Säilönnän uudet haasteet

Samankaltaiset tiedostot
MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

Biologinen rehunsäilöntä

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

Rehuanalyysiesimerkkejä

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta. Arja Seppälä, Tutkija, MMM MTT, Kotieläintuotannon tutkimus, Jokioinen

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

SÄILÖNTÄAINEIDEN TOIMINTAPERIAATTEET JA SOVELTUVUUS PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄÄN Seija Jaakkola Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Parhaat käytännöt tuoreviljan säilönnässä onnistuminen

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Laadukasta kotimaista rehunsäilöntää

Nurmirehulle Palkokasveille Murskeviljalle Seosrehun lämpenemisen estoon Sikojen liemirehuun Hevosheinälle ja emolehmien erikoiskuivaan Maissille

SILOMIX REHUNSÄILÖNTÄKONSEPTI

Kemira AIV suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut

SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Hyödyllinen puna-apila

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Porkkanaa possuille, naurista naudoille?

Maississa mahdollisuus

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

SILOMIX VILJA- JA PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄ KOKOVILJASÄILÖREHUKSI JA MURSKEEKSI. Onnistu palkokasvien säilönnässä!

Säilöntähaasteiden hallinta

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Maxammon ruokintateknologia

Säilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato

Viljakasvuston korjuu ja käsittely tuoresäilöntää varten

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Biotal-tuotteet parantavat kannattavuutta

VILOLIX -NUOLUKIVET TERVE PÖTSI - TEHOKAS TUOTANTO. Helppo ja yksilöllinen annostelu

Säilöntäaineen annostelu ja korjuutekniikan vaikutus säilörehun laatuun. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut

luomutiloille Suomen Rehun uudet monipuoliset luomurehut parantavat tuotantotuloksia ja eläinten hyvinvointia.

Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Prof. Marketta Rinne MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus), Jokioinen

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Säilörehun valmistus nurmesta ja kokoviljasta käytäntö jä ja uusia mahdollisuuksia Britanniasta. Sally Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.

Erilaiset säilöntäaineet

Biotal Iso-Britanniassa

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

VALKUAISKASVIT MAITOTILALLA Mikkeli , Savonlinna Härkäpavun viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola

Herne lisää lehmien maitotuotosta

BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ. Hyvää rehua bakteerien avulla

Nurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito

Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Vieläkö sitä säilörehua tutkitaan?

Nurmen säilönnän haasteiden hallinta - Rehun säilönnän perusteet ja säilöntäaineen annostuksen vaikutus rehun laatuun

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Koneet vaihtoon mihin säilönnän sudenkuoppa siirtyi? Miksi säilöntäaine ei toimi?

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Kaura lehmien ruokinnassa

Hiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja:

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy

Maija Hellämäki Valio Oy/Alkutuotanto. Hevosten nurmirehut seminaari Ypäjä

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Rehumaissin viljelyohjeet

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Säilöntäaineen (Bonsilage Plus) vaikutus rehun käymislaatuun

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Aperehuruokinnan periaatteet

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Tankki täyteen kiitos!

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Rehunsäilöntäaineet. Valmisteyhteenveto

Feedtech. Plus + :aa rehunsäilöntä ja ravitsemuspäätöksillä. Rehunsäilöntä-, vasikka- ja lehmätuotteet

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Nurmesta uroiksi Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Säilörehun ruokintahävikit

Seosrehu pilaantuu nopeasti jos vanhaa seosta jää mukaan

Kokemuksia ja ajatuksia maidontuottajana menestymiseen Paljon uutta asiaa - kuinka edes alkuun?

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Säilörehun tiivistämisen tavoite

Maissirehu lehmien ruokinnassa. ProAgria Pohjois-Savo, Jouni Rantala

Transkriptio:

Säilönnän uudet haasteet Nurmiseminaari Syötekeskus 12.1.2011 Tuomo Linnakallio

Sisältö: Säilöntäprosessi ja AIV-säilöntäaineiden vaikutus Säilöntäaineen annostelu Murskeviljan säilöntä Seosrehun säilöntä Säilöntäoppaat Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 2

