Esi- ja perusopetuksen YTE-KÄSIKIRJA ä 6 h k 7 2 m 8 4 A 1 R C 5 L d t V j O f W U Z Ö e y i å P N S X 9 g B 3 o q
Sisältö 1 KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA 1 1.1 Yleinen tuki 1 1.2 Tehostettu tuki 1 1.3 Erityinen tuki 1 2 ESIOPETUKSESTA PERUSOPETUKSEEN LÄHIKOULUPERIAATTEELLA 2 2.1 Nivelvaihe 2 2.2 Koululykkäys, starttiluokka 3 2.3 Pidennetty oppivelvollisuus 3 3 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI PERUSOPETUKSESSA 4 3.1 Kolmiportainen tuki 4 3.2 Yleinen tuki 4 3.2.1 Eriyttäminen 4 3.2.2 Osa-aikainen erityisopetus 5 3.2.3 Tukiopetus 6 3.2.4 Valmistava opetus 6 3.2.5 Joustava perusopetus 6 3.2.6 Peruskoulusta toiselle asteelle 7 3.2.7 Pedagoginen arvio 7 3.3 Tehostettu tuki 8 3.3.1 Pedagoginen selvitys 8 3.4 Erityinen tuki 9 3.4.1 HOJKS 10 3.4.2 Oppiaineen yksilöllistäminen 12 3.4.3 Toiminta-alueittain opiskelu 12 4 TUKEA TARVITSEVAN OPPILAAN ARVIOINTI 13 4.1 Arvioinnin perusteet 13 4.2 Tehostetun tuen oppilaan arviointi 14 4.3 Yksilöllistettyjen oppimäärien arviointi 14 5 OPPIMISESSA JA KOULUKÄYNNISSÄ TUKENA 15 5.1 Apuvälineet 15 5.1.2 Selkokieli 16
5.2 Opintojen järjestäminen erilaisia ongelmatilanteita 17 5.2.1 Oppilaan poissaolojen vaikutus oppimiseen ja koulunkäyntiin 18 5.3 Fyysinen oppimisympäristö 19 5.4 Ryhmämuotoiset interventiot 22 5.4.1 LuKi-taitoja ryhmässä 22 5.4.2 Matematiikkaa ja sosiaalisia taitoja 23 5.4.3 Koulun kerhotoiminta oppilaan tukena: Tuubi-kerho 24 5.5 Kodin ja koulun yhteistyö 26 6 HYVIÄ PEDAGOGISIA KÄYTÄNTÖJÄ 27 6.1 Ideoita eriyttämiseen 27 6.2 Joustavat oppilasryhmittelyt 29 6.3 Pedagoginen ennakointi 31 6.4 Vaihtoehtoinen välitunti 32 6.5 Sosiaalisten taitojen opettaminen 32 6.5.1 Sosiaaliset tarinat ja sarjakuvitettu keskustelu 34 6.5.2 Ratkaisukeskeisyys sosiaalisten taitojen opettamisen apuna 36 6.5.3 Haastava käyttäytyminen 38 7 KOLMIPORTAISEEN TUKEEN LIITTYVÄ KESKEINEN LAKI- JA NORMIPERUSTA 40 LIITTEET 43 LIITE 1 Tehostetusti tukena (alueellisen Kelpo-koulutuksen satoa) 44 LIITE 2 Sensorinen integraatio (koulutuksen satoa) 47 LIITE 3 Välinepakki kouluihin (sensorisen integraation koulutus) 52 LIITE 4 Työkalupakki 54 LIITE 5 Koe- ja läksytilanteisiin liittyviä tukimuotoja 56 LIITE 6 Oppilaan tuen polku 57 LIITE 7 Kolmiportaiseen tukeen liittyvää sanastoa 58
JOHDANTO Jokaisella lapsella on ainutlaatuiset luonteenpiirteet, kiinnostuksen kohteet, kyvyt ja oppimistarpeet. Koulutusjärjestelmät pitäisi suunnitella ja koulutusohjelmat toteuttaa siten, että niissä otetaan huomioon näiden luonteenpiirteiden ja tarpeiden suuri vaihtelevuus. (Salamancan julistus, UNESCO 1994). Jokaisella perusopetuksen oppilaalla on oikeus suorittaa peruskoulun oppimäärä ja saada jatko-opintokelpoisuus. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa tukea oppimiseensa ja koulunkäyntiinsä. Tukea annetaan niin kauan ja sen tasoisena kuin se on tarpeellista. Oppilaalle annettava tuki jaetaan yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Jokaisella tuen tasolla voidaan käyttää kaikkia eri tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätökseen perustuvaa erityisopetusta. Tässä Salon kaupungin esi- ja perusopetukseen laaditussa YTE (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki) -käsikirjassa kuvataan sitä, miten oppimisen ja koulunkäynnin tuki Salon esi- ja perusopetuksessa toteutetaan. Kolmiportaisen tuen toteuttamiseen sisältyy monia lakeihin ja normeihin liittyviä asioita. Tämän lisäksi oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukena on opettajien rajaton mielikuvitus siinä, mitä kaikkia asioita oppilaan tukena voidaan käyttää. Aasta alkaen apuvälineenä aktiivityynyjä ja ööhön loppuen ötökkätutkailua taukotekemisenä. Tässä käsikirjassa esitellään muutamia esimerkkejä erilaisista tuen muodoista. YTE-käsikirjaan on koottu keskeisimmät asiat liittyen kolmiportaiseen tukeen Salon esi- ja perusopetuksessa. Lisätietoja asiasta saa tutustumalla eri toimintayksiköiden (päiväkodit ja koulut) kotisivuihin osoitteissa: www.salo.fi/varhaiskasvatus ja www.salo.fi/perusopetus Oppilashuoltoon liittyvistä asioista saa lisätietoa perehtymällä esi- ja perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaan osoitteessa: www.salo.fi/oppilashuolto Tämä käsikirja on laadittu osana Salon esi- ja perusopetuksen Tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen (Kelpo) -hanketta.
