TU-91.1001 KERTAUSTA ja vanhoja tenttikysymyksiä 1. välikoetta varten Tenttialue: luentojen 1-5 kalvojen käsittelemät aiheauleet, www-harjoitukset Taloustieteen käsitteitä Kysyntä-tarjonta-analyysi Kuluttajan valintateoria Tuotannontekijämarkkinat Yrityksen käyttäytyminen eri kilpailutilanteissa 1
KYSYNTÄKÄYRÄ, D* P Kysyntäkäyrä kuvaa kuluttajien maksuhalukkuutta eli sitä, kuinka monta kappaletta tuotetta ollaan valmiita ostamaan tietyllä hinnalla. D *Vastaavasti voimme määritellä tarjontakäyrän. Q 2
KYSYNTÄKÄYRÄ, D* P Kysyntä vs. kysytty määrä Kysynnän muutos P 1 D Q 1 D D *Vastaavasti voimme määritellä tarjontakäyrän. Q 3
On olemassa vain yksi hinta, jolla kysytty määrä = tarjottu määrä P E* = markkinatasapaino S P*. E* D Q* Q 4
MARKKINATASAPAINON MUUTTUMINEN Mikä saa markkinatasapainon muuttumaan? Muutos kysynnässä tai muutos tarjonnassa Kysyntä muuttuu, jos kuluttajien tulot muuttuvat preferenssit muuttuvat substituutti- tai komplementtihyödykkeen hinnat muuttuvat hintaodotukset muuttuvat potentiaalisten asiakkaiden määrä muuttuu 5
Mikä saa markkinatasapainon muuttumaan? jatkoa Tarjonta muuttuu, jos tuotannontekijähinnat muuttuvat teknologia muuttuu Hintaodotuksissa tapahtuu muutos muiden tuotteiden hinnat muuttuvat myyjien määrä muuttuu jokin muu ulkoinen tekijä muuttuu 6
Keskeisimmät joustot Kysynnän hintajousto q p p q Kysynnän tulojousto < 0: hinnan nousu laskee aina kysyttyä määrää q Y Y q ቊ> 0 normaalihyödykkeille < 0 inferiorisille hyödykkeille Kysynnän ristijousto q p 2 p 2 q ቊ> 0 substituuteille < 0 komplementeille Tarjonnan hintajousto q p p q Δq q avg = Δp p avg lim Δp 0 Δq q avg p avg Δp = Δq Δp p avg q avg Δq Δp p avg q avg = q p p q Esim. hintajousto: pistejouston kaavan saa johdettua kun otetaan kysytyn määrän suhteellinen muutos verrattuna hinnan suhteelliseen muutokseen > 0: hinnan nousu kasvattaa aina tarjottua määrää 7 Muiden tekijöiden pysyessä muuttumattomina aka ceteris paribus!
Esimerkkikysymys 1: Alla olevan Kauppalehdessä julkaistun uutisen inspiroimana vastaa seuraavalla sivulla oleviin kysymyksiin. PTT: Ruoan hinta laskee tänä vuonna Leena Laakso 02.10.2014 Ruoan hinta laskee tänä vuonna kilpailun kiristymisen vuoksi, sanoo Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos (PTT). EU:n sisämarkkinakilpailu on laskenut erityisesti tuontituotteiden hintoja, mikä puolestaan on alentanut kotimaisten tuotteiden hintoja. Maitotuotteiden hintojen nousu katkeaa tänä vuonna, ensi vuonnakin odotetaan laskua. Maitotuotteita, erityisesti juustoja, ostetaan paljon, mutta Venäjän pakotteiden aiheuttama markkinahäiriö lisää halpojen tuontituotteiden tarjontaa. Kuluttajat ostavat nyt kalliiden tuotteiden sijaan halvempia Elintarviketeollisuuden ahdinkoa lisäävät ostovoiman heikko kehitys kotimaassa, kiristyvä kilpailu Euroopan sisämarkkinoilla sekä Venäjän elintarvikkeille asettamat tuontikiellot, PTT sanoo tiedotteessaan. Elintarviketeollisuuden on yhä vaikeampi löytää kannattavia vientimarkkinoita ja vientihinnat ovat aiempia vuosia matalammat. Kotimaan markkinoille sen sijaan virtaa edullisia tuontituotteita, etenkin liha- ja maitotuotteita, jotka lisäävät hintakilpailua ja pitävät hintakehityksen olemattomana. 8