Tarjoamme maatiloille ja rehuteollisuudelle orgaanisiin happoihin perustuvia tuottavuutta ja turvallisuutta lisääviä rehunsäilöntä- ja rehuhygieniaratkaisuja Tavoitteena lisäarvon tuottaminen: Tuottavuuden lisääminen kotieläintuotannossa Enemmän korkealaatuisia tuotteita (maitoa ja lihaa), säästöjä pienempänä rehuhävikkinä Loppuasiakkaan menestyminen Rehunsäilöntäratkaisut kotieläintiloille kaikkien kotoisten rehujen säilöntään: Nurmisäilörehu Heinä Vilja ja palkokasvit (herne, härkäpapu ) Kokojyväsäilöntä Murskesäilöntä Kokoviljasäilörehu Seosrehu Sikojen liemirehu Vasikoiden hapanjuoma Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 3

Säilönnän uudet haasteet Tilakoko kasvaa Urakointi lisääntyy Rehukoneiden korjuuteho kasvaa Uusia kasvilajeja rehuntuotantoon Ympärivuotinen säilörehuruokinta ja seosrehu Lannan käyttö nurmiviljelyssä lisääntyy Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 4

Säilörehun säilönnän vaiheet - niitto > korjuu > siilon täyttö > peittäminen Peltovaihe - aerobinen 1. Niitto Hyvin tehty niitto ja nopea esikuivaus Niiton jälkeen kasvin hengitys jatkuu ainakin 35% ka-tasolle Sokerit kuluvat, valkuainen hajoaa Mitä hitaampi esikuivaus sen suuremmat sokeritappiot Liika kuivaus lisää varisemistappioita, rehuarvo heikkenee Karhotus tarpeen mukaan Sateen kastelemat karhot haastellisia säilöttäviä Puhdas raaka-aine. Niitettäessä ei saa joutua maata tai kuolleita kasvinosia korjattavan rehun joukkoon! Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 5

Säilörehun säilönnän vaiheet - niitto > korjuu > siilon täyttö > peittäminen Peltovaihe siilovaihe aerobinen Korjuu ja siilon täyttö Silppuaminen, säilöntäaineen annostelu, tasainen levitys ja tehokas tiivistys Silpun pituus kuiva-aineen mukaan, mitä kuivempi rehu sen lyhyempi rehusilppu Säilöntäaine valitaan korjattavan rehun kuivaaineen mukaan Ohjeen mukainen säilöntäaineen annostelu Varastossa happi pois rehusta mahdollisimman nopeasti Kasvin hengitys jatkuu niin kauan kuin rehussa on happea > Bakteerien kasvu jatkuu > Sokerit > Hiilidioksidi + lämpö Rehun lämpeneminen on aina merkki rehuarvon huononemisesta Rehun peittäminen muoveilla ja pinnan riittävä painotus Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 6

SÄILÖ AVATAAN Rehun lämpeneminen säilön avaamisen jälkeen (Arja Seppälä, MTT) Mikrobit saavat happea käyttöönsä Maitohappoa ja muita käymistuotteita hapetetaan ph nousee lämpötila nousee Hengityksessä rehuun tulee kosteutta Haitallisten mikrobien kasvua rajoittaneet olosuhdetekijät ovat muuttuneet niille suotuisiksi! Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 7

Parempi säilörehun hyväksikäyttö = Lehmät syövät säilörehua noin kilon kuiva-ainetta/pv enemmän Säilörehua kg ka/pv 16 14 12 10 8 6 4 2 12,8 13,3 12,7 11,8 13,7 14 12,6 13 9,8 11,3 0 MTT MTT Schingfield ym. 2002 Jaakkola ym. 2004 Jaakkola ym. 2004 Ei säilöntäainetta AIV Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 8

300 kiloa lisää maitoa/lehmä Suomalaisten säilörehukokeiden mukaan AIV:n tuotosvaste on kilo maitoa päivässä Noin 300 lypsypäivää/lehmä/vuosi kg/pv 40 38 36 34 32 30 28 26 24 22 20 29,1 29,4 29,9 28,6 28,6 27,4 37,1 39 34,9 33,6 MTT MTT Schingfield ym. 2002 Jaakkola ym. 2004 Jaakkola ym. 2004 Ei säilöntäainetta AIV Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 9