1 KOLMIPORTAINEN TUKI ESIOPETUKSESSA Kolmiportaisen tuen malli on käytössä esi- ja perusopetuksessa. 1.1 Yleinen tuki Yleistä tukea esiopetuksessa annetaan kaikille lapsille. Yhdessä vanhempien kanssa laaditaan lapselle esiopetuksen oppimissuunnitelma. Yleisen tuen tukimuotoja ja -menetelmiä ovat Salon esiopetuksessa mm. toimintaa ohjaavat kuvat, apuvälineet, eriyttäminen, tukiviittomat, strukturoitu päiväjärjestys, ryhmäavustaja ja erityislastentarhanopettajan palvelut. 1.2 Tehostettu tuki Tehostettua tukea lapsi tarvitsee silloin, kun yleinen tuki ei riitä. Lapsen tuen tarvetta ja tukitoimia arvioidaan yhdessä vanhempien kanssa kasvatuskumppaneina. Tehostettua tukea järjestetään lapselle osana hänen tavallista arkeaan päivähoidossa. Ennen tehostettuun tukeen siirtymistä lapselle laaditaan pedagoginen arvio. Pedagoginen arvio käsitellään oppilashuoltoryhmässä ja lapselle laaditaan yhteistyössä huoltajan kanssa oppimissuunnitelma. Osa tehostetusta tuesta muodostuu konsultoivan erityislastentarhanopettajan (kelto) ja muiden yhteistyötahojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Lapsen ja perheen kanssa yhteistyötä tekevät tahot (esim. terveydenhoitajat, kuntoutuksen toteuttajat) voivat osallistua lapsen esiopetuksen työkäytäntöjen arviointiin, lapsen yksilölliseen havainnointiin ja suunnitelmalliseen ohjaukseen sekä uusien työmenetelmien (esimerkiksi toiminnan strukturointi, kuvat, viittomat, pienryhmätoiminta) käyttöönottoon. 1.3 Erityinen tuki Erityistä tukea järjestetään lapselle, jolle tehostettu tuki ei riitä. Ennen erityiseen tukeen siirtymistä lapselle laaditaan pedagoginen selvitys. Erityisestä tuesta tehdään hallintopäätös, päätös on määräaikainen. Erityisen tuen oppilaalle tehdään HOJKS. Yksilöllisemmän kuntoutuksen tarpeessa olevia lapsia varten on Salossa viisi integroitua erityisryhmää, joihin lapset valitaan asiantuntijalausuntojen perusteella. Nämä ryhmät ovat Palometsän, Ollikkalan, Anisten, Metsärinteen ja Aseman päiväkodeissa. Integroitu erityisryhmä on 12 lapsen pienryhmä. Ryhmässä on 3 6-vuotiaita lapsia, joista viisi tarvitsee erityistä tukea ja seitsemän on nk. vertaislapsia. Ryhmän toiminnasta vastaavat erityislastentarhanopettaja ja lastentarhanopettaja yhteistyössä hoitajan ja ryhmäavustajan kanssa. 1
2 Toiminnan tavoitteena on vastata lasten yksilöllisiin, kuntoutuksellisiin ja kehityksellisiin tarpeisiin. Toiminta rakentuu lapsen vahvuuksille ja perustuu tiiviiseen yhteistyöhön vanhempien ja lasta kuntouttavien tahojen kanssa. Päiväkotitoiminnan ja esiopetuksen lisäksi ryhmässä toteutetaan erilaisia kuntouttavia menetelmiä 1 6 lapsen pienryhmissä lasten tarpeiden mukaan. Näitä menetelmiä ovat mm.: kielelliset ja liikunnalliset harjoitusohjelmat (Kili, Mopa, Knill, suujumppa) vuorovaikutusleikkiryhmät tunnetaidot (Askeleittain, Tunnemuksu) satuhieronta Erityisryhmässä käytetään tukiviittomia ja kuvia sanallisen viestin tukena sekä lapsen päivää jäsennetään kuvien avulla (ennustettava arki). Integroidussa erityisryhmässä tavoitteena on, että kaikki lapset kokevat iloa, onnistumisen ja oppimisen riemua turvallisessa ilmapiirissä. 2 ESIOPETUKSESTA PE- RUSOPETUKSEEN LÄHI- KOULUPERIAATTEELLA 2.1 Nivelvaihe Kaikkien esiopetusikäisten lasten kohdalla tehdään oppimisvalmiuden arviointia ja kartoitusta esiopetusvuoden aikana. Mikäli oppilas tarvitsee erityistä tukea koulussa, niin päätöksen erityisestä tuesta tekee sivistystoimen opetuspäällikkö. Ensisijaisesti pyritään siihen, että erityisen tuen hakemus perustuu esiopetuksen ammattilaisten moniammatillisesti laatimaan pedagogiseen selvitykseen. Esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheeseen liittyvät yksityiskohdat on kuvattu Salon esi- ja perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelmissa, jotka ovat saatavilla kaupungin kotisivuilta osoitteesta: www.salo.fi/oppilashuolto Tehostetun ja erityisen tuen piiriin kuuluvien oppilaiden kohdalla nivelvaiheen onnistunut yhteistyö on koulunaloittamisen kannalta erityisen tärkeää. Esiopetuksessa laadittu lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma voi olla pohjana koulussa mahdollisesti laadittaville erilaisille suunnitelmille oppilaan kasvun ja oppimisen tukemiseksi. Koulutulokkaat tutustuvat kouluun keväällä. Vanhempien on mahdollista tutustua kouluun ja saada tietoa oppilashuollon toiminnasta. Perusopetuksen oppilaan ensisijainen koulu on hänelle osoitettu lähikoulu, jossa kaikilla oppilailla on mahdollisuus hyvään oppimispolkuun. Myös erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus opiskella ensisijaisesti omassa lähikoulussaan. Mikäli lähikoulun tarjoaman tuen muodot eivät riitä oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tueksi, niin oppilaalle osoitetaan lähikouluksi sellainen koulu, jossa riittävää tukea on saatavilla. Salossa on kaksi erityiskoulua, Hakastaron ja Meritalon koulut.