a) Venäjän pakotteiden seurauksena Suomeen tuodaan mm. halpoja juustoja. Artikkelin mukaan myös suomalaisten juustojen hinnan odotetaan laskevan vielä ensi vuonna. Mallinna kysyntä-tarjonta-analyysiä käyttäen (piirrä analyysisi tueksi sopiva kaavio), miksi näin voi käydä. Selosta myös mitkä tekijät vaikuttavat hinnan laskupaineisiin. b) Oletetaan kotimaisen juuston kysyntäkäyrän olevan funktio sen omasta hinnasta p J, tuotteen R hinnasta p R ja kuluttajan tuloista Y seuraavasti Q J = 3-2p J + 1p R + 3Y. Mitä voidaan sanoa tuotteiden J ja R välisestä suhteesta? Onko juusto normaali hyödyke? Miksi? 9
Viitteellinen mallivastaus kysymykseen 1. a) Kotimaisten juustojen tarjonta kasvaa: 1. alun perin Venäjälle tarkoitettuja suomalaisia juustoja myydäänkin nyt kotimaassa P p 0 Suomalaisten juustojen markkinat S 0 S 1 (2. Odotukset hinnanlaskun jatkumisesta saattavat lisätä tarjontaa) Kotimaisten juustojen kysyntä heikkenee: 1. Tuontijuustot ovat kotimaisten juustojen substituutteja. Niiden hinnan lasku (tai kulutuksen kasvu) siis vähentää kotimaisten juustojen kysyntää 10 p 1 2. Kysyntää laskee myös heikko tulokehitys. (3. Odotukset hinnanlaskun jatkumisesta saattavat heikentää kysyntää) D 1 D 0 Q
11 b) Tarkastellaan funktion Q J = 3-2p J + 1p R + 3Y muuttujien etumerkkejä. Y:n etumerkki on positiivinen eli juusto normaali hyödyke = kun tulot nousevat kysyntä kasvaa. Tuotteen R etumerkki on positiivinen ja siis R:n hinnan lasku vähentää juuston kysyntää eli kyseessä substituuttihyödyke.
Esimerkkikysymys 2: Mitkä seuraavista väittämistä ovat tosia (T) ja mitkä epätosia (E): a) Kysynnän lain mukaan tarjonta aina sopeutuu kysyntään. b) Täydellisen kilpailun vallitessa yrityksen ei kannata mainostaa. c) Monopoli tuottaa aina täydellistä kilpailua tehottomammin d) Tuotantomahdollisuuksien käyrällä siirtymä pisteestä B pisteeseen A on Pareto-parannus e) Kysynnän ollessa joustavaa, hinnan lasku lisää myyntituloja (TR) B C A 12
Vastaus kysymykseen 2. a) E Kysynnän laki sanoo, että sitä suurempi on kysytty määrä, mitä matalampi hinta ja päinvastoin. b) T Täydellisessä kilpailussa homogeeniset tuotteet ja kuluttajalla täydellinen informaatio. c) E Luonnollinen monopoli (AC pitkään laskeva) tuottaa tehokkaammin kuin kilpailu. d) T Koska siirtymän jälkeen tuotetaan enemmän yhtä hyödykettä, mutta saman verran toista, on mahdollista parantaa joidenkin asemaa yhteiskunnassa heikentämättä muiden asemaa e) T Kysynnän ollessa joustavaa, hinnan lasku lisää kysyttyä määrää suhteellisesti enemmän, aiheuttaen myyntitulojen kasvun 13
MARKKINATASAPAINO ERI KILPAILUMUODOISSA Yritys maksimoi aina voittonsa tai minimoi tappionsa, kun MR = MC Täydellisen kilpailun yritys kohtaa täysin joustavan kysyntäkäyrän p = D = MR ja AC:n minimi Monopolistisessa kilpailussa p = AC(q p ), mutta ei AC:n minimi Monopolissa p voi olla > AC(q p ) myös pitkällä aikavälillä (riippuu monopoliaseman vahvuudesta) 14
Yrityksen tasapainotila eri kilpailumuodoissa p e MC Täydellinen kilpailu AC D=AR=MR=p P m Ylisuuri voitto mahdollinen Q. MC p e.. MC AC D MR Q Monopolistinen kilpailu AC P e = AC, mutta > AC min Yritys maksimoi aina voittonsa/min tappionsa, kun MR = MC MR D=AR 15 Q e Monopoli