Säilönnän uudet haasteet säilöntäaineen annostelun ongelmakohdat Tehokas korjuutekniikka, ajosilppurit ja järeät noukinvaunut vaativat entistä enemmän tehoa myös säilöntäaineen annosteluun Karhoja yhdistetään yleisesti 6-15 metrin leveydeltä kuinka säilöntäaine saadaan leviämään tasaisesti rehuun Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 10

Säilönnän uudet haasteet säilöntäaineen annostelun ongelmakohdat Koneiden tehoissa suuret vaihtelut kuormausteho 20 200 t / h AIV säilöntäainetta annosteltava 5 l/tonnille rehua ( 100-1000 l/h) Annostelulaitteiden annostelutuotto 5 20 l / min Korjuuolosuhteiden vaihtelu satotasot ja karhojen koot kuiva-ainetasot Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 11

Säilönnän uudet haasteet säilöntäaineen annostelun ongelmakohdat Olisi pystyttävä minimoimaan mahdolliset huuhtoutumis- ja haihduntatappiot Märät olosuhteet Kuivat olosuhteet Säilöntäaine täytyy saada levittymään tasaisesti koko rehumassaan Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 12

Säilöntäaineen annostustason vaikutus rehun laatuun - Ammoniakkityppi 7 NH3-N, % kok. N 6 5 4 3 2 1 0 0 2 4 6 8 Annostus, l/t Kuiva-aine <30% Kuiva-aine >=30 % Lähde: Valion tilarehukartoitus 2007 178 kpl rehunäytteestä analysoitu muurahaishappopitoisuus ja rehun laatu, mukana pyöröpaali-, tarkkuussilppuri- ja noukinvaunurehuja Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 13

Kemira mukana tutkimushankkeissa 2010, ajosilppuri Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 14

Kemira mukana tutkimushankkeissa 2007 2008, noukinvaunu Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 15

Päätelmät Noukinvaunu Reikäputki yläputkena vähentää säilöntäainehävikkiä viuhkasuuttimiin, todennäköisesti myös peilisuuttimiin verrattuna. Sama levitystasaisuus viuhkasuuttimia ja reikäputkea käytettäessä (yläpuolella). Levitys myös rehun alapuolelta parantaa levitystasaisuutta. Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 16

Kemiran tutkimushankkeita 2010 MTT:llä, (ei vielä lopullisia tuloksia) Säilöntäaineiden vaikutus murskeviljan tuubisäilönnässä Korkeampi kosteus n. 25% Murskeviljan säilöntäkoe laboratoriomittakaavassa Normaali kosteus. n. 30-40% Propcorn NC-säilöntäaineen vaikutus säilöheinän mikrobiologiseen laatuun, aerobiseen stabiilisuuteen ja maittavuuteen hevosilla Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 17

Kemira AIV säilöntäaineiden käyttöalueet Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 18

Alentaa ph:n nopeasti tavoitetasolle, ehkäisee tehokkaasti virhekäymistä Varma säilöntäteho säistä riippumatta Saadaan maittavaa ja sokeripitoista säilörehua > parempi tuotos Soveltuu tuoreen ja esikuivatun rehun säilöntään Säilörehulle käyttömäärä 5 litraa rehutonnille Kotimainen tuote Edullinen perustuote Markkinoiden myydyin säilöntäaine yli 40 vuotta Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 19

Kaikelle esikuivatulle rehulle, myös olosuhteisiin joissa esikuivatus ei onnistu Estää tehokkaasti jälkilämpenemisen sekä homeiden ja hiivojen kasvun Ehdoton valinta kuivahkolle murskeviljalle Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 20

Soveltuu erinomaisesti siilo- ja paalirehulle AIV Nova on lisännyt tutkitusti säilörehun Natrium pitoisuutta. AIV Novalla säilöttyjen rehujen Na - pitoisuus on ollut yli kolminkertainen muihin rehunäytteiden pitoisuuteen verrattuna! Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 21

