G 20 Talman osayleiskaava. Osayleiskaavaehdotuksen selostus

G 20 Talman osayleiskaava Osayleiskaavaehdotuksen selostus Maankäyttöjaosto 28.8.2013 Kunnanhallitus 10.9.2013

ASIA 1011/2010 Sipoo, Talman osayleiskaava, kaava G 20. Osayleiskaava koskee Sipoon kunnan ja Keravan kaupungin rajalla sijaitsevaa noin 1 600 ha:n alue a, jota halkoo Mar nkylän e ja Kerava-Nikkilä rata. Kaava-alue a rajaa etelässä Keravan e. Kaava-alue kuuluu pääosin Mar nkylän (421) ja pohjoisosiltaan osin Paippisten (426) maarekisterikylän alueeseen. Tämä selostus lii yy 28.8.2013 päivä yyn osayleiskaavakar aan (1:5000). Tässä kaavaselostuksessa on kerro u kaavaluonnoksen laa misen taustoista, tavoi eista, kaavaprosessista sekä kaavaratkaisusta, sen perusteluista ja vaikutuksista. Kaavaprosessi ja käsittelyvaiheet Aloitusvaihe Suunni elutavoi eet (kaavoitusjaosto 19.1.2011, kh 15.2.2011) Kaavatyö vireille (kuulutus 17.3.2011) Osallistumis- ja arvioin suunnitelma nähtävillä (21.3.-21.4.2011) 1. viranomaisneuvo elu (Uudenmaan ELY-keskus 22.8.2011) Valmisteluvaihe (kaavoitusjaosto) Selvitysten laadintaa - Perusselvitykset ja tavoi eet -rapor (kaavoitusjaosto 28.3.2012) Rakennemallit (kaavoitusjaosto 28.3.2012) - Rakennemallit nähtävillä (16.4.-16.5.2012) Osayleiskaavaluonnos (kaavoitusjaosto 10.10.2012) - Osayleiskaavaluonnos nähtävillä (29.10.-26.11.2012) Kaavaluonnoksen palauterapor Ehdotusvaihe (maankäyttöjaosto, kunnanhallitus) Osayleiskaavaehdotus (maankäy öjaosto 15.5.2013, kunnanhallitus 4.6.2013) Osayleiskaavaehdotus (maankäy öjaosto 28.8.2013, kunnanhallitus 10.9.2013) - Osayleiskaavaehdotus nähtävillä 2. viranomaisneuvo elu Vas neet lausuntoihin ja muistutuksiin Toteutusohjelma Kaavan hyväksyminen (valtuusto) Selostuksen ovat laa neet Ann-Mari Lindgren, Suvi Kaski ja Ma Heikkinen. Kaavaselostus sekä kaavakar a määräyksineen julkaistaan kunnan internetsivuilla: www.sipoo.fi/talmaan 2 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet

Kaavan laatijat: Suvi Kaski, kaavoituskoordinaa ori YKS 470 Sipoon kunta suvi.kaski@sipoo.fi p. 09 2353 6721 Konsultti: Staffan Lodenius Arkkiteh toimisto A-Konsul t Oy staffan.lodenius@a-konsul t.fi p. 09 6844 5123 Ann-Mari Lindgren Arkkiteh toimisto A-Konsul t Oy ann-mari.lindgren@a-konsul t.fi p.09 6844 5129 Ma Heikkinen Arkkiteh toimisto A-Konsul t Oy ma.heikkinen@a-konsul t.fi p. 09 6844 5126 Kaavatyön ohjaukseen ovat kunnan puolelta osallistuneet: Ma Kanerva, kaavotuspäällikkö Kaisa Yli-Jama, yleiskaavoituspäällikkö Eva Lodenius, liikennesuunni elija Eveliina Harsia, yleiskaavoi aja Sirkku Huisko, aluekehitysarkkiteh (12.2011 saakka) Mari Kosonen, kunnan puutarhuri Mikko Aho, kehitysjohtaja (11.2012 saakka) Ma Stolp, kuntatekniikan päällikkö (1.2013 saakka) Risto Hautsalo, kuntatekniikan päällikkö Leena Kokko, sosiaali- ja terveystoimen johtaja Helena Räsänen, vanhustyön päällikkö Mervi Keski-Oja, päivähoidon johtaja Tom Sundbäck, liikuntatoimenjohtaja (11.2012 saakka) Christel Ky älä, ympäristöpäällikkö Pekka Söyrilä, mi aus- ja kiinteistöpäällikkö Ma Hu unen, vesihuoltopäällikkö Vesa Ruponen, lupavalmistelija Valokuvat ellei toisin maini u @ Sipoon kunta. Viistoilmakuvat @ Ikuvaari Oy ja Lentokuva Vallas Oy. Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet 1

Sisällysluettelo 1. Perus edot... 6 1.1 Kaava-alueen sijain... 6 1.2 Osayleiskaavan tarkoitus ja sisältö... 6 1.3 Osayleiskaavan oikeusvaikutukset... 8 2. Kaavatyön lähtökohdat... 9 2.1 Suunni elu lanne... 9 2.1.1 Maakuntakaava... 9 2.1.2 Yleiskaava... 10 2.1.3 Asemakaavat... 11 2.1.4 Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus... 11 2.2 Maanomistus ja sopimukset... 11 2.3 Maisema ja luonnonympäristö... 12 2.3.1 Maisemarakenne ja topografia... 12 2.3.2 Kallioperä ja maaperä... 12 2.3.3 Vesisuhteet... 12 2.3.4 Maisemalliset arvot ja rakentamissuositukset... 14 2.3.5 Kasvillisuus ja eläimistö... 15 2.4 Rakenne u ympäristö... 17 2.4.1 Maankäytön historiaa... 17 2.4.2 Kul uurihistoriallises arvokkaat rakennukset ja ympäristöt... 17 2.4.3 Nykyinen maankäy ö ja rakennuskanta... 18 2.4.4 Väestö ja työpaikat... 18 2.4.5 Palvelut... 20 2.4.6 Virkistys... 20 2.4.7 Liikenneverkko... 21 2.4.8 Yhdyskuntatekniikka... 22 2.4.9 Ympäristöhäiriöt... 23 3. Kaavan tavoi eet...26 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet (VAT)... 26 3.2 Maakunnalliset ja seudulliset tavoi eet... 28 3.3 Kunnan ase amat tavoi eet... 30 3.4 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoi eet... 31 3.5 Prosessin aikana syntyneet tavoi eet... 31 3.5.1 Viranomaisten tavoi eet... 31 3.5.2 Osallisten tavoi eet... 34 3.5.3 Ekotehokkuusselvityksestä johdetut tavoi eet...35 4. Suunni elun vaiheet ja vuorovaikutus...36 4.1 Päätökset ja työvaiheet... 36 4.1.1 Rakennemallit... 38 4.1.3 Kaavatyön aikana laaditut rapor t ja julkaisut... 4.1.2 Osayleiskaavaluonnos... 4.2 Osallistuminen... 41 4.3 Viranomaisyhteistyö... 42 2 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet

5. Osayleiskaavaehdotus...44 5.1 Kokonaisrakenne... 44 5.2 Keskusta-alueet... 45 5.3 Väestö ja asuminen... 46 5.3.1 Keskustan alue C, A... 47 5.3.2 Tiiviimpi pientaloalue AP-1... 50 5.3.3 Ulompi pientaloalue AP, AP-2... 51 5.3.4 Loma-asuntoalueet RA, RA-1, RA-2... 51 5.3.5 Haja-asumisluonteiset alueet M, MU, MU-1, MT, MY, MA... 52 5.4 Palvelut... 54 5.4.1 Julkiset palvelut... 54 5.4.2 Kaupalliset palvelut... 55 5.5 Toimi lat, työpaikat, tuotanto... 55 5.6 Maa- ja metsätalous... 56 5.7 Liikenne... 57 5.7.1 Ajoneuvoliikenne... 57 5.7.2 Joukkoliikenne... 58 5.7.3 Kevyt liikenne... 60 5.8 Yhdyskuntatekninen huolto... 61 5.8.1 Vesi- ja jätevesihuolto... 61 5.8.2 Sähkönjakelu... 61 5.8.3 Energiahuolto... 62 5.9 Viheralueet ja virkistys... 63 5.9.1 Ulkoilurei t... 63 5.9.2 Hevostallitoiminta ja ratsastusrei stö, moo orikelkkarei... 63 5.9.3 Golf Talma... 64 5.9.4 Talma Ski... 64 5.10 Luonto ja ympäristö... 65 5.10.1 Arkeologiset kohteet... 65 5.10.2 Rakennusperintökohteet... 66 5.10.3 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet... 67 5.10.4 Ekologiset käytävät... 70 5.10.5 Energiatehokkuus... 70 5.10.6 Vesistönsuojelu... 71 5.10.7 Suojaviheralue... 72 5.10.7 Ympäristön häiriötekijät... 72 5.11 Määrä edot... 73 5.12 Osayleiskaavan toteutuminen... 74 6. Tavoi eiden ja palau een huomioon o aminen...76 6.1 Valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet... 76 6.1.2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu... 76 6.1.3 Kul uuri- ja luonnonperintö, virkistyskäy ö ja luonnonvarat... 76 6.1.4 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto... 76 6.1.5 Helsingin seudun erityiskysymykset... 77 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet 3

6.2 Maakuntakaavan huomioon o aminen... 77 6.3 Kunnan omien tavoi eiden huomioon o aminen... 78 6.4 Palau een huomioon o aminen... 78 6.4.1 Muutokset kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen välillä... 79 7. Kaavan vaikutusten arvioin...81 7.1 Vaikutukset rakenne uun ympäristöön... 81 7.1.1 Yhdyskuntarakenteeseen ja taajamakuvaan... 81 7.1.2 Asumiseen... 81 7.1.3 Väestön rakenteeseen ja kehitykseen kaava-alueella... 82 7.1.4 Palveluihin... 82 7.1.5 Työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan... 82 7.1.6 Liikenneverkkoon ja liikennemääriin... 83 7.1.7 Jalankulkuun ja pyöräilyyn... 83 7.1.8 Liikenneturvallisuuteen... 83 7.1.9 Rakenne uun kul uuriympäristöön ja muinaismuistoihin... 83 7.1.10 Tekniseen huoltoon... 84 7.1.11 Ympäristöhäiriöihin... 84 7.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 85 7.2.1 Maisemaan... 85 7.2.2 Luonnonoloihin ja luonnonsuojeluun... 85 7.2.3 Pienilmastoon... 85 7.2.4 Vesistöihin ja vesitalouteen... 85 7.2.5 Maa- ja metsätalouteen... 86 7.2.6 Ilmastotalouteen... 86 7.3 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen... 87 7.3.1 Liikenneturvallisuuteen... 87 7.3.2 Ihmisten elinoloihin ja terveyteen, sosiaaliseen ympäristöön... 87 7.3.3 Ympäristön puhtauteen... 87 7.4 Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä... 87 7.5 Vaikutukset talouteen... 88 7.6 Vaikutukset Keravalle... 89 8. Selvitykset ja lähteet...90 Selostuksen lii eet...91 Selostuksen liitteet Liite 1. Osallistumis- ja arvioin suunnitelma Liite 2. Rakennemalleista saadun yleisöpalau een yhteenveto Liite 3. Alustavasta kaavaluonnoksesta saadun yleisöpalau een yhteenveto Liite 4. Osayleiskaavaluonnoksen vas nerapor Liite 5. Osayleiskaavan luontokohteiden kohdekuvaukset Liite 6. Talman osayleiskaavan ekotehokkuusselvitys Liite 7. Talman osayleiskaavan liikennesuunnitelma, Sito Liite 8. Sipoon ja Keravan sauma-alueen liikenne-ennuste, Strafica Liite 9. Talman osayleiskaavan hulevesiselvitys Liite 10. Talman osayleiskaavan vesihuoltosuunnitelma Liite 11. Osayleiskaavaehdotuksen kaavakartan pienennös Liite 12. Osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja -määräykset 4 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet

Kerava Talma Ski Kerava-Porvoo rata Mar nkylän e Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet 5

1. Perustiedot 1.1 Kaava-alueen sijainti Osayleiskaava-alue sijaitsee Sipoon länsiosassa, Keravan kaupungin rajalla, noin 7 kilometriä Sipoon hallinnollisesta keskuksesta Nikkilästä luoteeseen. Keravan keskustaan suunni elualueelta on matkaa noin 4 kilometriä, Järvenpään keskustaan noin 9 km ja Helsingin keskustaan 33 km. Kaava-alue rajautuu etelässä Keravan ehen (mt 148). Alueen läpi itä-länsisuunnassa kulkee Mar nkylän e (pt 11 657) sekä Nikkilä-Kerava junarata. Talman osayleiskaava-alueen rajaus perustuu Sipoon yleiskaavaan 2025. Osayleiskaavaan on ote u mukaan yleiskaavan keskustatoimintojen, taajamatoimintojen ja selvitysalueen ohella ne haja-asutusalueet, jotka suuntautuvat toiminnallises Talman keskustaan. Kerava 4 km 21 km km Järvenpää 9 km TALMA 7 km Nikkilä 1.2 Osayleiskaavan tarkoitus ja sisältö Yleiskaavoitus on osa maankäy ö- ja rakennuslaissa sääde yä alueiden käytön ja rakentamisen suunni elujärjestelmää. Yleiskaavoituksen päämääränä on kunnan tai sen osa-alueen (osayleiskaava) yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen ja toimintojen yhteensovi aminen. Yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaa eet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen, muun suunni elun, maankäytön sekä rakentamisen perustaksi. Yleiskaava on ohjeena laadi aessa ja muute aessa asemakaavaa sekä ryhdy äessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Talman osayleiskaavoitus on yksi keskeisistä Sipoon kasvustrategian toteu amiseen tähtäävistä suunni eluhankkeista. Laadi avalla osayleiskaavalla on tarkoitus tarkentaa Sipoon yleiskaavan 2025 maankäytöllisiä linjauksia. Osayleiskaavalla määritellään ne maankäytölliset periaatteet, joilla Talmasta muodostuu raideliikenteeseen tukeutuva, toiminnoiltaan monipuolinen taajamakeskus. Osayleiskaavassa osoitetaan yleiskaavassa linjatun kasvutavoi een kannalta tarpeelliset rakentamisalueet asuin- ja työpaikkatoiminnoille sekä tarvi ava everkko ja palvelurakenne. Osana osayleiskaavatyötä laaditaan alue a koskeva toteutusohjelma. Talmaan laadi ava osayleiskaava on asemakaavoitusta ohjaava aluevarauskaava, eikä se ole mitoi ava. Mitoitusta on tarkasteltu kuitenkin alueiden käy öä ja vaikutuksia arvioitaessa. MRL 39 Yleiskaavan sisältövaa mukset 33 km Yleiskaavaa laadi aessa on ote ava huomioon maakuntakaavan lisäksi: Tikkurila Helsinki 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäy ö 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus 4) mahdollisuudet liikenteen, erityises joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 7) ympäristöhai ojen vähentäminen 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen 9) virkistykseen soveltuvien alueiden rii ävyys Yleiskaava ei saa aiheu aa maanomistajalle tai muulle oikeuden hal jalle kohtuutonta hai aa. Suunni elualueen sijain suhteessa lähimpiin keskuksiin. 6 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet

Suunni elualueen rajaus kunnan opaskartalla Sipoon kunnan mi aus- ja kiinteistöyksikkö. Kartassa 1 ruutu = 1 km. Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet 7

1.3 Osayleiskaavan oikeusvaikutukset Talman osayleiskaava laaditaan oikeusvaiku eisena yleiskaavana, mi akaavassa 1:5000. Sen tärkeimpänä oikeusvaikutuksena on ohjata asemakaavojen laa mista ja muu amista. Yleiskaavan oikeusvaikutukset muuhun suunni eluun ja viranomaistoimintaan Yleiskaava on ohjeena laadi aessa ja muute aessa asemakaavaa sekä ryhdy äessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Yleiskaava korvaa samaa alue a koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin asemakaavan muu amista koskevan vaikutuksen osalta (MRL 42.1 ). Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käy öä koskevia toimenpiteitä ja pää äessään niiden toteu amisesta katso ava, e ei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteutumista. (MRL 42.2 ) Velvoite koskee niin val on kuin kunnan viranomaisia, joilla on alueiden käy öön lii yviä suunni elu- tai toteu amistehtäviä. Esimerkiksi maan elain mukaista yleissuunnitelmaa tai esuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin oikeusvaiku eista kaavaa. Ulkoilulain mukaan ulkoilurei toimitus voidaan pitää, vaikka ulkoilurei suunnitelmaa ei ole tehty, jos ulkoilurei on ote u mukaan maankäy ö- ja rakennuslain mukaiseen kaavaan. Talman osayleiskaavassa ulkoilurei ejä ei ole suunniteltu sillä tarkkuudella, e ä kaavaan merki yjen rei en pohjalta voisi pitää ulkoilurei toimituksen. Ulkoilurei t on merki y kaavakartalle ohjeellisina, vain yhteystarve on sitova. Rakentamis- ja toimenpiderajoitukset Oikeusvaiku eisen osayleiskaavan alueella ei saa myöntää lupaa esimerkiksi rakennuksen rakentamiseen, jos se vaikeu aa yleiskaavan toteu amista. Lupa on kuitenkin myönne ävä, jos yleiskaavasta johtuvasta luvan epäämisestä aiheutuisi hakijalle huoma avaa hai aa eikä kunta tai, milloin alue on katso ava varatuksi muun julkisyhteisön tarkoituksiin, tämä lunasta alue a tai suorita haitasta kohtuullista korvausta. Hai aa arvosteltaessa ei oteta huomioon omistussuhteissa yleiskaavan hyväksymisen jälkeen tapahtuneita muutoksia, ellei niitä ole tehty yleiskaavan toteu amista varten. Virkistysalueilla on kaavamääräyksessä ehdoton rakentamisrajoitus: alueelle ei saa rakentaa uusia rakennuksia (MRL 43.2 ). Rakentamisrajoitus ei kuitenkaan koske virkistystä palvelevien rakennusten ja rakenteiden rakentamista. MRL 128 :ssä on sääde y. Maisematyölupaa haetaan Sipoon kunnalta. Lupaa ei tarvita yleis- tai asemakaavan toteu amiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden suori amiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin. Myös vesialueita (W) koskee MRL:n 128 :n mukainen toimenpiderajoitus, jonka mukaises kaivamis-, täy ämis-, ruoppaus- tai muu näihin verra avissa oleva toimenpide on luvanvaraista. Oikeusvaiku eisen yleiskaavan merkitys asemakaavavalituksessa MRL 188 :n 5 momen n mukaan asemakaavan hyväksymistä koskevaan hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta vali amalla siltä osin kuin alueen pääasiallinen maankäy ö on ratkaistu lainvoiman saaneessa oikeusvaiku eisessa yleiskaavassa. Edellä olevaa ei kuitenkaan sovelleta ranta-asemakaavoihin. Säännöksellä pyritään vaiku amaan siihen, e ä jos e y kysymys on ratkaistu jo oikeusvaiku eisessa kaavassa, sitä asiaa ei tule kyseenalaistaa toista kertaa toisella kaavatasolla tai lupa-asiassa. Säännöksen soveltamisen laajuus riippuu luonnollises siitä, kuinka yksityiskohtaisesta yleiskaavasta on kyse. Siten esimerkiksi yleiskaavassa yleispiirteisenä osoite u asuntoaluevaraus ei ole ratkaissut kysymystä, miten ja mihin alueen sisäiset kadut, puistot tai lähipalvelut sijoitetaan, vaan ne ratkaistaan vasta asemakaavan yhteydessä. Sen sijaan alueen pääasiallinen käy ötarkoitus on ratkaistu yleiskaavassa. Yleiskaavaan perustuva lunastuslupa Asianomainen ministeriö voi yleisen tarpeen vaa essa myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka tarvitaan yhdyskuntarakentamiseen ja siihen lii yviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehi ämistä varten (MRL 99.1 ). Asianomainen ministeriö voi myöntää kunnalle luvan lunastaa alueen, joka on yleiskaavassa osoite u liikenneväyläksi, asuntorakentamiseen tai siihen lii yvään yhdyskuntarakentamiseen ja jota tarvitaan kunnan suunnitelmanmukaiseen yhdyskuntakehitykseen, sekä alueen, joka on tarkoite u kunnan tai kuntayhtymän laitokselle tai muihin näiden tarpeisiin. Asuntorakentamiseen tai siihen lii yvään yhdyskuntarakentamiseen lunaste avaan alueeseen voi sisältyä myös virkistys- ja suojelualue a (MRL 99.2 ). Virkistys-, suojaviher-, MY-, MA- ja luonnonarvoalueilla on kaavamääräyksessä toimenpiderajoite: maisemaa muuttava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verra avissa oleva toimenpide on luvanvaraista, siten kuin 8 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet

2. Kaavatyön lähtökohdat 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Maakuntakaava Suunni elualueella on voimassa ympäristöministeriön 15.2.2010 vahvistama Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaava. Keravan puolella on voimassa ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistama Uudenmaan maakuntakaava. Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaavassa on Talman alue osoite u pääosaltaan taajamatoimintojen alueeksi (A) ja taajamatoimintojen laajenemisalueeksi (A/r). Kerava-Nikkilä rataosuudelle on Talman kohdalle osoite u ohjeellinen asemapaikka. Tätä ympäröivä alue on maakuntakaavassa keskustatoimintojen alue a (C). Talma golfin ja laske elukeskuksen alueet ovat maakuntakaavan mukaisia urheilualueita (VU). Bastukärrin työpaikka-alue ja Vaahteranmäen työpaikka-alue ovat myös maakuntakaavassa osoite una (TP). Samoin maakuntakaavassa on osoite u pohjavesialueet (pv) ja suunni elualueen itäosaa pohjois-eteläsuunnassa leikkaava maakaasun runkoputki (k) sekä yhteystarve uudelle maakaasuputkelle maan en 148 varteen. Maakuntakaavassa valkoiseksi osoitetuille alueille ei kohdistu mitään valtakunnallises, maakunnallises tai seudullises merkittävää käy ötarkoitusta. Valkoisille alueille voidaan yksityiskohtaisemmassa suunni elussa osoi aa kunnan tarpeiden mukaan merkitykseltään paikallisena kaikkia maankäy ömuotoja. Ote Uudenmaan voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmästä (Uudenmaan maakuntakaava ja Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaava). Lähde: http://kartta.uudenmaanliitto.fi/ maakuntakaavat/index.html Uudenmaan liitossa on valmisteilla koko Uudenmaan nykyisten 28 kunnan alueen ka ava Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. 2. vaihemaakuntakaavalla uudistetaan voimassa olevia maakuntakaavoja aluerakenteen ja sitä tukevan liikennejärjestelmän sekä kaupan palvelurakenteen osalta. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotus on ollut nähtävillä 14.5-15.6.2012. Tavoi eena on saada Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava maakuntavaltuuston hyväksy äväksi vuonna 2012 ja ympäristöministeriön vahviste avaksi vuonna 2013-2014. Vaihemaakuntakaavaehdotuksessa on Talman alue osoitettu osin taajamatoimintojen alueeksi. Radan läheinen alue on maakuntakaavaehdotuksen mukaises iviste ävää taajamatoimintojen alue a. Aivan Keravan rajan tuntumaan on osoite u Keravan Keinukalliolta Talma golfiin suuntautuva viheryhteystarve. Vaihemaakuntakaavaehdotus osoi aa alueelle Itäradan ohjeellisen linjauksen, joka on ehdote u kulkevaksi pääosin tunnelissa Talman osayleiskaava-alueen puolella. Tunnelin tarkka sijain ja mitoitus on tarkoitus määritellä yksityiskohtaisemmassa suunni elussa. Vaihemaakuntakaavan mukaisia valkoisia alueita koskee suunnittelumääräys, jonka mukaises nämä alueet on tarkoite u ensi sijaises maa- ja metsätalouden ja niitä tukevien sivuelinkeinojen käy öön. Alueelle suuntautuvaa asuin- ja työpaikkarakentamista on ohja ava taajamatoimintojen alueille ja kyliin. Yksityiskohtaisemmassa suunni elussa voidaan alueelle osoi aa muutakin vaikutuksiltaan paikallises merki ävää maankäy öä. Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta (nähtävillä 14.5.-15.6.2012). Kuvassa osayleiskaava-alue raja una punaisella. Ruskealla taajamatoimintojen alueet, punaisella keskustatoimintojen alueet ja vaaleanpunaisella työpaikka-alueet. Ruudutus tarkoi aa iviste ävää taajamatoimintojen alue a. Kaksoiskatkoviiva-/ ris viivakuviolla on esite y Helsinki Pietari raideyhteyden linjaus. Kaksoiskatkoviivallinen osuus tarkoi aa tunnelia. Vihreä katkoviiva tarkoi aa viheryhteystarve a. Lähde: Uudenmaan liiton www-sivut. Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet 9

2.1.2 Yleiskaava Sipoon yleiskaava 2025 Alueella on voimassa Sipoon valtuuston 15.12.2008 hyväksymä Sipoon yleiskaava 2025, joka korvasi aiemmat yleiskaavat yleiskaavassa 2025 osoite ua selvitysalue a lukuun o ama a. Selvitysalue a koskee osin kunnanvaltuuston 17.6.1987 hyväksymä Keski-Sipoon osayleiskaava sekä osin kunnanvaltuuston 15.6.1994 hyväksymä ja Uudenmaan ympäristökeskuksen 18.4.1997 vahvistaman Haja-asutusalueiden yleiskaava. Sipoon yleiskaava 2025 on saanut lainvoiman 23.12.2011. Yleiskaavan mukaises Talmasta on tavoi eena muodostaa raideliikenneyhteyteen tukeutuva taajamakeskus. Yleiskaavassa 2025 on maakuntakaavan tavoin osoite u Talmaan asemapaikka ja tämän ympärille keskustatoimintojen alue (C). Muilta osin Talman osayleiskaava-alue on Sipoon yleiskaavan 2025 mukaises pääosin taajamatoimintojen aluetta (A). Taajamatoimintojen alue on keskustatoimintojen alueen tavoin tarkoite u asemakaavoite avaksi. Talman gol eskuksen itäpuolinen hankeyhteistyöalue on osoite u yleiskaavassa selvitysalueeksi (se). Yleiskaavan kaavamääräyksen mukaan selvitysalueelle on tarkoitus laa a osayleiskaava ja asemakaava. Selvitysalue a koskevissa Keski-Sipoon osayleiskaavassa ja Haja-asutusalueiden yleiskaavassa alue on osoite u pääosin maa- ja metsätalousalueeksi. Suunni elualueen eteläosa Keravan en varressa, on yleiskaavan mukaises asemakaavoite avaksi tarkoite ua työpaikka-, teollisuus- ja varastoalue a (TP). Suunni elualueen koillisosa on yleiskaavan 2025 mukaista haja-asutusalue a (MTH), jossa maa- ja metsätalouteen lii yvä rakentaminen on salli u. Yleiskaavan 2025 mukaan osayleiskaava-alueella sijaitsee kolme tärkeää tai vedenhankintaan soveltuvaa pohjavesialue a. Yleiskaavan laa misen jälkeen alueista yksi on poistunut pohjavesirekisteristä, näin ollen alueella sijaitsee kaksi pohjavesialue a. Näille alueille ei saa osoi aa pohja-/pintaveden laatua vaarantavia toimintoja. Lisäksi suunni elualueella sijaitsee useita muinaismuistokohteita (sm). Kohteita koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista tulee neuvotella Museoviraston kanssa. Suunni elualueen koillisosassa sijaitseva Kalkberget on osoite u yleiskaavassa arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi ja luonnonsuojelualueeksi (SL). Alueelle toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteute aessa on katso ava, e ei erikoisia luonnonesiintymiä turmella eikä aiheuteta huoma avia tai laajalle ulo uvia vahingollisia muutoksia luonnonolosuhteissa. Ote Sipoon yleiskaavasta 2025. Mar nkylän eltä Keravan elle (mt 148) on osoite u yleiskaavassa 2025 eliikenteen yhteystarve, samoin Keravan Teräs eltä on yhteystarve tälle uudelle Mar nkylän en ja Keravan en yhdistävälle eyhteydelle. 10 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet

Keravan yleiskaava 2020 Keravan yleiskaava 2020 on hyväksy y Keravan kaupunginvaltuustossa 14.6.2004 ja se on tullut voimaan 22.6.2006. Sipoon rajan tuntumaan on yleiskaavassa osoite u asunto- (AP), maa- ja metsätalous- (MT) sekä teollisuus- ja varastoalueita (TY/TA). Kaskelan osayleiskaava Keravalla Mar nkylän en pohjoispuolella, Talman osayleiskaava-alueen väli ömässä yhteydessä, on käynnissä Kaskelan osayleiskaavatyö. Kaskelan osayleiskaavan luonnosvaihtoehdot olivat nähtävillä 31.5.-6.7.2012. Tavoi eena on saada osayleiskaava kaupunginvaltuuston hyväksy äväksi keväällä 2013. Kaskelan alue tullaan myös asemakaavoi amaan. 2.2 Maanomistus ja sopimukset Suunni elualue on pääosin yksityisomistuksessa. Kunnan omistamista maista pääosa sijaitsee Mar nkylän en eteläpuolella suunni elualueen keskiosassa. Sipoon yleiskaavassa 2025 osoite ua selvitysalue a koskien on tehty kunnanhallituksen päätöksen (26.2.2008, 52 ) mukaises sopimus maankäytön hankeyhteistyön käynnistämisestä Talma Hills alueen maanomistajien kanssa. 2.1.3 Asemakaavat Talman osayleiskaava-alue on pääosin asemakaavoi amatonta. Suunni elualueen eteläosassa on voimassa 9.11.2009 lainvoimaiseksi tullut Bastukärrin työpaikka-alueen asemakaava. Talman osayleiskaava-alue rajautuu osin Keravan puolen asemakaavoite uihin alueisiin. Sipoon rajalla on pääasiassa pientalokor elialueita sekä teollisuus- ja varastoton eja Teräs en varressa. 2.1.4 Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus Suunni elualueelle on asete u kunnanhallituksen 1.3.2011 tekemällä päätöksellä maankäy ö- ja rakennuslain 38 :n mukainen rakennuskielto ja 128 :n mukainen toimenpiderajoitus 31.12.2015 osayleiskaavan laa mista varten. Rakennuskielto ja toimenpiderajoitus eivät koske suunni elualueella sijaitsevia Sipoon yleiskaavan 2025 mukaisia TPalueita. Rakennuskielto ei koske rakennusjärjestyksen mukaista, olemassa olevaan asuntoon tai asu uun maa laan kuuluvan talousrakennuksen rakentamista tai korjaamista, eikä olemassa olevan asuinrakennuksen korjaamista tai rakennusjärjestyksen mukaista laajentamista. Samoin rakennuskielto ei koske rakennusjärjestyksen mukaisen sivuasunnon rakentamista, olemassa olevan omako talon korvaamista uudella omako talolla tai olemassa olevan loma-asunnon korvaamista uudella loma-asunnolla. Rakennuskiellosta huolima a voimassa olevien poikkeamislupien perusteella voidaan myöntää rakennuslupa, mikäli luvan myöntämisen edellytykset eivät ole muu uneet. Kuvassa kunnan omistamat maa-alueet sinisellä, sopimusalueet punaisella. Toimenpiderajoituksesta johtuen maisemaa muu avaa maanrakennustyötä: kaivamis-, louhimis-, tasoi amis- tai täy ämistyötä, tai muita näihin verra avaa toimenpide ä ei saa suori aa ilman maisematyölupaa. Puun kaato edelly ää maisemaluvan saamista, jos kyseessä on yli 3 ha:n suuruinen avohakkuu tai hakkuu luonnollista uusiutumista varten, tai hakkuu alueella, joka on merki y vahvistetussa maakunta- tai yleiskaavassa suojelumerkinnällä (S, SL, s, sl). Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet 11

2.3 Maisema ja luonnonympäristö 2.3.1 Maisemarakenne ja topografia Alueen maisemarakenteen muodostavat pohjois-eteläsuuntaiset metsäiset kallio-moreeniselänteet ja niiden väliin jäävät laaksot, jotka pääosin ovat viljelykäytössä ja joissa veden uomat kulkevat. Selvitysalueen eteläosassa, Mar nkylän en eteläpuolella, maastosta kohoavat karkeammista maalajeista muodostuneet kumpareet rikkovat muuten varsin alavaa maisemaa. Mar nkylän en pohjoispuolella maasto kohoaa pohjoiseen mentäessä. Idässä Degerbergin, Kalkbergin ja Tallbackan selänteet muodostavat moreeniselänteiden ketjun rikkomaan muuten alavaa savikkoa. Viljelysalueet sijaitsevat suunnittelualueella välillä 20- mmpy ja selänteiden lakialueet 50-60 mmpy. Alueen suhteelliset korkeuserot ovat alueella suhteellisen pieniä, keskimäärin noin 20 metriä. Suunni elualueen korkein lakialue sijaitsee alueen keskiosassa Degerbergillä, jossa korkeimmat kohdat kohoavat noin 65 metriin meren pinnan yläpuolella. Jyrkimmät alueet sijaitsevat Degerbergin ja Talman laske elukeskuksen rinteillä. Tiestöt mutki elevat pääosin harjujen ja selänteiden juurella ja alueen halkaisee itä-länsi suuntainen Kerava-Porvoo rata. Rakentaminen on selvitysalueella sijoi unut pääosin viljelyalueiden reunoille, selänteiden rinnealueille ja osittain savikkoisille laaksoalueille. Paikoitellen olemassa oleva rakentaminen on sijoite u myös maisemarakenteelliselle laaksoalueelle. 2.3.2 Kallioperä ja maaperä Suunni elualueen kallioperä on pääosin granii a, suunnittelualueen keskiosalla on myös kvartsi- ja granodiorii ä. Rakennusgeologisilta ominaisuuksiltaan nämä kivilajit eivät paljon poikkea toisistaan. Kallioperä soveltuu yleises o aen hyvin rakentamiseen ja louhimiseen. Suunni elualueen poikki kulkee likipitäen ratalinjaa myöten diabaasijuoni ja alueen kallioperässä ilmenee liuskeisuu a. Liuskeisuus saattaa vaiku aa kallioleikkauksien toteu amiseen, mu a sillä ei ole maankäytön kannalta merkitystä. Suurin osa suunni elualueen maaperästä on savikkoa. Mar- nkylän en molemmin puolin, Talman keskustan kohdalla ja en eteläpuolella Grankullan ja Hiekkamalmin välissä on hiekkamuodostumat, kuten myös selvitysalueen pohjoisosassa Koivumäellä. Muuten selänteet, kuten Degerberg, Kärrkulla ja Talman laske elukeskus ovat pääosin moreenikerroksen pei ämää kalliota. 2.3.3 Vesisuhteet Osana osayleiskaavatyötä on tehty hulevesiselvitys (FCG Oy, 2012). Suunni elualue kuuluu Sipoonjoen päävesistöalueeseen, jonne laskevat Kumbäckenin ja Ollbäckenin valumaalueiden vedet. Pohjoisen, Kumbäckenin valuma-alueen ja eteläisen, Ollbäckenin valuma-alueen ero ava päävedenjakaja jakaa suunni elualueen Talmankaaren etämiltä itä-länsisuunnassa kah a. Osayleiskaava-alueesta noin 47 % (760 ha) kuuluu Kumbäckenin valuma-alueeseen ja saman verran (760 ha) Ollbäckenin valuma-alueeseen. Lisäksi kaava-alueen luoteisreunasta noin 2 % (30 ha) kuiva uu Keravanjokeen ja eteläosasta 3 % (50 ha) Ruddamsbäckenin kau a Sipoonjokeen. Kaava-alue muodostaa noin 55 % Kumbäckenin uoman valuma-alueesta ja noin 30 % Ollbäckenin valuma-alueesta. Kumbäcken on yksi Sipoonjoen keskiosan valuma-alueen merki ävimmistä puroista. Puro saa alkunsa Talman golfkentältä ja sen pohjoispuolisilla metsä- ja suoalueilla. Kumbäckenin uoma on pado u useassa kohdassa. Ollbäcken on Näsebäckenin valuma-alueen merki ävin puro. Puroon liittyy useita sivupuroja, jotka virtaavat enimmäkseen peltojen keskellä. Ollbäckenin latvat virtaavat runsailla pohjavesialueilla, joten purossa rii ää ve ä ympäri vuoden. Sipoonjoki kuuluu Natura 2000 -verkostoon (FI0100086). Sipoonjoen Natura-alueeseen kuuluu vain vesialueita, ja siten suojelutavoi eet toteutetaan vesilain nojalla. Joki on tärkeä varsin luonnon laisena säilyneen puroluonnon sekä ennen kaikkea meritaimenen alkuperäiskannan suojelulle. Sipoonjoen kalataloudellisen selvityksen (2008) mukaan myös osayleiskaava-alueen pääuomat, Ollbäcken ja Kumbäcken, ovat kalataloudellises arvokkaita Sipoonjoen sivupuroja. Alueella on muutamia pieniä lampia ja maaston painautumiin muodostuneita kosteampia alueita, näistä maini akoon alueen pohjoisosassa sijaitseva Dammenin lampi sekä Talman en varrella sijaitseva en seen sorakuoppaan muodostunut Talman uimalampi. Alueen länsipuolella virtaa Keravanjoki ja noin 3 km päässä idässä Sipoonjoki. Suunni elualueella on kaksi pohjavesialue a. Mar nkylän- en eteläpuolella sijaitseva Ollisbacka kuuluu alueluokkaan II, vedenhankintaan soveltuviin pohjavesialueisiin. Kaavaalueen pohjoisosassa sijaitsee Nygårdin pohjavesialue, joka kuuluu luokkaan I, vedenhankintaa varten tärkeisiin pohjavesialueisiin. Nygårdin pohjavesialueen vedeno amo sijaitsee vajaan 300 metrin päässä suunni elualueen luoteiskulmasta. Savi, hiesu, ja hienohieta ovat pienilmastoltaan kylmiä ja kosteu a pidä äviä, kun taas karkea hieta, hiekka, sora sekä moreeni ovat lämpöä kerääviä ja ve ä läpäiseviä, ja siten rakentamisen ja asuinviihtyisyyden kannalta parempia. 12 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet

Osayleiskaava-alueen valuma-alueet. Lähde: FCG Oy, 2012 Ollbäcken on suunni elualueen eteläosan päävirtausrei. Ollbäckenin latvat virtaavat Talmassa pohjavesialueella, joten siinä rii ää ve ä ympäri vuoden. Kuva: FCG Oy, Lauri Harilainen. Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet 13

