Seuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti

Transkriptio

1 Osa 7: Markkinat, tehokkuus ja hyvinvointi (Mankiw & Taylor, Ch 7, Pohjolan mukaan) Opimme edellä, että markkinat ovat tasapainossa silloin, kun hinta on sellainen, että kysyntä = tarjonta tällä hinnalla jokainen kuluttaja kuluttaa sellaisen määrän tuotetta, jolla hänen tarpeiden tyydytyksensä (eli hyötynsä) maksimoituu tämä näkyy siten, että hän valitsee sellaisen määrän tuotetta, jolla hänen maksuhalukkuutensa vastaa markkinahintaa tällä hinnalla jokainen tuottaja (eli yritys) tuottaa sellaisen määrän tuotetta, jolla voitto maksimoituu yritys valitsee tuotannon tason siten, että rajakustannus vastaa markkinahintaa Seuraavaksi kysymme, onko tällainen markkinatasapaino yhteiskunnan kannalta hyvä vai huono eli toimivatko markkinat hyvin vai huonosti 1. Miten toimisin, jos olisin hyväntahtoinen diktaattori? Oletetaan, että olen hyväntahtoinen (eli vain yhteiskunnan parasta ajatteleva) diktaattori, joka saa määrätä, kuinka paljon tuotetaan ja kulutetaan Oletetaan ensin, että kansantaloudessa on vain yksi kuluttaja ja yksi yritys kuluttaja kuluttaa, yritys valmistaa kuluttajan hyötyfunktio on U(x) ja yrityksen kustannusfunktio on C(x) Yhteiskunnan nettohyvinvointi on silloin W(x) = U(x) C(x) se maksimoituu pisteessä x*, jossa MU(x*) = MC(x*) eli sillä tuotannon ja kulutuksen määrällä, jolla kuluttajan rajahyöty = yrityksen rajakustannus jos tiedän U:n ja C:n, määrään yrityksen tuottamaan x* ja kuluttajan kuluttamaan x* 1

2 Kuviona: U(x), C(x) kulmakerroin = MU(x) = du(x)/dx U(x) C(x) W(x) = U(x)- C(x) kulmakerroin = MC(x) = dc(x)/dx Optimaalinen valinta x*: MU(x*) = MC(x*) x Entä jos kuluttajia on kaksi, A ja B? pitää ensin miettiä, mikä silloin on yhteiskunnan hyvinvointi oletetaan tässä, että se saadaan laskemalla A:n ja B:n hyvinvoinnit yhteen Yhteiskunnan nettohyvinvointi W = U A (x A ) + U B (x B ) C(x A +x B ) maksimoituu kun määrään kokonaistuotannon x = x A + x B ja jaan sen kuluttajille siten, että MU A (x A ) = MU B (x B ) = MC(x A +x B ) tuotanto jaetaan kuluttajille siten, että rajahyödyt ovat yhtä suuria tuotannon taso valitaan siten, että rajakustannus = rajahyöty 2

3 Entä jos yrityksiäkin on kaksi, 1 ja 2? Yhteiskunnan nettohyvinvoinniksi tulee W = U A (x A ) + U B (x B ) C 1 (q 1 ) C 2 (q 2 ) jossa q 1 = yrityksen 1 tuotos ja q 2 = yrityksen 2 tuotos. Optimiehdoksi tulee (ei johdeta tässä): MU A (x A ) = MU B (x B ) = MC 1 (q 1 ) = MC 2 (q 2 ) x A + x B = q 1 + q 2 tuotanto jaetaan kuluttajille siten, että rajahyödyt ovat yhtä suuret ja yrityksille siten että rajakustannukset ovat yhtä suuret Diktaattorin käytännön ongelma: miten saa selville hyödyt U ja kustannukset C Suomessa on 2,5 milj. kotitaloutta ja 32 yritystä kysyttäessä ihmiset eivät kerro preferenssejään totuudenmukaisesti jos hyötyvät tiedon salaamisesta Mikä neuvoksi? Taloustieteen neuvo: luo markkinat et tarvitse tietoa hyödyistä etkä kustannuksista kuten aiemmin opittiin, kuluttajat valitsevat määrät siten että jokaisella kotitaloudelle rajahyöty = hinta eli MU(x) = P... ja tuottajat valitsevat tuotantonsa siten, että jokaisella yrityksellä rajakustannus = hinta eli MC(q) = P hinta määräytyy siten, että kokonaiskysyntä vastaa tarjontaa: x = q lopputuloksena kulutus ja tuotanto määräytyvät siten että MU = MC eli yhteiskunnan nettohyöty W = U C maksimoituu! 3