Pohditaanpa! Miksi täydellisen kilpailun yritys kohtaa täysin joustavan kysyntäkäyrän? Miksi sille MR = MC on sama kuin p = MC? Miksi monopolin ja monopolistisessa kilpailutilanteessa olevan yrityksen rajatulokäyrä MR on laskeva? Miksi täydellisessä kilpailussa pitkän aikavälin tasapainossa p = AC:n minimi mutta monopolistisessa kilpailussa ei? 16
Pohditaanpa! Miksi täydellisen kilpailun yritys kohtaa täysin joustavan kysyntäkäyrän? Yritykset myyvät homogeenista tuotetta täysin informoiduille kuluttajille: tuotteet kuluttajille täydellisiä substituutteja Yksi yritys täyttää vain marginaalisen osan koko markkinoiden kysynnästä Jos p korkeampi kuin markkinahinta, menettää yritys kaikki asiakkaansa. Jos matalampi, menettää yritys tuloja, sillä markkinahinnallakin saisi kaiken myydyksi! Miksi sille MR = MC on sama kuin p = MC? Koska p = MR TR = pq MR = TR q = p Eli kun jokainen tuote myydään hinnalla p on rajatulokin p. 17
Pohditaanpa! Miksi monopolin ja monopolistisessa kilpailutilanteessa olevan yrityksen rajatulokäyrä MR on laskeva? Koska tällä kertaa eri yritysten tuotteet eivät ole täydellisiä substituutteja toisilleen, vaan monopolistisessa kilpailussa tuotteet ovat differoituja toisistaan ja monopolin tapauksessa taas lähimmät substituutit löytyvät toiselta toimialalta. Niinpä yritykset eivät ole hinnan ottajia vaan voivat hinnoitella tuotteensa haluamallaan tavalla: muita yrityksiä korkeampi hinta ei pelota kaikkia asiakkaita pois ja matalampi hinta puolestaan houkuttelee enemmän asiakkaita Yritys kohtaa laskevan kysyntäkäyrän ja näin ollen myös laskevan rajatulokäyrän 18 Huom. Matemaattisesti laskeva kysyntäkäyrä ei riitä takaamaan laskevaa MR-käyrää, mutta tämän kurssin puitteissa (esim. lineaarinen kysyntä) perustelu riittää
Pohditaanpa! Miksi monopolin ja monopolistisessa kilpailutilanteessa olevan yrityksen rajatulokäyrä MR on laskeva? Oletetaan laskeva, lineaarinen kysyntäkäyrä p = a bq Tällöin kokonaistulot ovat TR = pq = a bq q = aq bq 2 Ja rajatulot puolestaan MR = TR q = a 2bq MR-käyrä on laskeva suora, jonka vakiotermi on sama kuin kysyntäkäyrällä, mutta kulmakerroin kaksinkertainen 19
Pohditaanpa! Miksi täydellisessä kilpailussa pitkän aikavälin tasapainossa p = AC:n minimi mutta monopolistisessa kilpailussa ei? MC AC P 1 > AC eli syntyy ylisuuria voittoja: uusia yrityksiä tulee markkinoille ja hinta laskee p 1 p p 0 D 1 =AR 1 =MR 1 =p 1 D=AR=MR=p D 0 =AR 0 =MR 0 =p 0 Tasapaino kun D sivuaa AC:tä, mikä tapahtuu AC:n minimissä Täydellinen kilpailu 20 Q P 0 < AC eli syntyy tappioita: yrityksiä poistuu markkinoilta ja hinta nousee
Pohditaanpa! Miksi täydellisessä kilpailussa pitkän aikavälin tasapainossa p = AC:n minimi mutta monopolistisessa kilpailussa ei?. MC AC Hinta AC:n yläpuolella eli syntyy ylisuuria voittoja: yrityksiä tulee markkinoille ja yksittäisen yrityksen kohtaama kysyntä laskee Monopolistinen kilpailu D 1 D D 0 Q 21 Hinta kattaa kustannukset: ei tarvetta poistua markkinoilta eikä toisaalta kannustimia uusille yrityksillä tulla markkinoille. Koska kysyntäkäyrä on laskeva, sivuaa se AC:ta muualla kuin minimissä! Hinta ei riitä kattamaan kustannuksia: yrityksiä poistuu markkinoilta ja yksittäisen yrityksen kohtaama kysyntä kasvaa