45 60 MERKINNÄT 75-80 70-75 65-70 60-65 60 60 60 Osayleiskaava-alueen topografia ja vesisuhteet. Lähde: MA-Arkkitehdit. 55-60 50-55 60 45-50 -45 35-60 30-35 25-30 20-25 20 tie rautatie rakennukset suunnittelualueen raja 45 50 60 60 30 50 60 55 0m 1000m 2.3.4 Maisemalliset arvot ja rakentamissuositukset Talman alueen iden tee n kannalta tärkein yhtenäinen maisemakokonaisuus on Talman kartanomaisema. Kartanomaiseman viljelyalueiden rajat ovat säilyneet melko ehjinä, vaikka avointa peltoaukeaa halkookin hieman näkymää häiritsevä sähkölinja. Kartanomaisemaan avautuu Mar nkylän eltä näkymiä, jotka korostavat Talmaan saapumisen mielikuvia (Eriksson Arkkitehdit Oy, 2010). Talman gol en ä on Talma Ski -laske elukeskuksen kanssa toinen merki ävimmistä erityisympäristöistä, jotka tuovat omaleimaisuu a alueen tämänhetkiseen maisemakuvaan (Eriksson Arkkitehdit Oy, 2010). Rakentamiseen suositeltavia ovat alueet, joilla maisemalliset ja pienilmastolliset tekijät ovat suotuisia (maaperä, topografia, vesisuhteet, ilmasto) ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset ovat vähäisiä. Ensisijaises rakentamiseen suositeltavia alueita ovat lämminmaaperäiset (hiekka, hieta) selännealueet, kuten Björkkulla ja Grankulla. Toissijaises rakentamiseen suositeltavia alueita ovat muut selännealueet. Korkeimmat lakialueet ja kylmät laakson pohjat eivät ole suositeltavia rakenne avaksi. Myös alueen arvokkaat viljelymaisemakokonaisuudet tulisi jä ää rakentama a (MA-Arkkitehdit, 2011). 14 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet

2.3.5 Kasvillisuus ja eläimistö Osayleiskaavatyötä varten on teete y luontoselvitys vuonna 2010 sekä linnusto- ja viitasammakkoselvitys vuonna 2011. Selvitykset on laa nut Fauna ca Oy. Luontotyypit ja kasvillisuus Selvitysalueella havai in 35 huomionarvoista luontotyyppikohde a, jotka jakautuvat yhteensä 42 kuvioon. Luontoarvot arvioi in korkeiksi 16 ja keskinkertaisiksi 19 kohteella. Erityisen arvokkaita ovat huomionarvoisten luontotyyppien keski ymät Degerbergin ja Kalkbergin alueilla (kuuluu myös erityisen tärkeään ekologiseen yhteyteen ja linnustollises- tärkeimpään metsäalueeseen) sekä Grankullan ja Sandbackan välissä. Näillä keski ymäalueilla luontotyyppikokonaisuudet ovat rii ävän laajoja ylläpitämään monimuotoista lajistoa. Luontoselvityksessä suositellaan säilyte äväksi korkeita luontoarvoja omaavat luontotyyppikohteet. Myös huomionarvoiset, keskinkertaisia luontoarvoja sisältävät kohteet tulisi säästää. Huomionarvoisia kasvilajeja havai in kolme: keltamatara (uhanalainen), musta-apila (silmällä pide ävä, alueellises uhanalainen) ja pesäjuuri (alueellises uhanalainen). Keltamatara ja musta-apila kasvavat ihmistoiminnan voimakkaas muovaamilla paikoilla (pientareet, joutomaat). Pesäjuuriesiintymä sijaitsee Kalkbergin alueella, jossa sen säilyminen tulee turvata. Linnusto Vuonna 2011 selvitysalueella pesi todennäköises tai mahdollises 81 lintulajia, joista 19 on luokiteltuja. Määrää voidaan pitää suurena. Muita huomionarvoisia lintuja havait- in 27 lajia. Yhteensä alueella on havai u 89 todennäköises tai mahdollises pesivää lintulajia (Fauna ca Oy, 2010 ja 2011). Talman selvitysalueella olevat metsälakikohteet (viole t kuviot) ja muut huomionarvoiset luontotyypit (vihreät kuviot); tummat sävyt osoi avat korkeat ja vaaleat sävyt keskinkertaiset luontoarvot omaavat kohteet. Kuva: Fauna ca Oy, 2010. Linnustollises tärkein metsäalue on alueen itäosassa välillä Degerberg-Kalkberg-Tallbacka-Bäckgård. Linnustollises parhaimmat pellot ja niityt sijaitsevat Sandbackan länsipuolella, Mar nkylän en ja junanradan välissä sekä radan eteläpuolella. Myös Vanikon eteläpuolella sijaitseva Heikkilän metsä- ja peltoalue lampineen muodostaa linnustolle tärkeän kokonaisuuden. Pohjoisosan lammilla (erityises Dammenin ympäristö) ja niiden ympäristön pelloilla oli hyvin lintureviireitä. Myös gol entän lammet ja hoitama omat metsikköalueet houku elevat hyvin lintulajeja. Luontoselvityksessä suositellaan tärkeimpien linnustoalueiden säily ämistä ja niiden tulisi lii yä ympäröiviin metsiin vähintään metsäkäytävällä (Fauna ca Oy, 2011). Talman selvitysalueen linnustoalueet ja viitasammakkohavainnot. Lähde: Fauna ca Oy, 2011. Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet 15

Liito-oravat Vuonna 2006 tehdyssä Sipoon yleiskaavan luontoselvityksessä selvitysalueelta ei löytynyt liito-oravaesiintymiä (Fauna ca Oy, 2010). Lepakot Lepakkoselvityksessä saa in 60 havaintoa vähintään 79 lepakkoyksilöstä (66 pohjanlepakkoa, 11 lajilleen tunnistamatonta siippaa, 1 vesisiippa ja 1 korvayökkö). Tehty lepakkoselvitys (2010) oli yleispiirteinen, luontoselvityksessä todetaan, e ä selvitystä tulee tarkentaa viimeistään asemakaavavaiheessa. Tärkeimmät esiin tulleet lepakkokeskittymät olivat Vanikko ympäristöineen ja Talman kylämiljöö. Rii ävistä kulkuyhteyksistä tulee huoleh a (Fauna ca Oy, 2010). Viitasammakot Viitasammakoista teh in näkö- ja äänihavaintoja vuonna 2011. Viitasammakoita esiintyi Kyllästämön en ja Pihka en risteyksestä itään olevalla lammella, Talman uimalammella sekä Vanikon lammella. Todennäköises viitasammakoita esiintyy myös Mar nkylä en ja Talmankaaren risteyksestä pari sataa metriä koilliseen olevassa lammessa. Blekdahlin rinne en ojasta on viitasammakkohavainto vuodelta 2008. Selvitysten mukaan Talman uimakuopalla esiintyy viitasammakoita, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikat ovat luonnonsuojelulain perusteella suojeltuja. Viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikat tulee huomioida maankäy ösuunnitelmissa (LSL 49 ). Myös suunnitellun toiminnan välilliset vaikutukset mm. veden laatuun ja lampien pinnan korkeuteen tulee huomioida (Fauna ca Oy, 2011). Muut luontoarvot Sipoonjoen ja sen sivupurojen kalataloudellisen selvityksen (2008) mukaan suunni elualueen päävirtausrei t, pohjoisosassa virtaava Kumbäcken ja eteläosassa virtaava Ollbäcken, ovat kalataloudellises arvokkaita Sipoonjoen sivupuroja. Ekologiset yhteydet Selvitysalueella on kolmenlaisia ekologisia yhteystarpeita: 1) alueen sisäiset, itä-länsisuuntaiset yhteydet, 2) alueen sisäiset, etelä-pohjoissuuntaiset yhteydet ja 3) yhteydet alueen ulkopuolelle. Alueen sisäisten ja sen ulkopuolelle johtavien yhteyksien tulee muodostaa yhtenäinen kokonaisuus siten, e ä ne ovat puustoltaan mahdollisimman leveitä ja yhtenäisiä (Fauna ca Oy, 2010). Ekologisten yhteyksien hahmotelma. Lähde: Fauna ca Oy, 2011 Ensisijaiset yhteydet Muut yhteydet Yhteydet ulkopuolelle 16 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet

2.4 Rakennettu ympäristö 2.4.1 Maankäytön historiaa Talman alueen halki kulkeva Mar nkylän e näkyy Kuninkaankartastossa vuodelta 1778-1780. Mar nkylän en linjaus nouda eli Talman keskustan kohdalla 19xx-luvulle saakka pitkäl Talmankaaren nykyistä linjausta. Si emmen en linjausta suoriste in ja Talmankaari jäi alueelle omaksi eosuudeksi. Talmaa halkova toinen merki ävä liikenneväylä, Kerava-Porvoo rata valmistui vuonna 1874. Talman alueen vanhin säilynyt rakennuskanta on peräisin 1800-luvulta. Suurin osa alueen nykyisistä rakennuksista on kuitenkin rakenne u vuoden 1947 jälkeen. Nykyisistä peltoalueista vanhimmat alueet Talman kartanon ja Sandbackan läheisyydessä ovat olleet viljelyksessä jo 1870-luvulla, jolloin suuri osa nykyisistä viljelyalueista on ollut nii yjä. 1950-lukuun verra una kaava-alueen peltoala on pienentynyt melko vähän. Suurimpana yksi äisenä muutoksena on gol en ä peltojen lalla. Metsäalueet ovat nykyisellään kutakuinkin samat kuin senaa nkartassa vuodelta 1873-75. Suurimmat muutokset alueen maisemaan ovat tuoneet gol en ä ja Talma Skin laske elurinne, Hiekkamalmin hiekano opaikat sekä teollisuus- ja varastoalueet. 2.4.2 Kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja ympäristöt Sipoossa suorite in kul uurihistoriallises arvokkaiden rakennusten ja ympäristöjen inventoin Sipoon yleiskaavatyötä varten vuosina 2004 ja 2005. Kohteet on inventoinnissa arvote u kolmen pääkriteerin mukaan: arkkitehtoniset (A), historialliset (H) ja ympäristölliset arvot (Y). Talman alueelta ei löytynyt inventoinnissa yhtään valtakunnallises tai maakunnallises arvokasta kohde a. Talman alueen kul uurihistoriallises arvokkaat rakennukset ja ympäristöt kuuluvat inventoinnin perusteella arvoluokkiin 1, 1-2 ja 2. Luokkiin 1 ja 1-2 kuuluvat kohteet ovat alueen arvokkaimpia kohteita, joilla saa aa olla myös valtakunnallisia ja/tai maakunnallisia arvoja. Luokkaan 1 kuuluvia kohteita ovat Talman alueella Mårtensby skola ja Talman kartanon päärakennus. Luokkaan 2 on lue u sellaiset kohteet, jotka sisältävät luokkien 1 ja 1-2 ominaisuuksia, kuitenkin säilyneisyytensä ja estee sen arvonsa suhteen jonkin verran vähäisemmässä määrin. Niillä on oma paikallinen merkityksensä. Luokkiin 1 ja 1-2 kuuluvien alueiden ja kohteiden säilyminen on inventoinnin perusteella turva ava. Myös luokkaan 2 sisältyvien kohteiden säilymistä pidetään inventoinnin perusteella paikallises tärkeänä ja säilymisen turvaamista erittäin suotavana. (Sipoon kunnan kul uuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys) Sipoon Manneralueen esihistoriallisen ajan ja saariston esihistoriallisen sekä historiallisen ajan muinaisjäännöksistä on tehty inventoinnit vuonna 2007 (Museovirasto, 2007). Inventoinnin mukaan osayleiskaava-alueella on neljä kivikau sta asuinpaikkaa ja yksi kivirakenteinen historiallinen rajamerkki. Osayleiskaavatyön aikana teh in muinaisjäännösinventoin- suunni elualueen itäosassa Kalkberge n alueella teollisuushistoriallisten kohteiden selvi ämiseksi (Museovirasto, 2012). Inventoinnissa löyde in kaksi ennestään tuntematonta muinaisjäännöstä, molemmat kohteet ovat kalkkilouhoksia. Kohteet sijaitsevat aivan osayleiskaava-alueen rajalla, jatkuen osin kaava-alueen ulkopuolelle. Toinen kohteista käsi ää yhden ison kivilouhoksen sekä muutamia rakenteita ja raaka-ainekasoja, toinen louhos sisältää viisi erikokoista louhosta ja useita raaka-ainekasoja sekä kivirakenteita. Muinaisjäännökset muodostavat yhdessä vaiku avan muinaisjäännösalueen, myös alueen kasvillisuus poikkeaa huomattavas ympäristöstään. Inventoinnissa muinaisjäännöksiä ehdotetaan rauhoitusluokkaan 1, eli kyseessä on valtakunnallises tai alueellises merki ävät muinaisjäännökset, joiden säilyminen on turva ava kaikissa olosuhteissa. Ote Senaa nkartasta vuodelta 1873-75. Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet 17

1 luokka 421054 Mårtensby skola (1911) A, H, Y 421075 Tallmo; kartanon päärakennus (1912) A, H, Y 1-2 luokka 421063 Fagernäs (1850) A, H, Y 421065 Lillängsbacka (1923) A, H, Y 421068 Talman koulu (1955) A, H, Y 421082 Kumbacka (1920) A, H, Y 421096 Kalkbergsskogen (1700-1800) H 2 luokka 421049 Sommarbacka (1920) A, H, Y 421056 Björkbacka (1885) A, H, Y 421060 Småskolan H 421067 VPK:n paloasema (19-l) A, H, Y 421069 Löfbacka (1920) A, H, Y 421072 Grankulla (1946) A 421073 Vesterkulla (1916) H, Y 421085 Kärrkulla (1930) A, Y 421093 Kalliomäki (1910) H, Y Kiinteät muinaismuistot 753.010.015 Råbacka, kivikautinen asuinpaikka 753.010.016 Keskitalo, kivikautinen asuinpaikka 100.000.3915 Rauhanmäki, kivikautinen asuinpaikka 100.000.5187 Nya Hemmet, kivikautinen asuinpaikka 100.000.8108 Sandbacka 2, historiallinen rajamerkki 100.001.9488 Kalkberget 1, historiallinen louhos 100.001.9489 Kalkberget 2, historiallinen louhos Kartanomaisema Talman kul uurihistoriallises arvokkaat rakennukset ja ympäristöt. Lähde: Sipoon kunnan kul uuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys. 42105 Talman kartanomaisema, arvoluokka 2, A, H, Y 201 Linnanpellon kylä ja viljelymaisema, arvoluokka 1 A, H, Y 42104 Flätbackan viljelymaisema, arvoluokka 2, A, H, Y 2.4.3 Nykyinen maankäyttö ja rakennuskanta Pääosa kaava-alueesta on peltojen sekä niitä ympäröivien metsäisten hiekka- ja moreeniselänteiden luonneh maa alue a. Alueen rakennuskanta on omako talovaltaista ja se on sijoi unut varsin hajanaises suunni elualue a halkovien teiden varsille. Tiiviimpiä asutuskeski ymiä on muodostunut Talman nykyisen kyläkeskuksen muodostavan koulun läheisyyteen, Mar nkylän en ja Talman en risteyskohdan ympäristöön sekä Keravan rajan tuntumaan Vanikon ja Neulasniityn alueille. Alueen vanhin säilynyt rakennuskanta on peräisin 1800-luvulta. Suurin osa alueen rakennuksista on rakenne u vuoden 1947 jälkeen. Alueen tärkeitä maamerkkirakennuksia ovat Talman koulu, VPK-talo, Talman kartano ja Mårtensby skolan. Talman koulu ja VPK-talo muodostavat alueen nykyisen keskustan. Talman kartanoalue muodostaa paikallises merki ävän kulttuuriympäristön. Alueella on 10 agraaritoimintaa harjoi avaa laa. Tilat ovat pääasiassa viljely-, marja- tai hevos loja. Alueella toimii lisäksi ratsatuskoulu. Alueella sijaitsee myös parikymmentä liikeyrityston a ja kaksi merki ävää kaupallista virkistysalue a: Golf Talma ja Talma Ski. 2.4.4 Väestö ja työpaikat Väestö Vuoden 2011 lopussa Sipoossa oli 18 526 asukasta. Talman keskuksen ja Talman seudun alueilla asukkaita oli 1 307 mikä on 7 % koko kunnan väestöstä. Sipoo on jatkuvas kasvava kunta: vuosina 1975-2007 kunta on kasvanut 57 prosen lla. 2000-luvulla vuotuinen väestönkasvu on ollut n. 300 henkeä vuodessa. Väestönkasvu johtuu sekä syntyvyyden enemmyydestä e ä muu ovoitosta. Suunni elualueen ikärakenne nouda elee pääpiirteissään koko Sipoon ikärakenne a. Lasten ja nuorten (0-18 v) sekä keski-ikäisten (-64 v) suhteellinen osuus väestöstä on Talmassa pari prosen yksikköä muuta kuntaa suurempi. Työpaikat Alueella toimii yhteensä 10 agraari laa, 24 yritystä, 1 koulu ja 2 päiväko a, jotka muodostavat alueen työpaikat. Alueen yrityksistä näkyvimmät ovat Golf Talma ja Talma Ski, jotka tuovat alueelle runsaas vapaa-ajan vie äjiä ympäri vuoden. Suurin osa alueen asukkaista käy töissä suunni elualueen ulkopuolella. 18 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet

Svedjemalmen Juhola Agraaritoiminnot Högmo 1 Alaterä Petri, viljatila n. 65ha Hakala 2 Alavahtola Seppo, viljatila 58ha, hoitohevosia 3 Eskelin Paavo, viljatila 1ha, koneurakointia 4 Kotikulma Kari, ratsastuskoulu, hevosia n.15kpl 5 Mattsson Tage, saha/mv. 12ha 6 Pircklen Ensio, viljatila 24ha 7 Taipale Marja, marjatila, mansikka vadelma Ketunkorpi 8 Vesanen Jari, marjatila/luomu, mansikka herukka 9 Kuokkanen Ria, nurmi/hevosia 6kpl 10 Snell Raimo, viljaa n.10ha Koskela H Nygård 9 Koivumäki Kerv oå Marjamäki H Högbacka Hevostila Käsis-Solbacka Dammen Utegård Skansåker Larsmo n ke äc mb Ku Bäcksängen Bäckåker Salmela Liikeyritykset Blickobacka Solåker 1 Suomi-Tikas Oy 2 Semtu Oy 3 Talma Ski Oy Amp.r. 4 Rudus Oy 5 PNO Oy S.talo 6 Pajuniemi Oy 7 Golf Talma 8 Blekdal Oy 9 Talman Lehtopuutarha 10 Kon-Tiki Tours Oy Nuorisovankila 11 VTS-Rakennus Oy 12 Sipoon puutarhakaluste 13 JV-Tiiviste Ky 14 Elisabeth Helling 15 Hidén Martti Jänisvuori Haukkavuori16 T:mi Himis Ari 17 Jussin Korjaus ja Huolto ky 18 Kiviraja Oy 19 Kuljetus Makinen Oy 20 Pekka Lindholm 21 Net-Ace Finland Kaskela 22 kyllästämö 23 Rakennuspartio Oy Pajula 24? Ker ava njok i 3 8 11 69 5 Blekdal Golfkenttä Golfbana Lillgård Johans Kungsberg H 4 H Bäckgård 17 Åkerkulla 2 7 Sandbacka H Han Louhi Kanerva Tranbacka Kärrkulla Tallbacka Tallbacka H Byända 6 8 7 Salomaa Julkiset palvelut Mäkelä Viertola H 21 Kuusisaari Kalkberg Karlsgård Västerkulla Henriksdal Bergkulla Kungsskogen Kumbacka H 16 Peltola 1 Talman koulu 2 Mårtensby skola 3 Talman päiväkoti Blekdal H Urh. Björkkulla 3 23 1 1 14 20 Tallmo Talma Tallmo 11697 Kuusisto Lövbacka Urh. 24 äivölä Rauhamäki Vanikko 6 Degerberg 1 2 9 12 5 Björkdal Kärras 11 Urh. 13 Grankulla 15 Heikkilä 2 Slätkärr Koulu Skola Nykulla 10 Da Sandbacka Uimaranta Ahjo Lask.rinne 3 Keupirtti Valaistu kuntorata Upplyst motionsslinga 337 Slalombacke Björkbacka Ollisbacka Ollilanlampi ila 18 19 ja ano rm Pa Rönnkulla Sorsakorpi Trappukorpi Seppola Tom bäc ken 10 Hiekkamalmi Lomans 22 Grönkulla kuntorata plyst motionssl. Urh. Levonmäki Orrberg 5169 Nä se bä ck en 1184 Malmgård 1184 595 Lask.rinne Slalombacke Antba Kotimäki Latutupa 5 Keinukallio 4 la Palisbacka Lastenkoti Barnshem Moottorirata Rytenkärr Alueella toimivat liikeyritykset, julkiset palvelut sekä agraaritoiminnot. Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet 19

2.4.5 Palvelut Kaupalliset ja julkiset palvelut Kaava-alue tukeutuu kaupallisten ja vapaa-ajanpalveluiden osalta Nikkilään ja Keravan keskustaan. Suunni elualueella ei ole tällä hetkellä kaupallisia palveluita. Julkisten palveluiden osalta alue tukeutuu Nikkilään. Sipoon Kaupan palveluverkkoselvitys 2025 - rapor ssa (FCG, 2010) Talma on esite y paikalliskeskuksena, jonne sijoi uu 1-2 n. 2000 k-m² supermarket-tasoista päivi äistavarakauppaa. Tämän lisäksi Talmaan sijoi uisi keskustahakuisia erikoiskauppoja ja kaupallisia palveluita, mu a ei laa vievää erikoiskauppaa. Koulu- ja päiväko palvelut Alueella toimii nykyään yksi peruskoulun ala-asteen koulu, suomenkielinen Talman koulu. Ruotsinkielinen peruskoulun ala-aste, Mårtensby skola, lakkaute in keväällä 2012. Talman koulussa oli 149 oppilasta vuonna 2010. Talman koulun yhteydessä toimivassa suomenkielisessä päiväkodissa on 63 päivähoitopaikkaa. Lisäksi Talmankujalla toimii ryhmäperhepäiväko. Tarpeeseen nähden päivähoitopaikkoja on nykyisellään liian vähän. Talman koulun yhteydessä toimii suomenkielinen päiväko. Sipoon opetustoimen kouluverkkovaihtoehdoista on tehty selvitys vuonna 2010 (Oy Audiapro Ab, 2010). Selvityksessä esite in uuden yhtenäiskoulun sekä mahdollises uuden kor elikoulun rakentamista Talmaan vuosina 2018-2020. Sipoon kunnanvaltuuston 31.1.2011 tekemän linjapäätöksen mukaan Talmaan sijoi uu kaksi uu a koulua: Talman osaamiskeskus ja Talma Hills. Talman osaamiskeskukseen tulee suomenkielinen vuosiluokkien 0-6 koulu 500 oppilaalle sekä suomenkielinen päiväko 126 lapselle. Nykyisen Talman koulun oppilaat siirtyisivät Talman osaamiskeskukseen. Talma Hills koulusta tulee suomenkielinen vuosiluokkien 0-9 koulu 650 oppilaalle. Talman nykyinen koulu on jo nykyisellä oppilasmäärällä (149 op) hyvin täynnä, joten kasvun myötä koulun lat jäävät rii ämä ömiksi. Päätöksiä siitä, mitä vanhalle koulurakennukselle tehdään, ei ole tehty. 2.4.6 Virkistys Golf Talma Alueella toimii gol en ä Golf Talma, joka on pinta-alaltaan Suomen 2. suurin. Golf Talma käsi ää kaksi 18-reikäistä ken ää ja yhden 9-reikäisen PAR3-kentän, yhteensä Golf Talman pinta-ala on 160 ha. Kentällä ei ole laajentumistarpeita, nykyinen maa-ala rii ää kentän kehi ämiseen. Alueelle on vasta valmistunut 600 m² huoltohalli. Alueella ei ole läpikulkua, eikä niiden avaaminen vastaisuudessakaan ole mahdollista ak ivikauden aikana turvaetäisyyksien vuoksi. Talvella alueelle voidaan ajaa hiihtolatuja. Gol entän alueella ei ole majoituspalveluita, mu a kentän yhteydessä toimii ravintolaklubi. Kesäkautena Talma Golf työllistää n. 50 henkeä. Suunni elualueen pohjoisosassa sijaitseva Golf Talma on pintaaltaan Suomen toiseksi suurin. 20 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet

Talma Ski Suunni elualueella toimii laske elukeskus Talma Ski, joka on pienikokoinen, mu a kävijämäärältään Suomen 9. suurin. Kävijöitä on vuosi ain n. 80 000-100 000. Talma Skissä on neljä laske elurinne ä sekä kaksi lastenrinne ä. Lisäksi Talma Skistä löytyy Etelä-Suomen ainoa Halfpipe. Keskuksen pääkäy äjäryhmät ovat lumilautailijat ja perheet. Ulkomaalaisten kävijöiden määrä on kasvussa, joten laajentumiselle (uusille rinteille) ja majoituspalveluille olisi tarve a. Lisäksi maastohiihtolatureiteille laske elukeskuksen yhteydessä olisi tarve a. Uimalampi Radan eteläpuolelle, Talman en läheisyyteen, sijoi uu matala uimalampi, joka sijaitsee hiekkamontussa. Lammella on tehty viitasammakkohavaintoja. Viime vuosien kuivina kesinä lampi on ollut pääosin kuivana. Muut ulkoilumaastot Talman koulun läheisyydessä on soraken ä, joka toimii urheiluken änä. Alueella kulkee myös ratsastusrei ejä. Keravan puolella Ahjossa sijaitsee valaistuja kunto- / laturei ejä, Talmassa niitä ei ole. Suunni elualueella sijaitseva Talma Ski on kävijämäärältään Suomen 9. suurin. 2.4.7 Liikenneverkko Nykyinen liikenneverkko Talman läpi kulkee yhdys e (Porvoon e/mar nkylän e, pt 11 697) Keravalta Nikkilään. Alueen eteläosassa kulkee seutu eksi luokiteltu Keravan e (mt 148). Suunni elualueen teistä kunnan hoidossa on Talmankaari, Satotalman e ja Talmankuja. Keravan ellä (mt 148) nopeusrajoitus on nykyään 60 km/h, Mar nkylän ellä 50-60 km/h. Alue a halkoo lisäksi itä-länsisuunnassa sähköiste y Kerava-Porvoo rata, jota käytetään nykyisellään Porvoon Kilpilahden öljynjalostamon ja teollisuusalueen säiliöjunakuljetuksiin. Talman sisäisen liikenneverkon pääteitä ovat Talmankaari, Satotalman e, Nygårdin e, Kylänpään e ja Laakso e ratayhteyden pohjoispuolella sekä Vanikon e, Talman e ja Kyllästämön e ratayhteyden eteläpuolella. Pää et ovat osin päällyste yjä. Alueella on päällyste yjä kevyenliikenteen rei ejä Mar nkylän en ja Satotalman en varrella ratayhteyden pohjoispuolella. Liikennemäärät Vuonna 2010 oli keskimääräinen vuorokausiliikenne (KVL, ajoneuvoa/vrk) Porvoon ellä 6 676 ajoneuvoa/vrk, Mar nkylän ellä 3 493 ajoneuvoa/vrk ja Keravan ellä (mt 148) 5 104 ajoneuvoa/vrk. Raskas liikenne kulkee Keravan en (mt 148) kau a. Osayleiskaava-alueen nykyinen everkosto. Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet 21

usimäki ähalli alli Koulu Lukio Koulu Ulkoilumaja Kaleva Otsola Urh. Vt Amm.oppil. 5150 148 Viertola Sompio Lukio 5151 5152 Pihkaniitty Koulu H.as. Kuntorata Kurkela Taidemuseo Sikakorpi Koulu As. H.as. H.as. Kirkko Ali-Kerava Muuntoasema Heikkilä Museo Urh. H.as. Paloasema Myllynummi Kytömaa Yli-Kerava Imppalanmäki Vt Koulu 1179 Keravan kartano 1180 Urh. Lapila 1179 11697 Urh. 1186 Koulu KERAVA Koulu 1180 1185 Jaakkola 1219 Isotupa 4 1186 11664 1181 1185 1184 1220 1183 4 585 1184 598 1183 1182 584 582 1 583 Rajakiilinkallio Päivölä Ollila Jokela 1595 Bergkulla Val. kuntorata Upplyst motionssl. Haukkavuori Keupirtti Urh. 5169 Lask.rinne Nuorisovankila Slalombacke Keinukallio Valaistu kuntorata Upplyst motionsslinga Ollilanlampi Kuumasuo Ahjo Peltola Pajula Trappukorpi Latutupa 1184 Ke Urh. 1184 Jänisvuori Urh. Kaskela Viertola Levonmäki Henriksdal Kuusisaari TP Mäkelä VL VL Moottorirata A EV Louhi Salomaa AP-1 AP-1 AP Sorsakorpi AP Kanerva AP-1 A EV Heikkilä Sandbacka MA Björkkulla 11697 MA Vanikko TP MA Åkerkulla M MA AP/TP MY A Fågelbacken M Västerkulla A Grankulla EV A A VL Hiekkamalmi Rönnkulla Tallbacka Malmgård EV AP-1 VL VL AP A VL AP-1 Kärrkulla TP Urh. A A Rauhamäki LR Golfkenttä Golfbana Björkbacka EG-1 Koulu PY Skola Lövbacka AP A Uimaranta A AP-1 A Seppola AP C EV ET PY AP VL Paloas. Brandst. AP T Skaftkärr MY Tallmo MA A C AP EG-2 Ollisbacka Grönkulla VL EV 5166 A AM Talma Tallmo EV A AP Blekdal EV Slalombacke M Sandbacka Lask.rinne Taxkärr AP-1 M Tranbacka M AP-1 Degerberg VL MY Karlsgård RA Fålaängen Lillgård MY MY MT AP Koulu Skola M Bäckgård MA Kotimäki Orrberg MA MA MA MY M M M M Lomans M Björkdal Nykulla MA Byända Joukkoliikenne Talma sijoi uu Keravan ja Nikkilän välille, joita yhdistävällä linja-autoliikenteellä tarjonta on valtakunnallisella palvelutasoasteikolla arvioituna lähes keskitasoa, mu a sunnuntaiyhteydet puu uvat. Joukkoliikenne tarjoaa arkipäivisin väl ämä ömät yhteydet esimerkiksi koululaisille ja useimmat näistä linjoista kulkevat Talman koulun kau a. Talman alueella kiertävä joukkoliikenne tukeutuu Keravan rauta easemaan, joka sijaitsee Talman keskuksesta noin neljän kilometrin päässä. Keravan asema on myös suosi u liityntäpysäköin kohde Talman asukkaille. Keravan keskustasta on eri äin hyvät joukkoliikenneyhteydet etelään pääkaupunkiseudulle sekä pohjoiseen pääradan varteen. Myös Nikkilästä on Helsinkiin suhteellisen hyvät bussiyhteydet. Sipoo on kuulunut vuoden 2012 alusta alkaen HSL:n lippujärjestelmän alueeseen. Talman kau a Keravalta Sipoon suuntaan liikennöivät nykyään bussilinjat 950 ja 953. Linjan 950 suurin käy äjäryhmä on koululaiset. Osa linjan vuoroista ajetaan Talmassa Mårsbackan etä pitkin (950M) ja osa vuoroista ajaa Neulasniityn kau a Talman laske elukeskuksen ohitse (950K). Linjan 950V päätepysäkki on Talman koululla. Linja 953 on Keravan ja Nikkilän (Savijärvi) väliä kulkeva työmatkalinja, jota liikennöidään vain arkisin. Sipoon Bastukärrin työpaikka-alue a palvelee HSL:n seutulinja 738. Linja 738B tuo matkustajia lähinnä pääkaupunkiseudulta, ja 738BK kulkee Bastukärrin ja Keravan aseman kau a Ma lanpuistoon. Talmaan Bastukärristä pääsee linjoilla 950V ja 950. KERAVAN SISÄISET LINJAT 5 (B) 8 (L,T) 5 738 738B 738BKKerava 5 5B(pääte) 8 (pääte) 950(pääte) 950B(pääte) 950K(pääte) 950M(pääte) 953(pääte) Tuusula Nissinoja Lahdentie SEUDULLISET LINJAT 738 (B,BK) SIPOON SUUNTAAN 950 (B,K,M,V) 953 8 8 Kervo å 738 738K 738B 953 Parmanoja 738 738K 8 Helsinki 11695 5 KESKIUUDENMAAN JA PÄÄKAUPUNKISEUDUN VÄLISET LINJAT Lahdentietä pitkin 950 950B 950K 950M 950V 5(pääte) 950K 5B(pääte) 738K 738 738B(pääte) 953 Bastukärr 738BK(pääte) 738K 950V(pääte) Nykytilanne 2012 Tombäcken 950 950B 950M 950V 950V 950K 953 Linja-autoliikenteen rei t nyky lanteessa (2012) suunni elualueella. Lähde: Sito Oy. 2.4.8 Yhdyskuntatekniikka Vesihuolto Suunni elualueella melko suuri osa rakennuksista on vesijohtoverkoston piirissä. Myös alueen viemäri- ja paineviemäriverkosto on melko ka ava, mu a suunni elualueen koillisosassa on laajempi yhtenäinen alue, jossa ei ole lainkaan vesi- tai viemäriverkostoa. Keravalta Nikkilään suuntautuvat yhdysvesijohdot kulkevat suunni elualueen halki itä-länsisuunnassa Mar nkylän etä ja Keravan etä myötäillen. Talman alueen jätevedet johdetaan Keravalle Keski-Uudenmaan Vesiensuojelun Kuntayhtymän (KUVES) ns. meriviemärin kau a Viikinmäen jätevedenpuhdistamolle. Kunnallisen vesihuoltoverkoston ulkopuolisilla haja-asutusalueilla vesihuolto on hoide u kiinteistökohtaisin käsi elyratkaisuin. Yleensä kiinteistökohtaisissa jätevesiratkaisuissa jätevedet johdetaan umpikaivoon tai 2-3-osaisen saostuskaivon kau a maahan imeytykseen ja käy övesi saadaan kuilu- tai porakaivoista. Maakaasu Suunni elualueen etelärajalla, Keravan en varressa (DN 0) ja itäosassa (DN 500) kulkee Gasum Oy:n hallinnoimat maakaasun runkoputket. Putki sijaitsee noin metrin syvyydessä maan alla. Maakaasuputkea varten on lunaste u käy öoikeus, jonka leveys on yleensä 5-10 metriä. Maakaasun käsi elyä koskeva val oneuvoston asetus tuli voimaan 15.7.2009 (val oneuvoston asetus maakaasun käsi elyn turvallisuudesta 551/2009). Asetuksessa säädetään muun muassa maankaivu-, louhinta- ja räjäytystöistä maakaasuputkiston läheisyydessä sekä maakaasuputkiston suojaetäisyyksistä: Jos maankaivutöitä tehdään lähempänä kuin 5 metriä putkilinjasta tai louhinta- ja räjäytystöitä enintään 30 metrin etäisyydellä putkilinjasta, työn suori ajan on ennen maankaivu-, louhinta- ja räjäytystöiden aloi amista saatava työn suori amiseen lupa putkiston omistajalta tai hal jalta. Putkiston omistajan tai hal jan on osoite ava ennen työn aloi amista putkiston tarkka sijain maastossa. Rii ävien suojaetäisyyksien määri elemisen osalta rakennukset jaetaan ryhmiin A ja B. Ryhmään A kuuluvat yleiset kokoontumiseen tarkoitetut rakennukset: majoitushuoneistot (hotelli, sairaala, vanhainko ), kokoontumishuoneistot (koulu, elokuvatea eri, suurmyymälä), asuinhuoneistot (kerrostalo). Lisäksi ryhmään A kuuluu räjähteitä valmistava, varastoiva tai käy ävä laitos sekä vaarallisia kemikaaleja teollises käsi elevä tai varastoiva laitos. Ryhmään B kuuluvat asuinhuoneistot (omako talo, rivitalo), työpaikkahuoneistot tai muut kuin asumiseen tarkoitetut rakennukset, missä ihmisiä säännöllises oleskelee sekä erillinen raja u alue. 22 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet

Taulukko: Rakennusten suojaetäisyys maakaasun siirtoputkesta Putken koko Etäisyys ryhmän A kohteista, m DN 200 10 5 200 < DN 500 16 8 DN > 500 20 10 Etäisyys ryhmän B kohteista, m 2.4.9 Ympäristöhäiriöt Raideliikenteen melu ja tärinä Talma Nikkilä -rataosuudella kulkee nykyisin vain säiliöjunakuljetuksia, mu a tulevaisuudessa sille on suunniteltu myös henkilöliikenne ä. Raideliikenteen melu- ja tärinähaitoista on tehty selvitys vuonna 2010. Selvitykset on laa nut Promethor Oy. Val oneuvoston ase ama päivämelun enimmäisarvo (55 db) yli yy suunni elualueella nykyisellään keskimäärin noin 55-65 metrin etäisyydellä radasta. Uusille asuinalueille asete u yömelun enimmäisarvo 45 db:ä ulo uu alueella pääosin noin 250-450 metrin päähän junaradasta maastonmuodoista riippuen. Ennustevuoden 2030 lanteessa melualueen ei oleteta kasvavan juuri nykyisestä. Meluselvityksen perusteella pientaloja voidaan sijoi aa n. 250-450 m etäisyydelle radasta ilman meluntorjuntaa. Mikäli pientaloja halutaan sijoi aa lähemmäksi rataa, tulee ohjearvojen täy ymiseksi suojata piha-alueet meluaidalla tai ase aa pientalot toisten rakennusten, kuten kerros- ja rivitalojen suojaan. Kerros- ja rivitaloja (ka okorkeus 6 metriä tai yli) voidaan sijoi aa n. 80-100 metrin päähän radasta ilman meluntorjuntaa, mikäli oleskelualueet sijoitetaan rakennusten suojaan. Uusien asuinrakennusten piha-alueiden ohjearvojen täy ymisen lisäksi on syytä kiinni ää huomiota julkisivujen ääneneristävyyksiin, jotka lähellä junarataa ovat hyvin suuria. Normaalilla rakentamisella sisä lojen tasoja ei saada aivan radan läheisyydessä ohjearvojen tasalle (normaalis suurin saavute ava tasoero on db luokkaa). Julkisivujen ääneneristävyyksien parantamiseksi voidaan taloihin rakentaa radan puolelle esimerkiksi kaksoisjulkisivu luh talojen porraskäytävien tapaan. Vaihtoehtona voi myös olla esimerkiksi asuin- ja toimistorakentamisen yhdistäminen niin e ä toimisto lat sijaitsevat radan puolella ja asuin lat suojan puolella. Asuinrakennuksissa radan puolelle tulisi sijoi aa mahdollisimman paljon ns. toisarvoisia loja (sauna, pesuhuone, wc, vaatehuone), jolloin makuuhuoneet sijoi uvat hiljaisemmalle suojan puolelle. Tekniset verkostot suunni elualueella. Vesi- ja viemärilinjat menevät alueella osin rinnan ja näin viemäriverkosto ei näy kartassa esitysteknisistä syistä kaikilta osin. Vesijohto Viemäri Maakaasulinja Tärinäselvityksen perusteella raideliikenne aiheu aa suunni elualueella merki ävää ja maankäytön suunni elussa huomioon ote avaa tärinää. Rakennusten vaurioriski rajoittuu lähelle rataa, suojaetäisyyden ollessa suurimmillaan 50 m. Tilojen käy ö- ja asumisviihtyvyyden kannalta tärinän aiheu aman hai a-alueen etäisyys radasta vaihtelee merkittäväs : asuinrakennusten suojaetäisyyden voidaan arvioida olevan muutamasta kymmenestä metristä satoihin metreihin. Raideyhteydellä mahdollises käynniste ävällä henkilöjunaliikenteellä ei ole vaikutusta suojaetäisyyksiin. 20 kv sähkölinja Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet 23