Natriumia on aina lisättävä nautojen ruokintaan Kotoperäisillä rehuilla natriumin tarpeesta katetaan vain kymmenesosa (10%) Natriumin puutoksessa: Lypsylehmät pyrkivät pitämään maidon Napitoisuuden vakiona maitotuotos vähenee Ruokahalu vähenee Magnesiumin imeytyminen vähenee lisääntynyt laidunhalvausriski Korkea K/Na suhde liitetään poikimavälin pitenemiseen Natrium parantaa rehun kivennäistasapainoa rehukasveissa on yleensä liian vähän natriumia sekä liikaa kaliumia Lisääminen on sitä tarpeellisempaa, mitä enemmän rehuissa on kaliumia Esikuivattu säilörehu Lietelannan runsas käyttö AIV Novalla säilötyllä rehulla voit kattaa jopa puolet lehmän (tuotos 30l/pv) päivittäisestä Natriumin tarpeesta! Seuraavaksi hivenaineita? Sinkki, seleeni, jne. Säilörehun natriumpitoisuuden nousu lisää säilörehun syöntiä ja maitotuotosta Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 22

Riittoisa ja edullinen Kehitetty Suomessa, Kemira, MTT ja VTT Suomen olosuhteisiin kehitetty Tehokas ja edullinen, kestää vertailun muihin biologisiin Tuoreustakuu, toimitus suoraan kotiin, aina tuoretta Annostelu 3l/rehutonni Väriaine helpottaa käyttöä Pakkauskoot 30 l kannulle 100g (myyntipakkaus 5*100g = 50 tn rehua) 200 l tynnyrille 670 g (myyntipakkaus 1 kpl = 67 tn rehua) Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 23

Biologisilla säilöntäaineilla säilöttyjen rehujen laatu Artturi laatuarvosanat 1997-2009 8,4 8,2 8,0 Laatuarvosana 7,8 7,6 7,4 Lactofast muut biologiset 7,2 7,0 tuoreet esikuivatut kaikki sr Lähde: Valion Artturi rehuanalyysit Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 24

Maidontuottajat luottavat AIV-tuotteisiin AIV tuotteet biologiset Ei käyttänyt Lähde: Farmit kysely 2010 Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 25

Rehuviljan säilöntä karjatilalla Vilja on säilöttävä tai kuivattava, jos sen kosteus on yli 15 prosenttia Homeet ja homemyrkyt ovat kostean rehuviljan suurimmat riskit kotieläimille; aiheuttaa terveysongelmia ja heikentää tuottavuutta ja hedelmällisyyttä Rehuviljan kokojyväsäilöntä Kokojyvät käsitellään Propcorn Plussäilöntäaineella Kosteuspitoisuus 15-30 prosenttia Käyttömäärä 6 15 litraa/tonni Rehuviljan murskesäilöntä Kosteuspitoisuus 25-45 prosenttia Vilja murskataan ennen varastointia ja säilötään muurahaishappoon perustuvilla AIV-säilöntäaineilla AIV-annostus murskesäilönnässä 3-5 l/t Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 26

AIV - varma valinta murskeviljan säilöntään AIV-tuotteet soveltuvat erinomaisesti murskeviljan säilöntään AIV:n käyttö varmistaa rehumassan riittävän happamuuden AIV estää rehua pilaavien mikrobien toiminnan Käyttömäärä murskesäilönnässä: Kosteus % Annostus, l/tonni Suositeltavimmat tuotteet: Kemira AIV 2 Plus Kemira AIV Ässä 35 45 3 30 35 4 25-30 5 Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 27

Murskesäilöntä sopii myös herneelle ja härkäpavulle Annostustaso litran suurempi kuin viljalla Suositeltavimmat tuotteet: Kemira AIV 2 Plus Kemira AIV Ässä Kosteus % Annostus, l/tonni 35 45 4 30 35 5 25-30 6 Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 28

Uusia rehukasveja - Härkäpavun säilöntä säilörehuksi Lypsykarjalle ja lihanaudoille säilörehu korjataan nuorena 3-4 viikkoa kukinnan alusta, eli noin 2 kk kylvöstä Niitto riittävän pitkään, noin 10 cm:n sänkeen Mullan pääsy rehuun tulee estää Murskaus nopeuttaa tanakan varren kuivumista Pyrittävä lyhyeen esikuivausaikaan Korjuussa suositellaan lyhyttä silppua, jolloin rehu saadaan tiivistymään paremmin ja ilma saadaan poistumaan rehusta Härkäpavun säilöntään sopii parhaiten happopohjainen AIV Suositeltavimmat tuotteet AIV 2 Plus ja AIV Ässä Säilöntäaineen käyttömäärä 5-6 litraa/rehutonni Biologista säilöntää ei suositella Alhainen sokeripitoisuus, heikentää maitohapon tuotantoa Suuri puskuroivien aineiden määrä vaikeuttaa ph:n nopeaa alenemista Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 29