2.2 Koululykkäys, starttiluokka Mikäli oppivelvollisuusikäinen oppilas tarvitsee lykkäystä oppivelvollisuutensa aloittamiseen, tulee huoltajien anoa sitä kirjallisesti opetustoimenjohtajalta. Koululykkäys voidaan Salossa toteuttaa starttiluokalla tai käymällä esiopetusta toinen vuosi. Koululykkäys on yksi tehostetun tuen muoto. Starttiluokka on tarkoitettu oppivelvollisuusikäisille lapsille, jotka eivät vielä jostain syystä ole valmiita aloittamaan koulunkäyntiä. Starttiluokalla opetellaan kouluvalmiuksia leikin, liikunnan ja erilaisten elämysten avulla. Starttiluokan toiminnan painopisteenä ovat tieto- ja taitovalmiudet, positiiviset oppimiskokemukset, koulumaisten työskentelymuotojen omaksuminen ja sosiaalisen kehityksen tukeminen. Opetus toteutetaan koulumaisessa luokassa, jossa kuitenkin on myös leikkitilaa. Äidinkielessä ja matematiikassa käytetään soveltuvia oppikirjoja. Starttiluokalla on noin 10 oppilasta ja henkilökuntana toimii erityislastentarhanopettaja ja erityisavustaja. Jokaiselle lapselle laaditaan oma oppimissuunnitelma. Starttiluokan jälkeen oppilaat sijoittuvat pääsääntöisesti oman lähikoulunsa yleisopetuksen ryhmiin. 2.3 Pidennetty oppivelvollisuus Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille tehdään sekä erityisen tuen että pidennetyn oppivelvollisuuden päätökset. Erityisen tuen päätös tehdään heille perusopetuslain 17 4 momentin mukaan. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Lisäksi pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluminen edellyttää seuraavan määritelmän täyttymistä, mikä myös tulee ilmetä lausunnosta: Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Heitä ovat muun muassa näkö- ja kuulovammaiset sekä muutoin ruumiillisesti tai henkisesti vaikeasti vammaiset tai kehityksessään viivästyneet lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Normit edellyttävät, että psykologisessa tai lääketieteellisessä lausunnossa otetaan kantaa yllä mainittuun kahteen asiaan, koska lausunto on päätöksen perustelu. Mikäli huoltajat päätyvät hakemaan lapselleen pidennettyä oppivelvollisuutta niin erityisen tuen hakemus ja asiantuntijalausunto toimitetaan opetuspäällikölle, joka tekee asiasta hallintopäätöksen. 3
4 3 OPPIMISEN JA KOULUN- KÄYNNIN TUKI PERUSOPE- TUKSESSA 3.1 Kolmiportainen tuki Perusopetuslaki korostaa esi- ja perusopetuksen laatua, oppilaan oikeutta hyvään koulupäivään ja opetukseen. Erityisopetus ei ole enää erillinen toimintamuoto, vaan kyseessä on laadukas esi- ja perusopetus, jonka sisään on rakennettu lasta/oppilasta tukeva kolmiportainen tuki. Oppilaalla on oikeus saada yleistä, tehostettua tai erityistä tukea tarpeidensa mukaisesti oppimisen ja koulunkäyntinsä tueksi. Esi- ja perusopetuksen oppilaille annettava tuki jaetaan kolmeen osa-alueeseen: yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Oppilaalla on perusopetuslain mukaan oikeus koko perusopetuksen ajan saada opetussuunnitelman mukaisen opetuksen ohella oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Oppilas saattaa tarvita oppimisessaan ja koulunkäynnissään tukea tilapäisesti tai pitempiaikaisesti. Tuen tarve voi vaihdella vähäisestä vahvempaan tai oppilas voi tarvita monenlaista tukea yhtä aikaa. Koulu auttaa oppilasta erilaisin tukimuodoin, jotka riippuvat vaikeuksien laadusta ja laajuudesta. Tukimuotoja ovat esimerkiksi tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, oppilashuollollinen tuki, avustajapalvelut jne. Monet oppimisvaikeuksia aiheuttavat tekijät voidaan tunnistaa jo ennen koulunkäynnin alkua päivähoidon tai esiopetuksen aikana. Oppimisen tai koulunkäynnin vaikeuksia voi ilmetä myös perusopetuksen aikana. Mitä aikaisemmin oppilas saa tukea, sitä paremmin vältetään vaikeuksien lisääntyminen ja kasautuminen. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaan tilannetta tulee seurata ja aloittaa tuen antaminen heti, kun tarve siihen ilmenee. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa. Tukimuotoja käytetään sekä yksittäin että yhdessä toisiaan täydentävinä. 3.2 Yleinen tuki Yleistä tukea annetaan tarvittaessa kaikille oppilaille. Tuen käytöstä sovitaan yhteistyössä opettajan ja huoltajien kanssa. Yleisen tuen muotoja mm. ovat: eriyttäminen, osa-aikainen erityisopetus ja tukiopetus. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös yleisen tuen aikana. 3.2.1 Eriyttäminen Eriyttäminen on ensisijainen keino ottaa huomioon oppilaiden erilaisuus. Eriyttäessä voidaan muokata oppisisältöjä, oppimisodotuksia, opetusmenetelmiä, työtapoja, opiskelumateriaaleja, aikaa, apuvälineitä, tukea ja ohjausta, läksyjä, arviointia ja opettajien yhteistoimintaa. Käytännön ideoita eriyttämisen toteuttamiseen on luvussa 6.1.
3.2.2 Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus on kaikkien oppilaiden oikeus - oppilaan pääsy osaaikaiseen erityisopetukseen ei edellytä isoja prosesseja, vaan opettajan, erityisopettajan ja huoltajien kanssa käydyt keskustelut riittävät. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan, mikäli oppilas tarvitsee lisätukea oppimiseen. Opetuksen tavoitteena on oppimisen esteiden ennaltaehkäisy ja yksilöllisten oppimisedellytysten varmistaminen monipuolisten opetusmenetelmien avulla. Tavallisimpia syitä erityisopetukseen ovat: puheen ja kielen kehityksen vaikeudet lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan oppimisvaikeudet vaikeudet keskittymisessä tai sosiaalisissa taidoissa Oppilas voi käydä osa-aikaisessa erityisopetuksessa tietyn ajanjakson tai koko lukuvuoden ajan. Opetusta voidaan antaa koulupäivän aikana tai erikseen sovittuna ajankohtana. Mikäli opetusta järjestetään ryhmissä, lukuvuosi-suunnittelussa tulisi ottaa huomioon osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttaminen. Luokka-asteiden lukujärjestysten palkittaminen edesauttaa ryhmien muodostamista yli luokkarajojen. Ryhmien muodostaminen yli luokkarajojen antaa enemmän mahdollisuuksia osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamiseen. Oppilaat saavat myös kokemusta eri-ikäisten kanssa oppimisesta ja saattavat saada jopa uusia kavereita eri luokka-asteilta. Osa-aikaista erityisopetusta antaa joko oppilaan koululla toimiva laaja-alainen erityisopettaja tai useammalla koululla opettava nk. kiertävä erityisopettaja. Kiertävä erityisopettaja työskentelee muutamalla eri alakoululla joko viikoittain tai tehdyn jaksosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelma tehdään yhdessä koulujen opettajien kanssa, huomioiden koulun oppilaiden tuen tarpeet ja opetusjärjestelyt. Suunnitelmaa pyritään tarkistamaan lukuvuoden aikana oppilaiden tuen tarpeiden mukaisesti. Kiertävä erityisopettaja tukee ja auttaa oppilaita kaikilla tuen tasoilla. Yleistä ja ennaltaehkäisevää tukea voidaan järjestää esimerkiksi jakamalla ryhmiä. Erilaisia oppilasryhmittelyjä tehdään etenkin kouluissa, joissa on yhdysluokkia. Jakotunnin ohjelma suunnitellaan yhdessä luokanopettajan kanssa niin, että se tukee luokanopettajan työtä. Erityisopettaja työskentelee tarvittaessa myös oppilaiden kanssa kahden tai erikseen suunnitelluissa ryhmissä. Ryhmät vaihtuvat tuen tarpeen mukaan, esimerkiksi lukuryhmät jossa on eri luokka-asteiden oppilaita. Erityisopettaja osallistuu oppilaiden pedagogisten asiakirjojen laatimiseen. Oppilaille, joiden pedagoginen arvio on käsitelty moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä ja on todettu ettei yleinen tuki riitä, erityisopettaja laatii yhdessä luokanopettajan kanssa oppimissuunnitelman, jonka mukaisesti tehostettua tukea annetaan. Oppimissuunnitelmaan kirjataan toimenpiteet ja seuranta. Oppilaalle jolla on tehos- 5