4 Yhden hyödykkeen tapaus kuviona: U(x), C(x) U(x) kulmakerroin = MU(x) = P C(x) W(x) = U(x)-C(x) U(x)-Px Px Px-C(x) Optimaalinen valinta x*: MU(x*) = P = MC(x*) kulmakerroin = MC(x) = P x Opiskelemme seuraavaksi nämä asiat tarkemmin Näemme, että markkinoilla yhteiskunnan hyvinvointi maksimoituu, kun hyvinvointia mitataan kuluttajan ylijäämän ja tuottajan ylijäämän summalla Edellä esitetyssä yhden kuluttajan ja yhden yrityksen tapauksessa kuluttajan ylijäämä = U(x) Px... ja tuottajan ylijäämä = Px C(x) Yhteiskunnan hyvinvointi = kuluttajan ylijäämä + tuottajan ylijäämä = U(x) Px + Px C(x) = U(x) C(x) 4

5 2. Kuluttajan ylijäämä (consumer surplus) Yksittäisen kuluttajan kysyntäkäyrä mittaa kyseisen kuluttajan maksuhalukkuutta tuotteesta (eli rajahyötyä) ja tuotteen hinta kuvaa sen ostamisesta kuluttajalle koituvia menoja yksittäisen kuluttajan ylijäämä yhdeltä ostetulta yksiköltä = maksuhalukkuus miinus hinta, jonka maksaa huom: maksuhalukkuus voi olla suurempi kuin hinta esimerkiksi ensimmäiseltä yksiköltä esimerkiksi ensimmäinen tuoppi olutta Kuluttajat eroavat toisistaan maksuhalukkuuden suhteen seuraavan sivun esimerkki Mankiw n ja Taylorin kirjasta (s ) Esimerkki maksuhalukkuudesta (willingness to pay) ja kysyntäkäyrästä Ostaja Maksuhalukkuus Ostajat Määrä > 1 ei ketään John John 1 Paul John, Paul George John, Paul, George Ringo 5 5 kaikki

6 Kysyntäkäyrä 1 Johnin maksuhalukkuus 8 Paulin maksuhalukkuus 7 Georgen maksuhalukkuus 5 Ringon maksuhalukkuus Kysyntä Määrä = 8: - vain John ostaa - hänen kuluttajan ylijäämänsä = 1-8 = 2 koska hän oli halukas maksamaan 1 mutta saa 8 eurolla $ Johnin kuluttajan ylijäämä ( 2) Kysyntä Määrä Copyright 23 Southwestern/Thomson Learning 6

7 = 7 - sekä John että Paul ostavat - Johnin kuluttajan ylijäämä on nyt 1 7 = 3 - Paulin ylijäämä on 8 7 = 1 koska Paul valmis maksamaan 8 - ylijäämä on yhteensä 4 euroa Johnin kuluttajan ylijäämä ( 3) Paulin kuluttajan ylijäämä ( 1) 5 Kuluttajan ylijäämä yhteensä ( 4) Kysyntä Määrä Copyright 23 Southwestern/Thomson Learning Kuviossa 1 tarkastellaan hinnan muutoksen vaikutusta kuluttajan ylijäämään kysyntäkäyrä kuvaa kuluttajien maksuhalukkuutta eli heidän rajahyötyään kysyntäkäyrän alla oleva alue BACQ 1 kuvaa kuluttajien hyötyä U(Q 1 ) kulutuksesta Q 1 tämä perustellaan tarkemmin taloustieteen syventävillä kursseilla kuluttajien menoja P 1 Q 1 mittaa alue BCQ 1 nettohyötyä U(Q 1 ) P 1 Q 1 kuvaava kuluttajan ylijäämä on siten alue ABC kuluttajan ylijäämä on nettohyödyn euromääräinen mitta 7

