KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE : MALLIVASTAUKSET

Transkriptio

1 KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE : MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla määräytyvä tuotannon määrä on yhteiskunnan näkökulmasta liian suuri, esimerkiksi negatiivisten ulkoisvaikutusten takia (saastuttaminen), voidaan tuottajille määrätä vero joka nostaa tuotannon rajakustannuksia ja näin ollen vähentää sen tasoa kohti yhteiskunnan kannalta oikeaa tasoa. Tällaisia veroja kutsutaan igou -veroiksi [s. 114]. (3p) (b) Työn rajatuottavuus: Olkoon F (L, K, M) yrityksen tuotantofunktio, missä L on työn määrä, K on pääoman määrä ja M on välituotteiden määrä. Työn rajatuottavuudella tarkoitetaan sitä kuinka paljon tuotanto muuttuu ( ), kun panosta muutetaan yhden yksikön verran ( L 1) [s.69]. (3p) (c) Fisher -efekti: Fisher -efektillä tarkoitetaan sitä että nimellinen korkokanta määräytyy reaalisen korkokannan ja inflaatiovauhdin summana. Tätä yhtäsuuruutta voidaan kutsua efektiksi koska se on seuraus rahan neutraalisuudesta [s. 19]. (3p) (d) Seigniorage: Valtiolla on kolme tapaa rahoittaa menonsa: Verotulojen hankkiminen, velanotto sekä rahan painaminen. Sellaista tuloa jonka valtio hankkii rahaa painamalla kutsutaa rahoitustuloksi ja siitä käytetään myös nimeä seigniorage [s. 181]. (3p) (e) Yksikkötyökustannukset: Työvoimakustannukset wl, missä wpalkka ja Ltyömäärä, ovat yksi keskeinen toimialan ja kansantalouden kustannusja hintakilpailukykyyn vaikuttava tekijä. Yksikkötyökustannukset ovat sen yksinkertainen mittari. Ne saadaan jakamalla työvoimakustannukset tuotan- 1

2 non määrällä, eli yksikkötyökustannukset wl w L [s. 89] (3p) () palkkataso työn keskimääräinen tuottavuus. (a) Kokonaiskysynnän erät: Ykotimainen tuotanto (BKT) ja Mtavaroiden ja palvelujen tuonti; Kokonaistarjonnan erät: Cyksityinen kulutus, Gjulkinen kulutus, Ipääoman bruttomuodostus (yksityinen, julkinen ja varastojen muutos) sekä Xtavaroiden ja palvelujen vienti [s ]. (3p) Esimerkki taseesta: Mrd. Euroa BKT markkinahintaan Tavaroiden ja palvelujen tuonti Kokonaistarjonta Yksityinen kulutus Julkinen kulutus Kiinteän pääoman bruttomuod. Varastojen muutos Tavaroiden ja palvelujen vienti Kokonaiskysyntä Jotta kyseessä voisi olla tase tulee yhtälön Y+MC+G+I+X, eli kokonaistarjontakokonaiskysyntä, olla voimassa [s. 14]. (p) (b) Vaihtotaseen yli- tai alijäämällä tarkoitetaan viennin ja tuonnin erotus X-M (ylijäämäinen jos X >M), joka on sama asia kuin kotimaisen säästämisen S (Y-C-G) ja pääoman bruttomuodostuksen I erotus S-I [s. 14]. (3p) Koska Y00, C90, G60 ja I40, saadaan X-MS-IY-C-G-I Vaihtotase on siis 10 Mrd. euroa ylijäämäinen. (p) (c) Merkitään X 013 tuotanto vuonna 013, X 014 tuotanto vuonna 014, X 01 tuotanto vuonna 01, g 014 X 014 X 013 X 013 tuotannon kasvu vuonna