Kuvassa vasemmalla: Nyky lanteen tärinäolosuhteet. Punaiselle alueelle rakentaminen edelly ää merki äviä vaimennustoimenpiteitä, keltaiselle alueelle on ehdo omas tehtävä tarkempi tärinäselvitys ennen uu a asuinrakentamista, vihreällä alueella tärinän lisämi auksen tarve on arvioitava tapauskohtaises ennen uu a asuinrakentamista. Lähde: Promethor Oy. Pohjakar a Maanmi auslaitos. Val oneuvoston vuonna 1992 ase amien melutason ohjearvojen mukaan melutaso ei saisi yli ää päivällä 55 db asunto-, hoito- ja oppilaitosalueilla eikä taajamien virkistysalueilla. Melu on keskeisimpiä elinympäristön laatua heikentäviä tekijöitä. Melusta aiheutuvien hai ojen ehkäiseminen ja vähentäminen onkin keskeisellä sijalla alueidenkäytön suunni elussa. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoi aa melualueille varmistama a rii ävää meluntorjuntaa. Tieliikenteen melu Tieliikennemelusta on tehty koko Sipoon ka ava selvitys vuonna 2010, jossa on arvioitu nyky lanteen ohella vuoden 2030 ennuste lanne a. Selvityksen on laa nut WSP Finland Oy. Nyky lanteessa 55 db:n päivämeluarvo yli yy suunni elualueella aivan Mar nkylän en varressa sekä enimmillään noin 100 metrin etäisyydellä Keravan estä (mt 148). Uusille asuinalueille asete u yömelun enimmäisarvo 45 db:ä ulo uu Mar nkylän en varressa muutaman kymmenen metriä päivämeluvyöhyke ä (55 db) etäämmälle ja Keravan en varressa enimmillään noin 50 metriä päivämeluvyöhyke ä etäämmälle. Melualueen sisällä sijaitsee nykyään yksi äisiä rakennuksia, lähinnä Mar nkylän en varressa. Ennusteen perusteella lanne ei merki äväs muutu Mar nkylän en osalta vuoteen 2030, mu a Keravan en varressa sekä päivä- e ä yömeluvyöhykkeiden oletetaan kasvavan vuoteen 2030 mennessä. Lentomelu Talman alue on Helsinki-Vantaan lentoonlähtö- sekä laskeutumisrei en alue a. Suomessa käytetään lentomelun määrän kuvaamiseen päivä-ilta-yömelutasoksi kutsu ua tunnuslukua. Sen lyhenne on Lden. Lden -melutaso kuvaa melun jakautumista eri alueille pitkän ajan (yleensä vuosi) kuluessa. Se ei siis kuvaa yksi äisen vuorokauden lannetta, eikä etenkään jonkin yksi äisen kellonajan mukaista lanne a. Yli lentävien koneiden hetkellises aiheu ama melu on suurempi kuin Lden-tunnusluvulla kuva u keskimääräinen melutaso. Suomessa lentomelutasoa Lden 55 db käytetään ohjearvona asuinalueiden suunni elussa. Finavian lentomeluselvitysten mukaan (Finavia 2012) Lden 55 db:n lentomelu ei ylity Talman suunni elualueella nykyisin (v. 2011) eikä vuoden 2025 ennuste lanteessa. Ennuste perustuu arvioihin kolmen kiito en järjestelmän tulevasta käytöstä, liikennemäärien kasvusta ja konekannan kehi ymisestä. Talman halki kulkevat säiliöjunakuljetukset aiheu amat meluja tärinähai oja radan läheisyydessä. Vaarallisten aineiden kuljetukset Talman halki kulkevalla Kerava - Porvoon Kilpilah rataosuudella kuljetetaan yli kolmasosa Suomen vaarallisten aineiden rauta ekuljetuksista. Eniten kuljetetaan palavia nesteitä ja nesteyte yjä kaasuja. Radalla kulkee pääasiassa pitkiä junia noin 4-5 kertaa päivässä ja niiden lisäksi joitain yksittäisiä vetureita. Raideliikenne on siten sangen vähäistä verra una moneen päärataan. Vuonna 2010 Sipoon kunta tee vaarallisten aineiden raidekuljetussuuronne omuusriskitasoa Nikkilässä kartoittavan selvityksen Gaia Consul ng Oy:llä (VAK-suuronnettomuusselvitys maankäytön suunni elun näkökulmasta: Nikkilän rataosuus ja tasoristeykset). Selvityksen mukaan rataosuudella sijaitsevat tasoristeykset (tässä tapauksessa Nikkilän Iso Kylä en tasoristeys) lisäävät vaarallisten aineiden kuljetuksista aiheutuvaa suuronne omuusriskiä. Nikkilässä (Iso Kylän en tasoristeyksessä kulkee noin 550 ajoneuvoa vuorokaudessa) suuronne omuuden todennäköisyys on kuitenkin kaiken kaikkiaan pieni. Riskiarvioin osoi aa e ä tasoristeys onne omuuden todennäköisyys on luokas- 24 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet

sa kerran tuhannessa vuodessa. Suuronne omuusriski tulee suositusten mukaises huomioida radan läheisyyden maankäytön suunni elussa siten, e ei väli ömälle vaaravyöhykkeelle (ns. punainen vyöhyke) sijoiteta uusia asuntoja ellei sillä saavute avat yhdyskuntarakenteen muut hyödyt ole rii ävän suuret. Selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää myös Talman osayleiskaavatyössä. Lähtökohtaises tasoristeysten poistaminen ja korvaaminen eritasoristeyksillä poistaa suuronne omuusriskin. Svedjemalmen Juhola Högmo 60 Hakala Högbacka 60 Nygård Koivumäki Koskela Käsis-Solbacka 60 Utegård Kervo å Dammen Skansåker Larsmo Bäcksängen 20 en ck mbä Ku 6 Salmela Bäckåker Blickobacka Solåker Blekdal Kungsskogen njoki Kumbacka S.talo Ker ava 45 Blekdal Golfkenttä Johans Lillgård Kungsberg 5 Golfbana Bäckgård Åkerkulla Sandbacka 50 Jänisvuori Han Louhi Kanerva Talman uimakuopan länsipuolella sijaitsee käytöstä poistunut sorano oalue. Kaskela Tallbacka Tranbacka Kärrkulla Byända Tallbacka Kalkberg Salomaa Mäkelä Pilaantuneet maat Viertola Karlsgård 60 Västerkulla Henriksdal Kuusisaari Urh. Björkkulla Paloas. Brandst. Koulu Tallmo Skola Talma Kuusisto 60 Tallmo 11697 11697 Lövbacka Degerberg Björkdal Rauhamäki Vanikko 4 Kärras 45 3 Urh. 30 Slätkärr Koulu Skola Grankulla Nykulla Heikkilä 2 D Uimaranta 337 337 Sandbacka 7 Osayleiskaava-alueella sijaitsee useita mahdollises pilaantuneiden maiden alueita (ks. oheinen kuva). Kaikkia kohteita ei kuitenkaan ole merki y pilaantuneiden maiden rekisteriin, vaan edot mahdollisista pilaantuneista maista perustuvat Sipoon ympäristövalvonnan havaintoihin. Näiden ns. riskikohteiden osalta tulee tehdä tarkemmat selvitykset asemakaavavaiheessa. Maa-aineisten oʃo Lask.rinne Slalombacke Björkbacka Ollisbacka bäc ken Hiekkamalmi Tom Seppola Rönnkulla Sorsakorpi Lomans 50 1 Grönkulla Levonmäki Urh. Orrberg 1184 1184 Antbacka Malmgård 84 Nä se bä ck en 60 Kaava-alueella sijaitsee muutamia vanhoja sorano oalueita Ollisbackan vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella (=Talman uimalammen alue) sekä aiemmin III-luokan pohjavesialueeksi luokitellulla alueella Talman kyläkeskustan tuntumassa. Ny emmin sorano o on alueilta loppunut, ja alueet ovat osin kunnoste u. Kotimäki Palisbacka 5166 5166 Lastenkoti Barnshem Moottorirata Rytenkärr Fågelbacken Taxkärr 5170 5170 Skaftkärr Fålaängen Delsveden Älgkärr Nykulla Mahdolliset pilantuneet maat. Lähde : Sipoon kunnan ympäristövalvonta. 1. Kyllästämö 2. Kivenmurskausta ja rakennusjäte ä 3. Teollisuu a ja täy öjä 4. Vanha ilitehdas 5. Rakennusjäte ä ja öljyjä 6. Kompostoin a 7. En nen maankaatopaikka Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet 25

3. Kaavan tavoitteet 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Val oneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäy ötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet ovat osa maankäy ö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunni elujärjestelmää. Maankäy ö-ja rakennuslain 24 :n mukaan alueidenkäytön suunni elussa on huolehdi ava valtakunnallisten alueidenkäy ötavoi eiden huomioon o amisesta siten, e ä edistetään niiden toteu amista. Valtakunnallisten alueidenkäy ötavoi eiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallises merki ävien asioiden huomioon o aminen kun en kaavoituksessa. Ne täsmentävät ja konkre soivat maankäy ö- ja rakennuslain yleisiä tavoi eita ja niistä johde uja kaavojen sisältövaa muksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Kunnissa yleiskaava on keskeisin väline valtakunnallisten alueidenkäy ötavoi eiden toteu amisen edistämisessä: yleiskaavassa valtakunnalliset alueidenkäy ötavoi eet konkre soidaan osaksi kunnan tavoiteltua kehitystä ja alueidenkäytön pääpiirteitä. Talman osayleiskaavatyötä ohjaavat erityises seuraavat valtakunnallisissa alueidenkäy ötavoi eissa mainitut tavoi eet: Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yhdyskuntarakenne a kehitetään siten, e ä palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavute avissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, e ä henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuu a sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Kaupunkiseutujen työssäkäyn alueilla varmistetaan alueidenkäytölliset edellytykset asuntorakentamiselle ja sen tarkoituksenmukaiselle sijoi umiselle sekä hyvälle elinympäristölle. Alueidenkäytön suunni elulla on huolehdi ava, e ä asunto- ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla rii äväs ton maata. Alueidenkäytön suunni elussa on ediste ävä olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämistä sekä luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Taajamia kehite äessä on huolehdi ava siitä, e ä viheralueista muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytössä on vara ava rii ävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä ediste ävä verkostojen jatkuvuu a, turvallisuu a ja laatua. Yleis- ja asemakaavoituksessa on varaudu ava lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin. Alueidenkäytön suunni elussa on ote ava huomioon alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käy öön. Pilaantuneen maa-alueen puhdistustarve on selvite ävä ennen ryhtymistä kaavan toteu amistoimiin. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa hai aa ja pyri ävä vähentämään jo olemassa olevia hai oja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoi aa melualueille varmistama a rii ävää meluntorjuntaa. 26 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet

Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käy öedellytyksiä. Kul uuri- ja luonnonperintö, virkistyskäy ö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän lan saavu amista ja ylläpitämistä. Alueidenkäytön suunni elussa on ote ava huomioon ekologises tai virkistyskäytön kannalta merki ävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäy öä on ohjattava siten, e ei näitä aluekokonaisuuksia tarpee omas pirstota. Alueidenkäytössä on ote ava huomioon pohja- ja pintavesien suojelutarve ja käy ötarpeet. Pohjavesien pilaantumis- ja muu amisriskejä aiheu avat laitokset ja toiminnot on sijoite ava rii ävän etäälle niistä pohjavesialueista, jotka ovat vedenhankinnan kannalta tärkeitä ja soveltuvat vedenhankintaan. Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule o aa taajamatoimintojen käy öön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstoa muulla maankäytöllä. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmiä suunnitellaan ja kehitetään kokonaisuuksina, jotka käsi ävät eri liikennemuodot ja palvelevat sekä asutusta e ä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Liikennejärjestelmä ja alueidenkäy ö sovitetaan yhteen siten, e ä vähennetään henkilöautoliikenteen tarve a ja parannetaan ympäristöä vähän kuormi avien liikennemuotojen käy öedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Alueidenkäytön suunni elussa on säilyte ävä mahdollisuudet toteu aa uudet rauta eyhteydet Helsingistä Turun ja Pietarin suun in. Helsingin seudun erityiskysymykset Helsingin seudulla edistetään joukkoliikenteeseen, erityises raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakenne a. Rii ävän asuntotuotannon turvaamiseksi on alueidenkäytössä varmiste ava ton maan rii ävyys. Alueidenkäytön suunni elussa merki ävä rakentaminen tulee sijoi aa joukkoliikenteen, erityises raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja hyödyntämismahdollisuuksia. Alueidenkäytössä tulee ehkäistä olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallista hajarakentamista. Uusien asuin-, työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden käy ööno o ja jo olevien alueiden huoma ava täydennysrakentaminen tulee ajoi aa siten, e ä mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan. Alueidenkäytön suunni elussa on turva ava väestön tarpeiden edelly ämät ylikunnalliseen virkistyskäy öön soveltuvat, rii ävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus. Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet 27

3.2 Maakunnalliset ja seudulliset tavoitteet Voimassaolevan Itä-Uudenmaan maakuntakaavan mukaan Talman seutu on pääosin taajamatoimintojen alue a taikka taajamatoimintojen laajenemisalue a. Talma on myös osa pääradalta risteävää seudullista raideliikenteeseen tukeutuvaa Kerava-Nikkilä -kehi ämiskäytävää. Valmisteilla olevassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa pääperiaate Talman alueen ivistämisestä ja kehi ämisestä taajamatoimintojen alueena on säilyte y. Maakuntakaavaehdotuksen mukaises Talma kytkeytyy maankäytön osalta iviis Keravan suuntaan. Tarkemmin maakuntakaavan ohjausvaikutuksista on kerro u kaavan lähtökoh en käsi elevässä kohdassa sivulta 21 alkaen. Suunni elutyötä ohjaavat osaltaan myös seudulliset kehi ämissuunnitelmat ja -linjaukset. Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) yhteistyön pui eissa on tehty useita seudun kehi ämistä ohjaavia linjauksia ja suunnitelmia. Voimassa olevan MAL-aiesopimuksen 2012-2015 mukaises Sipoon kunta on sitoutunut luomaan kaavoituksen keinoin edellytykset noin 330 asunnon vuosituotannolle, josta 20 % on val on tukemaa ARA-tuotantoa. Tähän tavoi eeseen vastataan osaltaan Talman kaavoituksella. Helsingin seudun yhteistyökokouksen 22.4.2010 hyväksymissä MAL 2050 -strategisissa linjauksissa on tehty mm. seuraavat maankäytön kehi ämistä koskevat linjaukset: 1) Maankäytön ratkaisuilla vähennetään liikkumisen tarve a ja lisätään energiatehokkuu a; 2) Liikenteen päästöjä vähennetään suosimalla raide- ja muuta joukkoliikenne ä, kävelyä ja pyöräilyä; 3) Ohjataan hajarakentamista tehokkaalla tavalla nykyistä enemmän taajamiin; 4) Konsul työnä teetetyssä Helsingin seudun kehityskuvassa 2050 Rajaton metropoli Talman alue on osoite u osaksi esikaupunkien renessanssi -vyöhyke ä. Kerava-Nikkilä ratayhteys on osa raideliikenteen runkoyhtey ä. Osa Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) yhteistyötä on ollut myös Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) laa minen. HLJ 2011 on strateginen, seudullista liikennepoli ikkaa linjaava pitkän tähtäimen suunnitelma. KUUMA-hallituksen 19.4.2011 hyväksymän HLJ 2011 -suunnitelman vision mukaises tulevaisuudessa Seudun yhdyskuntarakenne on eheä ja tukeutuu hyviin joukkoliikenneyhteyksiin, erityises raideliikenteeseen. Päivittäiset palvelut ovat saavute avissa kävellen ja pyöräillen. Visiota konkre soivat seuraavat maankäy öä ohjaavat kärkitavoi eet: 1) Maankäy öratkaisuilla tuetaan jalankulun ja pyöräilyn edellytyksiä sekä 2) Uusi maankäy ö sijoitetaan joukkoliikennekaupunkialueelle. HLJ 2011 kehi ämislinjauksilla pyritään kärkitavoi eiden toteu amiseen. Maankäytön suunni elua ohjaavat keskeisimmin seuraavat kehi ämislinjaukset: 1) Maankäytön ratkaisuilla vähennetään liikkumisen tarve a ja lisätään liikenteen energiatehokkuu a. Kehitetään ja täydennetään yhdyskuntarakenne a en stä iviimmäksi ja eheämmäksi. 2) Maankäy öratkaisuilla ja rakentamisen mitoituksella edistetään joukkoliikenteen ja muun kestävän liikkumisen kilpailukykyä. 3) Palveluiden ja toimipaikkojen sijoi umisessa otetaan huomioon mahdollisuudet kestävien kulkumuotojen käy öön. Kerava-Nikkilä -ratayhteys kuuluu HLJ 2011:ssä toisella kaudella ns. täydentymisvaiheessa v. 2021-2035 aloite aviin hankkeisiin. Ajoituksen periaa eena on, e ä näiden raidehankkeiden sekä maankäytön suunni elun, kehi ämisen ja toteu amisen tulee olla ajallises kytke y toisiinsa. KUUMA-kun en alueelle (10 Helsingin seudun kuntaa) laadi in vuoden 2012 aikana kehityskuva. Kehityskuva syvensi Rajaton metropoli -kehityskuvaa KUUMA-alueen osalta ja ilmaisee kun en yhteisen vision seudun maankäytön kehi ämisestä. KUUMA-kun en kehityskuvassa (24.10.2012) Talma on osoite u mal llises kehite ävänä kasvukäytävän keskuksena/asemaseutuna. Talman kasvupoten aali on kuitenkin osoite u kehityskuvaluonnoksessa suureksi. Kasvupoten aalin on arvioitu olevan noin 10 000 asukasta. Kerava-Nikkilä rata on esite y kehityskuvassa paranne avana ratana ja Talman tulevalta juna-asemalta etelään Jokivarren elle on osoite u eyhteystarve. 28 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet

Talma Ote Rajaton metropoli - Helsingin seudun kehityskuva 2050 -kartasta, jossa Talman on osoite u osaksi esikaupunkien renesanssi -vyöhyke ä. Talman likimääräinen sijain on osoite u kartassa mustalla nuolella. Ote KUUMA-kun en kehityskuvakartasta, jossa Talmaan on esite y uusi raideliikenteen aseman ja Talma on osa Kerava-Nikkilä kehittämisvyöhyke ä. Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet 29

3.3 Kunnan asettamat tavoitteet Sipoon kunnan 20.6.2012 allekirjoi aman Val on ja Helsingin seudun kun en välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimuksen 2012-2015 mukaises Sipoo on sitoutunut luomaan edellytykset keskimäärin 330 asunnon vuosituotannolle vuosina 2012-2015. Talman osayleiskaavoitus on yksi keskeisistä Sipoon kasvustrategian toteu amiseen tähtäävistä suunni eluhankkeista. Kunnan kasvustrategian maankäytöllisiä periaa eita linjaavan Sipoon yleiskaavan 2025 mukaises Talmasta muodostuu tulevaisuudessa Sipoon kolmas taajamakeskus Nikkilän ja Söderkullan ohella. Yleiskaavan kasvutavoi een mukaises Talmaan sijoi uisi noin 7 000 uu a asukasta ja 1 600 uu a työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Laadi avalla osayleiskaavalla on tarkoitus tarkentaa Sipoon yleiskaavan 2025 maankäytöllisiä linjauksia. Osayleiskaavalla määritellään ne maankäytölliset periaa eet, joilla Talmasta muodostuu raideliikenteeseen tukeutuva, toiminnoiltaan monipuolinen taajamakeskus. Osayleiskaavassa osoitetaan yleiskaavassa linjatun kasvutavoi een kannalta tarpeelliset rakentamisalueet asuin- ja työpaikkatoiminnoille sekä tarvi ava everkko ja palvelurakenne. Osana osayleiskaavatyötä laaditaan alue a koskeva toteutusohjelma. Suunni elun lähtökohtana ovat paikalliset ominaispiirteet. Suunni elussa tullaan kiinni ämään erityistä huomiota arvokkaiden luonnon- ja kul uuriympäristöjen säilymiseen ja suojelutarpeisiin, alueen pinta- ja pohjavesien suojelu- ja käy ötarpeisiin sekä viheryhteyksien ja kevyenliikenteen verkostojen kehi ämiseen. Osayleiskaavatyötä ohjaavat kunnanhallituksen 15.2.2011 hyväksymät suunni elutavoi eet. Suunni elutavoi eet on määritelty osallisten (alueen asukkaat, yrittäjät ja muut toimijat) kanssa käydyn vuorovaikutuksen pohjalta, ja ne ovat linjassa valtuustoseminaarissa 5.3.2010 määriteltyjen Sipoon kasvua ohjaavien tavoitteiden ja periaa eiden kanssa. Suunni elutavoi eiden mukaises alueen suunni elun keskeisiä periaa eita ja tavoi eita ovat: Talma on osa Keravalta Nikkilään suuntautuvaa toimivaan joukkoliiken teeseen tukeutuvaa taajamaketjua. Kaavaratkaisulla tuetaan joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia ja edistetään kävely- ja pyöräilyliikenne ä. Monipuolinen ja ihmisen kokoinen taajamakeskus. Alue a kehitetään monipuolisena palveluiden ja asumisen kokonaisuutena säily äen kylämäinen ilme sekä pyrkien pienimi akaavaiseen kokonaisuuteen. Luonnonläheinen asumisen ja vapaa-ajan alue. Kehitetään monipuolisia harrastus- ja virkistysmahdollisuuksia. Sujuva ja turvallinen liikennejärjestelmä ja -verkko. Joukkoliikenne-, e-, katu- ja kevyenliikenteenverkon turvallisuu a ja toimivuu a parannetaan. Alueen ominaispiirteiden ja vahvuuksien hyödyntäminen. Alueen iden tee n muodostamisessa korostetaan alueen luontaisia vahvuuksia ja ominaispiirteitä. Avoin ja vuorovaiku einen suunni elu. Suunni elua tehdään ak ivisessa vuorovaikutuksessa osallisten ja muiden sidosryhmien kanssa. Toteutus hallitus. Yleiskaavalla mahdollistetaan alueen luonteva vaihei ain toteu aminen ja halli u väestönkasvu. 30 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet

3.4 Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Talman alue sijaitsee pääradan ja Lahden moo ori en varrelle muodostuneen seudullisen taajamaketjun vaikutusalueella. Talman alueen halki kulkee pääradalta erkaneva Kerava-Porvoo -rata, joka on nykyisellään vain tavaraliikenteen käytössä. Osayleiskaava-alueen eteläosassa kulkee Keravan e (mt 148), joka on myös yksi Itä-Uudenmaan keskeisistä tavaraliikenneväylistä. Länsiosiltaan Talma rajautuu Keravan kaupungin taajamarakenteeseen. Hyvä liikenteellinen ja yhdyskuntarakenteellinen sijain luo erinomaiset lähtökohdat Talman alueen kehi ämiseksi monipuolisena asumisen ja työnteon alueena. Olemassa oleva sähköiste y rata mahdollistaa alueen kehi ämisen pitkällä tähtäimellä raideliikenteeseen tukeutuen siten, e ä maankäytön volyymin kasvaessa Kerava-Nikkilä -rataosuuden asemien vaikutusalueella, rata avataan jälleen myös henkilöliikenteelle. Talma on peltojen sekä niitä ympäröivien metsäisten hiekka- ja moreeniselänteiden luonneh maa alue a. Omako valtainen haja-asutus on sijoi unut viljelyalueiden reunoille, selänteiden rinnealueille ja osi ain savikkoisille laaksoalueille. Talman kartano ympäröivine peltoineen muodostaa paikallises merki ävän kul uuriympäristön. Myös kaksi alueen keskeistä toimijaa, Golf Talma ja Talma Ski, tuovat alueen maisemakuvaan omaleimaisuu a. Luonnonarvoiltaan merkittävimmän kokonaisuuden alueella muodostaa Degerbergin ja Kalkbergin välinen metsäselänne. Alueelle esiintyy useita huomionarvoisia luontotyyppejä, ja se on osa erityisen tärkeää ekologista yhtey ä sekä linnustollises tärkeää metsäaluetta. Alueen nyky lanne ase aa omat lähtökohtansa suunni elutyölle ja määri ää näin osaltaan suunnittelutyön tavoi eita. Muun muassa alueen sijain yhdyskuntarakenteessa vaiku aa siihen, minkälaisia käy ö- ja kehi ämispaineita alueelle kohdistuu. Ympäristön ominaisuudet, kuten maaston rakenne avuus ja elollisen luonnon muutoksenkestävyys taas rajoi avat ja ohjaavat sitä, mihin ympäristöä muokkaavia toimintoja voidaan ja kanna aa sijoi aa. Parhaiten rakentamiseen soveltuvien alueiden pienialaisuuden ja hajanaisuuden vuoksi joudutaan toimivan yhdyskuntarakenteen saavu amiseksi usein kuitenkin o amaan käyttöön myös heikommin rakentamiseen soveltuvia alueita. Maankäy ö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadi aessa on ote ava huomioon rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen. Osayleiskaavatyön pohjaksi on tehty rakenne ua ympäristöä, maisemaa ja luonnon ympäristöä koskevia inventointeja, joissa esiin nousseet arvot huomioidaan osayleiskaavan laadinnassa. Arvokkaiden kohteiden ja alueiden säily ämistavoitteiden ohella kaavatyössä kiinnitetään huomiota ympäristöhäiriöiden, kuten meluhai ojen poistamiseen. 3.5 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet 3.5.1 Viranomaisten tavoitteet Maankäy ö- ja rakennuslain mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvo elu pide in 22.8.2011 Uudenmaan ELY-keskuksessa. Viranomaisneuvo elussa esille nousseet tavoi eet suunni elulle olivat: Aseman lähiympäristöön osoitetaan tehokasta maankäy öä, joka mahdollistaa rii ävän väestöpohjan ja käy äjämäärän junaliikenteelle. Suunni elussa on tärkeää varmistaa, e ä bussiliikenteen sekä asemien liityntäliikenteen väylät ja yhteydet ovat sujuvia, kuten myös kävely- ja pyöräily-yhteydet pysäkeille. Talman kartanon ympäristö paikallises merki ävänä kul uuriympäristönä tulee o aa huomioon suunni elussa. Lentoratasuunnitelma (Pasila-Lentoasema-Kerava) ja itäradan vaihtoehdot huomioitava. Radasta aiheutuva tärinä ja melu on huomioitava asumisen sijoi amisessa. Helsinki-Vantaan lentoaseman liikenne kulkee suurelta osin Talman yli, lentomelu on ote ava suunnitelmassa huomioon. Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet 31

Kaavassa tulee varautua myös KeNi-radan tuloon. Todennäköistä on, e ä rata toteutetaan 1-raiteisena. Kaavassa tulee kuitenkin tehdä lavaraus toiselle raiteelle. Alueelle tarvitaan varaus lämpökeskukselle (n. 1-2 MW / n. 2000-2500m 2 ). Suunni elualueella on kaksi pohjavesialue a, joista toinen (Nygårdin pohjavedeno amo) tulisi säily ää mahdollisimman koskema omana. Pohjaveden suojelutavoi eet on ote ava huomioon kaavoituksessa. Ekologiset käytävät tulee huomioida suunnitelmassa. Hulevesien hallintasuunnitelman laa minen on suositeltavaa. Vaikutusten arvioin jo rakennemallivaiheessa keskeistä. Rakennemalleista pyyde in lausunnot kaavatyön kannalta keskeisiltä viranomaistahoilta ja toimijoilta. Rakennemalleista saa in 12 lausuntoa. Annetuissa lausunnoissa koroste in etenkin Talman osayleiskaavan liikenteellisiä vaikutuksia ja niiden selvi ämistä rii ävän laajas. Rakennemalliaineistosta lausu in mm. seuraavaa: Rakennemalleissa esite y asukasmäärä on liian pieni kanna avan henkilöraideliikenteen aloi amiseksi Kerava-Nikkilä radalla. Osayleiskaavatyöllä tulee luoda edellytykset myös bussiliikenteeseen perustuvan joukkoliikenteen kehi ämiselle ennen mahdollisen raideliikenteen aloi amista. Osana kaavan vaikutusarvioin a on tarkasteltava liikennejärjestelmän eri kulkumuotojen ja -suun en toimivuu a ja turvallisuu a. Alueen läpi kulkevan rauta eliikenteen aiheu amat vaikutukset radan varren maankäy öön on selvite ävä. Rakennemalleista kul uuriympäristön näkökulmasta soveliaimpia ovat ETELÄ ja RENGAS. Ne huomioivat vanhan kylärakenteen ja maiseman parhaiten. Paloaseman, koulun ja Talman kartanon ympäristön kehi ämisen tulee perustua väljähköön ja matalaan rakentamiseen. Etelän laajentumisalueissa tulee huomioida rii ävien avointen maisema lojen ja peltoalueiden säilyminen. Kaikissa malleissa rakenne voisi jatkua iviimpänä Keravan rajalle saakka, jolloin mallit toteu aisivat 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksen tavoite a luoda ivistettäville alueille ympäröiviä maankäy ötavoi eita iviimpää maankäy öä. Vaikka pidemmällä aikavälillä alue tukeutuu raideliikenteeseen, kaavan toteuttamisjärjestyksessä tulee kiinni ää huomiota siihen, e ä alueen seudullinen joukkoliikenne voidaan alkuvaiheessa hoitaa syö öliikenteenä Keravan asemalle. Myös raideliikenteen toteudu ua alueella voidaan tarvita linja-autoyhteyksiä, jotka tulee o aa suunni elussa huomioon. Tieyhteyksien suunni elussa tulee varmistaa, e ä alueen joukkoliikenne voidaan kytkeä myös Bastukärrin logis ikka-alueen linjastoon. Koko Nikkilä-Talma-Kerava vyöhykkeen joukkoliikennelinjasto tulee suunnitella osana osayleiskaavatyötä sekä bussiliikenteeseen perustuvana, e ä myöhemmässä vaiheessa raideliikenteeseen pohjautuvana. 32 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet

Talman alue tulee pitkälle tulevaisuuteen tukeutumaan bussiliikenteeseen. Aluetta toteute aessa on turva ava toimivat runkobussiyhteydet Keravan ja Nikkilän suun in, erityises hyvät liityntäbussiyhteydet Keravan asemalle sekä polkupyörien ja autojen liityntäpysäköin. Talman keskustan lehtoalue on myös Itä-Uudenmaan MALU-selvityksen kohdelistalla eli kohde on mahdollises maakunnallises arvokas. 2. vaihemaakuntakaavan ehdotuksessa lehto on taajama-alueella, koska muutamissa poikkeus lanteissa luontoarvot on jäte y taajamatoimintojen alueen sisälle, kaavan periaa eiden niin edelly äessä. 2. vaihemaakuntakaavaehdotus kuitenkin edelly ää myös näillä alueilla luontoarvojen huomioon o amisen taajamatoimintoja koskevan suunni elumääräyksen kau a. Kolmesta rakennemallivaihtoehdosta malli RENGAS on liikenteen toimivuuden ja kestävän liikkumisen edellytysten kannalta paras. Jatkosuunnittelussa on tärkeää varmistaa sujuvat ja turvalliset pyöräily- yhteydet alueelta Nikkilään ja Keravan asemalle. Keravan en ja Mar nkylän en välille tulee mahdollistaa osayleiskaava-alueella pyöräilyyhteyden lisäksi myös katuyhteys, jota bussiliikenne voi käy ää (Talman en parantaminen), jo a Bastukärrin työpaikka-alue olisi mahdollista saavu aa joukkoliikenteellä Talman suunnasta. Kaavan vaikutusten arvioinnissa tulee huomioida rii ävässä määrin seudullinen näkökulma. Liikenneyhteyksien vaikutuksista Keravan puolelle tarvitaan selvitys. Myös kevyen liikenteen yhteydet tulee sovi aa yli kuntarajojen. Keravan kaupunkiin kohdistuvista vaikutuksista tarvitaan selvitysten ja arvioin en tarkennuksia liikenteen määrän kasvun ja sen liitännäisvaikutusten (mm. melu, katuleveydet, ton lii ymät, liikenteen määrä, maankäytön jatkosuunni elu) osalta. Liityntäliikenteen ja paikoituksen määrä ja vaikutukset Keravalla tulee kartoi aa osayleiskaavan jatkotyöstön yhteydessä. Sipoon puolen teollisuusalueiden ja Keravan Ahjon asuinkor eleiden väliin jätettävän suojavyöhykkeen rii ävyys häiriötekijöitä vastaan tulee varmistaa. Raideliikenteen osalta tulisi maankäytön suunni elussa huomioida mahdolliset vaarallisten aineiden kuljetukset. Eri rakennemallivaihtoehdot ovat junaliikenteen kannalta käy ökelpoisia. Turvallisista ja rii ävistä eritasoyhteyksistä radan poikki tulee kuitenkin huoleh a. O aen huomioon suunni elun lähtökohtana olevan paikalliset ominaispiirteet ja maisemaselvityksen suositukset, vaiku aa rakennemallivaihtoehdoista ETELÄ ottavan parhaiten huomioon, varsinkin Talman kartanoalueen kohdalla, maisemaselvityksen suositukset paikoista, joihin rakentamista ei suositella. Esitetyistä kolmesta rakennemallista malli POHJOINEN on pohjavesien suojelun kannalta huonoin, kun pientaloasutusta kaavoitetaan Nygårdin käytössä olevalle pohjavesialueelle. Talman osayleiskaavaluonnoksesta pyyde in lausunnot kaavatyön kannalta keskeisiltä viranomaistahoilta ja toimijoilta. Annetut lausunnot käsi elivät pääosin vaikutusten arvioinnin ja liikenneselvitysten rii ävyy ä ja laajuu a, pohjavesien suojelua ja radan eteläpuolisen A-alueen sisälle jäävien luontokohteiden suojelua. Annetut lausunnot ja niihin annetut vas neet on kooste u erilliseen palauterapor in (kaavaehdotuksen selostuksen liite 4). Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet 33

3.5.2 Osallisten tavoitteet Osayleiskaavatyön aikana on alueen maanomistajilta, asukkailta ja yrityksiltä saatu runsaas mielipiteitä alueen kehi ämisestä. Aivan kaavatyön alussa kerä in asukkailta ja muilta osallisilta näkökulmia alueen kehi ämisen tavoi eista. Osalliset toivoivat alueen kehi ämisessä huomioitavan mm. seuraavat asiat: Tarve liikenneyhteydelle Talman asema - Bastukärr - Teräs e Palveluita ja työpaikkoja esite in sijoite avaksi aseman ympärille ja länsipuolelle sekä työpaikkoja kaava-alueen eteläosaan, Bastukärrin alueen ja Kyllästämön alueen väliin. Kyllästämön alue koe in epämielly äväksi Yleinen toive hyvistä viheryhteyksistä, joilla yhdiste äisiin Keravan Keinukallio, hiihtokeskuksen seutu (Talma ski), Degerbergin-Kalkbergin alue sekä mahdollises myös kaava-alueen pohjoisin osa. Kokonaan uusien kevyenliikenteenyhteyksien lisäksi olevien teiden varsille tulisi rakentaa lat kevyelle liikenteelle. Degerbergin mäki ja Kalkbergin alue näh in arvokkaina ja suojelemisen arvoisina paikkoina. Kaavatyön pohjaksi alkuvaiheessa laadituista rakennemalleista saa in runsaas yleisöpalaute a. Saatu palaute on kooste u lii eeseen 2. Alustavasta kaavaluonnoksesta saa in rakennemallien tavoin runsaas palautetta. Alustavan kaavaluonnoksen rakennemalleihin nähden yksityiskohtaisemman luonteen vuoksi myös siitä anne u palaute ja sen pohjalta johdetut kehi ämistavoi eet ovat olleet yksityiskohtaisempia. Alustavasta kaavaluonnoksesta yleisö laisuudessa 31.5.2012 saatu palaute on kooste u lii eeseen 3. Osayleiskaavaluonnoksesta saa in 41 kirjallista mielipide ä, joista yksi edus viittä eri kiinteistöä. Saaduissa mielipiteissä ote in kantaa seuraaviin asioihin (joissakin mielipiteissä ote in kantaa useaan eri asiaan): rakentaminen yksityisten omistamilla asemakaavoi avaksi tarkoitetuilla alueilla; loma-asuntoalueet ja liikenne loma-asuntoalueille RA-1 ja RA-2; maa- ja metsätalousalueiden/virkistysalueiden muutostoive AP-alueiksi; rakentaminen haja-asutusalueella eli M-alkuisilla alueilla; Pietari-rata ja nykyinen raideliikenne; kehäkadun linjaus ja alikulut sekä eyhteydet asuinalueiden sisällä; kevytliikenne; ulkoilupolut, ratsastusrei t ja viherrei t; maisema ja luontokohteet. Tarkemmin osayleiskaavaluonnoksesta saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin voi tutustua kaavaselostuksen lii eenä 4 olevassa palauterapor ssa. Yleises o aen alueen asukkailta ja maanomistajilta kaavaprosessin aikana saadun palau een pohjalta Talmaa toivotaan kehite ävän olemassa oleva rakenne ja asutus huomioiden pientalovaltaisena ja kylämäisen ilmeen säily ävänä alueena siten, e ä aseman läheisyyteen muodostuu alueen keskus palveluineen. Alueen kehi ämisen painopisteen, volyymin ja luonteen suhteen on kuitenkin ollut jonkin verran ris riitoja. Osa osallisista on toivonut koko suunni elualueelle leviävää väljää asumista, kun taas osassa palau eessa on koroste u rakentamisen keskittämistä aseman väli ömään läheisyyteen. Alueen liikenneverkoston turvallisuu a ja liikenneyhteyksiä, erityises joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn yhteyksiä, on toivo u kehite ävän hyvin yksimielises. Kaavatyössä toivotaan myös huomioitavan rii ävä pysäköin paikkojen määrä juna-aseman yhteydessä. Osalliset katsovat tärkeänä tavoi eena, e ä alueella säilyy rii äväs alueita virkistykseen ja, e ä suunni elussa huomioidaan alueen luonto- ja maisema-arvot. Kaavatyössä toivo in myös huomioitavan erilaisten virkistystoimintojen kehi ä- 34 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet

minen (mm. uimapaikka, ratsastusrei t, Talman Skin laajennus). Hotelli ja hyvinvoin keskuksen toivo in sijoi uvan aseman ja keskustan tuntumaan. Kaavaratkaisun toivo in mahdollistavan lisäksi lähiruokatuotannon ja tarjonnan alueella. 3.5.3 Ekotehokkuusselvityksestä johdetut tavoitteet Gaia Consul ng Oy on tehnyt osana osayleiskaavaprosessia ekotehokkuustarkastelua. Ekotehokkuustarkastelu on toteute u jatkuvana prosessina, ka aen osayleiskaavatyön eri vaiheet. Selvitystyön päätavoi eena on luoda parhaat mahdolliset edellytykset sille, e ä Talma rakentuu ekokaupunkiperiaa een mukaises-. Rakennemalleista tehdyn ekotehokkuustarkastelun pohjalta todetaan seuraavaa: Rakennemallien kasvihuonekaasupäästöjen vertailussa alhaisimpaan hiilijalanjälkeen päästään Rengas-mallissa. Rakennemallien vertailussa on huomioitu rakennuskannan energiatehokkuus sekä rakennusten ja liikenteen energiankulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt. Merki ävimmät päästöjen aiheu ajat ovat henkilöautoliikenne sekä uuden rakennusrakennuskannan lämmönkulutus. Julkisen liikenteen osuus koko liikenteen aiheu amista päästöistä on vain muutaman prosen n luokkaa. Talman alueen liikenteen ja rakennuskannan yhteenlasketut päästöt rakennemallei ain vuosina 2015 20. Rakennemalleihin lii yvät vuotuiset kokonaispäästöt on merki y jatkuvalla viivalla ja niitä vastaavat arvot ovat vasemmalla akselilla. Asukaskohtaiset päästöt on puolestaan kuva u katkoviivoilla ja niitä vastaavat arvot ovat oikealla akselilla. Olemassa olevan rakennuskannan energiankulutuksesta ja alkuperäisten asukkaiden liikkumisesta aiheutuvia päästöjä ei ole sisällyte y kuvaan. Lähde: Gaia Consul ng Oy. Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet 35

4. Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus 4.1 Päätökset ja työvaiheet Sipoon valtuusto hyväksyi 15.12.2008 Sipoon yleiskaavan 2025. Yleiskaavassa 2025 Talmasta on määritelty kehite ävän raideliikenteeseen tukeutuva taajamakeskus, jonne sijoi uisi noin 7000 uu a asukasta ja noin 1600 uu a työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Talman osayleiskaavatyö käynniste in kesällä 2010 lähtö etojen ja tavoi eiden kartoi amisella. Kesällä ja syksyllä 2010 toteute in asukas- ja toimijakysely, jonka avulla kerä in lähtö- etojen ohella osallisten näkemyksiä alueen kehi ämistavoitteista. 13.10.2010 valmistui osayleiskaavatyön pohjaksi teete y maisemaselvitys. 22.10.2010 valmistui osayleiskaavatyön pohjaksi teete y luontoselvitys. 22.11.2010 valmistui osin Talman osayleiskaavatyön pohjaksi teete y Talma-Nikkilä -rataosuu a koskeva raideliikenteen meluselvitys. 26.11.2010 valmistui osin Talman osayleiskaavatyön pohjaksi teete y Talma-Nikkilä -rataosuu a koskeva raideliikenteen tärinäselvitys. 18.11.2010 pide in kaavatyön lähtökoh a ja tavoi eita käsittelevä kaikille avoin yleisö laisuus Talman VPK-talo Talmukassa. 23.11.2010 pide in kaavatyön lähtökoh a ja tavoi eita käsittelevä laisuus Talmassa toimivien yri äjien edustajille 15.2.2011 kunnanhallitus hyväksyi kaavatyön tavoi eet. Kunnanhallitus pää kokouksessaan 1.3.2011 rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen ase amisesta osayleiskaava-alueelle kaavan laa mista varten. 9.3.2011 kaavoitusjaosto merkitsi edoksi kaavatyön osallistumis- ja arvioin suunnitelman (liite 1). 17.3.2011 kuulute in osayleiskaavatyön vireille tulosta, kaavatyötä koskevan osallistumis- ja arvioin suunnitelman nähtävillä olosta sekä rakennuskiellon ja toimenpiderajoituksen ase amisesta alueelle. Osayleiskaavatyötä koskeva aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pide in ELY-keskuksessa 22.8.2011. Syksyllä 2011 valmistui Leena Holmilan Talman suunni elua käsi elevä diplomityö. Diplomityössä Holmila teki osayleiskaavatyön pohjaksi vision Talman alueen mahdollisesta tulevasta maankäytöstä ja alueen profiloitumisesta. 31.10.2011 valmistui kaavatyön tueksi tehty maisemaselvityksen tarkennus. 1.12.2011 pide in yleisö laisuus Talman koululla, jossa esitel in alustavia rakennemalleja ja Leena Holmilan diplomityötä. 9.1.2012 valmistui kaava-alue a koskeva linnusto- ja viitasammakkoselvitys. 13.1.2012 valmistui Talman Kalkberge n alueen arkeologinen inventoin. 28.2.2012 pide in ELY-keskuksessa työpalaveri luontoarvojen huomioimisesta kaavatyössä. Samalla keskustel in Blekdalin lan (hankeyhteistyöalue) kehi ämismahdollisuuksista. 23.1.2012 käynniste in osayleiskaavaratkaisua koskevan ekotehokkuustarkastelun laa minen rinnan kaavatyön kanssa. 28.3.2012 kaavoitusjaosto pää ase aa Talman osayleiskaavan rakennemallit ja niihin lii yvän valmisteluaineiston (rakennemallien arvioin -rapor, perusselvitykset ja tavoi eet -rapor sekä päivite y osallistumis- ja arvioin suunnitelma) nähtäville. 16.4.-16.5.2012 rakennemallit ym. valmisteluaineisto oli nähtävillä vuorovaikutusvaiheen kuulemista varten. 16.5.2012 pide in energiatehokkuussidosryhmätyöpaja Talman VPK-talo Talmukassa. 31.5.2012 pide in asukastyöpaja Talman koululla, jossa esitel in alustavaa kaavaluonnosta. 8.8.2012 valmistui Talman radan var a koskeva rakenne avuusselvitys. 7.9.2012 valmistui osayleiskaava-alue a koskeva hulevesiselvitys. 10.10.2012 kaavoitusjaosto pää ase aa Talman osayleiskaavaluonnoksen vuorovaikutusmene elyä varten nähtäville sekä pyytää aineistosta lausunnot. 29.10.-26.11.2012 Talman osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä vuorovaikutusvaiheen kuulemista varten. 6.11.2012 pide in VPK-talo Talmukassa kaavanäy ely, jossa osayleiskaavaluonnokseen ja sitä koskevaan aineistoon oli mahdollista tutustua ja antaa sitä koskevaa palaute a. Kunnanhallitus pää kokouksessaan 4.6.2013 palau aa osayleiskaavan takaisin valmisteluun ja eväs tekemään osayleiskaavaan haja-asutusalueiden mitoitusmääräyksiä koskevat korjaukset. 36 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet

Osayleiskaavatyön eri vaiheissa on pide y kolme kaikille avointa asukastyöpajaa sekä yksi kaavanäy ely. Ensimmäinen, kaavatyön tavoi eita ja lähtökoh a käsi elevä työpaja (kuvat ylhäällä) pide in 18.11.2010. Toisessa asukastyöpajassa (1.12.2011) kerä in kommen eja kolmesta rakennemallivaihtoehdosta (kuva alhaalla vasemmalla). Kolmas asukastyöpaja järjeste in 31.5.2012 ja siinä osalliset pääsivät kommentoimaan alustavaa kaavaluonnosta (kuva alhaalla oikealla). Talman osayleiskaavaluonnosta esitel in 6.11.2012 pidetyssä kaavanäy elyssä. Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet 37

4.1.1 Rakennemallit Talman osayleiskaavatyössä laadi in kolme vaihtoehtoista rakennemallia, jotka rakentuvat eri teemojen ympärille. Useimmat teemat olivat mukana kaikissa rakennemalleissa, mu a ne paino uvat mallista riippuen eri tavoin. Rakennemallit esitel in asukkaille yleisö laisuudessa 1.12.2011 sekä Sipoon eri hallintokunnille, ja näiltä saatu palaute kerä in erilliseen rapor in. Kaikista rakennemalleista laadi in myös energiatehokkuustarkastelut, jotka laa Gaia Consul ng Oy. Rakennemallit olivat nimiltään RENGAS, ETELÄ ja POHJOI- NEN. Rakennemallien yhteiset ominaisuudet Pohjois-Sipoon keskus yleiskaavan 2025 hengessä Asukasmäärä 7000-8000 as Rata paikallaan (varaus 2 raiteelle), raideliikenteen asema Pietari-rata tunnelissa Mar nkylän en pohjoispuolella Pää et paikoillaan suunni elualueen kohdalla Tehokas liityntäliikenne: bussit, pyörät, henkilöautot Kytkennät Keravan maankäy öön (viheryhteydet) ja katuverkkoon (yhteys Teräs elle) Tehokkaas rakenne u asemanseutu, väestötavoite väh. 5 000 as. 1 km:n säteellä Myös työpaikkoja, ohjeellinen määrä noin 1000 tp Kohtuullinen palvelutarjonta: kauppakeski ymä, nykyisten koulujen lisäksi uusi kouluton varaus radan eteläpuolelle, tarpeellinen määrä päiväkoteja Suojelu- ja arvoalueet ja -kohteet pyritään o amaan huomioon Oleva, asianmukainen pientaloasutus säilytetään/ ivistetään, aseman lähiseutua lukuun o ama a Gol en ä jää nykyisen laajuiseksi Laske elukeskusta laajennetaan ja osoitetaan hyvät viheryhteydet ympäristöön Rakennemallien erot Taaja-alueen laajuus ja rajaus Asumisen typologia Bastukärrin teollisuusalueen laajentaminen Ajoitus ja vaihei aisrakentaminen (maanomistus, julkinen liikenne ym.) Aseman paikka Pääliikenneverkko ja radanalitukset Sisäinen katuverkko ja kevyenliikenteenväylästö Viherverkosto ja puistoalueet sekä viljelyalueet Laske elurinteen lii yminen ympäröivään maankäy öön Sopimusalueiden maankäy ö Mitoitus ja liikenneverkko Rakennemallien kuvaus A) RENGAS ivis asemakeskus Y messä tehokkaat kerrostalokor elit ja palvelut (sekoi unut maankäy ö) Selkeä rajautuminen ympäröivään maaseutuun ja pientaloasutukseen nähden 7000 uu a asukasta, joista 1/3 kerrostalo-, 1/3 ivismatala- ja 1/3 väljillä pientaloalueilla Y messä tehokkaat kerrostalokor elit Uudet asuinalueet pääosin alle kilometrin säteellä asemasta Keskustaa ympäröi Talmankaaren jatkeena oleva rengaskatu, johon muut kokoojat yhdistyvät Asema rengaskadun radanalituksen kohdalla Työpaikat ja palvelut Bastukärrin teollisuusalue laajenee Keravan en pohjoispuolelle Kaksi etelä-pohjoissuuntaista viheryhtey ä; taajaman itäpuolitse ja ydinkeskustan poikki Teollisuusalueen ja keskustan väliin jää haja-asutusluonteinen vihervyöhyke B) ETELÄ elävän ja kestävän maaseudun kyläkeskus Liikenneväyliin kytkeytyvän keskuskylän ja maisemasta kasvavien sivukylien sikermä Yri äjä- ja pienverstaston t Ekologises kestävä talotypologia ja -tekniikka; paikallinen energiatuotanto 7000 uu a asukasta, joista 1/3 kerrostalo-, 1/3 ivismatala- ja 1/3 väljillä pientaloalueilla Y messä ivis keskuskylä ja ympärillä pikkukylät Kasvusuuntana etelä, osa pikkukylistä yli 1 km:n säteellä asemalta Bastukärrin kokoojakatu jatkuu pohjoiseen keskuskylän itäpuolitse radan ali Talmankaarelle Ainoastaan yksi ajoneuvoliikenteen radanalitus; alikulun kohdalla rauta easema Yhteisöllisyy ä edistetään mm. kylien keskukseen sijoi uvilla toiminnoilla Bastukärrin teollisuusalue ei kasva nykyistä asemakaavaa laajemmalle Keskustan länsi- ja itäpuolitse hyvät etelä-pohjoissuuntaiset viheryhteydet Luonnon kiertokulkujen hallintaa; ympäristö hiilinieluna 38 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet

RENGAS / RINGEN SIPOO - TALMAN OYK SIBBO - DELGENERALPLAN FÖR TALLMO rakennemallivaihtoehto 1:20 000 alternativ strukturmodell1:20 000 A-KONSULTIT/ A-KONSULT 1.12.11 ETELÄ / SÖDER SIPOO - TALMAN OYK SIBBO - DELGENERALPLAN FÖR TALLMO rakennemallivaihtoehto 1:20 000 alternativ strukturmodell 1:20 000 A-KONSULTIT/ A-KONSULT 1.12.11 POHJOINEN / NORR SIPOO - TALMAN OYK SIBBO - DELGENERALPLAN FÖR TALLMO rakennemallivaihtoehto 1:20 000 väljä pientaloasuminen, loma-asunnot/ alternativ strukturmodell 1:20 000 gles småhusbebyggelse, fritidshus A-KONSULTIT/ A-KONSULT 1.12.11 Talma Ratsastus Talma Golf Talma Golf paikallisten elintarvikkeiden tuotanto ja myynti/ produktion och försäljning av lokala livsmedel Talma Golf 2,5 km 2,5 km väljä pientaloalue gles småhusbebyggelse 2,5 km koulu/ skola kauppa/ handel 1 km Pietari-rata/ St Petersburg-banan koulu/ skola kauppa/ handel 1 km Pietari-rata/St Petersburg-banan koulu/ hyvinvointipalvelut/ skola välfärdstjänster kauppa/ handel 1 km Pietari-rata/ St Petersburg-banan väljä pientaloalue gles småhusbebyggelse tiivis asuinalue tät bostadsbyggelse Talma Ski n. ha kerrostaloalue (e=0,3) område för flervåningshus 2350 asuk/inv, 50k-m2/asuk 117 500 k-m2/v-m2 n.60 ha tiivismatala-alue (e=0,2) tät småhusbebyggelse 2350 asuk/inv, 50k-m2/asuk 117 500 k-m2/ v-m2 tiivis asuinalue tät bostadsbyggelse Talma Ski väljä pientaloalue, sivukylä gles småhusbebyggelse, sidoby sivukylän keskus / centrum i sidobyn n. ha kerrostaloalue (e=0,3) område för flervåningshus 2350 asuk/inv, 50k-m2/asuk 117 500 k-m2/v-m2 n.60 ha tiivismatala-alue (e=0,2) tät småhusbebyggelse 2350 asuk/inv, 50k-m2/asuk 117 500 k-m2/ v-m2 tiivis asuinalue tät bostadsbyggelse Talma Ski verstasalue område för verkstäder kerrostaloalue (e=0,3) n.30 ha område för fl ervåningshus 1750 asuk/inv, 50k-m2/asuk 87 500 k-m2/v-m2 n.45 ha tiivismatala-alue (e=0,2) tät småhusbebyggelse 1750 asuk/inv, 50k-m2/asuk 87 500 k-m2/ v-m2 n.150 ha väljä pientaloalue (e=0,1) gles småhusbebyggelse 2500 asuk/inv,60k-m2/asuk 150 000 k-m2/ v-m2 teollisuusalue industriområde n.1 ha väljä pientaloalue (e=0,1) gles småhusbebyggelse 2350 asuk/inv, 60k-m2/asuk 141 000 k-m2/ v-m2 teollisuusalue industriområde n.1 ha väljä pientaloalue (e=0,1) gles småhusbebyggelse 2350 asuk/inv, 60k-m2/asuk 141 000 k-m2/ v-m2 teollisuusalue industriområde n.120 ha väljä pientaloalue (e=0,05) gles småhusbebyggelse 1000 asuk/inv, 60k-m2/asuk 60 000 k-m2/ v-m2 Kaavatyön pohjaksi laadi in ensivaiheessa kolme rakennemallivaihtoehtoa, RENGAS, ETELÄ ja POHJOINEN. Kukin rakennemallivaihtoehto oli maankäytön sijainnilliselta painopisteeltään erilainen, au aen näin kartoi amaan rakentamisen erilaisten painopisteiden vaikutuksia. C) POHJOINEN vapaa-ajan ja hyvinvoinnin keidas Golf laske elu ratsastus uin ym. suorituspaikkojen klusteri Vapaa-ajan ja hyvinvoin palvelujen keskus hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella Myös kakkos- ja loma- sekä senioriasumista 7000 uu a asukasta, joista 1/4 kerrostalo-, 1/4 ivismatala- ja 1/2 väljillä tai hyvin väljillä pientaloalueilla Myös liikuntapaino eista asumista sekä kakkos-, lomaja senioriasumista Kasvusuuntana pohjoinen, noin puolet asuinalueista alle 1 km:n etäisyydellä asemasta Bastukärrin kokoojakatu jatkuu pohjoiseen keskuskylän länsipuolitse radan ali Mar nkylän elle Ainoastaan yksi ajoneuvoliikenteen radanalitus; alikulun kohdalla rauta easema Bastukärrin teollisuusalue laajenee Keravan en pohjoispuolelle Teollisuusalueiden pohjoispuolella yri äjä- ja pienverstaston eja, joilla myös asuminen mahdollista Hyvinvoin palvelukeskus lähellä kouluja ja asemaa Asuinalueilta ja liikuntakeskuksista erinomaiset yhteydet ulkoiluväyliin Keskustan länsi- ja itäpuolitse hyvät etelä-pohjoissuuntaiset viheryhteydet Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet 39

4.1.2 Osayleiskaavaluonnos Rakennemalleista saadun palau een sekä valmisteluvaiheessa laadi ujen selvitysten pohjalta jatkotyöstöön valit- in yhdistelmä RENGAS- ja ETELÄ-rakennemalleista. Myös POHJOINEN-rakennemallista poimi in muutamia teemoja (mm. loma-asuminen) kaavaluonnoksen valmistelun pohjaksi. Kaavan asukastavoite a pääte in nostaa alkuperäisestä 7 000:sta 12 000:een, jo a henkilöraideliikenne tulisi mahdolliseksi Talmassa. Kuvassa oikealla: ote Talman osayleiskaavaluonnoksesta. Rakennemalleista saadun palau een sekä valmisteluvaiheessa tehtyjen selvitysten pohjalta laadi in Talman osayleiskaavaluonnos (nähtävillä 29.10.-26.11.2012). 4.1.3 Kaavatyön aikana laaditut raportit ja julkaisut Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010. Fauna ca Oy, 2010 Talman osayleiskaava-alueen maisemaselvitys. Eriksson Arkkitehdit Oy, 13.10.2010 Talma-Nikkilä -rataosuus, raideliikennemeluselvitys. Promethor Oy, 22.11.2010 Talma-Nikkilä -rataosuus, raideliikennetärinäselvitys. Promethor Oy, 26.11.2010 Sipoon Talman osayleiskaava-alueen linnusto- ja viitasammakkoselvitys vuonna 2011. Fauna ca Oy, 2011 Sipoo, Talma Kalkberget Talman osayleiskaava-alueen inventoin 27.-28.10.2011. Museovirasto, 2012 Talman osayleiskaava. Osallistumis- ja arvioin suunnitelma 9.3.2011, päivite y 28.3.2012 Talman osayleiskaava. Perusselvitykset ja tavoi eet. Kaavoitusjaosto 28.3.2012 Talman osayleiskaava. Rakennemallivaihtoehdot. Kaavoitusjaosto 28.3.2012 Talman osayleiskaava. Rakennemallien arvioin. Kaavoitusjaosto 28.3.2012 En nen maankaatopaikka Talman e 294, Sipoo Koekuoppatutkimus. Ramboll, 14.6.2012 Talman osayleiskaava-alue. Kerava-Porvoo rauta en alituspaikkojen rakenne avuusselvitys. Insinööritoimisto Severi An onen Ky, 8.8.2012 ja päivitys 16.4.2013 Talman osayleiskaava-alueen hulevesiselvitys. FCG Suunni elu ja tekniikka Oy, 7.9.2012 Sipoon Talman osayleiskaavan ekotehokkuustarkastelu. Loppurapor. Gaia Consul ng, 27.2.2013 Talman osayleiskaava-alue. Vesihuollon yleissuunnitelma. Insinööritoimisto Severi An onen Ky, 22.4.2013 Sipoon ja Keravan sauma-alueen liikenne-ennuste. Talman osayleiskaava ja Bastukärr II ja III asemakaavat. Strafica, 25.4.2013 Talman osayleiskaava. Liikennesuunnitelma. Sito Oy, 26.4.2013 Talman osayleiskaava. Osayleiskaavaluonnoksen vas nerapor. Sipoon kunta, 15.5.2013 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet

4.2 Osallistuminen Talman osayleiskaavatyön pohjaksi toteute in kesällä ja syksyllä 2010 asukas- ja toimijakysely, jonka avulla kerä in lähtö etojen ohella osallisten näkemyksiä alueen kehi ämistavoi eista. Kysely toteute in kahdessa erässä 16.6.- 31.8.2010 sekä 4.11.- 28.11.2010 välisinä aikoina. Kyselyyn pystyi vastaamaan sekä interne ssä e ä paperilomakkeella. Paperilomakkeita oli jaossa Kuntalan ohella Nikkilän kirjastossa ja Talman VPK-talo Talmukassa. Kyselystä edote in kunnan ne sivujen ohella kunnan virallisissa ilmoituslehdissä (Borgåbladet ja Sipoon Sanomat) julkaistuilla kuulutuksilla. Lisäksi kaikkiin Talman osayleiskaava-alueen ko talouksiin jae in edoteleh nen, jossa kerro in käynnistymässä olevasta osayleiskaavatyöstä ja sen pohjaksi toteute avasta asukas- ja toimijakyselystä. Kyselyn ohella osallisilta kerä in näkemyksiä alueen kehittämisen tavoi eista 18.11.2010 VPK-talo Talmukassa pidetyssä ns. aloitusvaiheen yleisö laisuudessa sekä 23.11.2010 Kuntalassa järjestetyssä yri äjäillassa. Kaavatyötä koskevan osallistumis- ja arvioin suunnitelman (liite 1) valmistumisesta sekä kaavatyön käynnistymisestä kuulute in 17.3.2011. Osalliset ovat voineet antaa palaute a osallistumis- ja arvioin suunnitelmasta kaavatyötä ohjaavalle kunnan edustajalle. Kaava-aineistojen nähtävillä oloista ja järjestetyistä yleisö laisuuksista on edote u osallistumis- ja arvioin suunnitelman mukaises paikallislehdissä (Borgåbladet, Sipoon Sanomat, Var, Keski-Uusimaa ja Tuusulanjärven Viikkouu set), kunnan internetsivuilla, kunnan ilmoitustaululla sekä kirjeitse kunnan edossa oleville ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille. Näiden lisäksi on ollut käytössä epävirallinen sähköpos tuslista, johon osalliset ovat voineet jä ää yhteys etonsa ja saada sitä kau a etoa kaavan etenemisestä. Osallisilla on ollut koko kaavaprosessin ajan mahdollisuus antaa kaavatyöhön lii yvää palaute a suoraan kunnan yhdyshenkilöille ja kaavoituksesta vastaavan konsul n edustajille sähköpos tse, puhelimitse tai henkilökohtaisen tapaamisen yhteydessä. Kaavatyön aikana laadi uihin asiakirjoihin, selvityksiin ja rapor eihin on voinut tutustua koko kaavaprosessin ajan kaavatyötä koskevalla ne sivustolla (www.sipoo.fi/talmaan). Toinen yleisö laisuus pide in 1.12.2011 Talman koululla. Tilaisuudessa esitel in alustavat rakennemallivaihtoehdot ja kerä in osallisten kommen eja rakennemallivaihtoehdoista. Asukas laisuudessa esitelty aineisto on ollut lisäksi tutustu avana kaavatyötä koskevilla ne sivuilla ja osallisilla on ollut mahdollisuus kommentoida rakennemalleja asukas laisuuden ohella myös sähköpos tse. Rakennemallit sekä muu valmisteluaineisto oli mielipiteiden esi ämistä varten julkises nähtävillä 16.4.-16.5.2012 Kuntalassa ja Nikkilän kirjastossa. Rakennemalleista saatu yleisöpalaute kooste in yhteen (ks. liite 2) ja on toiminut osayleiskaavaluonnoksen laadinnan pohjana. 16.5.2012 pide in Talman VPK-talo Talmukassa Talman osayleiskaavatyötä koskeva ekotehokkuustarkastelu-työpaja. Työpajaan oli kutsu u laaja joukko eri sidosryhmätahoja, mukaan lukien Talman asukkaiden edustajat. 31.5.2012 pide in Talman koululla kolmas työpajamuotoinen yleisö laisuus. Tilaisuudessa esitel in alustavaa kaavaluonnosta ja kerä in osallisilta sitä koskevia kommen eja. Alustavaan kaavaluonnokseen on voinut tutustua myös kunnan internetsivuilla ja asukkaat ovat voineet antaa sitä koskevaa palaute a sähköpos lla. Alustavasta kaavaluonnoksesta yleisö laisuudessa 31.5.2012 saatu palaute on kooste u lii eeseen 3. Varsinaista osayleiskaavaluonnosta esitel in 6.11.2012 Talman VPK-talolla pidetyssä kaavanäy elyssä. Osayleiskaavaluonnos oli nähtävillä 29.10.-26.11.2012 välisenä aikana mielipiteiden esi ämistä varten Kuntalassa ja Nikkilän kirjastossa. Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet 41

4.3 Viranomaisyhteistyö Suunni elun aloitusvaiheen viranomaisneuvo elu (MRL 66 ja MRA 18 ) järjeste in Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa 22.8.2011. Neuvo elussa käsitel in osallistumis- ja arvioin suunnitelmaa, kaavan lähtökoh a sekä kaavan keskeisiä tavoi eita eri viranomaisten näkökulmasta. Kaavatyön käynnistymisestä ja viranomaisneuvo elun järjestämisestä lähete in eto viranomaistahoille kirjeitse tai sähköpos tse. Kaavatyötä varten perustetussa ohjausryhmässä on ollut eduste uina kunnan eri sektoriviranomaisia sekä Keravan kaupungin edustaja. Ohjausryhmä on kokoontunut tällä ns. laajennetulla kokoonpanolla kaksi kertaa kaavatyön aikana. Lisäksi kaavatyön aikana ollaan oltu tarpeen mukaan yhteydessä sekä kunnan eri sektoriviranomaisiin e ä kunnan ulkopuolisiin viranomaistahoihin. Uudenmaan ELY-keskuksen edustajien kanssa pide in epävirallinen viranomaisneuvo elu 28.2.2012, jossa keskustel in kaava-alueen luontoarvojen huomioimisesta. Keravan kaupungin edustajien kanssa on pide y kaksi erillistä suunni elupalaveria (19.6.2012 ja 22.8.2012) koskien raja-alueen maankäytön yhteensovittamista. Osayleiskaavan rakennemalleista pyyde in lausunnot kaavan osallistumis- ja arvioin suunnitelmassa mainituilta viranomaistahoilta. 16.5.2012 järjeste in Talman VPK-talo Talmukassa Talman osayleiskaavatyötä koskeva ekotehokkuustarkastelu-työpaja, johon oli kutsu u laaja joukko kunnan eri sektoriviranomaisia (mm. rakennusvalvonnasta, sivistysosastolta, sosiaali- ja terveysosastolta, kunnallistekniikasta ja ympäristösuojelusta). Tähän ekotehokkuu a käsi elevään sidosryhmätyöpajaan osallistui myös Keravan kaupungin edustaja. Talman osayleiskaavaluonnoksesta oyyde in lausunnot kaavan osallistumis- ja arvioin suunnitelmassa mainituilta viranomais- ja yhteistyötahoilta. Kunnan sisäisten viranomaisten sekä ELY-keskuksen edustajan kanssa on läpi kaavaprosessin käyty tarvi aessa keskusteluja kaavan sisällöstä ja esitystavasta. 42 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet

Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet 43

5. Osayleiskaavaehdotus 5.1 Kokonaisrakenne Osayleiskaavassa on varaudu u alueen asukasmäärän kasvuun n. 12 000 asukkaalla. Kaava-alueella on nykyisin n. 1 300 asukasta. Kuten muualla Sipoon kunnan alueella, Talmassakin varaudutaan voimakkaaseen väestönkasvuun lähivuosikymmeninä. Alueen asutus keski yy nykyisin pääosin Talmankaaren varrelle, osayleiskaavassa rakentamista ohjataan lähemmäs junarataa ja sille esite yä aseman paikkaa. Myös radan eteläpuoliset alueet otetaan ka avas asutuksen käy öön. Pääosa uudesta rakentamisesta sijoi uu alueen keskustaan, aseman paikan ympärille. Keskeisin alue ero uu ympäristöstään selkeäs iviimpänä ja urbaanimpana. Sitä rajaa kehäkatu, joka yhdistää eri osa-alueet toisiinsa radan molemmin puolin. Valtaosa uudesta asumisesta on sijoite u alle 1000 m etäisyydelle asemasta. Kehäkadulta on yhteydet Teräs elle Keravan suuntaan sekä Keravan elle (mt 148). Tiivistä keskustaa ympäröivät väljemmät pientaloalueet ja etäämmällä asutus säilyy nykyisen mukaises varsin maaseutumaisena. Alueelle ominaista maisemaa luovat peltoalueet on soveltuvilta osin säilyte y. Kaava-alueelle on osoite u myös loma-asumiselle osoite uja alueita, jotka tukeutuvat alueen vapaa-ajan toimintoihin. Talman alueella on hyvät liikunta- ja ulkoilumahdollisuudet, joiden kehi ämiselle kaavaratkaisulla on luotu edellytykset. Kaavaratkaisussa on huomioitu sekä ulkoilurei en saavute avuus kaava-alueen eri osista e ä ulkoilurei en jatkuvuus; iviimmän alueen läpi kulkee viheryhteys, joka yhdistää alueen etelä- ja pohjoispäiden viheralueet sekä alueen merki ävimmät yksi äiset toimijat, Talma Skin ja Golf Talman toisiinsa. Kaavassa on varaudu u Bastukärrin teollisuusalueen laajentumiseen Keravan en pohjoispuolelle. Osayleiskaava osoi aa kunkin alueen pääasiallisen käy ötarkoituksen. Pääkäy ötarkoituksen ohella alueella sallitaan myös muuta maankäy öä, mikäli se ei aiheuta hai aa alueen pääkäy ötarkoitukselle. Oheisessa kuvassa on esite y Keravan ja Sipoon maankäy ö kun en rajan molemmin puolin. Kuvassa Talman osayleiskaavaehdotus ja Keravan yleiskaava. 44 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet

5.2 Keskusta-alueet Högmo 60 Hakala Högbacka MA 60 Nygård RA-2 25 Koivumäki M Koskela 5 Käsis-Solbacka 60 Dammen Utegård Kervo å pv-1 W M RA-1 15 3 Skan Larsmo Bäcksängen wh 20 en ck bä Kum! luo-1/43 Bäckåker Salmela Blickobacka pv-1 Solåker M Blekdal MT M W sr/421082 Kungsskogen Kumbacka erava njoki sm-2/15 MA S.talo 45 luo-2/49 Blekdal Golfkenttä Lillgård Kungsberg Golfbana luo-2/50! EG-1 MA Bäckgård Åkerkulla M Sandbacka luo-2/77 50 Jänisvuori luo-2/73 M ge Louhi SM Kanerva MT M Kaskela Tallbacka wh luo-1/69/70 Tranbacka sm-2/14 Kärrkulla sr/421085 SM Byända TP SL Tallbacka RM Kalkberg luo-2/81 M wh wh Salomaa ma Mäkelä luo-2/68 luo-2/67 sr/421073 AP luo-1/65 ge 60 M Henriksdal luo-2/64 sr/421072 MA A Urh. Björkkulla VL M sr/421068 yt/ko wh Koulu! A wh tä-2 luo-1/83 luo-2/86 Brandst. PY Tallmo sr/421067 Skola luo-1/88/89/90/91 MA luo-1/61 Talma A Lövbacka A Björkdal luo-1/88/89/90/91 ma! tä-2 C A et tä-1 luo-2a/124 tä-1et A tä-2 30 AP yt/ sr/421056 A Kärras M EV EV yt/ko luo-2/86 C Rauhamäki pv-2 tä-1 Degerberg wh st sm-2/33 me LR Vanikko luo-1/88/89/90/91 MY tä-1 sm-2/39 VL wh wh Kuusisto ko! yt/ko A wh tä-1 EV luo-2/109 me Tallmo 45 MA yt/ A sr/421069 60 yt/ko wh ma ma me 11697 yt/ko AP-1 AP-1 AM sr/421065 MA VL sr/421075 Paloas. AP-1 Urh. luo-2/86 luo-1/88/89/90/91 AP-1 Kuusisaari! luo-2/66 ge Karlsgård Västerkulla Viertola EV ko Slätkärr sr/421054 Koulu MA Skola EV luo-1a/126 tä-2 sr/421060 luo-1a/125 Grankulla AP-1 A me luo-3 VL wh EV VL Heikkilä M Nykulla luo-1a/128 A MA luo-2a/127 M A yt/ko! luo-3 AP-1 AP-1 MA wh Uimaranta A pv-2 PY yt/ ko MU! M me Sandbacka 337 MA luo-1/1 Lask.rinne AP-1 M wh Slalombacke EG-2 luo-1/27 AP-1 Björkbacka sm-2/43 Ollisbacka RA 29 VL AP VL Hiekkamalmi MY AP wh AP MU Rönnkulla Sorsakorpi wh Seppola AP Tomb äcke n luo-2/137 AP-2 yt/k MA ma Lomans o 50 pv-2 MU luo-3 MY TY AP AP luo-1/139 sr/421063 Grönkulla EV pv-2 Levonmäki MU-1 Orrberg M EV 4 luo-2/147 Malmgård yt/ko luo-2/146 60 Nä se bä ck en Uusi keskusta-alue on suunniteltu rakenteeltaan iviiksi, mu a matalaksi. Näin saavutetaan eri palveluiden kannalta tarvi ava asukas heys mm. tehokkaat joukkoliikennejärjestelyt sekä vetovoimainen kävely- ja pyöräverkosto mu a samalla säilytetään inhimillinen mi akaava sekä Talman kylämäinen olemus. luo-2/44 Nykyisellään Talman keskustassa ei ole kaupallisia palveluita ja päivittäiskaupan osalta alue tukeutuu ensisijaises Nikkilään ja Keravaan. Yksi kaavan tavoi eista on luoda Talmalle palveluita tarjoava keskusta, joka on myös houku eleva iviille ja auto omalle asumiselle. Kaavassa aseman paikan väli ömään läheisyyteen radan pohjoispuolelle on osoite u n. 18.5 ha:n laajuinen keskustatoimintojen alue (C-alue). Keskustatoimintojen alueelle on tarkoitus keski ää pääosa suunni elualueen asukkaita palvelevista kaupallisista päivi äispalveluista. Erikoiskaupan osalta alue tukeutuu jatkossakin ympäröivien alueiden tarjontaan. Kaupallisten palveluiden keski ämisellä aseman tuntumaan pyritään kaavaratkaisulla mahdollistamaan elävän keskustan synty. Keskittämällä rakentamista radan läheisyyteen kaavalla on luotu myös edellytyksiä henkilöliikenteen aloi amiselle Kerava-Nikkilä junaradalla. T T me st Kotimäki st Palisbacka 5166 Lastenkoti KAAVAKARTTAPIENENNÖS FÖRMINSKAD PLANKARTA 1/20 000 Barnshem Moottorirata Fågelbacken Taxkärr P 0 500 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet Talman osayleiskaava - Osayleiskaavaehdotus Ryte 1000m 45

5.3 Väestö ja asuminen Osayleiskaavalla varaudutaan Talman alueen merki ävään kasvuun Sipoon yleiskaava 2025 mukaises. Kaavaratkaisu mahdollistaa alueen väestömäärän kasvun 13 300 asukkaaseen, joista pääosa 7 370 asukasta on osoite u keskustan C- ja A-alueille. Keskustaa ympäröiville AP-1 -alueille on osoite u 3 490 asukasta ja uloimmille AP-alueille 2 470. Asumiselle osoitetut alueet on osoite u pääosin radan ja aseman paikan läheisyyteen. Näiltä alueilta sekä palvelut e ä julkinen liikenne ovat parhaiten saavute avissa. Ne ovat myös pienilmastollises asuinrakentamiselle suotuisia. Lisäksi kunnan maaomistus paino uu radan eteläpuolelle, tulevan asemapaikan läheisyyteen, mikä lisää alueen toteu amismahdollisuuksia. Tiivistä keskusta-alue a reunustavat väljemmät pientaloalueet. Osayleiskaavassa on osoite u kaikkiaan noin 1 ha erilaisia asumiselle osoite uja alueita. Tästä erityyppisiä pientalovaltaisia alueita on noin 239 ha ja iviimpää kaupunkimaisempaa alue a noin 107 ha. Keskustan 18,5 ha C-alueesta osa tulee iviiseen, kaupunkimaiseen asuinkäy öön. Lisäksi yhteensä noin 36,8 ha kaava-alueen etelä- ja pohjoispäissä on osoite u loma-asuntorakentamisen alueiksi. Alueiden toteu amisen vaiheistusta on suunniteltu kaavatyön yhteydessä. Pääperiaa eena vaiheistuksessa on, e ä ensin rakentuvat lähinnä keskustaa olevat alueet, jonka jälkeen edetään ulospäin, kauemmas keskustasta ja radasta. Toteutuksen eteneminen on lopulta riippuvainen kunnan maanomistuksesta alueella. Vaiheistuksesta lisää kohdassa 5.12 Osayleiskaavan toteutuminen. Sipoo, Talma T.Halme 18000 16000 100 asukkaat kpl 12000 10000 8000 6000 00 2000 0 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 Asuntojen valmistumisvuosi 2030 2031 2032 2033 2034 0-6 -vuotiaat 7-12 -vuotiaat 13-15 -vuotiaat yli 15 vuotiaat Asuntotuotanto Talmassa vuosina 2015-2034 70000 Asuntotuotanto 60000 50000 kerrosala 000 30000 20000 10000 0 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 Yllä: Osayleiskaavan asuntorakentamisen päävyöhykkeet. Punaisella keskustan alue (aluevaraukset C ja A), ruskealla viimpi pientaloalue (AP-1), oranssilla ulommat pientaloalueet (AP, AP-2) ja keltaisella loma-asuntoalueet (RA, RA-1 ja RA-2) Asuntojen valmistumisvuosi Vasemmalla: Arvio kaavaratkaisun mukaisesta väestön kehityksestä osayleiskaava-alueella. 46 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet

5.3.1 Keskustan alue C, A C KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE. Alueelle saa sijoi aa keskustaan sopivaa asumista, palvelu- ja hallintorakentamista sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttama omia työpaikkatoimintoja. Alueelle ei saa sijoi aa vähi äiskaupan suuryksikköä. Asuinrakennuksissa kerrosluvun tulee olla pääosin 2-3, enimmäiskerrosluku on 4. A ASUNTOALUE. Alueelle sijoitetaan monimuotoista asuinrakentamista siten, e ä alueen ton tehokkuus on vähintään e=0,4, mu a enintään 1,0. Kerrosluvun tulee olla pääosin 2-3, enimmäiskerrosluku on 4. Asemakaavassa rakennusten pohjakerroksiin saa sijoi aa sellaisia liike-, työ- ja palvelu loja, jotka eivät aiheuta ympäristöhäiriöitä. Kuva Leena Holmilan diplomityöstä Tavataan Talmassa Kuva Leena Holmilan diplomityöstä Tavataan Talmassa Talman Talman osayleiskaava - Lähtökohdat - Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet 47

48 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet

päiväkoti koulu puisto pihakatu pihakatu puisto rautatie alikulku paikoitus: -kauppa -liityntäliikenne kauppa tori juna-asema kauppa puisto alikulku Martinkyläntie lämpökeskus rautatie pihakatu kokoojakatu puisto päiväkoti koulu Kehäkatu Ideakuva keskustan alueesta. Talman Talman osayleiskaava - Lähtökohdat - Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet 49

Pääosa uudesta rakentamisesta - noin 7 0 asukasta - on sijoite u Talman uuden keskustan ja sen läheisille alueille, enintään 1000 m etäisyydelle juna-aseman paikasta. Alue ero uu ympäristöstään selkeäs iviimpänä kokonaisuutena, kerrosluvun ollessa kuitenkin pääosin 2-3. Keskustatoimintojen alueella (C) rakentaminen voi olla korkeampaakin. Keskusta-alueen asuinrakentaminen on ympäröiviä alueita urbaanimpaa ja asuntojen typologia sekä erilaisten asuinmuotojen kirjo muita alueita laajempi. Alueelle sijoitetaan monimuotoista asuinrakentamista siten, e ä ton tehokkuus on vähintään e=0,4, mu a enintään 1,0. C-alueen palveluista lisää kohdassa 5.4 Palvelut. Keski ämällä rakentamista näille alueille luodaan edellytyksiä tehokkaalle joukkoliikenteelle, eritoten junayhteydelle välillä Kerava-Nikkilä, sekä päivi äisille palveluille. Tiivis rakenne ja siten lyhyet etäisyydet paikkojen välillä kannustavat kävelyyn ja pyöräilyyn. Kerrosluvun rajoi amisella pyritään pitämään keskustan ilme ja mi akaava inhimillisenä. Alueella liikkumisessa etusijalla on kävely ja pyöräily. Aluetta kiertävän kehäkadun koko pituudelta vierellä kulkee myös kevyen liikenteen väylä, jota poiki aisyhteydet alueen läpi täydentävät. Keskusta-alue a halkoo etelä-pohjoissuunnassa viheralue, joka toimii myös tärkeänä kevyen liikenteen yhteytenä juna-asemalle ja kaava-alueen eri osien välillä. Pääosa kunnan omistamista maista sijaitsee tällä alueella. Lisäksi alue on kaavoitustyön taustaksi laaditussa maisemaselvityksen rakentamissuosituksessa tode u hyvin rakentamiseen sopivaksi. 5.3.2 Tiiviimpi pientaloalue AP-1 AP-1 TIIVIS PIENTALOVALTAINEN ASUINALUE. Asuinkerrosalasta pääosan tulee sijoi ua pientaloihin. Alueen ton tehokkuus on vähintään e=0,30, mu a enintään 0,7. Alueelle voidaan sijoi aa asuntorakentamisen lisäksi sellaisia liike-, työ- ja palvelu loja, jotka eivät aiheuta ympäristöhäiriöitä. Alue käsi ää suurelta osin ne alueet Talmasta, jotka ovat nykyisin heimmin rakenne uja. Niitä on tarkoitus täydentää ja ivistää. Alue on pientalovaltaista ja kerrosluku on enintään 2-3. Alueen tehokkuus on selkeäs keskusta-alue a matalampi, mu a sil alue on pientaloalueeksi ivistä tont- tehokkuuden ollessa vähintään e=0,30, mu a enintään 0,7. AP-1 -alueella jo rakenne ujen alueiden ton tehokkuus ei pääosin vielä ole e=0,30, joten olevia alueita täydennetään kokonaan uusien alueiden rakentamisen ohella. Täydentämisen periaate on, e ä laajemmat olevan rakenteen välissä olevat alueet otetaan asumiskäy öön. Tarkoitus on luoda kohtuullisen ivistä, mu a sil myös selkeän kylämäistä pientaloasutusta. Alue tarjoaa keskustaan verra una väljemmän, vehreämmän ja vähemmän urbaanin vaihtoehdon asumiselle, mu a se on kuitenkin rii ävän lähellä liikenneyhteyksiä sekä alueelle muodostuvia palveluita. 50 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet

5.3.3 Ulompi pientaloalue AP, AP-2 AP PIENTALOVALTAINEN ASUINALUE. Asuinkerrosalasta pääosan tulee sijoi ua pientaloihin. Alueelle voidaan sijoi aa asuntorakentamisen lisäksi sellaisia työ- ja liike loja, jotka eivät aiheuta ympäristöhäiriöitä. AP-2 ASUIN- JA PIENTEOLLISUUSALUE. Asemakaavan ton n kokonaiskerrosalasta vähintään 25 % tulee osoi aa asuinrakentamiseen. Alueelle saa sijoi aa sellaisia pienteollisuustoimintoja, joista ei aiheudu ympäristölle häiriöitä, kuten melua, ilman pilaantumista tai raskasta liikenne ä. Asemasta kaikkein etäämmällä olevat asumiseen osoitetut alueet ovat nykyisin osi ain rakenne uja ja niitä on tarkoitus jatkossa täydentää. Alueet on tarkoite u lähinnä omako- asumiseen. Luonteeltaan nämä alueet ovat vähiten iviitä, mu a kuitenkin selkeäs taajamamaisia ja siten Talman nykyistä haja-asutusluonteista asuinrakenne a iviimpiä. Osayleiskaavaratkaisun mukaan alueiden nyt pääosin varsin hajanaista rakenne a eheytetään ja ivistetään. Alueiden väljä luonne säilyy osin jatkossakin, mu a iviydestä tulee kuitenkin saada rii ävä, jo a esimerkiksi kevyen liikenteen väylien ja lähivirkistysalueiden rakentaminen alueelle on myös taloudellises järkevää. Lisäksi AP-2 -alueella on mahdolliste u ympäristöä häiritsemä ömien pienteollisuustoimintojen harjoi aminen. Tarkoitus on mahdollistaa asumisen yhteydessä harjoite ava pienverstastoiminta, jolla luodaan edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle alueella. 5.3.4 Loma-asuntoalueet RA, RA-1, RA-2 RA LOMA-ASUNTOALUE. Alue on tarkoite u loma-asumista varten. Alueelle saa osoi aa enintään 29 loma-asuntoa. RA-1 LOMA-ASUNTOALUE. Alue on tarkoite u loma-asumista varten. Alueelle saa osoi aa enintään 18 loma-asuntoa. Siltä osin kuin alue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella (pv-1) on alueen toteuttamisessa ja käytössä huomioitava pohjavesien suojelua koskevat määräykset. RA-2 LOMA-ASUNTOALUE. Alue on tarkoite u loma-asumista varten. Alueelle saa osoi aa enintään 30 loma-asuntoa. Kaava-alueen etelä- ja pohjoisosiin on osoite u lomaasuntoalueita (RA, RA-1, RA-2). Pohjoisosaan, golfalueen läheisyyteen osoitetut alueet (RA-1 ja RA-2) on tarkoitettu vapaa-ajanasunnoiksi golfia ak ivises harrastaville ja luonnossa liikkuville ihmisille. Liikenteellises nämä alueet suuntautuvat kaavan keskeisiä alueita selkeämmin Keravalle Kaskelan en (mt 11 695) suuntaan. Eteläisempi alue (RA) puolestaan tukeutuu hiihtokeskukseen, sillä alueella on kysyntää lomamajoitukselle erityises talvisaikaan. Liikenteellises hiihtokeskuksen viereinen RA-alue tukeutuu ensisijaises Mar nkylän ehen, joskin sieltä on yhteydet myös kehäkadulle sekä Keravan elle johtavalle kokoojakadulle. Talman Talman osayleiskaava - Lähtökohdat - Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet 51

5.3.5 Haja-asumisluonteiset alueet M, MU, MU-1, MT, MY, MA M MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Merkinnällä on osoite u pääasiassa tavanomaiset metsätalousalueet, jolla sallitaan haja-asutusluontoinen rakentaminen. Uudisrakentaminen tulee sijoi aa maisemallises edulliseen paikkaan, olemassa olevien rakennusten ja estön yhteyteen sekä mahdollisuuksien mukaan avointa maisemaa rajaavan puuston suojaan. Alueelle suunniteltavien rei en sijoi elussa tulee o aa huomioon alueen luontoarvot ja rei en toteu aminen tulee perustua yksityiskohtaiseen suunnitelmaan. Alueen laskennallinen rakennusoikeus määri yy seuraavien periaa eiden mukaises : ensimmäinen rakennuspaikka edelly ää emä lan koon olevan vähintään 5 ha toinen rakennuspaikka edelly ää emä lan olevan vähintään 10 ha kolmas-kuudes rakennuspaikka edelly ää aina emä laan 10 ha:n lisäystä rakennuspaikkaa kohden seitsemäs-kymmenes rakennuspaikka edelly ää emä laan aina 20 ha:n lisäystä rakennuspaikkaa kohden MU MAA- JA METSÄTALOUSALUE, JOLLA ON ERITYISTÄ ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA Merkinnällä on osoite u pääasiassa metsätalouskäytössä olevat metsäalueet, joilla on alueen sijainnista johtuen erityisiä ulkoilun ohjaustarpeita. Alueita voidaan käy ää metsälain säätelemän metsätalouden lisäksi maanviljelyyn ja asumiseen. Alueella voidaan toteu aa ulkoilu- ja virkistysrei ejä sekä rakentaa virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Alueella sallitaan haja-asutusluontoinen rakentaminen, kuitenkin niin e ä rakennuspaikkojen sijoi elussa huomioidaan alueelle osoite ujen ulkoilu- ym. rei en toteu amismahdollisuudet. Uudisrakentaminen tulee sijoittaa maisemallises edulliseen paikkaan, olemassa olevien rakennusten ja estön yhteyteen. Alueelle suunniteltavien rei en sijoi elussa tulee o aa huomioon alueen luontoarvot ja rei en toteu aminen tulee perustua yksityiskohtaiseen suunnitelmaan. Alueen laskennallinen rakennusoikeus määri yy seuraavien periaa eiden mukaises : Alueen laskennallinen rakennusoikeus määri yy seuraavien periaa eiden mukaises : ensimmäinen rakennuspaikka edelly ää emä lan olevan vähintään 5 ha toinen rakennuspaikka edelly ää emä lan olevan vähintään 10 ha kolmas - viides rakennuspaikka edelly ää emä laan aina 20 ha:n lisäystä rakennuspaikkaa kohden MU-1 MAA- JA METSÄTALOUSALUE, JOLLA ON ERITYISTÄ ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA Merkinnällä on osoite u pääasiassa metsätalouskäytössä olevat metsäalueet, joilla on alueen sijainnista johtuen erityisiä ulkoilun ohjaustarpeita. Alueita voidaan käy ää metsälain säätelemän metsätalouden lisäksi maanviljelyyn ja asumiseen. Alueella voidaan toteu aa ulkoilu- ja virkistysrei ejä sekä rakentaa virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Alueella sallitaan haja-asutusluontoinen rakentaminen, kuitenkin niin e ä rakennuspaikkojen sijoi elussa huomioidaan alueelle osoite ujen ulkoilu- ym. rei en toteu amismahdollisuudet. Uudisrakentaminen tulee sijoittaa maisemallises edulliseen paikkaan, olemassa olevien rakennusten ja estön yhteyteen. Alueelle suunniteltavien rei en sijoi elussa tulee o aa huomioon alueen luontoarvot ja rei en toteu aminen tulee perustua yksityiskohtaiseen suunnitelmaan. Alueen laskennallinen rakennusoikeus määri yy seuraavien periaa eiden mukaises : ensimmäinen rakennuspaikka edelly ää emä lan koon olevan vähintään 5 ha toinen rakennuspaikka edelly ää emä lan olevan vähintään 10 ha kolmas-kuudes rakennuspaikka edelly ää aina emä laan 10 ha:n lisäystä rakennuspaikkaa kohden seitsemäs-kymmenes rakennuspaikka edelly ää emä laan aina 20 ha:n lisäystä rakennuspaikkaa kohden MT MAATALOUSALUE. Merkinnällä on osoite u pääasiassa tavanomaiset peltoalueet. Alueella sallitaan sen käytön kannalta tarpeellinen asuin- ja maatalou a palveleva rakentaminen. Uudisrakentaminen tulee sijoi aa maisemallises edulliseen paikkaan, olemassa olevien rakennusten ja estön yhteyteen sekä mahdollisuuksien mukaan avointa maisemaa rajaavan puuston suojaan tai läheisyyteen. Asuinrakennuksen pihapiiri tulee rajata avoimesta peltomaisemasta puuistutuksin. Alueen laskennallinen rakennusoikeus määri yy seuraavien periaa eiden mukaises : ensimmäinen rakennuspaikka edelly ää emä lan koon olevan vähintään 10 ha toinen rakennuspaikka edelly ää emä lan olevan vähintään 20 ha kolmas-viides rakennuspaikka edelly ää emä laan aina 20 ha:n lisäystä rakennuspaikkaa kohden Rakennuspaikkojen enimmäismäärä on kutakin emä laa kohden 5. Rakennuspaikkojen enimmäismäärä on kutakin emä laa kohden 5. 52 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet

MY MAA- JA METSÄTALOUSALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA Merkinnällä on osoite u pääasiassa metsätalouskäytössä olevat, pinta-alaltaan laajat ja yhtenäiset metsäalueet, jotka ovat joko seudullisen ekologisen verkoston kannalta merki äviä tai omaavat merki äviä luontoarvoja. Alueita voidaan käy ää metsälain säätelemän metsätalouden lisäksi maanviljelyyn ja asumiseen. Alueella sallitaan haja-asutusluontoinen rakentaminen, kuitenkin niin e ä alueen säilyminen yhtenäisenä turvataan. Lisäksi alueella tulee väl ää muulla maankäytöllä tapahtuvaa pirstomista niin, e ä syntyy alueen kokoon nähden vaikutuksiltaan laaja-alaista, pysyvää tai muuta merki ävää pitkäkestoista hai aa. Alueelle suunniteltavien rei en sijoi elussa tulee o aa huomioon alueen luontoarvot ja rei en toteu aminen tulee perustua yksityiskohtaiseen suunnitelmaan. Osa kaava-alueen nykyisestä asutuksesta sijoi uu kaavaratkaisun mukaises haja-asutusluonteisille maa- ja metsätalousalueille (M, MU, MU-1, MT, MY ja MA). Näillä alueilla olemassa olevan asutuksen edellytykset eivät muutu jatkossakaan, niitä saa kehi ää ja pihapiirejä täydentää. Uusi hajaasutusluonteinen rakentaminen on alueilla mahdollista siten kuin alueita koskevissa kaavamääräyksissä on mitoituksen osalta määritelty. Seuraavat alueella tapahtuvat toimenpiteet edelly ävät MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa: metsänhakkuut sen luonnollista uusiutumista varten yli 2 ha:n suuruisella alueella avohakkuut yli 2 ha:n suuruisella alueella Alueen laskennallinen rakennusoikeus määri yy seuraavien periaa eiden mukaises : ensimmäinen rakennuspaikka edelly ää emä lan olevan vähintään 5 ha toinen rakennuspaikka edelly ää emä lan olevan vähintään 10 ha kolmas-viides rakennuspaikka edelly ää emä laan aina 20 ha:n lisäystä rakennuspaikkaa kohden Rakennuspaikkojen enimmäismäärä on kutakin emä laa kohden 5. MA MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTOALUE. Merkinnällä on osoite u maisemallises ja historiallises arvokkaat, viljelykäytössä olevat peltoalueet, joiden säilyttäminen avoimina peltoalueina tai hoide uina nii yalueina on tärkeää. MRL 43.2 :n nojalla määrätään, e ä alueella sallitaan uudisrakentamista vain, mikäli maanomistajalla ei ole muuta mahdollisuu a hyödyntää emä latarkasteluun pohjautuvaa laskennallista rakennusoikeu aan. Uudisrakentaminen tulee sijoi aa maisemallises edulliseen paikkaan, olemassa olevien rakennusten ja estön yhteyteen, mahdollisuuksien mukaan avointa maisemaa rajaavan puuston suojaan tai läheisyyteen. Rakennuksen pihapiiri tulee rajata avoimesta peltomaisemasta puuistutuksin. Avoimien pelto- tai nii yalueiden metsi äminen ja maisemaa muu ava rakentaminen edelly ää MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa. Alueen laskennallinen rakennusoikeus on yksi rakennuspaikka 20 ha kohden. Talman Talman osayleiskaava - Lähtökohdat - Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet 53

5.4 Palvelut 5.4.1 Julkiset palvelut Kaavaratkaisussa on esite y kaksi julkisten palveluiden ja hallinnon aluevarausta (PY). Toinen aluevaraus on osoite u Talman nykyisen koulun ja päiväkodin alue a koskien siten, e ä aluevaraus mahdollistaa Talman koulun päiväkodin laajentamisen. Radan eteläpuolella on osoite u aluevaraus uu a koulu-päiväko kokonaisuu a ajatellen. Molempien kouluton en koko on noin 3,5 ha ja kerrosalamäärä noin 7000 k-m 2. Sipoon opetustoimen palveluverkkoselvityksen mukaan (Sipoon opetustoimen palveluverkko: Selvitys tulevaisuuden kouluverkkovaihtoehdoista. Oy Audiapro Ab. Helsinki 2010.) Talmassa toimii tulevaisuudessa kaksi koulua, suomenkielinen vuosiluokkien 0-6 koulu 500 oppilaalle ja suomenkielinen päiväko 126 lapselle sekä suomenkielinen vuosiluokkien 0-9 koulu 650 oppilaalle. Talmassa Mar nkylän en varrella toiminut ruotsinkielinen Mårtensby skola lakkaute in keväällä 2012, joten Talman ruotsinkielisten oppilaiden kouluna toimii nykyään ja todennäköises tulevaisuudessakin Nikkilässä sijaitseva Kyrkoby skolan. Mårtensbyn en sen koulun alue sisältyy pientaloalueeseen AP. Päiväkoteja, palvelutaloja yms. pienempiä julkisen palvelun yksiköitä on mahdollista sijoi aa myös osayleiskaavan mukaisille A, AP ja AP-1 -alueille. Näin pyritään siihen, e ä lähipalvelut löytyisivät mahdollisimman läheltä asuinalue a. Talmassa on mahdollises tarve suurelle valmistuskei ölle koulun yhteyteen sekä ns. kylätalolle, joka voisi toimia myös ko hoidon tukipisteenä. Muiden julkisten palveluiden osalta Talma tukeutuu jatkossakin Nikkilään tai ne järjestetään osin liikkuvina palveluina Talmaan. Talman oyk Alueen asuntotuotanto (kerrosala) vuosittain ja yhteensä 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 Yhteensä Omakotitalo 14 14 14 14 14 0 0 0 0 0 80 80 80 80 80 19722 19722 19722 19722 19722 146010 Rivitalo 7300 7300 7300 7300 7300 19750 19750 19750 19750 19750 150 150 150 150 150 0 0 0 0 0 336000 Kerrostalo 2-3 kerros. 3650 3650 3650 3650 3650 10205 10205 10205 10205 10205 5025 5025 5025 5025 5025 0 0 0 0 0 940 Kerrostalo >3 kerros 3650 3650 3650 3650 3650 13845 13845 13845 13845 13845 5025 5025 5025 5025 5025 0 0 0 0 0 112600 Kerrosala yhteensä 160 160 160 160 160 43800 43800 43800 43800 43800 582 582 582 582 582 19722 19722 19722 19722 19722 689010 0-15 -vuotiaiden lukumäärä vuosina 2010-2029 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 2031 2032 2033 2034 0-6 -vuotiaat 45 92 143 192 246 355 471 593 709 831 1053 1273 1486 1680 1868 1929 1967 1970 1957 1905 7-12 -vuotiaat 22 45 71 100 133 199 267 342 424 516 657 800 950 1106 1267 1388 1493 1581 1663 1710 13-15 -vuotiaat 7 16 25 36 49 77 110 147 192 243 306 379 459 548 638 708 789 870 954 1022 yli 15 -vuotiaat 289 578 862 1146 1439 2256 3070 3862 4649 5456 6479 7468 8433 9386 10360 10563 10765 10962 11143 11247 Asukkaita yhteensä 363 730 1101 1473 1868 2888 3918 4945 5974 7045 8495 9920 11328 12721 14134 14589 15015 15385 15719 15883 (päivähoidossa) 31 64 100 134 172 249 330 415 496 582 737 891 10 1176 1308 1350 1377 1379 1370 1333 Anna päivähoito % 2010 T. Halme Taulukossa on esite y arvio Talman osayleiskaavan mahdollistaman asuntorakentamisen toteutumisesta ja tämän asuntorakentamisen synny ämästä palvelutarpeesta päiväko - ja koulupaikkojen suhteen (0-15 vuo aat vuosina 2015-2034). 54 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet

5.4.2 Kaupalliset palvelut Osayleiskaavan mukaiselle C-alueelle on mahdollista sijoittua kaksi päivi äistavarakauppaa sekä muuta palvelu- ja liikerakentamista. C-aluemerkintä mahdollistaa myös kaavatyön yhteydessä ideoidun kylpylä- hyvinvoin keskuksen tms. sijoi umisen alueelle. C-alueelle ei saa kuitenkaan sijoi aa vähi äiskaupan suuryksikköä. Sipoon kaupan palveluverkkoselvityksen (FCG, 2010) mukaises Talmasta muodostuisi tulevaisuudessa asukasmäärän kasvun myötä kaupallinen paikalliskeskus. Talmaan voisi sijoi ua 1-2 supermarke asoista päivi äistavarakauppaa sekä keskustahakuisia erikoisliikkeitä ja kaupallisia palveluita. Talman palvelutarjonta voisi palvella oman väestön lisäksi myös lähialueen (mm. Keravan Ahjon) asukkaita. Erikoiskaupan osalta Talman alue tulee kuitenkin jatkossakin tukeutumaan ympäröivien alueiden, kuten Keravan tarjontaan. Talman alueen kahden merki ävimmän vapaa-ajan toimijan, Talma Skin sekä Golf Talman toimintaedellytykset sekä mahdolliset toiveet laajenemisesta tulevaisuudessa on huomioitu kaavassa tarpeellisin lavarauksin sekä aluemerkinnöin. Laske elukeskuksen alueelle (EG-2) on mahdollista rakentaa laske elukeskusta palvelevia rakennuksia mukaan lukien majoitus lojen rakentaminen. Myös gol en äalueelle (EG-1) on mahdollista rakentaa gol oimintaa palvelevia rakennuksia ja toimintoja. Bastukärrin asemakaavan mukaises osayleiskaava-alueen eteläreunassa on teollisuusalue suojavihervyöhykkeineen. Osayleiskaava-alueen eteläreunalle on osoite u T-alue täydentämään asemakaavoite ua Bastukärrin teollisuusaluetta. Kyllästämön alue on osoite u kaavassa TY-alueena (teollisuusalue, jolla ympäristö ase aa toiminnan laadulle erityisiä vaa muksia). Alue on raja u pääosin nykyisen toiminnan mukaises. Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa sijoi aa toimintoja, jotka eivät aiheuta ilman tai maaperän pilaantumista, sääde yjen melutasojen yli ymistä alueen ulkopuolella tai muuta näihin verra avia häiriöitä ympäristölle. Määräys mahdollistaa kyllästämötoiminnan jatkumisen alueella. Osayleiskaavan eteläosaan, uuden kokoojakadun varrelle on osoite u AP-2-merkinnällä asuin- ja työpaikka-alue, jonne on mahdollista sijoi ua pienimuotoista verstastoimintaa. A, AP ja AP-1 -alueille on mahdollista sijoi aa sellaisia työ- ja liike loja, jotka eivät aiheuta ympäristöhäiriöitä. Golf Talman viereen, Nygårdin en varteen on vara u matkailupalvelujen alue RM (9,8 ha/19 000 k-m 2 ), jolle on mahdollista rakentaa matkailua palvelevia rakennuksia kuten kylpylän ja erilaisia majoitus loja. Osayleiskaavan mukaisille A- ja AP-1-alueille on mahdollista sijoi aa sellaista pienimuotoista palvelurakentamista, joka ei aiheuta ympäristöhäiriöitä. 5.5 Toimitilat, työpaikat, tuotanto Alueella on nykyisin joitain elinkeinotoiminnan harjoi ajia. Aseman paikan pohjoispuolella sijaitsevien yritysten toimintaedellytykset tulevat muu umaan, sillä alue on osoite u asumis- ja keskustatoiminnoille. Golfin eteläpuolella toimivan Pajuniemen lihajalostamon alue on osoite u työpaikkaalueeksi TP. Kaava-alueen eteläpuolella sijaitsee Bastukärrin teollisuusalue. Alueella on voimassa asemakaava, jossa on osoite u 597 353 kem 2 teollisuus- ja varastotoimintoihin. Osa kaavan mukaisesta rakennusoikeudesta on jo toteute u. Bastukärrin teollisuusalueen asemakaavaa ollaan parhaillaan laajentamassa etelään. Uusi asemakaava lisää teollisuustoimintaan suunna ua rakennusoikeu a noin 190 000 kem 2 :llä. Valmistu uaan Bastukärrin teollisuusalue luo edellytykset arviolta 3 000 työpaikalle. Osayleiskaavan palveluiden sijoi uminen kartalla. Julkisten palveluiden alueet sinisellä. Kaupalliset palvelut, toimi lat, työpaikat ja tuotanto punaisella. Talman Talman osayleiskaava - Lähtökohdat - Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet 55

5.6 Maa- ja metsätalous Alueella toimivien vilja lojen toimintaedellytykset pysyvät suurelta osin ennallaan, sillä tulevan taajaman keskeisimpiä alueita lukuun o ama a on peltoalueet osoite u kaavassa nykyisen käytön mahdollistaviksi MA- ja MT-alueiksi. Mar- nkylän en pohjoispuolen alueella on säilyneitä avaria peltonäkymiä ja ne on kaavassa merki y säilyte äväksi jatkossakin avoimina. Maisemallises arvokkaat peltoalueet on osoite u MA-alueiksi ja muut peltoalueet MT-alueiksi. Tavoi eena on, e ä nykyiset peltoalueet säilyvät tulevaisuudessakin avoimina maisema loina. MA MAISEMALLISESTI ARVOKAS PELTOALUE. Merkinnällä on osoite u maisemallises ja historiallises arvokkaat, viljelykäytössä olevat peltoalueet, joiden säilyttäminen avoimina peltoalueina tai hoide uina nii yalueina on tärkeää. MRL 43.2 :n nojalla määrätään, e ä alueella sallitaan uudisrakentamista vain, mikäli maanomistajalla ei ole muuta mahdollisuu a hyödyntää emä latarkasteluun pohjautuvaa laskennallista rakennusoikeu aan. Uudisrakentaminen tulee sijoi aa maisemallises edulliseen paikkaan, olemassa olevien rakennusten ja estön yhteyteen, mahdollisuuksien mukaan avointa maisemaa rajaavan puuston suojaan tai läheisyyteen. Rakennuksen pihapiiri tulee rajata avoimesta peltomaisemasta puuistutuksin. Avoimien pelto- tai nii yalueiden metsi äminen ja maisemaa muu ava rakentaminen edelly ää MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa. Alueen laskennallinen rakennusoikeus on yksi rakennuspaikka 20 ha kohden. MT MAATALOUSALUE. Merkinnällä on osoite u pääasiassa tavanomaiset peltoalueet. Alueella sallitaan sen käytön kannalta tarpeellinen asuin- ja maatalou a palveleva rakentaminen. Uudisrakentaminen tulee sijoi aa maisemallises edulliseen paikkaan, olemassa olevien rakennusten ja estön yhteyteen sekä mahdollisuuksien mukaan avointa maisemaa rajaavan puuston suojaan tai läheisyyteen. Asuinrakennuksen pihapiiri tulee rajata avoimesta peltomaisemasta puuistutuksin. MU ja MU-1 MAA- JA METSÄTALOUSALUE, JOLLA ON ERITYISTÄ ULKOILUN OHJAAMISTARVETTA Merkinnällä on osoite u pääasiassa metsätalouskäytössä olevat metsäalueet, joilla on alueen sijainnista johtuen erityisiä ulkoilun ohjaustarpeita. Alueita voidaan käy ää metsälain säätelemän metsätalouden lisäksi maanviljelyyn ja asumiseen. Alueella voidaan toteu aa ulkoilu- ja virkistysrei ejä sekä rakentaa virkistystä palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Alueella sallitaan haja-asutusluontoinen rakentaminen, kuitenkin niin e ä rakennuspaikkojen sijoi elussa huomioidaan alueelle osoite ujen ulkoilu- ym. rei en toteu amismahdollisuudet. Uudisrakentaminen tulee sijoittaa maisemallises edulliseen paikkaan, olemassa olevien rakennusten ja estön yhteyteen. Alueelle suunniteltavien rei en sijoi elussa tulee o aa huomioon alueen luontoarvot ja rei en toteu aminen tulee perustua yksityiskohtaiseen suunnitelmaan. MY MAA- JA METSÄTALOUSALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YMPÄRISTÖARVOJA Merkinnällä on osoite u pääasiassa metsätalouskäytössä olevat, pinta-alaltaan laajat ja yhtenäiset metsäalueet, jotka ovat joko seudullisen ekologisen verkoston kannalta merki äviä tai omaavat merki äviä luontoarvoja. Alueita voidaan käy ää metsälain säätelemän metsätalouden lisäksi maanviljelyyn ja asumiseen. Alueella sallitaan haja-asutusluontoinen rakentaminen, kuitenkin niin e ä alueen säilyminen yhtenäisenä turvataan. Lisäksi alueella tulee väl ää muulla maankäytöllä tapahtuvaa pirstomista niin, e ä syntyy alueen kokoon nähden vaikutuksiltaan laaja-alaista, pysyvää tai muuta merki ävää pitkäkestoista hai aa. Alueelle suunniteltavien rei en sijoi elussa tulee o aa huomioon alueen luontoarvot ja rei en toteu aminen tulee perustua yksityiskohtaiseen suunnitelmaan. Seuraavat alueella tapahtuvat toimenpiteet edelly ävät MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa: - metsänhakkuut sen luonnollista uusiutumista varten yli 2 ha:n suuruisella alueella - avohakkuut yli 2 ha:n suuruisella alueella Kaava-alueen metsävaltaiset pohjois-, itä- ja eteläosat on osoite u kaavassa pääosin metsätalouden harjoi amisen mahdollistavilla kaavamerkinnöillä M, MU, MU-1 ja MY. M MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE Merkinnällä on osoite u pääasiassa tavanomaiset metsätalousalueet, jolla sallitaan haja-asutusluontoinen rakentaminen. Uudisrakentaminen tulee sijoi aa maisemallises edulliseen paikkaan, olemassa olevien rakennusten ja estön yhteyteen sekä mahdollisuuksien mukaan avointa maisemaa rajaavan puuston suojaan. Alueelle suunniteltavien rei en sijoi elussa tulee o aa huomioon alueen luontoarvot ja rei en toteu aminen tulee perustua yksityiskohtaiseen suunnitelmaan. 56 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet

5.7 Liikenne Talman osayleiskaavatyön keskeisenä tavoi eena on liikenteen osalta luoda edellytykset alueen kulkutapajakauman kehi ymiseen niin, e ä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuus kasvaa henkilöautoliikenteeseen nähden. Osana osayleiskaavatyötä SITO Oy on tehnyt "Talman osayleiskaavan liikennesuunnitelman", joka on selostuksen lii eenä 7. Strafica Oy on tutkinut rapor ssaan "Sipoon ja Keravan sauma-alueen liikenne-ennuste" Talman osayleiskaavan sekä Bastukärr II ja III -asemakaavojen yhteisvaikutuksia seudulliseen liikenneverkkoon, liite 8. 5.7.1 Ajoneuvoliikenne Suunni elualueella liikenneverkon tavoi eena on Keravan ja Sipoon kuntakeskusten välisten yhteyksien parantaminen. Liikenteen suuntautumiseen pyritään vaiku amaan uusien katu-yhteyksien avulla. Kerava-Talma-Nikkilä akseli on tärkeä maankäytön kasvusuunta ja maankäytön suunnittelussa ollaan varautumassa tulevaisuudessa mahdolliseen Kerava-Nikkilä raideliikenteeseen, jonka toteutuessa liityntäliikennemahdollisuus järjestetään Talman aseman yhteyteen. Tavoi eena on myös joukkoliikenteen ja palvelutarjonnan kehi ämisellä parantaa joukkoliikenteen taloudellista tehokkuu a ja kilpailukykyä henkilöautoliikenteeseen nähden. Osayleiskaavan mukainen katuverkko on pääosin uu a, mu a tukeutuu nykyiseen estöön, pohjoisessa Mar nkylän ehen ja etelässä Keravan ehen. Alueen sisäinen liikenneverkko palvelee liikenne ä Talman asuinalueille, kouluun, kaupallisiin palveluihin ja virkistysmahdollisuuksiin (Talman hiihtokeskus ja gol entät). Osayleiskaavakartalla on esite y seudullinen Keravan e, seudullisesta estä kaduksi muu uva Mar nkylän e sekä kokoojakadut. Kokoojakatujen tarkka paikka täsmentyy vasta asemakaavoitusvaiheessa. Osayleiskaavaan ei ole merki y ton katuja. Osayleiskaavan liikenneverkko sekä eluokitukset. SITO Oy, 2013. Talman osayleiskaavan liikennesuunnitelmassa katuverkon perusrakenteen muodostavat radan eteläpuolelle sijoi uva eteläinen kokoojakatu, Mar nkylän en pohjoispuolelle sijoi uva pohjoinen kokoojakatu sekä näiden muodostamalta "renkaalta" etelään suuntautuva pääkokoojakatu Keravan- elle. Eteläisen ja pohjoisen kokoojakadun muodostama kehäkatu kulkee pohjoisessa pitkin nykyistä Talmankaarta sekä etelässä osi ain Talman etä. Pääkokoojakatu jatkuu kehäkadulta Keravan elle as kulkien osi ain nykyistä Kyllästämön etä. Osayleiskaavassa radan eritasolii ymät (3 ajoneuvojen ja 1 kevyen liikenteen alikulkua) on päädy y esi ämään alikulkuina siltojen sijaan taajamakuvallisista ja maisemallisista syistä. Rakentamalla alikulut myös katujen geometrian toteu aminen on helpompaa, koska radan yli ävien siltojen tulee olla vähintään 7 metriä radan pinnasta. Osayleiskaavan liikennemääräarvio kaavan toteutuksen eri vaiheissa. SITO Oy, 2013. Talman Talman osayleiskaava - Lähtökohdat - Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet 57

Tie- ja katuverkolla tapahtuvat muutokset: tasoristeysten poistoon lii yvät ejärjestelyt Teräs en jatke eli uusi Ahjon ja Talman välinen yhteys uusi rengaskokooja ja siltä yhteys Keravan elle uusien asuinalueiden katujärjestelyt 5.7.2 Joukkoliikenne Osayleiskaavatyössä on selvite y karkeas joukkoliikenteen rei t ja bussipysäkkien paikat. Niitä tullaan tarkentamaan HSL:n joukkoliikennesuunni elun yhteydessä. Joukkoliikenteen palvelutason tulee jatkossa määri ämään HSL. Osayleiskaavatyön yhteydessä tehdyn alueen maankäytön suunni eluun sidotun joukkoliikennerei suunni elun periaa eena on ollut taata hyvä joukkoliikenteen saavute avuus kaava-alueen eri osa-alueilta. Talman rakentumisen ensi vaiheissa alueen joukkoliikenne nojautuu bussiliikenteeseen ja busseilla tapahtuvaan syö öliikenteeseen Keravan asemalle. Talman alueen väestöpohjan ollessa rii ävän suuri käynnistyy henkilöraideliikenne Kerava-Nikkilä radalla, jonka jälkeen joukkoliikenne nojautuu pääosin Talman juna-asemaan tukeutuvaan raideliikenteeseen. Liikennejärjestelmäsuunni elussa on ote u lähtökohdaksi henkilöraideliikenteen käynnistyminen vuonna 2025, jolloin Talman juna-aseman läheisyydessä asuisi arviolta 6 000 asukasta. Henkilöraideliikenteen käynnistämisen tavoitevuosi 2025 on linjassa seudullista liikennepoli ikkaa linjaavan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 (HSL, 29.3.2011) kanssa, jossa henkilöraideliikenteen käynnistäminen Kerava-Nikkilä rataosuudella on esite y ns. täydennysvaiheen (v. 2021-2035) raideliikenteen kehi ämishankkeeksi. 2015-2020 2020-2025 Talman osayleiskaavassa maankäytön rakentuminen ja joukkoliikenteen kehi yminen on esite y seuraavas : 1. vaihe vuonna 2015-2020: raideliikenne ei käytössä 2. vaihe vuonna 2020-2025: raideliikenne ei käytössä 3. vaihe vuonna 2025-2030: raideliikenne käytössä 4. vaihe vuonna 2030-2035: raideliikenne käytössä 2025-2030 Rataverkolla tapahtuvat muutokset: asema- ja laiturijärjestelyt Talman asemalla uusi kohtaamisraide Talman kohdalla tasoristeysten poistot: Varikon e, Talman e ja Ilvesmäen e katkaistaan kolme uu a ajoneuvojen alikulkua sekä yksi kevyen liikenteen alikulku 2030-2035 Julkisen liikenteen rei stösuunnitelma kaavan toteutumisen eri vaiheissa. SITO Oy, 2013. 58 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet

1. VAIHE 2015-2020 Ensimmäisessä vaiheessa nykyinen bussiliikenteen rei stö on rii ävä, mu a vuorotarjontaa voidaan lisätä nykyisestä muutamalla vuorolla niin, e ä ruuhka-aikaan bussit kulkevat noin puolen tunnin välein, päivisin tunnin välein (yhteensä noin 30 vuoroa/vrk molemmat suunnat mukaan lukien). Palvelutasoa voidaan parantaa lisäämällä vuorotarjontaa myös sunnuntaille. Etelästä tulevia linjoja varten (950K ja 950V) voidaan lisätä pysäkkipari asuntoalueiden kohdalle. Etäisyys pysäkille on maksimissaan 900 metriä (keskitason palvelutasolla etäisyys pysäkille max. 1000 metriä). Uudelta asuntoalueelta kävely-yhteyden tulee olla suora lähimmälle pysäkille. Uusi kevyen liikenteen alikulku olisi hyvä olla jo olemassa radan ali, jo a uudet asukkaat voivat hyödyntää useampaa pysäkkiä sujuvas. Mikäli uusilla asuntoalueilla kysyntä kasvaa, voidaan harkita linjan 950 rei n muutosta esim. siten, e ä osa vuoroista kulkisi radan eteläpuolelta uuden asuntoalueen halki. Tämä edelly ää uuden kadun rakentamista jo ensimmäisessä vaiheessa tulevan Talman aseman ohi. 2. VAIHE 2020-2025 Talman keskusta-alue a parhaiten palvelee nopea linja 950 eri rei vaihtoehtoineen Keravalta- Nikkilään. Keravan suuntaan paikallinen joukkoliikenne hoidetaan syö öliikenteenä, joka kulkee Talman keskustan ja eteläisten asuntoalueiden kau a heällä vuorovälillä (vastaten Keravan paikallisliikenteen vuorotarjontaa). Bussipysäkit on sijoite u siten, e ä kävelymatka pysäkille uusilta asutusalueilta on pääasiassa 300 metriä ( renkaan sisimmiltä asuinaluilta matkaa tulee kuitenkin maksimissaan 600 metriä). Uusi ehdote u rengasrei parantaisi Talman joukkoliikenneyhteyksiä Keravan asemalle, ja se palvelisi uusia rakenne uja alueita hyvin. Mikäli alueen eteläpäässä teollisuusalue synny ää joukkoliikennetarpeita, lisätään uusi pysäkkipari linjoja 953, 950V ja 950K varten, jolloin tältä alueelta on yhteys sekä Talmaan e ä Keravalle. viereen rakennetaan kohtaamisraide ja asemalaituri raiteiden pohjoispuolelle, jonne kulku järjestetään alikulkutunneleiden kau a estee ömäs (rampin kaltevuus < 5 %). Saa oliikenne ohjataan aseman viereen. Lähin vaihtoyhteys bussipysäkiltä juna-aseman laiturin kau a on tällöin noin 200 m jalankulkua. Neulasniityn kau a kulkeva bussirei muu uu hieman, ja sitä varten rakennetaan uusi pysäkkipari ja vanha puretaan. 4. VAIHE 2030-2035 Maankäytön lisääntyessä Talman rengasrei ä voidaan pidentää uusille asuinalueille ja uusia pysäkkipareja rakennetaan tarpeen mukaan uudelle rei lle. Renkaan sijasta bussilinjalle tehdään päätepysäkki Talman asemalle. Linjat 950V ja 950K kulkevat edelleen Neulasniityn kau a. Eteläiselle alueelle rakennetaan uusi pysäkkipari palvelemaan työpaikka-alue a (linjoja 738 ja 953 varten). Tarvi aessa rakennetaan uudet pysäkit Nikkilästä tuleville linjoille (950V, 950K, 953). Etäisyys pysäkille tai asemalle <250 m 250-500m 500-1000 m Juna (hyvä palvelutaso) Palvelutaso 1 Palvelutaso 2 Palvelutaso 3 Talman aseman syöttölinja (hyvä palvelutaso) Palvelutaso 1 Palvelutaso 2 Palvelutaso 3 Muut linjat (tyydyttävä palvelutaso) Palvelutaso 2 Palvelutaso 3 3. VAIHE 2025-2030 Tässä vaiheessa Kerava-Nikkilä -radalla liikennöi henkilöjuna. Taajamajuna on käy ökelpoinen vaihtoehto työ-, kouluja asioin matkoille. Etelä-Suomen rauta eliikenteen visiossa 2050 liikennöin in on esite y kaksi vaihtoehtoa: Porvoo-Nikkilä-Kerava-Helsinki -juna 20 min välein, joka on Kerava-Helsinki kaupunkijunan joka toisen vuoron jatke Porvoo-Nikkilä-Kerava -heilurijuna 20 min välein, matkustajilla Keravalla vaihto Henkilöjunaliikenteen käynnistyessä tasoristeyksiä joudutaan poistamaan, jolloin osa linjan 950 reiteistä kulkee uutta alueellista kokoojakatua pitkin alikulun kau a ohi aen Talman juna-aseman. Suuri osa joukkoliikenteen käy äjistä tukeutuu junaliikenteeseen, joten linjan 950 tarjontaa voidaan vähentää. Talman aseman kohdalla nykyisen raiteen Osayleiskaavan joukkoliikenteen saavute avuus. Lähde: Gaia Consul ng, 2013. Talman Talman osayleiskaava - Lähtökohdat - Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet 59

5.7.3 Kevyt liikenne Talman osayleiskaavan ja liikennejärjestelmän suunni elun tavoi eena on kannustaa alueen asukkaita liikkumaan alueella kävellen ja pyöräillen mahdollisimman paljon. Liikenneverkko on suunniteltu siten, e ä yhteydet ovat kävellen ja polkupyörällä lyhyemmät kuin autoa käyte äessä. Talman keskustaa kiertää hieman kauempana kehäkatu, kehäkadun sisäosa on pääosin rauhoite u kävelylle ja pyöräilylle. Kävelyn ja pyöräilyn sujuvoi amiseksi alueen keskelle rakennetaan yksi radan alitus vain kevyen liikenteen käy öön. Kevyen liikenteen yhteydet alueen sisältä etenkin asemille suunnitellaan mahdollisimman suoriksi. Osayleiskaavassa esitetään Mar nkylän en molemmin puolin kevyen liikenteen väylä Talmankaaren päiden kiertolii ymien välille. Päärei kulkee edelleen Mar nkylän en varrella Keravalle. Maankäytön lisääntyessä luodaan uusi kevyen liikenteen yhteys Teräs en kau a Keravan pyöräilyverkkoon, josta on olemassa suora yhteys Keravan keskustaan. Näin tehdään myös suunni elualueen eteläpäässä. Lisäksi varmistetaan alueen sujuva sisäinen kevyenliikenteen verkko rakentamalla kokoojakatujen varteen kevyen liikenteen väylä, alueellisten kokoojakatujen varteen erikseen ajoradasta ja paikallisten kokoojakatujen varrelle vähintään 0,8 metrin erotuskaistalla eroteltuna. Tyyppinä käytetään 3,5 metriä leveää yhdiste yä jalankulku- ja pyörä etä. Kevyen liikenteen rei stö ali aa radan neljässä kohtaa, kolme ajoradan rinnalla ja yksi omaa alikulkua pitkin. Vaahteramäen alueelta suunni elualueen ulkopuolella Nikkilän suunnassa järjestetään hyvä kevyen liikenteen yhteys lähelle rataa lähimmälle radan ali avalle alikululle. Kevyen liikenteen verkosto sekä ulkoilurei stö. Sito Oy, 2013. Kevyen liikenteen rei en lisäksi osayleiskaavassa on esitetty useita kevy ä liikenne ä osaltaan palvelevia ulkoilureittejä, joista ulkoilun päärei halkoo Talman alue a keskeltä pohjois-eteläsuunnassa ali aen radan. Ulkoilurei stö yhdistää kaikki asuinalueet, lähiympäristön ulkoilualueet ja Talman palvelut. Ulkoilu-, ratsastus- ja moo orikelkkareiteistä lisää kohdissa 5.9.1 Ulkoilurei t ja 5.9.2 Hevostallitoiminta ja ratsastusrei stö, moo orikelkkarei. Mar nkylän en varrella on jo olemassa kevyen liikenteen väylä. 60 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet

5.8 Yhdyskuntatekninen huolto 5.8.1 Vesi- ja jätevesihuolto Talman alueella kulkevissa vesihuollon runkolinjoissa rii ää kapasitee a ainakin ensimmäisen ja osi ain toisen toteuttamisvaiheen osalta. Osana osayleiskaavatyötä on laadi u suunni elualue a koskeva vesihuollon järjestämissuunnitelma, josta käy ilmi vesihuollon järjestämisen periaatteet. Vesihuoltosuunnitelma on lii eenä 10. Myös Talman ja Bastukärrin alueiden jätevesien mitoitusvirtaamat ja virtaamaennusteet toteutusvaihei ain on arvioitu osana kaavatyötä. Talman nykyisen jätevesipumppaamon lisäksi suunnitelmassa on esite y rakenne avaksi kolme uu a pumppaamoa junaradan eteläpuolelle. Nykyinen pumppaamo saneerataan kesällä 2013 siten, e ä pumppaamon kapasitee tulee olemaan noin 100-120 l/s. Nikkilän ja Talman alueilta meriviemäriin johde avat jätevedet mitataan Talman mi ausasemalla, joka lähitulevaisuudessa on saneerauksen tarpeessa. Jos Talman saneera ava pumppaamo ja muut Keski-Uudenmaan vesiensuojelun kuntayhtymän meriviemäriin jätevesiä johtavat pumppaamot varustetaan magnee sella virtausmi arilla, voidaan Talman mi ausasema kuitenkin poistaa kokonaan käytöstä. Meriviemäriin (kapasitee 90 l/s) johdetaan tällä hetkellä keskimäärin 45 l/s Sipoon jätevesiä. Talman asukasmäärän lisäys kasva aa jätevesimäärää samalla määrällä (50 l/s) kuin meriviemäriin johdetaan tällä hetkellä jätevesiä. Sipoo joutuu siten todennäköises ostamaan lisää käy öoikeu a meriviemäriin Talman rakentamisen loppuvaiheissa. 5.8.2 Sähkönjakelu Suunni elualueella ei sijaitse suurjännitelinjoja. Alueen sähkönhuollosta vastaa Keravan Energia. Periaa eena on nykyään, e ä alueen asemakaavoituksen ja toteutuksen yhteydessä 20 kv:n ilmajohdot maakaapeloidaan. Alueen asemakaavoituksen yhteydessä tutkitaan tarkemmin myös sähkömuuntamoiden sijoitustarpeet ja tehdään niille tarvittavat lavaraukset. Talman Talman osayleiskaava - Lähtökohdat - Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet 61

5.8.3 Energiahuolto Gaia Consul ng Oy:n rapor n "Sipoon Talman osayleiskaavan ekotehokkuustarkastelu" (liite 6) mukaan pääosa (C-, A- ja AP-1-alueet) Talman uudisrakennusten lämmitystarpeesta voidaan ka aa kaukolämmityksellä johtuen iviistä asemanseudusta sekä hyvästä maan eteellisestä sijainnista. Talman alue on kytke ävissä Keravan Energia Oy:n biovoimalla toimivaan yhteistuotantolaitokseen, joka sijaitsee Keravalla, linnunteitse noin viiden kilometrin päässä Talman kyläkeskuksesta lounaaseen. Vastapainelaitos käy ää ko maisia pol oaineita ja tuo aa sähköä sekä prosessi- ja kaukolämpöä. Voimalaitoksen pääpol oaineina ovat metsähake ja jyrsinturve. Kaukolämpölinja voidaan vetää alueen rakentumisen alkuvaiheessa esimerkiksi alueen länsipuolella sijaitsevalta Keravan Energia Oy:n voimalaitokselta Teräs- en kau a asemanseudulle ja ulo aa rakentumisen myöhemmissä vaiheissa myös harvempaan asutulle alueelle. "Kehäkadun" itäisen alikulun viereen on vara u ET-alue (0,2 ha) uudelle lämpökeskukselle, joka tulee toimimaan lähinnä vara- ja huippulaitoksena. Talman rakentamisen alkuvaiheessa lämpökeskus saa aa toimia myös alueen varsinaisena lämmönlähteenä. Keskustan ja kaukolämpöverkon ulkopuolisten alueiden (AP-, RA-, TP- ja T-alueet) rakennusten oletetaan käy ävän pääosin maalämpöä. Oheiseen kuvaan merkityistä maalämpöalueista numero 1 on aluetehokkuudeltaan alhainen - pääosin luokkaa e=0,10. Lisäksi laske elukeskuksen itäpuolelle on kaavoite u loma-asuntoalue (oranssi väritys) ja kaava-alueen eteläosaan teollisuusalueet, jotka sijoi uvat suhteellisen kauas todennäköisestä kaukolämmön runkolinjasta, jolloin niiden lii äminen kaukolämpöverkkoon on epätodennäköistä. Myös alueiden 2 ja 3 aluetehokkuus on niin alhainen (0,10), e ä kaukolämpö ei muodostune houku elevaksi vaihtoehdoksi. Alueella 3 sijaitseva työpaikkaalue (vaaleanpunainen väritys) on aluetehokkuudeltaan kaukolämmölle soveltuva, mu a etäisyys todennäköiseen runkolinjaan muodostunee liian pitkäksi. Alue 4 on lomaasuntoalue a, joka ei sijain nsa puolesta sovellu kaukolämpöverkkoon liite äväksi. Paikalliset maalämmön hyödyntämismahdollisuudet on arvioitava tapauskohtaises selvi ämällä mm. alueen maaperä edot, pohjavesivirtaukset sekä järjestelmän vaa ma pinta-ala. Gaia Consul ng Oy, 2013 Alueet (1-4), joiden lämmitystavaksi oletetaan maalämpö. Maalämmön toteute avuu a ja kanna avuu a on kuitenkin arvioitava tapauskohtaises, o aen huomioon alueen ominaispiirteet, kuten pohjavesialueet ja maaperän rakenne. Esimerkiksi kuvan maalämpöalue 4 on osin pohja-vesialue a, jolloin lämpökaivojen poraaminen ei ole väl ämä ä mahdollista. Mahdollinen kaukolämpölinjan rei alueen rakentumisen alkuvaiheessa on merki y kuvaan oranssilla katkoviivalla. Gaia Consul ng, 2013. 62 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet

5.9 Viheralueet ja virkistys Talman alueella on runsaas viheralueita. Kaavassa eri alueiden välisiä yhteyksiä on kehite y ja ulkoilu- ja kevyen liikenteen rei stöstä on muodoste u ka ava kokonaisuus. Virkistysalueita on osoite u iviimmin rakenne avien alueiden väliin ja lähe yville. 5.9.1 Ulkoilureitit Ulkoilurei stö on suunniteltu siten, e ä kultakin asuinalueelta on pääsy viherrei stölle koko kaava-alueella. Kevyelle liikenteelle ja ulkoilureiteille on osoite u yhteensä neljä junaradan alikulkua, yksi enemmän kuin autoliikenteelle. Talvisaikaan ulkoilurei ejä voidaan ajaa laduiksi, jolloin alueelle saadaan ka avat hiihtomahdollisuudet. Maa- ja metsätalousalueille sijoi uvia ulkoilurei ejä varten täytyy tehdä ulkoilurei suunnitelma ja järjestää ulkoilureit- toimitus, ennen kuin niitä voidaan toteu aa. Virkistysalueilla ja asutuksen kupeessa olevat ulkoilurei t voidaan sisälly ää osaksi asemakaavasuunni elua. Alueellises merki ävä ulkoiluyhteys kulkee kaava-alueen eteläosassa sekä kaakkois- ja itäreunassa yhdistäen alueen ulkopuolella sijaitsevat Keravan Keinukallion ja Sorsakorven alueet Talma Skin alueeseen jatkaen edelleen alueen itäpuolelle Kalkbergin alueen kau a. Alueen toinen keskeinen ulkoilu- ja viheryhteys kulkee iviimmän alueen läpi, yhdistäen alueen etelä- ja pohjoispäiden viheralueet sekä alueen merki ävimmät yksi äiset toimijat, Talma Skin ja Golf Talman toisiinsa. 5.9.2 Hevostallitoiminta ja ratsastusreitistö, moottorikelkkareitti Kaava-alueen pohjoisosassa on useita hevostalleja, joten ka avalle ratsastusrei stölle on tarve a. Kaavaan on merki y yhdessä alueen ratsastustoimijoiden ja kahden metsästysseuran edustajien kanssa ka ava rei stö, jolle on alueen talleilta helppo pääsy ja joka mahdollistaa erimi aisten lenkkien tekemisen kaava-alueella sekä sen ulkopuolella; rei stö on yhteydessä myös alueen itä- ja länsipuolella kulkeviin rei stöihin. Kaava-alueen pääviheryhteydet ja ulkoilurei t yhtenäisellä vihreällä, leveällä vihreällä katkoviivalla alueen ekologiset pääyhteydet, punaisella pisteviivalla ratsastusrei t, sinisellä moo orikelkkarei. Vaalean vihreällä on osoite u osana ekologista verkostoa toimivat alueet (VL, M, MT, MY, MU, MU-1 ja MA). Moo orikelkkailua varten Sipoossa on alustavas suunnitteilla rei stö, jonka yksi haara ulo uu Bastukärrin alueelle Keravan en eteläpuolelle. Rai lle on osoite u sijainniltaan ohjeellinen yhteys maa- ja metsätalousalueiden kau a Talma Skin alueelle. Talman Talman osayleiskaava - Lähtökohdat - Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet 63

5.9.3 Golf Talma Golf Talma on alallaan valtakunnallises merki ävä toimija, jolla on kävijöitä ympäri Uudenmaan. Pinta-alaltaan ken ä on nykyisellään tarkoituksenmukainen ja pääpaino toiminnan kehityksessä on ken en kehi ämisessä. Kentän käy ö on kausi aista ja liikennöin alueelle vaihtelee huoma avas viikonpäivien ja kellonaikojen mukaan, joten eyhteyden kapasitee alueelle tulee jatkossa pitää rii ävänä. Ken ä sijoi uu osi ain tärkeälle pohjavesialueelle, minkä alueen osalta ken ää koskevat myös pohjavesien suojelumääräykset. 5.9.4 Talma Ski Golf Talma. Talma Skillä on huoma ava merkitys alallaan eteläisessä Suomessa erityises lumilautailun harrastajille ja ammat- laisillekin. Keskuksen kehi ämisedellytykset on kaavassa turva u laajentamalla aluevarausta (EG-2) myös nykyisen toiminta-alueen ulkopuolelle. Kaavamääräys mahdollistaa myös erilaisten laske elukeskuksen toimintaa tukevien majoitus- ym. palveluiden sijoi amisen alueelle. Nykyään pullonkaulaksi Talma Skin toiminnassa on muodostumassa alueen liikennöitävyys, sillä harraste avien lajien luonne ja alueen liikenneyhteydet tekevät omalla autolla saapumisesta huoku elevimman vaihtoehdon. Kaavassa alueen liikennöitävyy ä on paranne u nykyisten eyhteyksien uudelleenlinjauksen ohella uusilla eyhteyksillä suoraan Keravan sekä Keravan en suuntaan. Lisäksi eri liikkumismahdollisuuksia alueella on paranne u yhdistämällä hiihtokeskuksen alue ulkoilurei eihin, jotka yhdistävät sen osaksi isompaa kokonaisuu a. Keskuksen kävijöistä kasvava osuus on viime vuosina ollut turisteja ja majoituspalveluille on alkanut olla tarve a. Nyt kaavassa on esite y rinteen itäpuolelle loma-asuntoalue a, joka on tarkoite u palvelemaan hiihtokeskuksen kävijöitä. Lisäksi EG-2-alueelle on mahdollista rakentaa erilaisia majoitus loja. Talma Ski. 64 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet

5.10 Luonto ja ympäristö Alueen kul uurihistoriallisissa kohteissa on esihistoriallisia asuinpaikkoja sekä olevia arvorakennuksia. Lisäksi alueella sijaitsee Kalkberge n kalkkilouhos, joka oli toiminnassa 1700-1800-luvuilla. Luontokohteet alueella ovat metsälain ja luonnonsuojelulain mukaisia arvokohteita. 5.10.1 Arkeologiset kohteet Alueella on viisi muinaismuistokohde a, joista neljä on kivikau sia asuinpaikkoja. Ne on merki y kaavakartalle smkohdemerkinnällä. Lisäksi alueelle sijoi uu Kalkberge n louhosalue, joka on merki y kaavakartalle SM -aluemerkinnällä. Kohteet on kuva u tarkemmin selvityksissä Sipoo: Manneralueen esihistoriallisen ajan ja saariston esihistoriallisen sekä historiallisen ajan muinaisjäännösten inventoinnit (Koivisto, 2007) sekä Sipoo - Talma Kalkberget, Talman osayleiskaava-alueen inventoin 27.-28.10.2011 (Vuoristo, 2011). sm-2/14. Råbacka, kivikau nen asuinpaikka (753010015): Paikalta on löyde y kaksi poikkiteräistä kivikirvestä sekä kirves ja kiviesineen teelmä (KM 19421:1-2). sm-2/15. Keskitalo, kivikau nen asuinpaikka (7530100169: Paikalta on löyde y tal oja, liuskekeihäänkärki ja kvartseja. sm-2/33. Rauhanmäki, kivikau nen asuinpaikka (1000003915): Paikalta on löyde y reikäkivi (KM 4749) ja suiponsoikea teräsase (KM 7186). sm-2/39. Nya Hemmet, kivikau nen asuinpaikka (1000005187): Paikalta on löyde y Poikkikirves (KM 15394). sm-2/43. Sandbacka 2, kivirakenne/rajamerkki (1000008108): Suorakaiteen muotoinen kivilatomus, joka on laajuudeltaan n. 2,5x1 m ja korkeudeltaan n. 0,5 m. SM, Kalkberge n louhos: Alue on kaksiosainen. Viereisillä mäillä on tehty kalkin louhintaa 1700 1800 luvuilla. Louhosalueisiin lii yy myös muita rakenteita. Kuva: Hannu Vallas. Talman Talman osayleiskaava - Lähtökohdat - Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet 65

5.10.2 Rakennusperintökohteet Kaava-alueella on yhteensä 13 rakennuskohde a, jotka on rakennusperintöselvityksessä tode u vähintään paikallises- merki äviksi. Alueet ja kohteet on arvote u kaava-alueen sisällä luokkiin 1-3/3. Näistä luokkaan 1 ja 1-2 kuuluvat ovat kaava-alueen arvokkaimpia kohteita, joiden joukosta saa avat myöhemmin löytyä valtakunnallises ja maakunnallises- arvokkaat kohteet. Luokkaan 2 on lue u sellaiset kohteet, jotka sisältävät luokkien 1 ja 1-2 ominaisuuksia, kuitenkin säilyneisyytensä ja estee sen arvonsa suhteen jonkin verran vähäisemmässä määrin. Niillä on oma paikallinen merkityksensä. Luokkaan 3 kuuluvat alueet ja kohteet ovat ylittäneet inventoin kynnyksen, mu a niitä ei ole kuitenkaan nähty aiheelliseksi arvo aa. Kohteet on merki y kaavakartalle sr-kohdemerkinnällä ja kuva u tarkemmin selvityksessä Sipoon kunnan kul uuriympäristö- ja rakennusperintöselvitys (Arkkiteh toimisto Lehto Peltonen Valkama Oy & Ympäristötoimisto Oy, 2006). Kohdenumerot vii aavat em. selvitykseen. Nimen perässä suluissa kohteen arvotusluokka. sr/421085 Kärrkulla (2): maa lan päärakennus vuodelta1930, peruskorja u v.1976 sr/421082 Kumbacka (1-2): kaksikerroksinen hirsirakennus vuodelta 1920 sr/421075 Tallmo (1): kartanorakennus, siirre y nykyiselle paikalleen v. 1890 sr/421073 Vesterkulla (2): maa la 1910-luvulta sr/421072 Grankulla (2): pieni 19-luvun puurunkoinen asuinrakennus sr/421069 Lö acka (2): asuinrakennus vuodelta 1920 sr/421068 Talman koulu (1-2): koulurakennus vuodelta 1955, laajenne u v.1965 ja 1990-luvulla sr/421067 VPK:n paloasema (2): rakenne u v. 19 sr/421065 Lillängsbacka (1-2): asuinrakennus vuodelta 1923, toiminut myös kauppana sr/421063 Fagernäs: asuinrakennus 1850-luvulta sr/421060 Småskolan (2): kouluna vuosina 1920-1955 sr/421056 Björkbacka (2): asuinrakennus ja talli, 1800-luvun lopulta sr/421054 Mårtensby skola (1): kaksikerroksinen hirsirunkoinen koulurakennus vuodelta 1911 VPK:n paloasema. Tallmo. 66 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet

5.10.3 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet 15 85 14 82 SM Kaava-alueelle on tehty luontoselvitys vuonna 2010 (Fauna- ca Oy, 2010) sekä sitä täydentävä linnusto- ja viitasammakkoselvitys vuonna 2011 (Fauna ca Oy, 2011). Näiden selvitysten perusteella alueen luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät kohteet on jae u kolmeen luokkaan: kohteet, joiden luontoarvot arvioi in selvityksessä korkeiksi (kaavassa merkintä luo-1; maakunnallises arvokkaat luontokohteet); kohteet, joiden luontoarvot arvioi in selvityksessä huomionarvoisiksi (kaavassa merkintä luo-2; paikallises arvokkaat luontokohteet) sekä viitasammakkojen lisääntymis- ja levähdyspaikat (luo-3). 63 73 72 68 67 75 65 69 39 33 56 60 43 54 Korkeita luontoarvoja oli kaikilla uhanalaisilla ja silmälläpide ävillä luontotyypeillä, useilla metsälain määritelmien mukaisilla kohteilla sekä muutamalla monimuotoisuuskohteella. Viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävi äminen tai heikentäminen on kielle yä luonnonsuojelulain 49 :n perusteella (Luonnonsuojelulaki 1996, Luonnonsuojeluasetus 1997/2005). Selvityksessä osayleiskaava-alueelta ei löyde y merkkejä liito-oravan esiintymisestä. Vuoden 2010 selvityksessä alueella teh in havaintoja lepakoista. Havaintoja teh in varsin niukas alueen koko huomioon o aen, mu a syynä tähän lienee alueen avoin maisemarakenne. Selvitys oli yleispiirteinen ja sitä suositellaan tarkenne avaksi asemakaavoitusvaiheessa. Alueen arkeologiset ja rakennusperintökohteet kartalla. Arkeologiset kohteet sinisellä, rakennusperintökohteet punaisella. Luontokohteet sekä alueen itäosan yksityinen luonnonsuojelualue (Solhällan kalkkilouhosalue) ja arvokas kallioalue on kuva u tarkemmin edellä mainitussa Fauna ca Oy:n luontoselvityksessä (Sipoon Talman osayleiskaava-alueen luontoselvitykset vuonna 2010). Alueen luontoarvot on huomioitu osayleiskaavaratkaisussa osoi amalla pääosa luonnonarvokohteista (luo-1 ja luo-2) asemakaavoite avan alueen ulkopuolelle jääviksi MY-alueiksi. Linnustoselvityksessä 2011 todetut lintujen kannalta merki ävät kohteet jäävät osayleiskaavaratkaisun mukaises lähes kokonaan rakentamisen ulkopuolelle. Muutama luonnonarvokohde jää kaavaratkaisun perusteella taajamarakentamisen sisään (luo-1a ja luo-2a), Talman tulevan keskusta-alueen eteläpuoliselle asuntoalueelle. Näiden kohteiden osalta alueen maankäy ö ja luontoarvot tulee arvioida ja yhteensovi aa asemakaavoituksen yhteydessä. Viitasammakon esiintymisalueet on osoite u kaavassa luo-3 -merkinnällä, ja näitä alueita koskien on esite y suunni elu- ja toimenpiderajoituksia. Kaava-alueen itäosassa sijaitseva Solhällan kalkkilouhosalue on osoite u osayleiskaavassa luonnonsuojelualueeksi (LS). Kohdekuvaukset ovat kaavaselostuksen lii eenä 5. Talman Talman osayleiskaava - Lähtökohdat - Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet 67

44 43 49 50 77 73 69 68 67 89 88 86 82 81 66 65 64 83 61 124 86 90 86 109 124 125 127 128 91 luo-3 luo-3 1 131 1 137 27 luo-3 147 139 146 Kaava-alueen luontokohteet kartalla Maakunnalises arvokas luontokohde (luo-1) Paikallises arvokas luontokohde (luo-2) Viitasammakkoalue (luo-3) Maakunnalises arvokas luontokohde, asuinalueella (luo-1a) Paikallises arvokas luontokohde, asuinalueella (luo-2a) 68 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet

luo-1, luo-2 Maakunnallises /paikallises arvokas luontokohde. Alueella ei saa suori aa luonnonarvoja heikentäviä toimenpiteitä. Maisemaa muu ava maanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verra avissa oleva toimenpide on luvanvaraista siten kuin MRL 128 :ssä on sääde y. luo-1a Maakunnallises arvokas luontokohde asuntoalueella. Alueen yksityiskohtaisemman suunni elun ja toteutuksen yhteydessä alueen luontoarvot tulee inventoida uudelleen. Tehtävän inventoinnin pohjalta on arvioitava ja sovite ava yhteen yleiskaavassa osoitetun käy ötarkoituksen mukainen maankäy ö ja luontoarvot. luo-2a Paikallises arvokas luontokohde asuntoalueella. Alueen yksityiskohtaisemman suunni elun ja toteutuksen yhteydessä alueen luontoarvot tulee inventoida uudelleen. Tehtävän inventoinnin pohjalta on arvioitava ja sovite ava mahdollisuuksien mukaan yhteen yleiskaavassa osoitetun käy ötarkoituksen mukainen maankäy ö ja luontoarvot. Suojelusta voidaan poiketa, mikäli suunnitellulla yhdyskuntarakenteella saavute ava hyöty on rii ävän suuri. luo-3 Luontoarvoiltaan merki ävän kohde. Viitasammakon esiintymisalue. Merkinnällä on osoite u luonnonsuojelulain 49 :n mukainen viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikka. Alueen suunni elussa ja alueella suorite avissa toimenpiteissä on huolehdi ava siitä, e eivät ne heikennä lajin elinolosuhteita. Maisemaa muu avaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muita näihin verra avaa toimenpide ä ei saa suori aa ilman maankäy ö- ja rakennuslain maisematyölupaa (MRL 128 ). Taulukko luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeistä alueista (Fauna ca Oy, 2010.) Kuvio-sarakkeessa kohteen numero, joka on sama kaavakartalla, Luontoarvot-sarakkeiden perusteella on tehty jako luo-1 ja luo-2 -alueiden välille. Viitasammakkoalueet (luo-3) on kartoite u erillisessä selvityksessä Sipoon Talman osayleiskaava-alueen linnusto- ja viitasammakkoselvitys vuonna 2011. Osayleiskaavakartalle merkityt luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet ja niiden luoki eluperusteet on esite y oheisessa taulukossa. MY MAA- JA METSÄTALOUSALUE, JOLLA ON ERITYISIÄ YM- PÄRISTÖARVOJA Merkinnällä on osoite u pääasiassa metsätalouskäytössä olevat, pinta-alaltaan laajat ja yhtenäiset metsäalueet, jotka ovat joko seudullisen ekologisen verkoston kannalta merki äviä tai omaavat merki äviä luontoarvoja. Alueita voidaan käy ää metsälain säätelemän metsätalouden lisäksi maanviljelyyn ja asumiseen. Alueella sallitaan haja-asutusluontoinen rakentaminen, kuitenkin niin e ä alueen säilyminen yhtenäisenä turvataan. Lisäksi alueella tulee väl ää muulla maankäytöllä tapahtuvaa pirstomista niin, e ä syntyy alueen kokoon nähden vaikutuksiltaan laaja-alaista, pysyvää tai muuta merki ävää pitkäkestoista hai aa. Alueelle suunniteltavien rei en sijoi elussa tulee o aa huomioon alueen luontoarvot ja rei en toteu aminen tulee perustua yksityiskohtaiseen suunnitelmaan. Seuraavat alueella tapahtuvat toimenpiteet edelly ävät MRL 128 :n mukaista maisematyölupaa: - metsänhakkuut sen luonnollista uusiutumista varten yli 2 ha:n suuruisella alueella - avohakkuut yli 2 ha:n suuruisella alueella Talman Talman osayleiskaava - Lähtökohdat - Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet 69

5.10.4 Ekologiset käytävät Ekologiset käytävät ovat yhtenäisiä luonnonmukaisia alueita, joiden avulla eläimet voivat siirtyä osa-alueelta toiselle mahdollisimman turvallises. Kaavoituksessa tulisi varmistaa yhteydet siten, e ä ne säilyvät puustoltaan yhtenäisinä. Osayleiskaavaratkaisun mukaises alueen pääasiallisena ekologisena käytävänä toimii suunni elualueen eteläosassa sekä itä- ja koillisreunassa kulkeva, taajamarakentamisen ulkopuolelle jäävä viheryhteys. Ko. viherkäytävä yhdistää suunni elualueen etelä- ja pohjoispuolen laajat metsäalueet toisiinsa. Alueen sisäisinä ekologisina yhteyksinä toimii asemakaavoite avien alueiden sisään ja väliin jäävä viheralueverkosto (ks. kuva kohdassa 5.9: Kaava-alueen pääviheryhteydet ja ulkoilurei t). 5.10.5 Energiatehokkuus Osayleiskaavan suunni elun eri vaiheissa on tehty energiatehokkuustarkasteluja suunni elun taustaksi. Energiatehokkuustarkastelusta on vastannut Gaia Consul ng Oy. Rakennemallivaiheessa eri rakennemalleille laadi in energiankulutus- ja päästöarvot ja rakennemalleja vertail in energia- ja ekotehokkuuden näkökulmasta. Luonnosvaiheessa laadi in herkkyystarkasteluja kaavasuunnitelman keskeisten muu ujien suhteen. Tarkasteltavia asioita ovat olleet rakennuskanta, liikenne sekä energiaratkaisut. Liikenteen herkkyysanalyysissä tarkastel in perus lanne a (= osayleiskaavaratkaisun mukainen tavoite lanne) kahteen eri lanteeseen. Toisessa juna-asemien syö ölinjayhteydet ja alueelle suunnitellut uudet linja-autorei t jätetään toteu ama a ja toisessa julkisen liikenteen käy öä ja liikenteen kokonaispäästöjä arvioidaan lanteessa, jossa Talmaan ei tule junarataa. Energiaratkaisun osalta vertail- in perus lanne a (keskusta kaukolämmön piirissä) lanteeseen, jossa Talman alue liitetään lähes kokonaan kaukolämpöverkkoon. Rakennusten osalta perus lanteessa matalaenergiatasoiseen rakentamiseen siirrytään vuonna 2020 ja passiivitasoiseen vuonna 2030. Herkkyystarkastelussa on olete u, e ä energiatehokkaaseen rakentamiseen siirrytään perus lanne a tehokkaammin. Gaian rapor n mukaan herkkyystarkasteluissa sekä korkeimmat kumula iviset e ä vuotuiset erot perus lanteen päästöihin syntyvät parantamalla rakennusten energiatehokkuu a. Liikenteen osalta korostuu henkilöliikenteen juna-aseman merkitys julkisen liikenteen selkärankana. Myös uudet syö ölinjat läheisille juna-asemille vaiku avat merki äväs julkisen liikenteen hyödyntämiseen. Herkkyystarkasteluiden perusteella liikenteeseen ja rakennuskantaan tehtävillä muutoksilla on suunnilleen yhtä suuret vaikutukset alueen päästöihin. Erityisen tärkeänä on pide y, e ä alueen julkisen liikenteen palvelutaso suunnitellaan korkeaksi. Osayleiskaava mahdollistaa ka avan joukkoliikenneverkon. Juna-asemalle, palveluihin ja linja-autoliikenteen pysäkeille on sujuvat ja lyhyet kevyen liikenteen yhteydet. Tiivis keskusta soveltuu hyvin osaksi kaukolämpöverkostoa. Erilaisia kannus mia käy ämällä kunta voi nostaa rakennusten energiatehokkuu a paremmaksi mitä rakentamismääräykset vaa vat. Herkkyystarkastelujen prosentuaaliset vaikutukset Talman asukaskohtaisiin kumula ivisiin päästöihin sekä päästöihin vuonna 20 (Gaia Consul ng, 2013). 70 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet

5.10.6 Vesistönsuojelu Hulevedet Talman osayleiskaavaa varten on tehty hulevesiselvitys osayleiskaavaluonnoksen pohjalta (FCG Oy, 2012), liite 9. Selvityksen mukaan maaston vesiolosuhteet muu uvat merki äväs rakenne avilla alueilla, sillä suuri osa maanpinnasta muu uu ve ä läpäisemä ömäksi. Suurimmat muutokset hulevesien muodostumisessa kohdistuvat eteläiseen, Ollbäckenin valuma-alueeseen. Kaava-alueen pohjoisosan, joka sijaitsee Kumbäckenin valuma-alueen latvalla, maankäytön muutosten vaikutukset ovat vähäisemmät. Jo a sadevesien ja lumien sulamisvesien virtaamavaihteluista ei aiheutuisi haitallisia muutoksia alueen vesistöjen vedenlaatuun, muu uvia vesiolosuhteita tulee ennakoida osana alueen suunni elua. Hulevesien hallinta ehdotetaan toteute avaksi hajaute una järjestelmänä. Hulevesien hallinnan alkaessa jo kiinteistötasolla voidaan alajuoksulla hulevesien aiheu amaa laadullista ja määrällistä käsi elytarve a pienentää merki äväs. Yleisille alueille tarvitaan lisäksi viivytysaltaita harvinaisia virtaama lanteita varten. Osayleiskaavakar aan on FCG Oy:n rapor n suositusten mukaises merki y hulevesien viivytysaltaiden ohjeelliset sijain paikat; wh-merkinnällä ja pistekatkoviivalla laajat, yleisille alueille osoitetut viivytysaltaat sekä symbolimerkinnällä kooltaan edellisiä pienemmät altaat, jotka sijoi uvat joko yleisille tai kor elialueille. Viivytysaltaiden koko ja sijain ovat ohjeelliset, altaiden lopullinen paikka ratkaistaan vasta asemakaavoitusvaiheessa. Hulevesien viivytysaltaat on osoite u osavaluma-alueiden alajuoksulle ja pääosin ne sijaitsevat kaavan mukaisilla viheralueilla (VL, EV tai MU), joten kaavan mukainen maankäy ö jä ää laa tulva-alueiden sijoi elun ja sijainnin tarkentamiselle jatkosuunni elussa. Osayleiskaavan määräyksiin on lisäksi sisällyte y hulevesien käsi elyä koskeva määräys: "Hulevesien (sade- ja sulamisvesien) hallintaan suositellaan luonnonmukaisia hallintamenetelmiä. Ve ä läpäisemä ömiä pintoja tulee väl ää ja mahdollisimman suuri osa ton n rakentama omasta alueesta säilytetään/rakennetaan huleveden imeväksi. Ton lta johde avia vesiä viivytetään johtamalla ne tonteille rakenne avien viivytyspainanteiden tai -kaivojen kau a. Viivytyskaivoihin on suositeltavaa viivytys lavuuden alapuolelle järjestää pysyvä vesivarasto kastelukäy öä varten. Asemakaavassa tulee antaa osayleiskaavaa tarkempia määräyksiä ja ohjeita hulevesien hoitamisesta." Kartalla punaisella pohjavesialueet, sinisellä pienempien hulevesialtaiden likimääräiset sijain paikat, vihreällä suurempien hulevesialtaiden rajaukset. Lauri Harilainen, FCG Oy Talman Talman osayleiskaava - Lähtökohdat - Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet 71