Esimerkkikysymys 3: Olkoon monopoliyrityksen kohtaama kysyntäkäyrä muotoa p q = 450 0.25q. Monopoliyrityksen kustannusfunktio on TC q = 30 + 0.5q 2. Kuinka suuri on monopolin maksimivoitto? Monopolin voitto Π q voidaan esittää q:n funktiona kokonaistulojen TR q ja kokonaismenojen TC q erotuksena. Kun tätä optimoidaan asettamalla voittofunktion derivaatta nollaksi, saadaan päätöksentekosääntö MR = MC Π q = TR q TC(q) dπ q dtr q dtc q = dq dq dq MR q = MC(q) = MR q MC q = 0 22
Tehtävän voittofunktio on Π q = TR q TC q = p q q TC q Π q = 450q 0.25q 2 30 + 0.5q 2 Π q = 0.75q 2 + 450q 30 Optimoidaan dπ q dq = 1.5q + 450 = 0 q = 300; p = 450 0.25 q = 375 Yleisesti ottaen, ei ole huono ajatus varmistaa, että derivaatan nollakohdalla löydetään lokaali maksimi (eikä minimi), ja että kulmapisteratkaisu q = 0 ei ole parempi Voittofunktion arvo maksimissa on siis Π 300 = 67470 23
Tehtävän ratkaisemiseksi on näppärää muistaa, että lineaarisen kysynnän rajatulokäyrän vakiotermi on sama kuin kysyntäkäyrällä, mutta sen kulmakerroin on kaksinkertainen Tällöin MR = MC säännöllä saadaan suoraan 450 0.5q = q 24
Ollila: Kännykän- ja verkontekijät vähenevät TUKHOLMA. Sekä matkapuhelimien että matkapuhelinverkkojen valmistajia katoaa markkinoilta, uskoo Nokian pääjohtaja Jorma Ollila. "Uskon, että (matkapuhelimia valmistava) teollisuus tulee käymään läpi suunnattoman muutoksen. Tässä teollisuudessa on yhä liian monta toimijaa", Ollila sanoi Svenska Dagbladetin haastattelussa perjantaina. Ollilan mukaan uudet matkapuhelimet ovat niin monimutkaisia laitteita, että tutkimukseen ja kehittelyyn on pantava yhä enemmän rahaa. "Tämä tarkoittaa, että valmistajien kiinteät kulut kasvavat. Se johtaa aivan ilmeisesti toimijoiden vähenemiseen." Esimerkkikysymys 4 Viitaten ohessa olevaan Ollilan antamaan lausuntoon (julkaistu Helsingin Sanomissa 2.11.2002) pohdi kännyköiden- ja verkonvalmistajien kustannusten rakennetta ja kustannuskäyrien muotoa: piirrä alla olevaan koordinaatistoon tällä teollisuuden alalla toimivan yrityksen tyypilliset, kuvitteelliset kiinteät kustannukset, keskimääräiset kustannukset ja rajakustannukset. Anna perustelut päätelmillesi. 25
Vastaus kysymykseen 4. Tällä toimialalla erittäin korkeat kiinteät kustannukset (FC) ja siis keskimääräiset kiinteät kustannukset (AFC) laskevat jyrkästi. Rajakustannuksista (MC) ei ole tarkkaa tietoa, mutta koska Ollila ennakoi yritysten vähenevän, rajakustannukset eivät ainakaan nouse jyrkästi kovin nopeasti. Niinpä ACkäyrän voidaan olettaa laskevan pitkään (luonnollinen oligopoli) Cost AC MC FC Q 26
Esimerkkikysymys 5: Piirrä kuluttajan indifferenssikäyrästö hyödykkeille x ja y. a) Merkitse kuvioosi optimaalisen kulutuksen piste, kun kuluttajan tulot ja hyödykkeiden hintasuhde tunnetaan. b) Miten optimaalinen kulutuksen piste muuttuu, jos hyödykkeen x hinta laskee (piirrä muutos kuvioon)? c) Mikä on tulo- ja mikä puolestaan substituutiovaikutus? 27