3 014 ja g 01 X 01 X 014 X 014 tuotannon kasvu vuonna 01. Tällöin X 01 (1 + g 01 )(1 + g 014 )X 013. (3p) Kun g ja g , saadaan X 01 ( )( )X X 013. Toisin sanottuna, tuotanto on 7.1 prosenttia suurempi vuonna 01. (p) [s ] (3) kysynnän hintajousto kysytyn määrän suhteellinen muutos hyödykkeen hinnan suhteellinen muutos, missä kysytyn määrän muutos, (referenssi)määrä, hinnan suhteellinen muutos ja (referenssi)hinta. (3p) Kysynnän hintajouston arvo vaihtelee sen mukaan mikä valitaan referenssihinnaksi - hinta ennen muutosta 0, hinta muutoksen jälkeen 1 vai hintojen keskiarvo 0+ 1 (muitakin mahdollisuuksia on toki olemassa, tarkoituksena on vain muistaa ettei määritelmä ole sellaisenaan yksikäsitteinen). (p) [s. 7-9] Kysynnän hintajousto annetuissa erikoistapauksissa: Tapaus 1: Nyt 0 1 euro, euro 1 euro 1000 kpl, 1 10 euroa ja 1 0 kpl. Koska kysynnän hintajousto lasketaan alkutilanteessa on 0 referenssihinta. (p) Sijoittamalla kysynnän hintajouston kaavaan saadaan (3p) Tapaus : Hinnan minimihavainto on 0 0, jolloin kysyntä 0 10, ja hinna maksimihavainot on 1 10, jolloin kysyntä 1 0 (ks. alla oleva 3

4 kuva). Tarkoituksena on laskea kysynnän hintajousto keskipistemenetelmällä. (p) Koska 0+10 ja 10+0, saadaan [s. 9] (3p) (0,10) (10,0) (4) Kohtien (a) ja (b) analysointi perustuu alla esitettyyn kuvaan (täydet pisteet voi kuitenkin saada ilman kuvaa, kunhan perustelu on oikein). Tässä D F on öljyn kysyntäkäyrä Suomassa, D W on öljyn kysyntäkäyrä koko maailmassa (myös Suomi), S W on öljyn tarjontakayrä koko maailmassa (S F 0, koska suomessa ei tuoteta öljyä) ja p W on öljyn maailmanmarkkinahinta. (a) Öljyn tarjonta Suomen markkinoille on joustavampaa: Koska öljyn hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla, ei hinta Suomessa voi poiketa tästä. Jos hinta Suomessa olisi < p W, niin tällöin öljyä ei tarjottaisi Suomeen laisinkaan, ja jos hinta Suomessa olisi > p W, niin tällöin kaikki öljy tarjottaisiin Suomen markkinoille. Tästä syystä öljyn tarjonta Suomen markkinoille (joka on jossakin mielessä äärettömän joustavaa) on joustavampaa kuin sen tarjonta maailmanmarkkinoille. (p) 4

5 p w D F S W D W (b) Öljyn kysyntä on joustavampaa Suomen markkinoilla: Tämä nähdään kun jouston kaava kirjoitetaan muodossa. Koska kaikkien maiden kysyntäkäyrien kulmakertoimet ovat samat, on termi sama sekä Suomen markkinoilla että maailmanmarkkinoilla. Koska öljyn kysyntä on valtavasti suurempi maailmanmarkkinoilla kuin Suomen markkinoilla, nähdään termiä tarkastelemalla että kysynnän hintajouston täytyy olla suurempi Suomen markkinoilla. (p) (c) Tilanne on havainnollistettu alla olevassa kuvassa (3p)

6 Koska kysyntä on täysin joustamatonta (ei riipu hinnasta), markkinatasapainon mukainen määrä kaksinkertaistuu. Algebrallisesti: Alkuperäisessä tilanteessa kysyntäkäyrä (100) ja tarjontakäyrä () leikkaavat kohdassa (,)(100,100), joka on siis markkinatasapaino. Kysynnän kaksinkertaistuttua (00) leikkavat käyrät kohdassa (,)(00,00), joten uudessa tasapainossa määrä on kaksinkertaistunut. (p) 6