoihin ja ohjaavat kehittämään toimintatapoja ja siten toiminnan tuloksellisuutta. Tavoitteiden tulee olla selkeitä, jotta niitä voidaan mitata mahdollisimman yksiseliteisillä ja konkreettisilla mittareilla ja menetelmillä. Henkilöstö Palkoissa ja niiden sivukuluissa käytetään seuraavia arvioita: palkkamenojen kasvu +2,2 % sairausvakuutusmaksu 0,8 % tapaturmavakuutusmaksu 0,7 % työttömyysvakuutusmaksu 2,1 % työnantajan KuEL-maksu 17 % opettajien eläkevakuutusmaksu 18 % Vuonna 2019 alkaen uusi työkyvyttömyyseläkemaksu on tarkoitus korvata nykyinen varhaiseläkemenoperusteisen maksun. Työkyvyttömyyseläkemaksu on huomioitu eläkemaksuissa. Eläkemenoperusteisten maksujen arviointikerroin on 1,08 ja eläkemenoperusteiset maksut syötetään keskitetysti taloushallinnosta. Talousarvion palkkamäärärahojen laskenta tapahtuu taloussuunnitteluohjelmassa, jonne kuluvan vuoden palkkatiedot viedään suoraan henkilöstöhallinnon ohjelmasta syyskuun puoliväliin mennessä. Tiedot on tarkistettava osastoilla ja tehtävä tarvittavat korjaukset. Henkilöstöohjelma ja koulutussuunnitelma lähetetään päivitettäväksi osastoille.

3 Sisäiset erät ja poistot Sisäisten erien osalta on tarkistettava, että menot ja tulot ovat yhtä suuret. Sisäistä katetta ei saa syntyä. Sisäiset erät toimitetaan taloustoimistoon mennessä, jonka jälkeen ne syötetään taloussuunnitteluun keskitetysti. Irtaimiston poistot kohdistetaan suoraan ao. tulosyksiköille. Kaikki poistot syötetään keskitetysti taloustoimiston toimesta. Investoinnit Käyttömenoksi katsottavan verottoman irtaimen omaisuuden hankintaraja on euroa (alv 0). Yli tämän maksavat hyödykkeet ovat aktivoitavia ja ne kuuluvat investointiosaan. Aktivointiraja on kustannuspaikkakohtainen. Investointiastetta on jo usean vuoden ajan pyritty laskemaan. Suunnitelmakauden investoinnit ovat kuitenkin jälleen mittavat. Aiemmin vuosille päätetyistä investoinneista on tehtävä priorisointia painottaen tärkeimpiä kohteita. Tekninen osasto koordinoi talonrakennusinvestoinnit. Lautakuntien talousarvioesityksiin tulee sisällyttää myös investointiosaa koskeva esitys. Avustukset ja projektit Talousarvioesityksiin sisältyvistä avustuksista ja projekteista on toimitettava erillinen liite lautakunnittain. Taloussuunnitelmakehys Vuoden 2017 tilinpäätös oli lievästi ylijäämäinen. Vuoden 2018 osalta ennuste on alijäämäinen ja tuloarvio vuodelle 2018 tulee heikentymään entisestään verotulojen kehityksessä tapahtuneen muutoksen vuoksi. Tällä on vaikutukset myös tuleviin vuosiin. Toimintamenojen kasvun hillitseminen on ensiarvoisen tärkeässä asemassa kunnan talouskehityksen kannalta. Talousarviokehyksessä on huomioitu vain seuraavat asiat: - Palkkamenojen kasvu yhteensä noin 1 milj.. Sisältävät sopimuskorotukset, sivukulujen muutokset sekä lomapalkkavelkavarauksen muutoksen. - Toiminnalliset muutokset, joista on tehty päätökset, yhteensä noin 1,4 milj.. - Siun soten maksuosuuteen alustavasti 0,5 milj - Verotuloarviot on tehty nykyisillä veroprosenteilla - Valtionosuusarviossa on käytetty kesäkuun 2018 arviota kunnan valtionosuudesta vuonna 2019 Taloussuunnitelmavuodet ovat alijäämäisiä, vaikka kehyksessä on huomioitu vuosien osalta toimintakatteessa 0 %:n kasvu. Matala vuosikate ei riitä investointien rahoittamiseen, joten lainakanta kasvaa. Kaikkien lautakuntien tulee laatia taloussuunnitelmansa vuosille vastuullisesti.