Seosrehu Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 30

OLOSUHTEET: Ei liian hapanta, sopivasti kosteutta, happea tarjolla helposti sulatettavia ravintoaineita tarjolla + lämpötila Seosrehun lämpeneminen Arja Seppälä MTT Hiilihydraatit ja orgaaniset hapot hapetetaan jne lämpötila nousee ravintoainetappiot Maittavuus heikkenee Listeria, ym. Mykotoksiinit Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 31

Erittäin tehokas seosrehun lämpenemisen estäjä vaunussa ja ruokintapöydällä Säästää työkustannuksia ja työaikaa voi tehdä seosrehua harvemmin ja suuremman määrän kerralla Voi hyödyntää seosrehuvaunun koko kapasiteetin Estää ravintoaineiden hävikkiä, rehun lämpeneminen on aina merkki laadun huononemisesta Sisältää energiaa lypsylehmille estämään ketoosia ja energiapuutetta Hyvä rehuhygienia parantaa eläinten tuotosta ja terveyttä. Kemira Stabilizer TMR L on kotimainen uutuus, joka ehkäisee seosrehun lämpenemistä ja ravintoainetappiota Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 32

Helppo käyttää. Annostellaan seosrehuvaunuun seoksen tekovaiheessa ja sekoitetaan hyvin Nestemäinen tuote Sisältö: Muurahaishappo 27,2% Propionihappo 38% Ammoniumformiaatti16,3 % Annostelu; 3-5 l / seosrehutonni riippuen lämpenemisherkkyydestä Pakkauskoot: 30 l (lavalla 24 kannua) ja 200 l (lavalla 4 tynnyriä) palautusastiat Kemira Stabilizer TMR L oli koekäytössä suomalaisilla lypsy- ja lihakarjatiloilla kesällä 2009 100 % piti tuotteen käyttöä helppona tai erittäin helppona. 85 % oli tuotteeseen tyytyväinen tai erittäin tyytyväinen. Stabilizer TMR L on myös kokeissa vähentänyt seosrehujen lämpenemistä. Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 33

Kemira Stabilizer TMR L:n vaikutus seosrehun lämpenemiseen (Arja Seppälä ym. MTT, Maaseudun tiede) 90 Aerobinen stabiilisuus tuntia 80 70 60 50 40 30 20 10 C B A A A A A A C E E F F D D 0 Apevaunuseos Apevaunuseos + TMR L 2l/t Apevaunuseos + TMR L 4l/t Apevaunuseos + TMR L 6l/t Heikot raaka-aineet Heikot raaka-aineet + TMR L 2l/t Heikot raaka-aineet + TMR L 4l/t Heikot raaka-aineet + TMR L 6l/t Seos ilman mäskiä Seos ilman mäskiä + TMR L 2l/t Seos ilman mäskiä + TMR L 4l/t Seos ilman mäskiä + TMR L 6l/t Kuva 3. Kemira Stabilizer TMR L säilöntäaineen vaikutus kolmen erilaisen seosrehun aerobiseen stabiilisuuteen. Mitä korkeampi pylväs sitä pidempään rehu säilyi hyvänä eikä lämmennyt koeolosuhteissa. Käsittelyt poikkeavat toisistaan tilastollisesti merkitsevästi mikäli pylväillä ei ole samaa kirjainta (Tukeyn testi, p<0,05). Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 34

Kemira AIV -säilöntäopas Sisältö Laadulla on merkitystä Onnistunut rehunsäilöntäprosessi Pieneliöt säätelevät säilörehun säilymistä Kuiva-ainepitoisuus ohjaa säilöntämenetelmän valintaa Kemira AIV säilöntäaineet suomalaiset rehunsäilöntäratkaisut Käytännön vinkkejä AIVsäilöntäaineiden käyttöön Pieni rehunsäilöntäsanasto Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 35

Murskeviljaopas Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 36

Suomalainen AIV-osaaminen kiinnostaa Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 37

Artturi säilörehun laatukilpailu 2008 Tuomo Linnakallio, Kemira ChemSolutions 38