6 tetun tuen tarvetta esimerkiksi kielen opiskelussa erityisopettaja voi pitää toisen viikkotunnin ja keskittyä opettamaan opiskelustrategioita. Erityisen tuen oppilaalle on laadittu HOJKS, johon kiertävän erityisopettajan osuus oppilaan erityiseen tuen toteuttamiseen on kirjattu. Tuki voi olla oppiainekohtaista tai käyttäytymisen ja opiskelun ohjausta. Puheopetusta annetaan jaksoissa ja keskitytään 1. 3. luokkien oppilaisiin. Kiertävä erityisopettaja pitää myös yhteyttä oppilaiden vanhempiin ja osallistuu oppilaspalavereihin sekä vanhempainiltoihin. 3.2.3 Tukiopetus Tukiopetukseen kaikilla oppilailla on lain mukaan subjektiivinen oikeus. Tukiopetusta annetaan oppilaalle, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissa tai hänellä on muuten lyhytaikainen tuen tarve. Tukiopetukselle on ominaista yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetusta voivat antaa myös muut opettajat kuin oppilaan oma luokanopettaja. Tukiopetus voi olla myös ennakoivaa. 3.2.4 Valmistava opetus Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteena on edistää opetukseen osallistuvan oppilaan tasapainoista kehitystä ja kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä antaa tarvittavat valmiudet perusopetukseen siirtymistä varten. Lisätietoja Salon perusopetukseen valmistavasta opetuksesta: www.salo.fi/kasvatusjakoulutus/perusopetus/perusopetukseenvalmistavaopetus 3.2.5 Joustava perusopetus Perusopetusasetuksen (29.12.2009/1768) mukaan joustavan perusopetuksen (JOPO) toimintaan voidaan ottaa perusopetuksen 7. 9. vuosiluokkien oppilas. Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteena on vähentää perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäistä syrjäytymistä. Joustavan perusopetuksen toimintaan liittyy joustavien toimintatapojen ja opetusmenetelmien käyttö, työpaikkajaksot sekä mahdolliset leirikoulut, opinto- ja työpaikkakäynnit ja koulutuskokeilut. Salossa toimii erillinen, n. 10 oppilaan JOPO-ryhmä Armfeltin koulun yhteydessä. JOPO-luokalle pyritään keväisin maaliskuussa, lisätietoja hakemisesta saa Armfeltin koulun kotisivuilta osoitteesta: www.salo.fi/armfeltinkoulu Joustavaa perusopetusta voidaan toteuttaa myös muiden Salon yläkoulujen opetusryhmien yhteydessä. Joustavaan perusopetukseen siirtymisestä tehdään aina erillinen hallintopäätös (opetuspäällikkö).
3.2.6 Peruskoulusta toiselle asteelle Oppilaiden jatko-opiskeluun liittyviä mahdollisuuksia ja ajatuksia ryhdytään työstämään yläkoulussa varhaisessa vaiheessa, mutta pääpaino jatko-opiskeluvalintojen tekemisessä on yhdeksännellä luokalla. 3.2.7 Pedagoginen arvio Pedagoginen arvio tulee laatia aina ennen kuin oppilas siirretään tehostetulle tuelle. Pedagoginen arvio voidaan laatia tarvittaessa myös muussa yhteydessä. Pedagogisessa arviossa kuvataan: Oppilaat käyvät tutustumassa ryhminä eri koulutusvaihtoehtoihin, koulussa käy vierailijoita eri opiskelupaikoista ja oppilaan on mahdollisuus päästä koulutuskokeiluun häntä kiinnostavaan jatkoopiskelupaikkaan muutamaksi päiväksi tai jopa viikoksi. Oppilaat keskustelevat aktiivisesti oppilaanohjaajan kanssa sekä ryhmässä että yksin opiskeluvaihtoehdoista ja lisäksi heillä on mahdollisuus käyttää työvoimatoimiston ammatinvalintapsykologin palveluja. Jokaiselle oppilaalle pyritään löytämään mielekäs, realistinen ja omia vahvuuksia tukeva jatko-opiskelupaikka. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden kohdalla oppilaanohjaaja ja erityis(luokan)opettaja tekevät tiivistä yhteistyötä jatko-opiskelupaikkaa mietittäessä. Tarvittavat pedagogiset asiakirjat (HOJKS) olisi hyvä päivittää niin, että myös oppilaanohjaaja osallistuisi tähän päivitykseen ja huoltajien tapaamiseen 9. luokalla. Keskustelut mahdollisesta joustavasta valinnasta on hyvä aloittaa hyvissä ajoin. Mikäli oppilas jää yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa, huolehtivat oppilaanohjaajat jatko-ohjauksesta yhdessä etsivän nuorisotyön kanssa. Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne Oppilaan oppimisvalmiudet ja erityistarpeet Arvio jatkotuen tarpeesta ja tukijärjestelyt Oppilaan vahvuudet Oppilaan työskentely- ja sosiaaliset taidot Pedagogisen arvion laatimisen yhteydessä on hyvä kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin: Työskentelytaidot (toiminnan aloittaminen, toiminnan ylläpitäminen, tarkkaavaisuus ja keskittyminen, motivaatio, tavaroista huolehtiminen) Sosiaaliset taidot (käyttäytyminen, suhtautuminen aikuisiin ja kavereihin, kiusaaminen, väkivaltaisuus, kielenkäyttö) Oppimisvaikeudet (osaaminen, läksyt) Oppilaan poissaolot Pedagoginen arvio laaditaan Wilmaan oppilaan tuki -välilehdelle. 7
8 3.3 Tehostettu tuki Pedagogisen arvion moniammatillisessa käsittelyssä päätetään, siirretäänkö oppilas tehostetulle tuelle. Tehostetun tuen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelman laatii oppilaan oma opettaja yhteistyössä huoltajien ja oppilaan kanssa. Tehostetussa tuessa käytetään samoja tukimuotoja kuin yleisessä tuessa. Niitä käytetään kuitenkin intensiivisemmin ja määrältään runsaammin. Tehostetun tuen oppilas voi opiskella tarvittaessa osan oppitunneista myös pienryhmässä. Oppilas voi opiskella tehostetulla tuella tarvittaessa vaikka koko perusopetuksen ajan. Tehostetun tuen riittävyyttä arvioidaan säännöllisesti ja samalla oppimissuunnitelma päivitetään. Seurannassa on hyvä asettaa realistiset aika- ja oppimistavoitteet. Tehostettu tuki poikkeaa yleisestä tuesta mm. tukitoimien määrän ja keston suhteen. Jos tehostettu tuki ei riitä, oppilas voi saada erityistä tukea. Tätä varten tehdään pedagoginen selvitys, johon kootaan oppilaan aikaisemmin saama oppimisen ja koulunkäynnin tuki. 3.3.1 Pedagoginen selvitys Pedagogista selvitystä tarvitaan erityisen tuen päätöstä varten tai erityisen tuen päätöksen purkamiseksi. Pedagoginen selvitys laaditaan myös silloin, kun erityisen tuen päätökseen tehdään muutoksia, esimerkiksi yksilöllistetään oppimääriä tai puretaan yksilöllistämisiä. Pedagoginen selvitys voidaan tarvittaessa tehdä myös kun tarvitaan selvitystä oppilaan oppimisen esteistä. Pedagoginen selvitys laaditaan moniammatillisesti. Moniammatillisuuden vaatimus täyttyy kun paikalla on opettajien, kouluterveydenhuollon, koulupsykologin ja koulukuraattorin edustaja. Huoltajien on hyvä olla myös mukana pedagogisen selvityksen laadinnassa, huoltajia on vähintään kuultava asiassa. Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan: Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tilanne kokonaisuutena Oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksista Oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet Arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea Perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppilaan oppimissuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Pedagoginen selvitys laaditaan Wilmaan oppilaan tuki -välilehdelle.