Vesialue Vesialueena on kaavakartalla osoite u Dammen lampi alueen koillisosassa. Vesialueella tapahtuvaan kaivamiseen, täy ämiseen tai ruoppaamiseen kaava tuo vahvistuessaan muutoksen aikaisempaan. Osayleiskaavan vesialueilla on jatkossa hae ava muutostöihin maisematyölupa. Lupaa ei tarvita yleis- tai asemakaavan toteu amiseksi tarpeellisten taikka myönnetyn rakennus- tai toimenpideluvan mukaisten töiden suori amiseen eikä vaikutuksiltaan vähäisiin toimenpiteisiin. Lupa ei ole myöskään tarpeen, jos toimenpide perustuu yleisistä teistä annetun lain mukaiseen hyväksyttyyn esuunnitelmaan. Maisematyölupien tarkoitus on varmistaa, e ä tehdyt muutostyöt tukevat rannoille suunniteltua maankäy öä. Toimenpiderajoi een tarkoituksena ei ole estää muutostöitä. Pohjavesialueet Kaava-alueella on kaksi pohjavesialue a, joista pohjoisempi Nygårdin pohjavesialue (0175307) on vedenhankinnan kannalta tärkeä pohjavesialue ja eteläisempi Ollisbackenin pohjavesialue (0175313) vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Nygårdin pohjavesialue on osoite u kaavassa merkinnällä pv-1 ja sitä koskee seuraava määräys: Alueen rakentamista rajoi avat ympäristösuojelulain 8 :n pohjaveden pilaamiskielto. Lisäksi alueella toteute avissa rakentamis- yms. hankkeissa on huomioitava vesilain 3 luvun 2. Alue (pv- 1, Nygård) on erityisen merki ävä veden hankinnan ja veden käy ökelpoisuuden säily ämisen kannalta. Alueella ei ole salli ua sellainen toiminta tai rakentaminen, joka saattaa vaarantaa maaperän laadun tai pohjaveden laadun ja määrän. Uusilla asemakaava-alueilla, joilla maankäy ö muu uu merki äväs, pohjavesiolosuhteet on tarvi aessa tarkemmin selvite ävä ja ote ava huomioon alueen rakentamisen suunni elussa. Maalämpöjärjestelmien rakentaminen on kielle y. Ollisbackenin pohjavesialue on osoite u kaavassa merkinnällä pv-2 ja sitä koskee seuraava määräys: Alueen rakentamista rajoi avat ympäristösuojelulain 8 :n pohjaveden pilaamiskielto. Lisäksi alueella toteute avissa rakentamisyms. hankkeissa on huomioitava vesilain 3 luvun 2. Alueella ei ole salli ua sellainen toiminta tai rakentaminen, joka saa aa vaarantaa maaperän laadun tai pohjaveden laadun ja määrän. Uusilla asemakaava-alueilla, joilla maankäy ö muu uu merki äväs, pohjavesiolosuhteet on tarvi aessa tarkemmin selvite ävä ja ote ava huomioon alueen rakentamisen suunni elussa. Uusien maalämpöken en ja maalämpökaivojen sijoi aminen alueelle vaa i kunnan rakennusvalvontaviranomaisen luvan. 5.10.7 Suojaviheralue Kaavaehdotukseen on merki y 27,9 hehtaaria suojaviheralueita. Suojaviheralueella on tarkoitus estää ympäristöhäiriöiden syntymistä tai vähentää niiden vaikutusta. Alueet voivat joltain osin toimia myös virkistysalueiden osina, vaikkakin niiden pääasiallinen tarkoitus on vaiku aa ympäristönlaatuun parantavas. Rakentama omina vyöhykkeinä suojaviheralueet voivat toimia myös osana ekologista verkostoa. Pääosa Talman osayleiskaavassa esitetyistä suojaviheralueista on vara u melun suoja-alueiksi Kerava-Nikkilä radan varteen. Kaava-alueen eteläosassa on osoite u suojaviheralue a suojaamaan olevaa ja tulevaa asusta teollisuusalueiden (T ja TY) ympäristöhäiriöiltä, kuten melulta. Kaavassa osoitetun kehäkadun länsiosan varteen on osoite u suojaviheralue a hulevesialtaan toteu amista varten. 5.10.7 Ympäristön häiriötekijät Terveyshaitan poistamistarve Kaavakartalle on merki y!-merkillä 9 kohde a, joiden maaperän edetään tai voidaan ole aa olevan eriasteises- saastunu a. Kohteet ovat samat kuin kaavaselostuksen kohdassa 2.4.9 Pilaantuneet maat on esite y. Pilaantuneita maa-alueita koskee seuraava määräys: Terveyshaitan poistamistarve. Merkintä osoi aa riskikohteet, joissa maaperä saa aa olla pilaantunut. Maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve tulee selvi ää asemakaavaa laadi aessa tai haja-asutusalueella ennen rakennusluvan myöntämistä. Vanha sorano opaikka on kaavassa merki y!-merkillä. 72 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet

Vastuu maaperän pilaantumisesta ratkaistaan saastumisajankohdan lainsäädännön mukaan. Vuonna 2000 voimaan tullu a ympäristönsuojelulakia sovelletaan, jos pilaantuminen on tapahtunut jätelain voimaantulon 1.1.1994 jälkeen, muutoin sovelletaan 1.4.1979 voimaantullu a jätehuoltolakia, myös taanneh vas. Maaperän pilaantuneisuuden selvi ämis- ja puhdistamisvelvollisuus on ensisijaises saastumisen aiheu ajalla. Toissijaises vastuu on yleensä kiinteistön hal jalla. Esim. kiinteistön ostaja voi joutua kunnostamisvastuuseen hanki uaan kiinteistön, jonka maaperä on pilaantunut. Kunnostuksesta voi joissakin tapauksissa joutua vastaamaan myös kunta. Lähes kaikki pilaantuneet alueet pystytään puhdistamaan terveys- ja ympäristövaa musten mukaisiksi. Pilaantuneelle maalle rakentaminen maksaa kuitenkin lähes poikkeukse a enemmän kuin puhtaalle maalle rakentaminen. Maaperän puhdistamisen kustannukset voidaan arvioida yleensä vasta asemakaavoituksen yhteydessä, kun maaperän laadusta on tehty perusteellisia tutkimuksia ja kunnostussuunnitelma. Maaperän tutkimiseen ja puhdistamiseen löytyy helpommin rahaa, mikäli kohteeseen on suunni eilla rakentamista. Melu ja tärinä Tie- ja raideliikenteen melu on huomioitu kaavaratkaisussa osoi amalla Mar nkylän en, junaraiteen ja Keravan en varret liikenteen melualueiksi. Kaavassa esite y mitoi ava meluarvo perustuu uusia asuinalueita koskevaan yömeluarvoon 45 dba. Liikenteen melualueita koskee seuraava määräys: Alueen keskimääräinen melutaso yli ää yöarvon 45 dba vuoden 2030 ennuste lanteessa. Mikäli alueelle suunnitellaan sijoite avaksi uusia melulle herkkiä toimintoja, on asemakaavoituksessa ja rakennussuunni elussa ote ava huomioon melun torjunta. Alueelle ei saa sijoi aa uusia asuinrakennuksia ellei voida osoi aa, e ä alueen melutaso ja siihen ennakoidut tulevat muutokset ali avat val oneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot. Alueella olevia asuinrakennuksia saa peruskorjata. Alueen halki kulkevan raideliikenteen aiheu ama tärinä on huomioitu osayleiskaavaratkaisussa seuraavin kaavamerkinnöin ja -määräyksin: Lähimpänä rataa sijaitseva tärinäherkin vyöhyke on osoite u raideliikenteen tärinäalueeksi (tä-1), jolla rakentaminen edelly ää merki äviä vaimennustoimenpiteitä. Etäämpänä radasta sijaitseva vyöhyke on tehdyn tärinäselvityksen perusteella osoite u kaavassa raideliikenteen mahdolliseksi tärinäalueeksi (tä-2), jolla asuinrakentaminen edelly ää lisätutkimuksia raideliikenteen aiheu aman tärinän selvi ämiseksi. Vaarallisten aineiden kuljetukset Kerava-Porvoon rataosuudella tapahtuvien vaarallisten aineiden kuljetuksista aiheutuvat suuronne omuusriskit on huomioitu esi ämällä kaavaratkaisussa kaikki tasoristeykset poiste aviksi ja korva aviksi ne eritasoristeyksin sekä sijoi amalla julkiset palvelut rii ävän etäälle radasta. Kaava-alueen kartoitetut tärinäalueet. 5.11 Määrätiedot Osayleiskaavan aluevarausten pinta-ala- ja jakautuma edot ilmenevät oheisesta taulukosta. Talman Talman osayleiskaava - Lähtökohdat - Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet 73

5.12 Osayleiskaavan toteutuminen Osayleiskaavamääräyksissä lueteltujen rakentamisalueiden (A-, AP-1-, AP-2-, AP-, AM-, C-, PY-, TP-, T-, TY-, VL-, RA-, RA-1, RA-2-, RM-, ET-, EG-2- ja EV-alueet) toteu aminen edellyttää asemakaavoi amista. Asemakaavojen laa mista ajoi amalla voidaan vaiku aa siihen, missä järjestyksessä ja aikataulussa alueet alkavat toteutua. Osana osayleiskaavatyötä laaditaan toteutusohjelma, jossa ohjeistetaan ja linjataan osayleiskaavan toteu amisen periaa eet. Osayleiskaavatyön yhteydessä on suunniteltu alueen toteu amisen vaiheistus, joka on esite y oheisessa kaaviossa. Kaaviokuvissa esitetyn toteu amisen pääperiaa eena on, e ä ensimmäisenä toteutetaan keskustan kaikkein iveimmät alueet, jotka nykyisin ovat pääosiltaan rakentama omia ja kunnan omistuksessa. Keskustan jälkeen edetään ulospäin alueille, joissa pääpaino on olevan rakenteen ivistämisessä. Esite y vaiheistus on alustava ja toteu aminen riippuu kunnan maanhankinnan onnistumisesta alueella. Kunnan maamaapolii sen ohjelman mukaises asemakaavoja laaditaan Sipoossa ensisijaises kunnan omistamille maille. Osayleiskaavan ensimmäisessä ja toisessa toteutusvaiheessa joukkoliikenne hoidetaan busseilla. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan tulevan juna-aseman itäpuolelle sijoittuva kokoojakadun alikulku sekä Mar nkylän en, alikulun ja Bastukärrin teollisuusalueen välinen kokoojakatu. Tässä vaiheessa nykyinen bussirei stö on rii ävä, mu a vuorotarjontaa voidaan lisätä. Toisessa vaiheessa on tavoi eena toteu aa laajas myös radan pohjoispuolella sijaitsevia alueita, jotka ovat nykyisin yksityisten omistuksessa. Tässä vaiheessa voidaan toteu aa bussiliikenteen "rengasrei ", joka kulkee Mar nkylän e-kehäkatu-teräs e -rei ä. Kolmannessa vaiheessa, arviolta vuodesta 2025 eteenpäin, Kerava-Nikkilä radalla liikennöi henkilöjuna. Aseman kohdalle rakennetaan kohtaamisraide asemalaitureineen sekä kevyenliikenteen/ulkoilurei n alikulku aseman länsipuolelle. Henkilöliikenteen käynnistyessä poistetaan tasoristeykset ja rakennetaan toinen radan alikulku Vanikon alueelle. Neljännessä vaiheessa toteutuu pääosa omako alueista (AP). Talman joukkoliikenteen "rengasrei ä" voidaan pidentää uusille asuinalueille. Kolmas ajoneuvoliikenteen alikulku suunni elualueen itäosassa voidaan toteu aa. Osayleiskaavan asuntorakentamisen vaiheistusvyöhykkeet ja asukasmäärät. 1. vaihe 2015-2020 1700 asukasta. 2. vaihe 2020-2025 4700 asukasta. 3. vaihe 2025-2030 3800 asukasta. 4. vaihe 2030-2035 2200 asukasta. 74 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet

Tallbacka Tallbacka 2015-2020 Salomaa Mäkelä Viertola Viertola Karlsgård Västerkulla 2020-2025 Salomaa Mäkelä Henriksdal Karlsgård Västerkulla Kuusisaari Henriksdal Urh. Björkkulla Kuusisaari Urh. Björkkulla Paloas. Paloas. Brandst. Koulu Brandst. Koulu Tallmo Skola Tallmo Skola Talma Talma Tallmo Tallmo 11697 T T Degerberg Degerberg C C Rauhamäki Vanikko Lövbacka LR 45 LR C C Rauhamäki Vanikko Urh. 45 Lövbacka 60 60 11697 Urh. Koulu Koulu Skola Skola Grankulla Grankulla Heikkilä Heikkilä Uimaranta Sandbacka Uimaranta Sandbacka Lask.rinne Lask.rinne Slalombacke Slalombacke Björkbacka Björkbacka Ollisbacka Ollisbacka Hiekkamalmi Seppola Rönnkulla Sorsakorpi Tomb äcke n Tomb äcke n Hiekkamalmi Seppola Rönnkulla Sorsakorpi 50 50 Grönkulla Grönkulla Levonmäki Levonmäki rh. Urh. Orrberg 1184 Orrberg 1184 Malmgård Malmgård Kotimäki ST Kotimäki ST 5166 5166 ST ST Moottorirata Moottorirata Tallbacka Tallbacka 2025-2030 Salomaa Mäkelä Viertola Viertola Karlsgård Västerkulla Karlsgård Västerkulla 2030-2035 Salomaa Mäkelä Henriksdal Henriksdal Kuusisaari Kuusisaari Urh. Björkkulla Urh. Björkkulla Paloas. Paloas. Tallmo Skola Brandst. Koulu Brandst. Koulu Tallmo Skola Talma Talma Tallmo Tallmo 60 Lövbacka T T Degerberg C Rauhamäki Vanikko Lövbacka Degerberg C Vanikko C LR 45 LR C Rauhamäki 45 60 11697 11697 Urh. Urh. Koulu Koulu Skola Skola Grankulla Grankulla Heikkilä Heikkilä Uimaranta Uimaranta Sandbacka Sandbacka Lask.rinne Lask.rinne Slalombacke Slalombacke Björkbacka Björkbacka Ollisbacka Ollisbacka Hiekkamalmi Tomb äcke Tomb äcke n Seppola Rönnkulla Sorsakorpi n Hiekkamalmi Seppola Rönnkulla Sorsakorpi 50 50 Grönkulla Grönkulla Levonmäki Levonmäki Urh. Urh. Orrberg Orrberg 1184 1184 Malmgård Malmgård Kotimäki Kotimäki ST ST 5166 ST Moottorirata 5166 ST Moottorirata Osayleiskaavan liikenneverkon rakentuminen. Tiet ja kevyt liikenne punaisella kuvaavat rakenne ua tai paranne ua liikenneverkkoa Kuva: SITO Oy. Talman osayleiskaava - Lähtökohdat ja tavoi eet Talman osayleiskaava - Osayleiskaavaehdotus 75

6. Tavoitteiden ja palautteen huomioon ottaminen 6.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisista alueidenkäy ötavoi eista oleellisimmat teemat tämän osayleiskaavan kannalta ovat eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, toimivat yhteysverkostot ja energianhuolto sekä Helsingin seudun erityiskysymykset. 6.1.2 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Suunni elualueelle ehdote u maankäy ö perustuu alueen ominaispiirteisiin, vahvuuksiin ja sijain tekijöihin. Osayleiskaava ehey ää seudullista yhdyskuntarakenne a sekä hyödyntää olemassa olevia rakenteita ja luo edellytyksiä elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamiselle, elinympäristön laadun parantamiselle ja luonnon voimavarojen kestävälle hyödyntämiselle; Talman uusi keskus sijaitsee seuturakenteellises edullises nauhamaisella taajama-akselilla Nikkilä-Kerava. Em. keskukset ovat Talmasta pyöräilymatkan päässä ja niiden välillä on osayleiskaava-alueella olemassa oleva junarata, sekä kaksi maan etä, joiden varteen rakentamalla ivistetään ja tehostetaan alueellista maankäy öä. Osayleiskaava hyödyntää kehite ävää tehokasta raideliikenteeseen perustuvaa joukkoliikennejärjestelmää. Raideliikenteen ohella edellytykset ka avalle bussiliikenteelle alueella paranevat huoma avas seudullisen rakenteen ivistyessä ja väestöpohjan kasvaessa. Se luo edellytyksiä kaupungin ja maaseudun vuorovaikutukselle ja kyläverkoston kehi ämiselle. Talmaan osoite avalla runsaalla rakentamisella taataan riittävä ton maan tarjonta sekä asunto- e ä työpaikkarakentamiseen Uuden Talman keskuksen rakentumisen ohella alueen olemassa oleva rakennuskantaa hyödynnetään eheän aluerakenteen luomisessa ja luodaan edellytykset hyvälle taajamakuvalle. Alueen suunni elussa on huomioitu rii ävät ja yhtenäiset viheralueet sekä kevyen liikenteen ja ulkoiluyhteydet, joiden jatkuvuus osayleiskaava-alueen ulkopuolelle on huomioitu. Kaavan suunni elussa on huomioitu alueen luonnon- ja maisemaolosuhteet jä ämällä luonnon- ja maiseman arvoalueet pääosin rakentamisen ulkopuolelle sekä varaudu u lisääntyviin myrskyihin, rankkasateisiin ja taajamatulviin mm. hulevesien käsi elyä koskevin määräyksin ja aluevarauksin. Melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvia haittoja on osayleiskaavan suunni elussa pyri y vähentämään ja ne on huomioitu eri toimintojen osoi amisessa sekä tarkempaa suunni elua ohjaavin kaavamääräyksin. Osayleiskaavan suunni elussa on kiinnite y erityistä huomiota energian säästämiseen kaavan aloitusvaiheesta läh- en tehdyissä energiatehokkuustarkasteluissa. Kaukolämmön käy öedellytykset alueella paranevat rakennus heyden kasvaessa alueella. Hajarakentamisen epätarkoituksenmukaista leviämistä on pyri y hillitsemään M-alueita koskevien kaavamääräysten avulla. 6.1.3 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Osayleiskaavassa on kiinnite y erityises huomiota ekologises ja virkistyskäytön kannalta merki ävien yhtenäisten luonnonalueiden ja viheralueiden sekä yhteyksien suunni eluun ja on huomioitu niiden yhtenäisyys ja jatkuvuus. Pohja- ja pintavesien suojelu- ja käsi elytarpeet on huomioitu kaavassa hulevesien käsi elyä ja pohjavesien suojelua koskevin määräyksin sekä jä ämällä keskeisimmät virtavesialueet rakentamisalueiden ulkopuolelle. Yhtenäiset peltoalueet ovat seudulle tyypillisiä ja niiden säilyminen on osayleiskaavassa huomioitu jä ämällä alueet rakentamisen ulkopuolelle. 6.1.4 Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Osayleiskaava parantaa joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä alueella. Se edistää palvelujen ja työpaikkojen saavute avuu a ja vähentää henkilöautoliikenteen tarve a suhteessa nykyiseen lanteeseen. Tämä edellyttää suunniteltujen raideliikennehankkeiden toteu amista ja joukkoliikenteen voimakasta kehi ämistä kasvavan väestömäärän tarpeisiin. Osana osayleiskaavatyötä on tehty rinnan maankäytön suunni elun kanssa liikennejärjestelmän suunni elua, jossa on huomioitu joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen toimivuus alueen toteutuksen eri vaiheissa. Rauta eyhteysmahdollisuus välillä Helsinki-Pietari on huomioitu kaavassa. Rakentamisen häiriötekijät on huomioitu osayleiskaavan suunni elussa; osayleiskaavan maa- ja kallioperän soveltuvuus rakentamiselle on selvite y ja pilaantuneet maa-alueet ja niiden puhdistustarpeet on selvite y ennen kaavan toteuttamista. 76 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet

6.1.5 Helsingin seudun erityiskysymykset Osayleiskaava edistää joukkoliikenteeseen, erityises raideliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakenne a osoi amalla uu a asuin- ja työpaikkarakentamista olemassa olevan sähköistetyn radan läheisyyteen. Kaavalla taataan ton maan rii ävyys alueella. Osayleiskaavassa merki ävä rakentaminen on sijoite u joukkoliikenteen, erityises raideliikenteen palvelualueelle. Kaavalla parannetaan joukkoliikenteen edellytyksiä alueella sekä eheytetään ja ivistetään olevaa yhdyskuntarakenne a. 6.2 Maakuntakaavan huomioon ottaminen Osayleiskaava on laadi u nouda aen voimassa olevaa Itä- Uudenmaan maakuntakaavaa, mu a suunni elutyössä on huomioitu myös Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotus. Osayleiskaavan taajamatoiminnot on osoite u maakuntakaavan mukaises Mar nkylän en ja radan molemmille puolille, paino uen eteläpuolelle. Maakuntakaavan mukaises rakenne ulo uu Keravan rajalle saakka vahvistaen Talma-Kerava -akselia. 2. maakuntakaavaehdotuksen mukaises osayleiskaavan taajaman keskusta-alue on suunniteltu joukkoliikenteeseen tukeutuvana, muuta taajamaa iviimpänä alueena. 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa taajaman painopiste ä on siirre y lähemmäs Keravan rajaa sekä paino uen radan eteläpuolelle; osayleiskaavatyössä on myös esite y taajaman keskuksen sekä junaseisakkeen sijain a voimassa olevan maakuntakaavan sijain a lännemmäs. Tällä tavoitellaan raideyhteyden mahdollisimman suurta tavoite avuu a taajaman keskuksesta ja sen lievealueilta. Ote Uudenmaan voimassa olevien maakuntakaavojen yhdistelmästä (Uudenmaan maakuntakaava ja Itä-Uudenmaan kokonaismaakuntakaava). Lähde: http://kartta.uudenmaanliitto.fi/ maakuntakaavat/index.html Bastukärrin työpaikka-alue a on osayleiskaavassa laajenne u maakuntakaavan mukaises maan en 148 pohjoispuolelle. Osayleiskaavassa on esite y maakuntakaavojen periaa eiden mukaiset seudulliset, pohjois-eteläsuuntaiset viheryhteydet suunnitellun taajaman itäpuolelle ja keskivaiheille. Radan tunneliosuus ja sen maanpäällinen osuus on merkitty osayleiskaavaan maakuntakaavaehdotuksen mukaises ohjeellisena linjauksena. Merkinnän sijoi elussa on ote u huomioon seudulliset ulkoilu-, virkistys-, ja viheryhteystarpeet, luonnonsuojelu, kul uuriympäristö, maisema, pohjaja pintavesien suojelu sekä lajiston liikkuminen. Ote Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta (nähtävillä 14.5.-15.6.2012). Talman Talman osayleiskaava - Lähtökohdat - Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet 77

6.3 Kunnan omien tavoitteiden huomioon ottaminen Talman osayleiskaavaratkaisu luo kunnan tavoi eiden mukaises edellytykset alueen kehi ämiseksi taajamakeskukseksi. Osayleiskaava mahdollistaa alueella mi avan asuntotuotannon seuraavina vuosikymmeninä ja vastaa näin osaltaan kunnan sitoutumiin asuntotuotantotavoi eisiin. Osayleiskaavatyön pohjaksi hyväksy yjen suunni elutavoitteiden mukaises osayleiskaavaratkaisu tukee joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia ja edistää kävelyä ja pyöräilyä. Kaavaratkaisussa on osoite u ka ava kevyen liikenteen verkosto, jonka suuntautumisessa on huomioitu alueen palveluiden ja joukkoliikennepysäkkien saavute avuus kultakin asuinalueelta sekä verkoston jatkuvuus. Liikenneverkkosuunni elulla on myöskin huolehdi u, e ä kultakin asuinalueelta on lyhyt matka joukkoliikenteen pysäkille ja näin joukkoliikenteen saavute avuus on suunni elualueella hyvä. Kaavaratkaisu ohjaa alueen toteu amista pienimi akaavaisena, kylämäisen ilmeen säily ävänä kokonaisuutena. Suunni elualueen keskustan läheisille asuinalueille on asete u osayleiskaavassa enimmäiskerrosluvuksi 4 ja ohjattu alueen toteutumiseen pääosin 2-3-kerroksisena. Myös olemassa olevat, viljelyksessä olevat peltoalueet on säilyte y maisemallises tärkeinä elemen einä. Osayleiskaavaratkaisun mukaisille asuntoalueille saa osoi aa rakennusten pohjakerroksiin sellaisia liike-, työ- ja palvelu loja, jotka eivät aiheuta ympäristöhäiriöitä. Näin on pyri y kaavatyölle asete ujen tavoi eiden mukaises varmistamaan alueen kehi yminen monipuolisena asumisen ja palveluiden kokonaisuutena. Alueen kehi äminen luonnonläheisenä alueena, jossa vapaa-aika ja asuminen yhdistyvät, on varmiste u osoi amalla kaavaratkaisussa ka avat, laajat ja eri asuinalueita yhdistävät virkistysaluevaraukset. Alueen olemassa olevien vapaa-ajanpalveluiden (ski ja golf) kehi yminen ja toiminnan laajentaminen on mahdolliste u kaavaratkaisulla tarvi avin lavarauksin. Kaavaratkaisussa on osoite u ratsastus- ja moo orikelkkarei stö sekä laaja ulkoilurei stö. Lisäksi kaavassa on tehty aluevaraukset vapaa-ajanasuntoalueiden toteu amiseksi alueelle siten, e ä alueet tukeutuvat keskeisimpiin vapaa-ajantoimijoihin Talma Skihin ja Golf Talmaan. Osana kaavatyötä toteutetulla liikenneverkkosuunni elulla on pyri y takaamaan tavoite sujuvasta ja turvallisesta liikennejärjestelmästä. Kaavaratkaisun toteu amisen myötä mm. alueella sijaitsevat rauta en tasoylikäytävät poistuvat ja ne korvautuvat ajoneuvo- ja kevyenliikenteen eritasoliittymillä. Kaavaratkaisussa on osoite u kolme ajoneuvo- ja kevyenliikenteen alikulkua sekä yksi pelkästään kevyenliikenteen alikulkuyhteys. Liikenneverkoston turvallisuu a parantaa myös kaavassa osoite u ka ava kevyen liikenteen verkosto. Liikenneverkoston toimivuu a niin autoliikenteen kuin joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen näkökulmasta on tarkastelu osana kaavatyötä tehdyllä liikenteen toimivuustarkastelulla. Rakennemallivaiheen asukasilta pide in Talman koululla 1.12.2011. Osana osayleiskaavatyötä on tutki u toteutuksen vaiheistusta, minkä pohjalta on mm. liikenteen toimivuustarkastelut tehty. Osana kaavatyötä laaditaan toteutusohjelma, jossa määritellään alueen asemakaavoituksen ja toteutuksen tavoi eellinen eteneminen sekä alueen toteutukseen kytkeytyvät toimenpiteet. Suunni elua on tehty ak ivisessa vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Osayleiskaavatyön eri vaiheissa on järjeste y kolme kaikille avointa työpajaa sekä yksi kaavanäy ely. Lisäksi kaavatyön etenemisestä on edote u asiasta kiinnostuneille mm. sähköpos tse, virallisten kuulutusten lisäksi. Kaavatyön ohjausryhmään on kuulunut eri hallintokun en edustajia ja kaavatyön eri vaiheissa on käyty tarpeen mukaan työneuvo eluita eri sidosryhmien edustajien kanssa. 6.4 Palautteen huomioon ottaminen Kaavatyön aloitus- ja rakennemallivaiheessa sekä luonnosvaiheessa saa in runsaas palaute a sekä asukkailta e ä lausunnon antaneilta tahoilta (ks. lii eet 2-4). Saatua palaute a on käyte y pohjana jokaista kaavavaihe a työste äessä. Saadun palau een sekä kaavatyön pohjaksi laadi ujen selvitysten perusteella vali in kaavaluonnoksen laadinnan pohjaksi yhdistelmä RENGAS- ja ETELÄ-rakennemalleista. Myös POHJOINEN-rakennemallista poimi in muutamia teemoja (mm. loma-asuminen) kaavaluonnokseen. Alustavasta kaavaluonnoksesta ja varsinaisesta kaavaluonnoksesta saadun palau een perusteella on tehty tarkistuksia muun muassa joihinkin aluemerkintöihin, aluemerkintöjen rajauksiin sekä ajoneuvoliikenteen, kevyen liikenteen, ulkoilurei en sekä ratsastusrei en sijain in. 78 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet

6.4.1 Muutokset kaavaluonnoksen ja kaavaehdotuksen välillä Osayleiskaavaluonnosvaiheessa saa in 41 kirjallista mielipide ä, joista yksi edus vii ä eri kiinteistöä sekä lausunnot 19 osallistaholta. Saaduissa mielipiteissä ote in kantaa seuraaviin asioihin (joissakin mielipiteissä ote in kantaa useaan eri asiaan): rakentaminen yksityisten omistamilla asemakaavoi avaksi tarkoitetuilla alueilla; loma-asuntoalueet ja liikenne lomaasuntoalueille RA-1 ja RA-2; maa- ja metsätalousalueiden/ virkistysalueiden muutostoive AP-alueiksi; rakentaminen haja-asutusalueella eli M-alkuisilla alueilla; Pietari-rata ja nykyinen raideliikenne; kehäkadun linjaus ja alikulut sekä eyhteydet asuinalueiden sisällä; kevytliikenne; ulkoilupolut, ratsastusrei t ja viherrei t; maisema ja luontokohteet. Lausunnot käsi elivät pääosin vaikutusten arvioinnin ja liikenneselvitysten rii ävyy ä ja laajuu a, pohjavesien suojelua ja radan eteläpuolisen A-alueen sisälle jäävien luontokohteiden suojelua. Tarkemmin osayleiskaavaluonnoksesta saatuihin mielipiteisiin ja lausuntoihin voi tutustua kaavaselostuksen lii eenä 4 olevassa palauterapor ssa. Saadun palau een pohjalta kaavaehdotusta on muute u kaavaluonnokseen nähden seuraavin tavoin: Muutokset kartalla C-, A- ja AP-1 ja AP-alueet C-alueen rajauksia tarkiste u - idässä supiste u, lännessä laajenne u A- ja AP-1 -alueiden alueiden rajauksia tarkiste u, jo a saatu levenne yä pohjois-eteläsuuntaisia viheralueita (VL) Mar nkylän en pohjoispuolella A-alue a laajenne u MA-alueelle rauta en ja kehän välisen luo-1a/128 kohdalla A-alue muute u VL-alueeksi Teräs en jatkeen eteläpuolinen A-alue muute u AP-1:ksi eteläisimpien kolmen AP-alueiden rajauksia muute u kyllästämön rajausten ja viheryhteyden siirron myötä Skin vasemmanpuoleisten AP-1- ja AP-alueiden sekä viherväylän (VL) rajauksia muute u Loma- ja matkailualueet pohjoisten RA-alueiden kokoja/rakennusoikeuksia muute u RM-alue lisä y Pajuniemen TP-alueen eteläpuolelle Talma Skin viereisen RA-alueen länsipuolista rajausta tarkiste u Työpaikka-alueet T-, TP- ja AP-2 Keravan en pohjoispuolista TP-alue a supiste u ja muute u T-alueeksi Versowoodin kyllästämön AP-2-alue a laajenne u pääosin nykyisen toiminnan mukaiseksi ja muute u TYalueeksi AP-2-alue osoite u uuden pohjois-eteläsuuntaisen kokoojan varrelle Maa- ja metsätalousalueet pohjoisen MY-alue muute u M-alueeksi Versowoodin kyllästämön eteläpuoliset MY- ja M-alueet muute u MU-1-alueeksi muutamia MY/MT-alueita on muute u M-alueiksi esim. Björkdahlin en ja Kylänpään en varrella Luontokohdemerkinnät ja kul uuriympäristö, hulevedet EG-2:n alueen tuhoutunut luo-2/131-kohde poiste u (kaavaluonnoskartalla merki y virheellises luo1/34) ma-merkinnän rajausta tarkiste u hulevesikohdemerkintä lisä y EG-2-alueelle luonnoksen luo-2/64 merkintä korja u, ehdotuksessa luo-2/66 Ulkoilurei t, kevyt liikenne ja viheralueet VL ratsastusrei n linjausta muute u ulkoilurei n linjauksia muute u aluevarausmuutosten myötä moo orikelkkarei lisä y kevytliikenne muute u Nygårdin en länsipuolelta en itäpuolelle muutama Skin lähistön VL-alue muute u MU-alueeksi VL-alueiden leveyksiä tarkiste u Tiet, rauta e kehäväylän itäinen alikulku siirre y länteen päin ja juna-aseman paikkaa hieman siirre y pohjoisen RA-alueille kulkevan uuden en linjausta muute u Kyllästämön en linjaus siirre y nykyiselle paikalleen Skin ympäri kulkevan kokoojan linjausta siirre y rauta- en viereisen luontokohteen päältä nykyisen elinjauksen kohdalle Mar nkylän en luokka muute u, ennen st, ehdotuksessa yt/ko Talman Talman osayleiskaava - Lähtökohdat - Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet 79

Muita muutoksia et-kohdemerkintä lisä y Elisan puhelinkeskuksen paikalle EV-alue lisä y kyllästämön ja asuinalueen väliin EV-alueiden rajauksia tarkiste u rauta en varrella ET-alue (lämpökeskusta varten) lisä y kehäkadun itäisen alikulun viereen Muutokset määräyksissä ja merkinnöissä A- ja AP-1 -alueille lisä y enimmäistehokkuus TY-alue lisä y RA-1 ja RA-2-alueet: loma-asuntojen lukumäärät muute u RM-alue lisä y ET-alue: merkintä osoite u lämpökeskusta varten EG-1-alue: pohjavesien suojeluun lii yviä määräyksiä lisä y EG-2-alue: määräystä täydenne y SM-alue: lisä y koneellisesta metsämaan muokkausta koskeva kielto MA-alue: lisä y maisematyön luvanvaraisuus MRL 128 MU- ja MU-1 -alueet lisä y luontokohteiden nimitykset muute u ja asuntoalueiden luontokohteiden määräyksiä tarkiste u muinaismuistokohteeseen lisä y maininta kohteen laajuuden selvi ämisestä yhdyskuntatekninen kohde -merkintä lisä y moo orikelkka-merkintä lisä y M, MU, MU-1, MA, MY ja MT -alueita koskevia määräyksiä muute u ja täsmenne y hajarakentamista ohjaavien mitoitusmääräysten osalta. Yleiset määräykset pohjavesien suojelua koskevat määräykset muute u RA-1- ja RM-alueet lisä y lue eloon alueista, jotka tulee lii ää vesihuoltoverkostoon eläinsuojien ja ulkotarhojen määräys lisä y koskemaan kaikkia eläimiä, ei ainoastaan hevosia 80 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet

7. Kaavan vaikutusten arviointi 7.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 7.1.1 Yhdyskuntarakenteeseen ja taajamakuvaan Osayleiskaavan toteu aminen vaiku aa merki äväs Sipoon yhdyskuntarakenteeseen. Kaavan keskeisenä periaatteena on Sipoon yleiskaavan 2025 mukaises uuden taajaman muodostaminen Talmaan ja nauhamaisen taajamarakenteen synny äminen välille Nikkilä-Talma-Kerava. Osayleiskaavan toteutuminen kytkee uuden yhdyskuntarakenteen Keravan itäosien ja radan varren rakenteeseen. Tiivistyvä rakenne luo edellytyksiä henkilöliikenteen aloi amiselle rataosuudella Kerava-Nikkilä. Osayleiskaavaratkaisu ohjaa asuinrakentamista suunnitellus taajama-alueille ja ehey ää näin alueen hajanaista rakenne a. Osayleiskaavaratkaisu luo edellytykset uudelle asuinrakentamiselle Bastukärrin teollisuusalueen sekä muiden läheisten työpaikkakeski ymien läheisyyteen. Osayleiskaava-alueella sijaitsee myös useita vapaa-ajantoimintoja. Osayleiskaavaratkaisun mahdollistama toiminnallises sekoi unut ja monipuolinen sekä rii ävän ivis aluerakenne vähentää tarve a liikkumiseen, kun primääriset tarpeet, kuten koulu, työ, kauppa, vapaa-ajan kohde, löytyvät kodin läheltä. 7.1.2 Asumiseen Osayleiskaavan asuinalueet mahdollistavat alueelle hyvin monipuolista asuinrakentamista - kerrostalojen pienasunnoista suuriin omako taloihin ja monipuolistavat näin alueen asuntotarjontaa. Erityyppisten asuntojen rakentumisen myötä myös asujaimisto muodostuu monipuoliseksi. Kaavaratkaisu parantaa toteutuessaan erityises pienten, yh- ömuotoisten asuntojen tarjontaa alueella. Talman asuntorakentamiselle pystytään vastaamaan osaltaan mm. Bastukärrin työpaikka-alueen työntekijöiden asuntokysyntään ja näin kaavaratkaisu mahdollistaa uuden asuntorakentamisen isojen työpaikkakeski ymien läheisyydessä. Kaava-alueelle on osoite u asuinrakentamista seuraavas : C- ja A-alueilla (yh ömuotoista, ivistä ja tehokasta kerrostalo-, pienkerrostalo- ja pientalorakentamista) n. 368 000 k-m 2, AP-1-alueilla (pääosin yh ömuotoista ivistä pientalorakentamista) n. 174 000 k-m 2, AP-alueet (pääosin omako rakentamista) n. 148 000 k-m 2 Täydennysrakentaminen tukeutuu maisemarakenteeseen sekä ehey ää taajamakuvaa ja lisää rakennetun ympäristön kerroksellisuu a. Ydinkeskusta rajautuu selkeäs ympäröivästä "maalaismaisemasta". Avoimet maisema lat ja näkymät säilyvät. Periaatekuva Kerava- Nikkilä -välin rakenteesta vuonna 2025. Kuva on selvityksestä Kerava Nikkilä -vyöhykkeen joukkoliikenne- ja maankäy öselvitys (Sito-Konsul t Oy) vuodelta 2005, joten Talman osalta asukasarvio tavoitevuonna on nyt laaditun osayleiskaavan mukaises yli kaksinkertainen. Talman Talman osayleiskaava - Lähtökohdat - Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet 81