Vastaus kysymykseen 5. 6 Y a) Optimaalisen kulutuksen piste aluksi: Piirretään budjettisuora, joka tangeeraa indifferenssikäyrää I 0. Kuluttaja saavuttaa tällöin korkeimman hyödyn tason budjettisuoran määräämillä tuloillaan. 5 4 3 2 1 a) b) I 0 I 1 I 2 b) Optimaalisen kulutuksen piste sen jälkeen kun tuotteen X hinta on laskenut: Koska Y:n hinta pysyy samana, leikkaa uusi budjettisuora Y-akselin samassa pisteessä. X:ää voidaan samalla rahalla kuitenkin ostaa nyt enemmän, eli budjetti suora kiertyy vastapäivään. Uusi optimipiste saavutetaan kun budjettisuora tangeeraa indifferenssikäyrää I 1. 2 4 6 8 10 12 X Entä c), tulo- ja substituutiovaikutukset? 28
Vastaus kysymykseen 5. Y 6 5 4 3 2 1 b) a) c) Tulo- ja substituutiovaikutuksissa halutaan erottaa toisistaan se, että hyödykkeiden suhteellisten hintojen muutokset muuttavat kannustimia kuluttaa näiden hyödykkeiden välillä siitä, että hintojen muutokset muuttavat kuluttaja valintamahdollisuuksia: toisen tuotteen halpenemisen johdosta on varaa ostaa enemmän molempia hyödykkeitä! (kunhan X:ää ostetaan jonkin verran) I 0 I 1 I 2 Jos uuden hintasuhteen määräämä budjettisuora pakotetaan tangeeraamaan vanhaa indifferenssikäyrää, saadaan selville, kuinka paljon tuotetta Y vaihdettaisiin tuotteeseen X hyödyn pysyessä vakiona: siirtymä a) c) on substituutiovaikutus. 2 4 6 8 10 12 X Kun budjettisuoran annetaan vapaasti asettua tulojen määräämälle tasolle, saadaan tulovaikutus c) b). Hyöty muutuu 29
Kuluttajan valintateoriasta Kuluttajan valintateorian taustalla kuluttajan hyödyn optimointi budjettisuoran asettaman rajoitteen puitteissa Esim. kuluttaja saa hyötyä hyödykkeistä x ja y Tällöin kuluttajan kokema hyöty voidaan esittää funktiona U = U(x, y) Indifferenssikäyrät ovat U:n tasa-arvokäyriä eli U x, y = vakio Hyödykkeiden hinnat p x ja p y sekä käytettävissä olevat tulot m puolestaan määräävät kaikki ne x:n ja y:n lineaarikombinaatiot, jotka kuluttajalla on juuri ja juuri varaa ostaa. Tämä on kuluttajan budjettisuora p x x + p y y = m y = m p y p x p y x 30
Kuluttajan valintateoriasta Kuluttajan optimaalinen valinta on siten rajoitettu optimointitehtävä max x,y U(x, y) s. t. p x x + p y y m Ongelman ratkaisuksi saadaan optimaalisuusehto ( ) p x p y = ( ) MU x MU y eli MRT = MRS Graafisesti tämä vastaa indifferenssikäyrän ja budjettisuoran tangeerauspistettä 31
Kuluttajan valintateoriasta Mitä optimiehto tarkoittaa? Hyödykkeiden välinen hintasuhde kertoo, miten kuluttaja pystyy vaihtamaan hyödykkeitä keskenään: jos esim. p y = 2p x, niin luopumalla yhdestä yksiköstä y:tä, kuluttajan on mahdollista ostaa kaksi yksikköä x:ää Rajahyötyjen suhde kertoo, kuinka paljon lisähyötyä yhden hyödykkeen lisäkulutuksesta saadaan verrattuna toisen hyödykkeen lisäkulutukseen : jos esim. MU y = 2MU x niin y:n kulutuksen lisääminen tuottaa kaksin verroin hyötyä x:n kulutuksen lisäämiseen verrattuna tarvitaan kaksi yksikköä x:ää korvaamaan yksi yksikkö y:tä 32
Kuluttajan valintateoriasta Mitä optimiehto tarkoittaa? Jos nyt esimerkin mukaisesti p y p x = MU y MU x = 2 Luopumalla yhdestä y:stä kuluttajan on nyt mahdollista ostaa kaksi yksikköä x:ää ja nämä puolestaan tuottavat täsmälleen saman verran hyötyä kuin mitä y:n luopumisesta menetettiin. Eli hyöty pysyy vakiona: ei ole tarvetta muuttaa hyödykkeiden kulutusta, ollaan tasapainossa Jos hintasuhde olisi eri kuin rajahyötyjen suhde, hyötyä olisi mahdollista lisätä muuttamalla kulutuskoria!!! 33