3.4 Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan oppilaalle, jonka kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityisen tuen tavoitteena on tukea oppilasta kokonaisvaltaisesti ja suunnitelmallisesti niin, että hän voi suorittaa oppivelvollisuutensa sekä saa pohjan peruskoulun jälkeisille opinnoille. Erityiseen tukeen siirrytään kun tehostettu tuki ei oppilaalle riitä. Ennen siirtymistä on laadittava pedagoginen selvitys, jossa eritellään oppilaan saamat tehostetun tuen tukitoimet. Huoltajat tekevät hakemuksen erityisen tuen päätöstä varten. Tukihakemukseen liitetään oppilashuoltoryhmässä käsitelty pedagoginen selvitys ja tarvittaessa asiantuntijalausunto tai sosiaalinen selvitys. loppuun mennessä ja 6.-luokkalaisten erityisen tuen tarkistukset maaliskuun alkuun mennessä. Mikäli tuen tarpeen todetaan jatkuvan (pedagoginen selvitys), tehdään erityisen tuen jatkamisesta päätös. Mikäli erityisen tuen tarpeen todetaan päättyneen, oppilaan erityisen tuen lopettamisesta tehdään päätös. Tällöin oppilas siirtyy saamaan tehostettua tukea. Erityisen tuen päätökseen kirjataan oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkua tai esi- ja perusopetuksen aikana ilman edeltävää tehostetun tuen jaksoa ja pedagogista selvitystä, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön tai vastaavan muun syyn vuoksi voida antaa muuten. Erityisen tuen päätös on opetuspäällikön tekemä hallinnollinen päätös, josta on valitusoikeus. Päätös on aina määräaikainen, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Salossa 2.-luokkalaisten erityisen tuen tarkistukset tehdään huhtikuun 9
3.4.1 HOJKS Erityisen tuen oppilaalle laaditaan HOJKS (henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Periaatteena on ottaa huomioon oppilaan yksilölliset vahvuudet, tarpeet ja mahdollisuudet oppimiseen ja koulunkäyntiin. Opettaja laatii HOJKSin yhteistyössä huoltajien ja oppilaan kanssa. HOJKS tarkistetaan vähintään kerran lukuvuoden aikana. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on opetussuunnitelmaan perustuva pedagoginen asiakirja. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. 10 HOJKSin tulee sisältää seuraavat tiedot: Oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet Oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet Oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät Opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä Oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet Edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi Pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut Erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet Kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/ tai erityisopetuksen ryhmässä Kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä Moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta Oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa
Yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki Suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi Luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt Edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKSiin kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi Kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toiminta-alueittain Edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toimintaalueittain Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista selvitystä ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKSiin ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. HOJKS laaditaan Wilmaan oppilaan tuki -välilehdelle. 11
12 3.4.2 Oppiaineen yksilöllistäminen Oppilaan oppimäärä voidaan tarvittaessa yksilöllistää. Huomattavaa on, että yhdenkin oppiaineen yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen. Esimerkiksi eriyttämisen avulla oppilaan opiskelua voidaan tukea keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin (opiskelun erityiset painoalueet). Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti (vähintään arvosana 5) ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, yhden tai useamman oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Jokaisen oppiaineen kohdalla yksilöllistämistarve arvioidaan erikseen. Jos yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea näissä asioissa muilla sopivilla tavoilla. Oppilaalle ja huoltajalle tulee selvittää yksilöllistettyjen oppimäärien mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrittelemistä hänen omien edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia. Jos oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan, merkitään kyseinen oppiaine todistuksessa *-merkillä. Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti. Niiden oppiaineiden, joissa oppilaan oppimäärä on yksilöllistetty, tavoitteet, keskeiset sisällöt, oppilaan edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan oppilaan HOJKSissa. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaavat opettajat laativat yhdessä edellä mainitut HOJKSin sisällöt. Oppilaan opiskelua tuetaan lisäksi sopivilla opiskelumateriaaleilla, -välineillä ja -menetelmillä sekä pedagogisilla järjestelyillä. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan m vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat 8 syyt. Vapauttamisesta tehdään hallintopäätös (rehtori). ä t Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti vapautettu jonkin aineen opiskelusta, tulee järjestää vastaavasti muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. h 3.4.3 Toiminta-alueittain opiskelu 7 Oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi opetus 5 voidaan oppiainejaon sijasta järjestää toiminta-alueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen d taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet tulee jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. k 4 V j
Toiminta-alueittain opiskelua voidaan toteuttaa missä tahansa erityisluokassa, myös yleisopetuksen koulun erityisopetuksen ryhmässä. Salossa Hakastaron ja Marian koulussa on erityisosaamista toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseen. C y f Ö eå i W U A L P N S g B 4 TUKEA TARVITSEVAN OPPILAAN ARVIOINTI 4.1 Arvioinnin perusteet Arvioinnin kohteena on opetussuunnitelman (2004) mukaan on oppilaan oppiminen ja sen edistyminen sekä työskentely. Myös oppilaan käyttäytymistä tulee arvioida. Käyttäytymisen arviointi ei kuitenkaan ole osa oppiaineen arviointia, joten käyttäytyminen ei vaikuta oppiaineesta saatuun arvosanaan. Arvioinnin tarkoitus on auttaa oppilasta suuntaamaan opiskeluaan oikein ja kehittämään opiskelutaitojaan. Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös niitä oppilaita, joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioinnissa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa (tarvittaessa esimerkiksi suulliset kokeet, lisäaika kokeissa, yksilölliset oppimisja koetehtävät, opiskeltavan alueen jakaminen pienempiin kokonaisuuksiin). Oppilaalla tulee olla mahdollisuus tarvittaessa käyttää teknisiä apuvälineitä, avustajaa ja tulkkia. Tuetusti tehty koe on samanarvoinen kuin perinteisesti suoritettu koe. Opetussuunnitelman perusteissa määrätään, että arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Tuen käyttö qesimerkiksi koetilanteessa ei siis saa alentaa oppilaan arvosanaa. 13
4.2 Tehostetun tuen oppilaan arviointi Jos oppilaalle ei ole määritelty opiskelun erityisiä painoalueita, opettaja käyttää arvioinnissa monipuolisia menetelmiä, joilla oppilas voi osoittaa osaamisensa mahdollisimman hyvin ja voi tarvittaessa merkitä kirjalliseen kokeeseen keskeisten ydinasioiden tehtävät, joiden tekemiseen oppilasta ohjataan keskittymään. Mikäli oppilaalle tehostetun (tai erityisen) tuen aikana käytetään tukimuotona opiskelun suuntaamista erityisten painoalueiden opiskeluun, voi oppilas antaa erilaisia näyttöjä osaamisestaan ja hänellä voi olla kokeita, jotka keskittyvät näihin painoalueisiin. Nämä erityiset painoalueet määritellään oppilaan oppimissuunnitelmassa (erityisen tuen aikana HOJKSissa). Tavoitteena on auttaa oppilasta ottamaan haltuun opinnoissa etenemisen kannalta välttämättömät sisällöt. Keskittymällä olennaiseen oppilaalle jää enemmän voimavaroja vahvistaa oppimaan oppimisen taitojaan. Opiskelun erityisiin painoalueisiin keskittynyt opetus on useimmiten luonteeltaan väliaikainen ratkaisu ja opetuksen sisältöjä lisätään oppilaan edistymisen mukaan. 4.3 Yksilöllistettyjen oppimäärien arviointi Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia HOJKSissa määriteltyihin oppilaalle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteisiin yksilöllistetyissä oppimäärissä. Oppilaan suorituksia ei myöskään verrata muiden oppilaiden suorituksiin. Yksilöllistetyt oppiaineet merkitään oppilaan todistuksessa *-merkillä. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviointia kaikilla vuosiluokilla. 14 Opiskelun erityiset painoalueet muodostetaan opetussuunnitelmassa määritellyistä, oman vuosiluokan kaikkein keskeisimmistä sisällöistä eli ns. ydinsisällöistä. Oppilas pyrkii oman vuosiluokkansa tavoitteisiin eli tavoitteet eivät voi olla esimerkiksi alempien vuosiluokkien tavoitteita. Painoalueittain tapahtuva opiskelu on eri asia kuin yksilöllistäminen, joka voidaan tehdä vain erityisen tuen aikana.