7.1.3 Väestön rakenteeseen ja kehitykseen kaavaalueella Nykyisin Talmassa asuu alueen pientalovaltaisuuden takia muuta kuntaa suurempi osuus lapsiperheitä. Pienten ja yh ömuotoisten asuntojen heikon tarjonnan takia vastaavas opiskelijoiden ja eläkeläisten osuus on hieman muuta kuntaa pienempi. Kaavaratkaisu mahdollistaa laaja-alaisen asuntotarjonnan kau a alueen väestörakenteen monipuolistumisen, sillä alueen väestön ikärakenne ja perhetyypit muodostuvat pitkäl asuntotyyppien mukaan. Kaavaratkaisun myötä alueella rakentuu tulevaisuudessa myös pieniä asuntoja ja yh ömuotoista asuinrakentamista, joka mahdollistaa en stä paremmin myös mm. opiskelijoiden ja eläkeläisten asumisen alueella. Kaavaratkaisu mahdollistaa alueen väestömäärän kasvun noin 13 300 asukkaaseen nykyisestä noin 1 300 asukkaasta sekä väestörakenteen monipuolistumisen monimuotoisemman asuntotarjonnan kau a. 7.1.4 Palveluihin Kaavaratkaisu mahdollistaa asuinrakentamiseen ja palvelurakentamiseen osoite ujen alueidenkäy övarausten kau a uuden palvelurakentamisen alueella väestömäärän kasvun myötä. Sipoon kaupan palveluverkkoselvityksen mukaan kaava-alueen tuleva väestömäärä mahdollistaa Talman kehi ymisen paikalliskeskukseksi, jossa toimii 1-2 supermarke ason päivi äistavarakauppaa, keskustahakuisia erikoiskauppoja ja kaupallisia palveluita. Talman palvelut voivat tulevaisuudessa palvella myös lähialueen (mm. Keravan Ahjo) asukkaita. Kaavaratkaisulla on varaudu u myös alueen väestömäärän tarvitsemiin julkisiin palveluihin. Kaavan mahdollistama väestömäärä lisää päiväko - ja koulupalveluiden kysyntää alueella. Tätä kysyntää varten alueelle on osoite u kaksi julkisten palveluiden ja hallinnon alue a (PY), jonne voi sijoi aa päiväko - ja koulurakentamista alueen väestön tarpeisiin. Lisäksi kaavan mukaisille asumiseen osoitetuille alueille voi asemakaavoitusvaiheessa osoi aa tarvi avat aluevaraukset pienempimuotoista päiväko rakentamista varten. 7.1.5 Työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Jos kaikki kaavan mahdollistamat työpaikat ja palvelut laajennuksineen toteutuvat, lisääntyvät alueen työpaikat merki äväs. Eniten työpaikkoja Talman alueella tarjoaa tulevaisuudessa, aivan kuten nykyäänkin, alueen lähipalvelutoiminnat (koulut, päiväkodit, ym.) ja monipuoliset vapaa-ajan toiminnat (golf, laske elu, ratsastus, mahdollinen kylpylä ym.). Teollisuusalueilla (T, TY, TP), keskusta-alueilla (C) sekä julkisten palvelujen alueilla (PY) työpaikkoja on yhteensä noin 550. Matkailupalvelujen alueilla työpaikkojen määrä saa aa nousta tulevaisuudessa moniin satoihin. Kaava mahdollistaa nykyisten yritysten, kuten Pajuniemen lihajalostamon, Versowoodin kyllästämön, Talma Skin ja Golf Talman toimintojen jatkumisen ja kehi ämisen. Lisäksi kaavaratkaisulla on varaudu u elinkeinotoiminnan kehi ymiseen alueella mm. varaamalla Bastukärrin teollisuusalueelle laajentumisalue Keravan en (mt 148) pohjoispuolelle sekä gol entän viereen aluevaraus (RM) kylpylä-hotellia varten. Kaavassa esitetyt uudet lomarakentamisen alueet golfin ja laske elukeskuksen alueiden läheisyyteen sekä ratsastus- ja moo orikelkkarei t tukevat myös alueen matkailuelinkeinoja. Kaavaratkaisu huomioi myös alueen maa- ja metsätaloustoiminnan jatkamisedellytykset, sillä kaavassa on jäte y rakentamisen ulkopuolelle pääosa viljelyskäytössä olevista peltoalueista sekä suuri osa suunni elualueen laajoista metsäalueista. Runsaat työpaikat sekä kaava-alueen sisällä e ä alueen väli ömässä läheisyydessä Bastukärrissä houku elevat osaltaan Talmaan uusia asukkaita. Kaavaratkaisussa on osoite u tarvi avat lavaraukset alueen nykyisten vapaa-ajanpalveluiden (ski, golf, ratsastus) kehi ämistä varten. Lisäksi kaavaratkaisulla on mahdolliste u alueen nykyisiin vapaa-ajanpalveluihin tukeutuvien uusien vapaa-ajanpalveluiden kehi yminen osoi amalla mm. gol entän viereen matkailupalveluiden aluevaraus (RM). Alueelle on mahdollista sijoi aa matkailua palvelevia rakennuksia, kuten kylpylä ja majoitus loja. Kaavaratkaisu mahdollistaa Talman alueen kehi ymisen monipuolisena asumisen alueena, josta löytyy tarvi avat lähipalvelut ja ka avat vapaa-ajanpalvelut. 82 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet

7.1.6 Liikenneverkkoon ja liikennemääriin Liikenne-ennusteiden mukaan Talman osayleiskaava-alueen aiheu amasta liikenteestä noin 70 % suuntautuu länteen. Alueen luontevat ajoneuvoliikenteen kulkuyhteydet muun muassa Lahdenmoo ori elle (valta elle 4) ja Lahden elle (mt 1) kulkevat Keravan alueen e- ja katuverkonkau a. Keravan puolella läpikulkevan ajoneuvoliikenteen määrät kasvavat erityises Keravan ellä (mt 148), Mar nkylän e/ Porvoon e yhteydellä sekä Teräs e/ahjon e yhteydellä, jos Teräs ellä säilyy läpiajomahdollisuus Talman alueelle. Keravan ellä Talman alueelle johtavan Kyllästämön en länsipuolella liikennemäärät kasvavat 2035 mennessä Talman uuden maankäytön johdosta noin 4 300 ajoneuvolla vuorokaudessa. Samanaikaises myös Bastuskärrin logis ikkaalueelta länteen Keravan etä suuntautuva liikennemäärä kasvaa liikenne-ennusteen mukaan lähes 7 000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Maan en 148 liikennekuormitus kasvaa ennuste lanteessa yli 23 000 ajoneuvoon vuorokaudessa, joka edelly äävarautumista en parantamiseen nelikaistaiseksi Kyllästämön en lii ymästä länteen Lahden en (mt 1) ja Lahden moo ori en lii ymään. Mar nkylän en/porvoon en yhteydellä liikennemäärät kasvaisivat Sipoon ja Keravan rajalla vuoteen 2035 mennessä noin 3 500 ajoneuvolla vuorokaudessa Talman uuden maankäytön vaikutuksesta. Porvoon en liikennemäärä kasvaisi ennusteen mukaan noin 9 000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Nykyisen kaksikaistaisen väylän välityskyky rii ää tälle liikennekuormitukselle. Liikenteen nopeuksia rauhoittavilla toimenpiteillä voidaan ennaltaehkäistä läpikulkuliikenteen vaikutuksia liikenneturvallisuuteen ja liikenteen melu- ja muihin hai oihin. Jos Teräs ellä on läpiajomahdollisuus Keravan Ahjon alueelle, kulkisi sen kau a Talman liikenne ä noin 4 0 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenteestä pääosa, lähes 2000 ajoneuvoa/ vrk, suuntautuisi Rata etä maan en 148 lii ymään. Rata- en liikenne-ennuste on noin 6 500 ajoneuvoa, joka ei vielä aiheu aisi kadulla pahoja sujuvuusongelmia, mu a alueen asukkaat kokevat näin suuren läpikulkuliikenteen lisäyksen luonnollises merki ävänä häiriönä asumisviihtyvyydelle sekä turvallisuusriskinä. Jos Teräs ellä on läpiajokielto, kasvaa liikennekuormitus erityises Mar nkylän e/porvoon e yhteydellä, Kyllästämön ellä sekä maan ellä 148 Kyllästämön eltä länteen. 7.1.7 Jalankulkuun ja pyöräilyyn Teräs en jatkeen myötä Talman renkaalta pyöräily-yhteydet paranevat Keravan suuntaan. Pääkokoojakatua pitkin Bastukärristä pääsee helpos Talman keskustaan ja Keravan en varrelle rakenne ava pyörä e parantaa kevyenliikenteen yhteyksiä Keravan suuntaan. Vaahteramäen eltä uusi pyöräilyyhteys radan eteläpuolella parantaa alueen saavute avuu a Talman keskustaan. Nykyisten katujen reunoille rakenne avat pyöräily et parantavat alueen liikenneturvallisuu a. Hyvien ulkoilurei en myötä liikkuminen kävellen ja pyöräillen lisääntyy. Jalankulku ja pyöräilyrei t on viety osi ain yhdyskuntarakenteen sisään pääliikenneväylien varsilta, joka aikaansaa sujuvammat, turvallisemmat ja autoliikenne ä lyhyemmät yhteydet palveluverkkoon. Joukkoliikenteen osalta suuri osa uusista asukkaista asuu radan vaikutuspiirissä (kävelymatka asemalle 500 m) ja saavu aa myös ne asukkaat, jotka jäävät bussiliikenteen kattavuusalueen ulkopuolelle (kävelymatka bussipysäkille 300 metriä) 7.1.8 Liikenneturvallisuuteen Nykyisen Mar nkylän en maan emäisen yhteyden sekä nykyisten yksityisteiden parantaminen katumaisiksi väyliksi yhdessä uusien kevyen liikenteen väylien kanssa vähentää vakavien onne omuuksien todennäköisyy ä oleellises, vaikka liikennemäärät kasvavat. Myös päälii ymien toteuttaminen kiertolii yminä vähentää onne omuusriskiä. 7.1.9 Rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin Osayleiskaavassa on osoite u merkinnöin kaikki tehdyissä inventoinneissa mainitut muinaismuistoalueet ja -kohteet sekä suojeltavat rakennukset, ja anne u näiden huomioimista koskien määräyksiä. Kaavaratkaisun mukaisella maankäytöllä alueen kaikki kulttuurihistoriallises arvokkaat rakennukset on mahdollista säily ää. Arkeologisista kohteista kaksi kivikau sta asuinpaikkaa jäävät keskusta-alueelle (C) (toinen osi ain lähivirkistysalueelle) ja yksi matkailualueelle (RM). C-alueelle sijoi uvien kohteiden osalta on mahdollista, e ä ne voidaan joko kokonaan tai ainakin osaksi huomioida asemakaavoitusvaiheessa. Kaavaratkaisu mahdollistaa myös RM-alueen arkeologisen kohteen säilymisen. Talman Talman osayleiskaava - Lähtökohdat - Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet 83

7.1.10 Tekniseen huoltoon Nykyinen Talman viemärivesien pumppaamo saneerataan kesällä 2013, jolloin sen maksimikapasitee tulee olemaan noin 100-120 l/s. Ensimmäisen vaiheen rakentamisen jätevedet hoidetaan tämän pumppaamon kau a. Myöhemmin tarvitaan kolme uu a pumppaamoa radan eteläpuolisten uusien asuin- ja loma-alueiden viemäröinnin toteu amiseen. Maan en 148 varren teollisuusalueet voidaan viemäröidä maan en varren olemassa oleviin verkostoihin. Sipoon yleiskaavan 2025 ja Talman osayleiskaavaluonnoksen väestönkasvutavoi eiden perusteella Sipoon kunta joutunee vuoteen 2025 mennessä hankkimaan lisää käy öoikeu a sekä Keski-Uudenmaan meriviemäriin e ä Viikinmäen puhdistamoon. Nikkilän ja Talman alueilta meriviemäriin johde avat jätevedet mitataan kuntayhtymän omistamalla Talman mi ausasemalla Sipoon ja Keravan rajalla. Mi ausasema on lähivuosina peruskorjauksen tarpeessa tai se joudutaan korvaamaan uudisrakennuksella, jos väestönkasvun arvioidaan toteutuvan ennusteiden mukaises. Jos saneera ava pumppuasema ja muut meriviemäriin jätevesiä pumppaavat asemat varustetaan magnee sella virtausmittareilla, mi ausasemaa ei tarvitse saneerata vaan se voidaan poistaa käytöstä. Talman asukasmäärän lisäys kasvattaa jätevesimäärää samalla määrällä (50 l/s) kuin meriviemäriin johdetaan tällä hetkellä jätevesiä. Sipoo joutuu siten todennäköises ostamaan lisää käy öoikeu a meriviemäriin Talman rakentamisen loppuvaiheissa. Sipoon kunnan vesihuollon ominaiskulutus on todetun mittauksen perusteella keskimäärin noin 130 l/as vuorokaudessa. Tämän kulutusluvun perusteella suunni elualueen eri vaiheiden vuorokauden keskimääräisen ominaiskulutuksen (m³/d), hetkellisen virtaaman (l/s) sekä vuosikertymän mukaiset jätevesimäärät ovat: 1. vaihe, 1580 as. x 0,13 m³ = 205 m³/d (2,4 l/s) ja 75 000 m³/vuosi 2. vaihe, 4380 as. x 0,13 m³ = 570 m³/d (6,6 l/s) ja 208 050 m³/vuosi 3. vaihe, 5690 as. x 0,13 m³ = 7 m³/d (8,5 l/s) ja 270 100 m³/vuosi 4. vaihe, 1680 as. x 0,13 m³ = 218 m³/d (2,5 l/s) ja 80 000 m³/vuosi Loppu lanteen kokonaisasukasmääräksi on arvioitu 13 330 ja muuntamalla työpaikkojen määrä asukasvas neluvuksi saadaan kokonaisluvuksi noin 13 500. Laskemalla vastaavat jäteveden kokonaisvesimäärät saadaan: 1 755 m³/d (20,3 l/s) ja 6 500 m³/vuosi. Nämä ovat keskimääräisen vuorokausikulutuksen mukaisia määriä. Kaavaratkaisu lisää toteutuessaan merki äväs alueen sähkön ja energian kulutusta. Osayleiskaavatyön yhteydessä on tehty ekotehokkuustarkastelu, jossa on arvioitu alustavas alueen lämmöntuotantotapoja. Selvityksen mukaan pääosa Talman uudisrakennusten lämmitystarpeesta voidaan kattaa kaukolämmityksellä johtuen iviistä asemanseudusta sekä alueen hyvästä maan eteellisestä sijainnista. Kaavaratkaisussa "kehäkadun" itäisen alikulun viereen on varattu ET-alue uudelle lämpökeskukselle, joka tulee toimimaan lähinnä vara- ja huippulaitoksena. Talman rakentamisen alkuvaiheessa lämpökeskus saa aa toimia myös alueen varsinaisena lämmönlähteenä. Suunni elualueen asemakaavoituksen yhteydessä tullaan tutkimaan tarkemmin alueen sähkönjakelun verkoston kehi ämistarpeet, kuten uusien sähkömuuntamoiden sijoitus ja tehdään niille tarvi avat lavaraukset. 7.1.11 Ympäristöhäiriöihin Kaavaratkaisu ei itsessään lisää merki äväs alueen ympäristöhäiriöitä, sillä useat ympäristöhäiriöitä aiheu avat toiminnot (mm. rata ja et) ovat jo alueella. Liikenteen määrät tulevat toki kasvamaan kaavaratkaisun toteutumisen myötä alueella ja näin ollen kasvaa myös eliikenteen aiheu ama melu alueella jonkin verran. Uusia ympäristöhäiriöitä aiheu avia toimintoja ei kaavaratkaisussa ole osoite u, lukuun o ama a Bastukärrin työpaikka-alue a pohjoiseen laajentavaa Keravan en varren T-alue a. Siltä osin kuin osayleiskaavassa on osoite u uu a asuinrakentamista tai muuta ympäristöhäiriöille herkkää toimintaa ympäristöhäiriöalueelle, on kaavassa anne u tarvi avia määräyksiä ympäristöhäiriöiden vaikutusten huomioimiseksi ja vähentämiseksi alueen asemakaavoitus- ja toteutusvaiheissa. Mar nkylän en ja radan varrella osa asuinalueista sijoi uu osi ain melualueelle. Asemakaavoitusvaiheessa asuinrakennukset Mar nkylän en ja radan eteläpuolella voidaan sijoi aa en/radan suuntaises siten, e ä ne toimivat melusuojina. Radan pohjoispuolella on mahdollista sijoi aa pysäköin paikat asuinrakennusten ja radan väliin, jolloin autotallit/katokset toimivat melusuojina tällöin myös etäisyys radasta asuinrakennuksiin kasvaa. Asuinalueiden viereiselle kyllästämön alueelle (TY) suuntautuu kausiluonteises- jonkun verran raskasta rekkaliikenne ä (noin 10 autoa/ vrk), mikä aiheu anee jonkin verran meluhai aa viereisille asuinalueille. Kaavassa tätä kyllästämön viereiselle asuinalueelle aiheutuvaa mahdollista meluhai aa on pyri y vähentämään osoi amalla kyllästämöalueen ja asuinalueen väliin suojavihervyöhyke (EV). Kehämäisen kokoojakadun sisään jäävät uudet rakentamisalueet junaradan varrella ulo uvat osi ain tai kokonaan radan tärinäalueelle. Raideliikenteen aiheu aman tärinän vuoksi alle 50 metrin etäisyydelle raiteesta sijoi uvat rakennukset vaa vat merki äviä vaimennustoimenpiteitä tai tärinäesteitä. Raideliikenteen tasoristeykset tulevat korvautumaan radan alikuluilla, mikä vähentää suuronne omuuksien riskiä. 84 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet

7.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön 7.2.1 Maisemaan Osayleiskaavan rakentaminen muu aa Talman maisemakuvaa merki äväs. Osayleiskaavassa rakentaminen on kuitenkin sijoite u pääosin maisemaselvityksen suosi elemille rakentamiseen hyvin soveltuville alueille. Maisemallises arvokkaat peltoalueet jäävät rakentamisen ulkopuolelle ja viljelytoiminnan jatkuessa säilyvät avoimina maisema loina. Rakentumisen myötä rauta en eteläpuolisten laajojen hakkuu- ja täy öalueiden maisema- ja taajamakuva tulee paranemaan nykyisestä. 7.2.2 Luonnonoloihin ja luonnonsuojeluun Suurin osa osayleiskaava-alueesta jää maa- ja metsätalouskäy öön näin varsinkin Mar nkylän en pohjoispuolella. Tien eteläpuolella rakentaminen on laaja-alaista ja luonnonolot muu uvat huoma avas. Luontoselvitysten mukaiset arvokkaat luontokohteet on osoite u kohteiden arvoluokitusta vastaavalla kaavamerkinnällä (ge-, luo-1, luo-2, luo-3 -merkinnät). Nykyisen rauta en pohjoispuolella kaikki nämä luontokohteet (yht. 21 kohde a) sijoi uvat kahta lukuun o ama a yhtenäisille laajoille, rakentamisen ulkopuolelle jäte äville MY-alueille. Kaksi kohde a sijoi uu M-alueelle (toinen luo-2- ja toinen luo-1-kohde). Kohteiden säilyminen on täten ainakin osayleiskaavan osalta turva u. Linnustollises parhain peltoalue säilyy nykyisessä käytössään peltoalueena Sandbackan itäpuolella. 7.2.3 Pienilmastoon Asuinalueet sijoi uvat pääosin pienilmastoltaan suotuisille alueille kuten esim. kuiville ja aurinkoisille rinteille. Pohjoisrinteet sekä hallanarat, alavat ja kosteat alueet on jäte y pääosin rakentamisen ulkopuolelle. Osa radanvarren asuinalueista (A) ydinkeskustan kohdalla jää kuitenkin pohjoisrinteen puolelle. Tällä alueella tulee asemakaavoitusvaiheessa kiinni ää erityistä huomiota mm. rakennusten sijoi eluun suotuisan pienilmaston luomiseksi. 7.2.4 Vesistöihin ja vesitalouteen Hulevesien osalta suurimmat muutokset kohdistuvat alueen eteläpuolisen Ollbäckenin valuma-alueeseen, jolla läpäisemä ömien pintojen kokonaismäärät (nk. TIA-arvot) voivat nousta suurimmillaan kaksinkertaisiksi ja valumakertoimet kolminkertaisiksi verra una nyky lanteeseen (Valumakerroin kuvaa hulevesivalunnan osuu a yksi äisen sadetapahtuman sademäärästä). Suunni elualueen pohjoispuolisen Kumbäckenin valuma-alueen maankäytön vaikutukset ovat eteläiseen valuma-alueeseen verra una vähäisiä. Hulevesien pääpurkurei t Ollbäcken ja Kumbäcken säilyvät pääosin avouomina. Uomat sijoi uvat pääosin kaavan viheralueille tai ovat suojeltavaksi esite yjen alueiden sisällä. Paikoin uomia joudutaan kuitenkin siirtämään ja tarvi aessa pieniltä osin putki amaan, sillä esim. junaradan alikulut katkaisevat Ollbäckenin toisen päähaaran. Rauta en eteläpuolella kaikki luo-3-alueet (viitasammakkoalueet) sijoi uvat viheralueille kaksi näistä laajojen viherkäytävien varrelle. Viitasammakoiden säilyminen alueella lienee siten turva u. Luo-1-alueista (6 kpl) kolme sijoi uu viheralueille ja kolme rakentamiseen osoitetulle alueelle (kaksi A-alueelle, yksi EG-2-alueelle). Asuntoalueelle sijoittuvista arvokohteista pienempi voidaan asemakaavoituksen yhteydessä helpos säily ää, laajempi kohde voidaan säily ää ainakin osi ain. Molemmat kohteet tulee inventoida uudelleen asemakaavoitusvaiheessa. Inventoinnin pohjalta arvioidaan ja sovitetaan yhteen osayleiskaavassa osoitetun käy ötarkoituksen mukainen maankäy ö ja luontoarvot. Luo-2-kohteista (6 kpl) yksi sijoi uu vahvistetun asemakaavan alueelle, kaksi viheralueille (MU-1 tai MY) ja kolme asuinalueille. Jälkimmäisistä pienialaisin on helpos säilyte ävissä, kaksi laajahkoa lehtomaista metsää (lehtomainen rinnemetsä ja en nen, lehdoksi palautumassa oleva peltoalue) inventoidaan uudelleen asemakaavoitusvaiheessa. Kohteet ovat osi ain säilyte ävissä. Tärkeimmät ja laajimmat linnustoalueet sijoi uvat rauta en pohjoispuolisille MY-alueille. Samoilla alueilla on myös liitooraville soveliaita metsiä tosin liito-oravia ei havai u Talman alueella. Nämä MY-alueet muodostavat hyvin laajat ja yhtenäiset metsäalueet ja turvaavat luonnon monimuotoisuuden alueella. Lisäksi ko. metsäalueet muodostavat leveän ekologisen yhteyden kaava-alueen itäosassa. Osayleiskaavan päävaluma-alueiden maankäy ö nykyisin ja kaavan toteudu ua. (FCG Oy, 2012) Talman Talman osayleiskaava - Lähtökohdat - Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet 85

Suunni elualueen hulevedet laskevat Sipoonjokeen, joka on Natura-alue a. Mikäli hulevesien hallintatoimenpiteet toteutetaan hulevesiselvityksen ja kaavamääräysten mukaises ja näin pystytään estämään rakenne avilta alueilta virtaavan kiintoaineksen virtaaminen Sipoonjokeen, ei kaavaratkaisun mukaisella rakentamisen pitäisi heikentää Sipoonjoen ekologista laa. Hulevesiselvityksen mukaises- ivis rakennetuilla tai runsaas liikennöidyillä alueilla muodostuvien hulevesien laadulliseen hallintaan on kiinnite ävä erikseen huomiota ja hallintamenetelmät on vali ava tarkemmassa suunni eluvaiheessa siten, e ä myös rii ävä puhdistusvaikutus saavutetaan. Suositeltava ratkaisu on esimerkiksi biopidätysalueiden toteu aminen ennen vesien purkua pääuomiin. Riskitoimintojen alueella, kuten suurilla parkkipaikoilla ja teollisuustonteilla muodostuvat hulevedet tulisi puhdistaa vähintäänkin öljynero milla ennen purkua maastoon. Nygårdin pohjavesialueelle osoitetaan vain vähän uu a rakentamista (18 loma-asuntoa) alueelle, jossa maanpinta on etämyksen mukaan monta metriä korkeammalla kuin pohjaveden pinta. Lisäksi pohjavesialueella (pv-1) rakennukset on määrä y liite äväksi vesihuoltoverkostoon. Golf-toiminta jatkuu kaavaratkaisun mukaises tulevaisuudessakin nykyisin käytössä olevalla alueellaan. Suomen Golfliiton teettämissä tutkimuksissa gol en en typpi- ja fosforivalumien on tode u olevan selkeäs pienempiä kuin maataloudessa. Ollisbäckenin pohjavesialueen runsas rakentaminen saa aa vähentää pohjaveden muodostumista. Rakentamisalueiden enimmäistehokkus sekä hulevesien hallintaan annetut kaavamääräykset turvannevat kuitenkin sen, e ä sade- ja sulamisvesiä imeytyy rii ävä määrä maaperään. Lisäksi myös kaavassa esitetyt ukat pohjavesimääräykset varmistanevat pohjavesien rii ävän määrän ja laadun. Ollisbäckenin pohjavesialueella maalämpöjärjestelmien rakentaminen on mahdollista, mu a luvanvaraista - rakentamisvaiheessa luvan myöntäminen jää rakennuslupaviranomaisen harki avaksi. 7.2.5 Maa- ja metsätalouteen Kaikki nykyiset laajat peltoalueet on mahdollista säilyä viljelyksessä. Näillä alueilla kaavamerkintöinä ovat MA ja MT. Rakentamisen sisään jäävät nykyiset pienet pelto lkut muu uvat pääosin viheralueiksi (VL). Rakentamisen ulkopuolelle jäävät metsäalueet säilyvät metsätalouskäytössä. Metsäalueilla, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY) tai erityistä ulkoilun ohjaamistarve a (MU) metsätalou a kuitenkin rajoi aa MRL 128. 7.2.6 Ilmastotalouteen Kaavatyön yhteydessä on tehty ekotehokkuustarkastelu, jossa on arvioitu kaavaratkaisun vaikutuksia energiatehokkuuden ja päästöjen näkökulmasta. Gaia Oy:n ekotehokkuustarkastelun mukaan osayleiskaavaalueen kokonaishiilijalanjälki muodostuu rakennuskannan, liikenteen ja rakentamisen energiankulutuksesta. Rakentaminen on raja u tarkastelun ulkopuolelle. Tarkastelujakson lopussa vuonna 20 suurin osa kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rakennuskannan energiankulutuksesta. Liikenteen osuus on tällöin noin neljäsosa kokonaispäästöistä. Henkilöautoliikenteen päästöt ovat hallitsevassa asemassa liikenteen päästöjen muodostumisessa koko tarkastelujakson aikana. Luomalla toimivat joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen yhteydet, hyvä peruspalvelutaso sekä rakentamalla energiatehokkaita rakennuksia voidaan parhaiten vaiku aa osayleiskaava-alueen ekotehokkuuteen ja minimoida hiilijalanjälkeä. Rakennusten energiatehokkuuden ja joukkoliikenteen lisäksi alueen ilmastovaikutuksiin voidaan vaikuttaa suosimalla vaihtoehtoisia paikallisia uusiutuvia energiantuotantomuotoja, kuten aurinkoenergiaa. Asuinalueen päästöjen muodostumiseen vaiku avat myös mm. kaukolämmön ja verkkosähkön tuotannon päästöt sekä liikennevälineiden teknologian ja ominaispäästöjen kehi yminen. Talman alueen liikenteen ja rakennuskannan yhteenlasketut päästöt vuosina 2015 20. Kaavaluonnoksen arvioidut vuotuiset kokonaispäästöt on merki y pinotulla kuvaajalla ja niitä vastaavat arvot ovat vasemmalla akselilla. Asukaskohtainen päästökehitys on puolestaan kuva u katkoviivalla ja sitä vastaavat arvot ovat oikealla akselilla. Olemassa olevan rakennuskannan energiankulutuksesta ja alkuperäisten asukkaiden liikkumisesta aiheutuvia päästöjä ei ole sisällyte y kuvaan. (Gaia Consul ng, 2013) 86 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet

7.3 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen 7.3.1 Liikenneturvallisuuteen Kaavaratkaisussa esite y hierarkialtaan selkeä katuverkosto sekä juna- ja autoliikenteen tasoristeyksien poistaminen parantavat alueen liikenneturvallisuu a. Samoin osayleiskaavan mukainen ajoneuvoliikenteen nopeuksien laskeminen kiertolii ymillä ja väl ämällä pitkiä, suoria katulinjauksia edistää alueen liikenneturvallisuu a. Liikenneturvallisuuden kannalta vaarallisimpia elii ymäkoh a on esite y osayleiskaavassa siirre äväksi näkymäalueiltaan parempiin koh in. Varsinaises tarkempi katusuunni elu ja liikenneturvallisuuden parantamistoimet tullaan tekemään kuitenkin vasta asemakaavoitus ja katusuunni eluvaiheissa. Kehäkadun sisälle jäävälle alueelle on mahdollista luoda ajoneuvojen ulkosyö öjärjestelmä, mikä mahdollistaa kevyenliikenteen sujuvat yhteydet eri asuinalueiden välillä. Tiheä kevyen liikenteen verkosto parantaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikenneturvallisuu a. 7.3.2 Ihmisten elinoloihin ja terveyteen, sosiaaliseen ympäristöön Hyvä elinympäristö on tärkeä ihmisen hyvinvoinnille, jota edistävät mm. ympäristön kauneus, turvallisuus, terveellisyys, viihtyisyys, rii ävät sosiaaliset kontak t ja palvelujen saatavuus. Liikenteen ja teollisuuden aiheu amia melu- ja tärinävaikutuksia sekä palvelutarjonnan (kaupalliset ja julkiset palvelut, julkinen liikenne) vaikutuksia on käsitelty kohdassa 7.1 Nykyisten asukkaiden elinympäristö tulee osayleiskaavan toteutumisen myötä muu umaan merki äväs. Osa asukkaista saa aa kokea taajaman ivistymisen ja rakentama omien alueiden vähentymisen nega ivisena vaikka palvelutarjonta uusien asukkaiden myötä koheneekin huoma avas. Monien nykyisten asukkaiden arvostama oma rauha lienee kuitenkin mahdollista tulevaisuudessakin ivistä ydinkeskustaa ympäröivillä pientaloalueilla. tulevaisuudessa huoma avas vähenemään. Osayleiskaava mahdollistaa hyvät joukkoliikenneyhteydet ja peruspalvelut, mikä osaltaan vähentää autoilun tarve a ja päästöjä. Keravan e ja sen viereiset teollisuusalueet mahdollisine päästöineen sijoi uvat kauas asutuksesta. Lämpöenergian vara- ja huippulaitoksena toimiva lämpökeskus tulee sijaitsemaan lähellä asuinalueita. Kun alue on rakentunut, varalämpökeskusta käytetään kuitenkin ainoastaan kovilla pakkasilla. Ainoastaan alkuvuosina lämpökeskus saa aa toimia Talman varsinaisena lämmöntuo ajana. Tällä hetkellä ei ole vielä edossa lämpökeskuksen käy ämä pol oaine. Keskuksen piipun korkeus tullaan kuitenkin mitoi amaan siten, e ä päästöjen ohjearvoja ei tulla ylittämään. 7.4 Vaikutukset eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä Alueen asukasmäärä tulee nousemaan nykyisestä noin 1 300:sta noin 13 300:teen. Koulujen ja muiden lähipalveluiden saatavuus, monipuoliset asuinalueet ja vapaa-ajanpalvelut sekä laajat virkistys- ja ulkoilumaastot houku elevat todennäköises alueelle kaiken ikäisiä muu ajia. Nykyisestä huoma avas parantuva kevyen liikenteen verkosto, mahdollinen henkilöjunaliikenne sekä nykyistä heämpi linja-autoliikenneverkosto parantavat varsinkin auto omien (lapset, vanhukset) mahdollisuu a liikkumiseen. Myös kaavaratkaisun toteutumisen myötä kehi yvät lähi- ja kaupalliset palvelut, parantavat auto omien asuinolosuhteita alueella. 7.3.3 Ympäristön puhtauteen Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisun Ilmanlaatu Uudellamaalla vuonna 2010 mukaan liikenne on merki ävin typenoksidien, hiilimonoksidin ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästölähde Sipoossa. Myös taajamissa, joissa on vilkasta liikenne ä kuten Sipoon Nikkilässä, pitoisuudet voivat nousta korkealle. Mi austen mukaan pitoisuudet ovat kuitenkin jääneet Nikkilässä raja-arvojen alapuolelle. Suunni elualueella Keravan en liikenne on huoma avin päästölähde, Mar nkylän e huoma avas pienempi. Osayleiskaava-alueen rakentamisen myötä autoliikenteen määrä tulee kasvamaan myös asutuksen keskelle jäävällä Mar nkylän ellä sekä muilla alueen kokoojakaduilla mutta ilmeises ei kuitenkaan niin paljon, e ä päästöillä olisi merki ävää vaikutusta, vrt. Nikkilän nyky lanne. Lisäksi autotekniikan kehityksen myötä ajoneuvojen päästöt tulevat Talman Talman osayleiskaava - Lähtökohdat - Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet 87

7.5 Vaikutukset talouteen Talman osayleiskaavassa esite y olevien rakenteiden hyödyntäminen luo taloudellisen pohjan maankäytön kehi ämiselle ja ivistämiselle. Kaavan mahdollistamat uudet asukkaat ja yritykset vahvistavat kuntatalou a ja tukevat alueen taloudellista toimeliaisuu a. Rii ävä asukaspohja luo edellytyksiä uusille palveluille ja kaupalle. Rii ävän tehokas ja ivis kor elirakenne luo pohjan vesihuolto- ym. yhdyskuntateknisten verkostojen rakentamiselle. Talman nykyisen pumppaamon saneeraus tulee maksamaan noin 150 000-200 000 euroa. Kunnalla on suhteellisen hyvin maanomistusta junaradan eteläpuolella. Suurin osa asemakaavoite avista alueista on kuitenkin yksityisten omistuksessa, joten osayleiskaavan toteu aminen edelly ää laajojen maa-alueiden hankintaa kunnan omistukseen. Useiden radan alikulkujen toteu aminen nostaa alueen rakentamiskustannuksia. Kaikissa alikuluissa kuivatus edellyttää hule- ja perusvesipumppaamon asentamista. Kerava-Nikkilä -vyöhykkeen joukkoliikenne- ja maankäy öselvityksessä on arvioitu, e ä henkilöliikenteen käynnistäminen Keravan ja Nikkilän välillä edelly äisi rataan ja asemiin kohdistuvia investointeja noin 12 miljoonaa euroa (arvio vuodelta 2005). Kunnan maanomistus kaava-alueella. Kaavan asukasmäärätavoite on 13 300, joista 1 300 on nykyisiä asukkaita. Laskennallises uusista asukkaista n. 3 300 sijoi uu kunnan omistamille maille. 88 Talman osayleiskaava - Lähtökohdat Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet

7.6 Vaikutukset Keravalle Liikenne-ennusteiden mukaan Talman osayleiskaava-alueen aiheu amasta liikenteestä noin 70 % suuntautuu länteen. Alueen luontevat ajoneuvoliikenteen kulkuyhteydet muun muassa Lahdenmoo ori elle (valta elle 4) ja Lahden elle (mt 1) kulkevat Keravan alueen e- ja katuverkonkau a. Keravan puolella läpikulkevan ajoneuvoliikenteen määrät kasvavat erityises Keravan ellä (mt 148), Mar nkylän e/ Porvoon e yhteydellä sekä Teräs e/ahjon e yhteydellä, jos Teräs ellä säilyy läpiajomahdollisuus Talman alueelle. Keravan ellä Talman alueelle johtavan Kyllästämön en länsipuolella liikennemäärät kasvavat 2035 mennessä Talman uuden maankäytön johdosta noin 4 300 ajoneuvolla vuorokaudessa. Samanaikaises myös Bastuskärrin logis ikkaalueelta länteen Keravan etä suuntautuva liikennemäärä kasvaa liikenne-ennusteen mukaan lähes 7 000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Maan en 148 liikennekuormitus kasvaa ennuste lanteessa yli 23 000 ajoneuvoon vuorokaudessa, joka edelly äävarautumista en parantamiseen nelikaistaiseksi Kyllästämön en lii ymästä länteen Lahden en (mt 1) ja Lahden moo ori en lii ymään. Mar nkylän en länsipäässä liikennemäärät kasvavat 2035 mennessä noin 3 500 ajoneuvolla vuorokaudessa Talman kehi ämisen vaikutuksena. Porvoon en liikennemäärä kasvaisi ennusteen mukaan noin 9 000 ajoneuvoon vuorokaudessa. Liikennemäärät eivät uhkaa Mar nkylän en liikenteen sujuvuu a, ja liikenteen rauhoi amisen toimenpitein voidaan ennaltaehkäistä läpikulkuliikenteen vaikutuksia liikenneturvallisuuteen ja liikenteen melu- ja muihin hai oihin. Jos Teräs ellä on läpiajomahdollisuus Keravan Ahjon alueelle, kulkisi sen kau a Talman liikenne ä noin 4 0 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenteestä pääosa, lähes 2 000 ajoneuvoa/vrk, suuntautuisi Rata etä maan en 148 lii ymään. Rata en liikenne-ennuste on noin 6 500 ajoneuvoa, joka ei vielä aiheu aisi kadulla pahoja sujuvuusongelmia, mu a alueen asukkaat kokevat näin suuren läpikulkuliikenteen lisäyksen luonnollises merki ävänä häiriönä asumisviihtyvyydelle sekä turvallisuusriskinä. Jos Teräs ellä on läpiajokielto, kasvaa liikennekuormitus erityises Mar- nkylän e/porvoon e yhteydellä, Kyllästämön ellä sekä maan ellä 148 Kyllästämön eltä länteen. Talman asukasmäärän kasvu lisää myös joukkoliikenteen kysyntää ja ennen henkilöjunaliikenteen käynnistymistä Kerava-Nikkilä -rataosuudella myös liityntäpysäköinnin kysyntä Keravan asemilla kasvaa hieman. Talman alueelta lähtevän liityntäpysäköin paikkakysynnän lisäys on Keravalla arviolta muutamien kymmenien paikkojen verran, mu a käytännössä jo nyky lanteessa täysimääräises käytössä olevien liityntäpysäköin paikkojen käytön ennustaminen on hankalas arvioitavissa. Kun henkilöliikenne Kerava-Nikkilä -osuudella alkaa, siirtyy liityntäpysäköinnin kysyntä valtaosin Keravalta takaisin Talman asemalle. Nykyisin Keravan asemalla on noin 420 liityntäpysäköin paikkaa autoille ja niiden käyttäjistä on 7 % sipoolaisia. Kerava Talma ski Talman Talman osayleiskaava - Lähtökohdat - Osayleiskaavaehdotus ja tavoi eet 89