Tuotannontekijämarkkinat: työvoiman kysyntä- ja tarjonta kilpailullisilla markkinoilla Tuotannontekijöiden tasapainomäärä ja hinta määräytyvät kysynnän ja tarjonnan mukaan Yrityksen kysyntä tuotannontekijöille riippuu niiden rajatuotoksen arvoista (marginal value product of labor/capital) Esim. palkka w = MVPL (= kuinka paljon lisämyyntituloja yritys saa yhden uuden työntekijän lisäpanoksesta) Tämä nähdään vaikkapa muodostamalla yrityksen voitonmaksimointiongelma (ei taida olla käyty luennoilla) 34
Työvoiman kysyntä- ja tarjonta kilpailullisilla markkinoilla Voittofunktio q:n suhteen on Π q = pq TC(q) Jos nyt muistetaan, että hyödyke tuotetaan viimekädessä tuotannontekijöillä (esim. työvoima L ja pääoma K; niiden hinnat ovat w ja r), voidaan funktio kirjoittaa muotoon Π L, K = p q L, K wl rk 35
Työvoiman kysyntä- ja tarjonta kilpailullisilla markkinoilla Asettamalla osittaisderivaatta työvoiman suhteen nollaksi Π L, K = p L = 0 MPVL = w q L, K L w = p MPL w = MPVL w Aggregoimalla yksittäiset yritykset saadaan toimialan työvoiman kysyntä 36
Työvoiman kysyntä- ja tarjonta kilpailullisilla markkinoilla Työvoiman tarjonta (yksilötasolla) puolestaan riippuu palkasta ja sen aiheuttamista tulo- ja substituutiovaikutuksista Kuluttaja saa hyötyä vapaa-ajasta l (leisure) ja kulutuksesta c (consumption) U = U(c, l) Korkeampi palkka tarkoittaa, että 1. Vapaa-aika kallistuu (=substituutiovaikutus): kuluttajan kannattaa vaihtaa vapaa-aikaa työntekoon, koska vapaa-aika täytyy ostaa suuremmalla määrällä kulutushyödykkeitä 2. Jokaisella työnmäärällä on varaa ostaa enemmän sekä vapaaaikaa että kulutushyödykkeitä (=tulovaikutus): kuluttajan kannattaa lisätä vapaa-aikaa eli vähentää työn tarjontaa 37
Työvoiman kysyntä- ja tarjonta kilpailullisilla markkinoilla Yksilötasolla ei siis ole varmaa, nouseeko työntarjontakäyrä aina palkan suhteen, vai kääntyykö se jossain vaiheessa taaksepäin Makrotasolla (kansantalous, toimiala) yksilölliset erot tasoittuvat ja työntarjonta on ainakin melko pitkällä aikavälillä nouseva Nousevan tarjontakäyrän ja laskevan kysyntäkäyrän leikkaus määrittää tasapainopalkan ja työllisyyden Tasapaino muuttuu jos kysyntä tai tarjonta muuttuu 38
Esimerkkikysymys 6: Julkisen sektorin puuttuminen markkinoiden toimintaan vääristää usein markkinoita. Havainnollista diagrammin avulla, miten verotus saattaa saada aikaiseksi niin kutsutun tehokkuustappion. Miksi tehokkuustappio syntyy? Verotus muuttaa markkinatasapainoa Kuluttajat saavat vähemmän hyödykettä/palvelua korkeammalla hinnalla Tuottajat allokoivat resursseja tehottomaan toimintaan 39
6. Myyntiveron vaikutus kuluttajan ylijäämään: syntyy hyvinvointitappio eli tehokkuustappio p A Miksi tarjonta siirtyy vasemmalle, ylös myyntiveron johdosta? D E 0 * S 1 S 0 Alue A tulee kuluttajien taakaksi. Alue B tulee tuottajien maksettavaksi. Alue C on hyvinvointitappio. B C Verorasituksen kohtaanto riippuu kysynnän ja tarjonnan joustoista. Q 40