5 OPPIMISESSA JA KOULU- KÄYNNISSÄ TUKENA 5.1 Apuvälineet Perusopetuslain 31 mukaan vammaisella tai muulla erityistä tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät erityiset apuvälineet. Opetuksen järjestäjä on velvollinen järjestämään koulussa käytettävät koulu- ja luokkakohtaiset erityiset apuvälineet. Tällaisia voivat olla esimerkiksi opetusvälineisiin ja oppimateriaaleihin kuuluvat kommunikointia tukevat materiaalit ja välineet ja koulussa liikkumista helpottavat hissit, kaiteet, luiskat sekä erilaiset pulpetit ja tuolit. Apuvälineitä on olemassa hyvin monenlaisia, osa voi olla hyvinkin helposti hankittavissa ja hyöty oppilaalle voi olla merkittävä. Tietokoneella kirjoittaminen käsin kirjoittamisen sijaan voi auttaa, jos käden ja silmän yhteistyössä on ongelmia ja käsin kirjoittaminen on joistakin syystä oppilaalle työlästä. Tietokoneisiin on nykyisin tarjolla monenlaisia ohjelmia ja sovelluksia, joista voi olla tukea oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin. Oikolukuohjelman avulla kirjoittamisessa sattuneet virheet on helppo löytää ja korjata. Puhesynteesi voi vielä helpottaa lisää oikeinkirjoitusta. Ennakoiva tekstinsyöttö voi myös olla hyödyllinen. Lukemisen ja kirjoittamisen hitaudessa voi olla apua Audacity-ilmaisohjelmasta. Audacityllä voi esimerkiksi sanella itselleen äänimuistiinpanot, jotka voi siirtää halutessaan mp3-soittimeen tai kännykkään. Lukemisen apuvälineinä voidaan käyttää myös suurentavia lukutelevisioita ja suurennuslaseja. Suurennetulla kirjasinkoolla tai rivivälillä, lukuaukolla, lukutikulla tai tekstin ja taustan suurella kontrastierolla voidaan myös helpottaa lukemista. Hidas kirjoittaja voi tehdä myös kuvamuistiinpanoja esimerkiksi kameralla, videokameralla, kännykkäkameralla tai kannettavan tietokoneen webkameralla. Äänikirjoista voi olla apua lukihäiriössä, jos lukeminen kirjasta on hidasta, työlästä tai virhealtista. Valtion erikoiskirjasto Celia myy ja lainaa kaikenlaista kirjallisuutta äänikirjoina mm. oppikirjoja. Osa oppilaista saattaa tarvita apua karkea- ja hienomotorisissa taidoissa. Oikean kynäotteen oppimisessa ja ylläpitämisessä saattavat auttaa erilaiset kynätuet. Erityissakset saattavat auttaa saksiotteessa ja saksilla leikkaamisessa. Motorisissa pulmissa oppilaan apuna voi olla myös erikoishiiri, suuret näppäimet ja tarrakirjaimet. Ajanhallinnassa voidaan apuvälineinä käyttää mm. kännyköiden ja kommunikaattorien kalenteritoimintoja ja erilaisia muistuttimia. Huonokuuloisen tai kuulovammaisen lapsen apuvälineistä saa lisätietoa lähteissä olevasta linkistä. Liitteessä 3 on lista apuvälineistä, joista saattaa olla oppillaalle apua muun muassa keskittymisessä. 15
Lähteet ja lisätietoa: Riitta Hämäläinen, Pirjo-Liisa Kotiranta, Marja-Sisko Paloneva ja Airi Valkama: Apuvälineitä erilaisen oppijan arkeen äänikirjasta älykynään, läppäristä lankakerään, nauhurista navigaattoriin. Erilaisten oppijoiden liitto 2010. www.celia.fi www.waasa.fi/pklt/liitteet/kv-lapsi%20koulussa.pdf Tekstin ulkoasuun liittyviä huomioitavia asioita: Leipätekstiin käytetään päätteellisiä fontteja (esim. Garamond) Kappaleiden väliin jätetään tyhjä rivi Teksti tasataan vasempaan reunaan, oikea reuna jätetään liehuksi, tällöin tekstiä on helpompi lukea ja seurata Rivin pituus on 50-60 merkkiä 16 5.1.2 Selkokieli Lähteet ja lisätietoa: Selkokieli on suomen kielen muoto, www.papunet.net/selkokeskus C joka on mukautettu sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä luettavammaksi ja ymmärrettävämmäksi. Se on suunnattu ihmisille, joilla mon vaikeuksia lukea ja/tai ymmärtää yleiskieltä. Selkokieli on tarkoitettu henkilöille, joiden on hankala lukea pitkiä ja vaikeita tekstejä. Selkokieli voi toimia 8 y t f g apuvälineenä niille oppilaille, joille selkeäkin yleiskieli ä Ö i on liian vaikeaa. Selkokielestä voivat hyötyä myös maahanmuuttajataustaiset oppilaat. e Selkomateriaali on usein valmistettu suoraan tietylle kohderyhmälle, jolloin W h aiheissa ja sanastossa on huomioitu k kohderyhmän osaaminen ja tarpeet. 4 U å B 7 Selkotekstin laadinnassa on hyvä huomioida seuraavat 5asiat: j A Mitä haluat sanoa? L P Kenelle kirjoitat? Yksi tärkeä asia/lause Tekstin loogisuus Positiivinen kieli d V Passiivin ja lauseenvastikkeen N S q käytön välttäminen
5.2 Opintojen järjestäminen erilaisia ongelmatilanteita Perusopetuslain 18 antaa mahdollisuuden järjestää oppilaan opiskelu toisin tietyissä tilanteissa. Päätös erityisistä opetusjärjestelyistä tehdään tapauskohtaisesti. Tarvittaessa oppilas voi edetä opinnoissa oman opinto-ohjelman mukaisesti (11 3 mom.) Nämä kaksi edellä mainittua lainkohtaa ovat usein keskeisiä, kun oppilaan opintoja joudutaan järjestämään toisin tai tavanomaista joustavammin. Oppilaan opiskelu ja arviointi voidaan järjestää toisin kuin mitä laissa tai sen nojalla säädetään ja määrätään (ops) seuraavissa tilanteissa: Oppilaalla on joltain osin ennestään perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, oppilas hallitsee esimerkiksi vieraan kielen -> ko. oppitunnit voidaan käyttää muun oppiaineen opetukseen Oppimäärän suorittaminen on joltakin osin kohtuutonta ottaen huomioon aiemmat opinnot -> voidaan vapauttaa oppiaineen oppimäärän opiskelusta Oppilaan sairaus edellyttää poikkeavia opetusjärjestelyitä Erityisistä opetusjärjestelyistä tehdään hallintopäätös (opetuspäällikkö) ja huoltajaa on kuultava. Em. järjestelyä saatetaan tarvita esimerkiksi tilanteissa, joissa oppilas on muuttanut ulkomailta takaisin Suomeen, oppilas on erityislahjakas, tai oppilaan sairaudesta tai vammasta johtuen. Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan edellyttää seuraavaa: Paikallisessa ops:ssa on päätetty, että opiskelu on mahdollista toteuttaa myös oman opinto-ohjelman mukaisesti. Mikäli tätä asiaa ei ole paikalliseen opetussuunnitelmaan kirjattu, niin päätös asiasta voidaan tehdä myös perusopetuslain 18 :n mukaisesti Oman opinto-ohjelman mukaan etenemisestä tehdään hallintopäätös Oppilaan opintokokonaisuudet muodostetaan oppiaineiden tai aineryhmien oppimääristä Oppilas voi opiskella oman ryhmänsä mukana ja hän on tietyllä vuosiluokalla, mutta hänen etenemisensä ei ole sidottu ko. vuosiluokan tavoitteisiin Opiskeluaikaa on mahdollista varioida Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarvittavat asiat kirjataan HOJKSiin Oppilas saa lukuvuoden päätteeksi todistuksen hyväksytysti suorittamistaan opinnoista ja siirtyy seuraavalle luokalle. Seuraavana lukuvuonna opinnot jatkuvat siitä, mihin ne ovat jääneet Oppilasta ei jätetä luokalle 17
5.2.1 Oppilaan poissaolojen vaikutus oppimiseen ja koulunkäyntiin Ei ole olemassa tiettyä normia sille, että tietty määrä poissaoloja johtaisi automaattisesti luokalle jäämiseen. Oppilas voidaan jättää luokalle (PoA 11 2 mom), jos vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on hylätty (arvosana 4), eikä hän erillisessä kokeessakaan osoita saavuttaneensa hyväksyttäviä tietoja ja taitoja (ns. ehtolaiskoe). Oppilas voidaan myös jättää luokalle yleisen huonon koulumenestyksen vuoksi (PoA 11 2 mom), esimerkiksi jos oppilaalla on useissa oppiaineissa tiedot ja taidot välttäviä (arvosana 5). Mitä tehdä, kun oppilaalla on paljon poissaoloja sairauden vuoksi? Sovitaan huoltajan ja oppilaan kanssa menettelyistä Oppilas opiskelee kotona/sairaalakoulussa/omassa koulussaan vointinsa mukaisesti Oppilas saa omalta koulultaan opetusta, ohjausta ja oppimateriaalia kotiin Oppilaan opintojen edistymistä seurataan ja oppilaalle sekä huoltajalle annetaan pedagogista ohjaavaa palautetta oppimisen tueksi Edistymistä arvioidaan oppilaan tilanteeseen sopivalla tavalla Tarvittaessa välitodistus voidaan jättää antamatta Tarvittaessa oppilas voi opiskella oman opinto-ohjelman mukaisesti Miten opiskelu järjestetään, kun oppilas muuttaa ulkomailta Suomeen? Oppilas sijoitetaan yleensä ikäänsä vastaavalle luokalle Selvitetään mitä oppilas on opiskellut ja mitä opintoja häneltä puuttuu verrattuna Suomen opetussuunnitelmaan Keskustellaan huoltajan ja oppilaan kanssa, tarvittaessa päätetään esimerkiksi oman opinto-ohjelman mukaan etenemisestä Tarvittaessa oppilas voidaan vapauttaa oppiaineesta, mikäli oppilas palaa/ muuttaa Suomeen esim. perusopetuksen loppuvaiheessa eikä ehdi suorittamaan jonkin aineen oppimäärää Ulkomaisia arvosanoja ei voi siirtää todistukseen Salon perusopetukseen valmistavaa opetusta on mahdollista saada Keskustan ja Hermannin kouluissa 18
5.3 Fyysinen oppimisympäristö Hyvän oppimisympäristön tulisi toimia kaksisuuntaisesti. Oppilaan kokiessa ympäristön mielekkääksi, hän myös vaikuttaa itse positiivisesti ympäristöönsä. Oppilaan oma toiminta kehittää myös vastuuta yhteisestä ympäristöstä. Hyvä oppimisympäristö edistää viihtymistä ja turvallisuudentunnetta, luo oppilaalle oppimisedellytyksiä. Jokainen koululainen tarvitsee koulussa viihtyäkseen oman paikan ja säilytystilaa koulutarvikkeilleen. Oppilaalle saattaa olla myös hyvin tärkeää, että oman esineen, esimerkiksi oman kuvan, avulla luodaan tietoisuutta siitä, että juuri minä olen täällä tärkeä oppilas. Oppilaiden kanssa voidaan valmistaa pulpettiin myös oma maskotti (voimaeläin), josta oppilas saa energiaa ja voimaa opiskeluun. Tuttu maskotti pulpetin päällä saattaa auttaa nuorimpia oppilaita jaksamaan tehtävien teossa silloin, kun oppilaan vireystila on alhainen. Voimaeläin saattaa myös auttaa kuunteluun keskittymisessä, jos sitä saa luvalla äänettömästi näprätä samalla kun kuuntelee opettajan ohjeita. Osa oppilaista tarvitsee keskittymisensä tueksi jotain tekemistä käsilleen. Esimerkiksi Asperger-lapset hyötyvät usein siitä, että luokan/koulun säännöt ovat oppilaan lähettyvillä, helposti saatavilla ja jatkuvasti näkyvillä. Säännöt on hyvä laatia oppilaan kanssa yhteistyössä niin, että oppilas itse tekee kirjallisen tuotoksen. Oppilaan kanssa voidaan yhdessä miettiä, minkälainen sääntötaulu auttaa häntä parhaiten sääntöjen muistamisessa. Voidaanko istumajärjestystä pohtia yhdessä oppilaiden kanssa? Saavatko oppilaat asetella kuvataidetyöt tai askartelut näyttelyksi luokkaan? Voivatko oppilaat ideoida lisätehtävänurkkauksen, johon pääsee esim. tunnin lopussa kun omat tehtävät ovat valmiina. Mitä tehtäviä, oppimispelejä tai