4 Vuoden 2019 kehyksessä toimintamenojen pohja-arviona on vuoden 2018 ensimmäisen osavuosiraportin mukainen toimintamenojen määrä, jota on tarkennettu vuodelle 2019 kohdistuvilla muutosarvioilla ja jotka on lueteltu edellä. Muutoin ulkoisen toimintakatteen kehyskorotus on 0 prosenttia. Kehyksen verotuloarvioihin liittyy epävarmuutta tulevien vuosien osalta. Syksyn aikana tulee tarkentumaan verotulo- ja valtionosuusarviot myös taloussuunnittelu vuosien osalta. Taloussuunnitelmakehystä tullaan tarvittaessa tarkentamaan syksyn aikana. Taloussuunnitelman laadinnassa voidaan huomioida vain toiminnalliset muutokset, joista on tehty päätökset sekä mahdolliset lainsäädännön muutoksista tulevat muutokset. Uusista menolisäyksistä tulee pidättäytyä. Taloussuunnitelman laadinnassa tulee pyrkiä toimintakatteen alentamiseen. Lautakunnittain laadittujen talousarvioesitysten tulee olla raamissa siten, että lautakunnan toimintakate yhteensä ei ylitä ulkoista kehystä. Annettuja korotusvaroja voidaan siis jakaa tehtävien kesken lautakunnan sisällä, huolehtien siitä ettei lautakunnan netto yhteensä ylitä kehystä. Toimintatulojen mahdollisimman realistiseen arvioon tulee kiinnittää huomiota, ettei tuloja aliarvioitaisi. Rahoituslaskelma käsitellään varsinaisen talousarvioehdotuksen laatimisen yhteydessä. Taloussuunnittelu aikataulu Muutostarpeet organisaatiokaavioon mennessä - Osastojen tulee tarkastaa henkilöstön palkkamäärärahat taloussuunnitteluohjelmasta mennessä - Sisäiset erät mennessä taloustoimistoon - Taloussuunnitelmaesitykset palautetaan mennessä ja lautakuntien tulee käsitellä taloussuunnitelmaesitykset mennessä. Talousarvion ja -suunnitelman syöttämisestä suunnitteluohjelmaan vastaavat osastot omalta vastuualueeltaan. Määrärahojen syötöt tehdään kymmenien eurojen tarkkuudelle pyöristettyinä. KONTIOLAHDEN KUNNANHALLITUS Jere Penttilä kunnanjohtaja Heidi Aho talousjohtaja

5 Liitteet tuloslaskelma ja lautakunnittaiset kehykset Tuloslaskelma 1000 TP 2017 TA 1/2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Muut erät Ali/ylijäämä Kumulatiivinen ali/ylijäämä Investoinnit netto Lainakanta Lainat /asukas Vuosikate /asukas Vuosikate/Poistot % ,7 47,2 78,2 96,1 Tuloveroprosentti 20,5 20,5 20,5 20,5 20,5 Yleinen kiinteistövero 0,93 0,93 0,93 0,93 0,93 Vakituisen asunnon kiinteistövero 0,41 0,41 0,41 0,41 0,41 Muiden asuinrakennusten kiinteistö 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Voimalaitosten kiinteistövero 3,10 3,10 3,10 3,10 3,10 Asukasluku Muutos % TP 2017 TA 2018 TA 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintakate 2,9 % 3,5 % 4,1 % 0,0 % 0,0 % Verotulot -0,2 % 0,5 % 3,9 % 2,8 % 1,8 % Valtionosuudet -2,0 % -1,6 % 2,5 % -0,4 % 0,0 % Rahoituserät -17,9 % 65,8 % -21,4 % 10,0 % 27,3 % Lainakanta -17 % 15 % 5 % 3 % 0 % Asukasluku -0,16 % 0,27 % 0,74 % 0,47 % 0,33 %

6 LAUTAKUNNITTAISET KEHYKSET TA 1/2018 Hlöstökulujen Tasokorotukset TOIMINTAKATE ulkoiset muutokset ulkoiset Ulkoinen kehys Muutos Muutos % Kunnanhallitus ,4 % Tarkastuslautakunta ,0 % Sivistyslautakunta ,2 % Tekninen lautakunta ,0 % ,1 %