kirjoja nurkassa voisi olla? Voisiko nurkassa olla mahdollisuus kuunnella kuulokkeilla äänikirjoja? Seuraavassa on lueteltu ideoita oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseen fyysisen oppimisympäristön avulla: Motorisesti levoton oppilas Oppilaan syliin tai hartioille voidaan asettaa painava tyyny (esim. jyvä- tai hiekkatäytteinen sylikäärme ), joka rauhoittaa oppilasta ylläpitämään hyvää työskentelyasentoa Oppilas voi käyttää tuolillaan ilmatyynyä, joka antaa mahdollisuuden liikkumiseen työskentelyn aikana Oppilaan pulpetin/työpöydän/tuolin jalkoihin voidaan sitoa paksu kuminauha, jota potkimalla oppilas saa jaloilleen luvallista liikettä Oppilaalle sovitaan luokkahuoneeseen/käytävälle reitti, jonka hän saa kulkea sovitusti tunnin aikana, reitti merkitään tarvittaessa esim. värillisellä teipillä 19
Oppilas saattaa hyötyä jumppapallon käyttämisestä tavallisen tuolin sijaan, näin oppilas saa luvallista liikettä työskentelynsä aikana Erilaisten työskentelypaikkojen käyttö, paikkaa vaihdetaan esim. kaksi kertaa oppitunnin aikana (pulpettipaikka, lattiatyöskentely) Tarkkaavaisuuden ja keskittymisen ylläpito työskentelyn aikana Oppilaan pulpetilla ei pidetä ylimääräisiä tavaroita Oppilaan pulpetilla on vain yksi kynä ja pyyhekumi tai muut välttämättömät välineet Tarvittaessa oppilaan kynä ja pyyhekumi voidaan kiinnittää langalla pulpettiin, jotta niiden jatkuva lattialle putoaminen ei keskeytä työskentelyä Oppilaan tuntityöskentely voidaan visualisoida kuvakorteilla oppilaan pulpetille tai muuten oppilaan lähietäisyydelle Oppilaalle merkitään selkeästi (esim. punaisella kynällä ympyröiden) tehtävät, jotka hänen tulee tehdä Oppilaan istumapaikka luokassa kannattaa miettiä huolellisesti. Hyötyisikö oppilas omasta toimistosta eli sermein erotetusta rauhallisesta työskentelytilasta? Oppilaan huomion voi kiinnittää haluttuun asiaan myös valaistuksen avulla Toiminnanohjauksen tukeminen Oppilaan työpöydälle voidaan asettaa kuvakorteilla/sanallisilla ohjeilla ohjeet työskentelyyn Oppilaan pöydälle voidaan asettaa tehtävämäärää vastaava määrä numerokortteja, oppilas kääntää aina tehtävän tehtyään yhden kortin. Näin oppilas näkee itse työskentelynsä edistymisen Työskentelyyn käytettävää aikaa voidaan visualisoida oppilaalle erilaisten ajanottovälineiden avulla Käytetään erilaisia värikoodeja oppiaineissa ja tehtävissä Tehtävälistojen käyttö Strukturointi Päiväjärjestys, tunnin kulku yms. voidaan kuvata kuvakorteilla taululle tai luokan seinälle Kuvakortein voidaan havainnollistaa esim. kuvataidetyön tarvikkeet Luokan lattiassa voi olla väripallot kuvaamassa jonopaikkoja Opettaja asettaa taululla olevan ison repun kuvan päälle niiden kirjojen kuvat, joiden pitäisi olla läksykirjoina repussa 20
Vaatenaulakolla kuvallinen ohje siitä, miten vaatteet laitetaan naulakkoon Pulpetissa pohjapaperi, johon piirretty tavaroiden ääriviivat oikeille paikoille, jotta järjestys pulpetissa säilyisi Käyttäytymisen kontrollointi Opettajan pöydällä on kaksi läpinäkyvää purkkia, joista toinen on täynnä marmorikuulia, helmiä tms. Tavoitepurkki on merkitty sopivalla tavalla, esim. hymynaamoin. Purkkeja voidaan käyttää haluttuun teemaan koko luokalla, esim. ystävälliseen käytökseen. Aina kun opettaja havaitsee (tai kuulee muilta aikuisilta) sovitun mukaista käytöstä, siirtää hän sovitun määrän kuulia purkkiin. Oppilaat voivat jatkuvasti seurata purkin täyttymistä ja tavoitella palkintoa, joka täyttymisestä ansaitaan (esim. leikkitunti). Jokaisella oppilaalla on pulpetin sisäkannessa oma viikkotavoite, johon erityisesti keskittyä ko. viikolla. Tavoitelapun ympärille kerätään onnistuneista päivistä tarroja. Erilaiset kuvataulut (opettajan laatimat tai oppilaiden kanssa tehdyt) luokan seinällä, joissa on ohjeita esimerkiksi välituntikäyttäytymistä varten Oppilaan pulpetissa pidettävät tunnekortit, joista voi nostaa tarvittavan tunnekortin halutessaan pulpetin päälle Joskus voi olla tarpeen oppilaan päästää ylimääräisiä höyryjä pihalle. Tätä tarkoitus varten voi johonkin luokkaan tai muuhun tilaan asentaa nyrkkeilysäkin. Jäävuori: Laminoidulle kartongille tehty piirretty jäävuori, jota käytetään oppilaan aggression syiden selvittämiseen. Oppilas tai opettaja kirjoittaa kalvotussilla jäävuoren huipulle oppilaan kiukun aiheen. Yhdessä pyritään löytämään myös ne seikat, jotka sijaitsevat meren pinnan alapuolella ja kirjataan myös ne. Näihin kirjattuihin syihin pyritään löytämään ratkaisut. Kun tilanne on laantunut ja korjaantunut, jäävuori pyyhitään puhtaaksi. Oppilaan sermiin tai pulpettiin kiinnitettävä kalenterilomake, johon merkitään koulupäivän sujuminen ja läksyt. Käyttäytymistä voidaan arvioida tunneittain tai koko päivän osalta. Lähteet ja lisätietoa: Fyysisen oppimisympäristön järjestäminen oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tukena. Salon tehostetun ja erityisen tuen kehittäminen hanke. Kerola, K. (toim.) 2001. Struktuuria opetukseen. Selkeys ja rakenteet oppimisen edistäjinä. Opetus 2000. Porvoo: WS Bookwell Oy. www.nmi.fi/julkaisut/ilmaiset-materiaalit/tyorauha-kaikille-opas-ohjaajalle 21