8 Kuvio 1. Hinnan muutoksen vaikutus kuluttajan ylijäämään A (a) Kuluttajan ylijäämä hinnalla P 1 P 1 Kuluttajan ylijäämä B C kysyntä Q 1 Määrä Copyright 23 Southwestern/Thomson Learning Kuvion 1 (b)-osassa hinta laskee tasolta P 1 tasolle P 2 kuluttajan ylijäämä kasvaa alueen DBCFE verran alue DBCE koituu alkuperäisten kuluttajien hyväksi eli niiden, jotka ostivat tuotetta jo hinnalla P 1 alue ECF koituu uusien kuluttajien hyödyksi eli niiden, jotka ostavat vasta kun hinta putoaa P 2 :een 8

9 Kuvio 1. Hinnan muutoksen vaikutus kuluttajan ylijäämään A (b) Kuluttajan ylijäämä hinnalla P 2 P 1 Alkup. kuluttajan ylijäämä B C Ylijäämä uusille kuluttajille P 2 D Ylijäämän lisäys alkuperäisille kuluttajille E Q 1 F Q 2 Kysyntä Määrä Copyright 23 Southwestern/Thomson Learning 3. Mitä olemme oppineet kuluttajan teoriasta tähän mennessä? 1) Sen, minkä maallikkokin tietää, eli että tuotteen hinnan laskiessa sen kysyntä kasvaa 2) Lisäksi sen, että kysyntäkäyrän avulla voidaan mitata kulutuksesta koituvaa hyvinvointia tätä ei maallikko osaa 3) Tuotteen hinnan lasku lisää kuluttajien hyvinvointia ja sen nousu vähentää hyvinvointia tätä ei maallikko tiedä 9

10 Hyödyn ja kuluttajaylijäämän välinen yhteys: yksi hyödyke Hinnan laskiessa P 1 P 2 kysytty määrä kasvaa x 1 x 2 ja hyöty lisääntyy U 1 U 2. Kuluttajaylijäämän muutos P 1 ABP 2 mittaa tätä hyödyn lisäystä oikeanpuoleisessa kuviossa. U,P U 2 U 1 U P 1 x P 2 x P P1 P 2 A B Kysyntäkäyrä MU x 1 x 2 x x 1 x 2 x Opetus: Teoreettisella hyötyfunktiolla on vain välineellinen arvo. Sitä ei käytännössä tarvita enää sen jälkeen, kun tiedämme, että hyvinvointia voidaan mitata suoraan havaittavissa olevan kysyntäkäyrän avulla. Kaksi hyödykettä Colan hinnan laskiessa kuluttaja pääsee korkeammalle indifferenssikäyrälle, jolloin hyöty nousee: I 1 I 2 vasemmanpuoleisessa kuviossa. Kuluttajaylijäämän muutos (alue 2AB1) mittaa tätä hyödyn lisäystä oikeanpuoleisessa kuviossa. Colan määrä x 1 Colan hinta P 1 Uusi budjettirajoite 75 B 2 A I 2 25 A 1 B Kysyntäkäyrä I 1 Alkuperäinen budjettirajoite Pizzan määrä x Colan määrä x 1 2 Copyright 24 South-Western 1

11 4. Tuottajan ylijäämä (producer surplus) Tarjontakäyrä kuvaa tuotteen valmistuksen rajakustannusta ja tuotteen hinta sitä tuloa, jonka valmistaja saa yhden yksikön myymisestä Tuottajan ylijäämä mittaa sitä hyötyä, jonka myyjä saa markkinoille osallistumisesta Tuottajat eroavat toisistaan rajakustannusten suhteen seuraavan sivun esimerkki Mankiw n ja Taylorin kirjasta (s ) Esimerkki neljän talomaalarin palvelujen kustannuksista ja tarjontakäyrästä Myyjä Kustannus Myyjät Määrä Millie 9 9 kaikki 4 4 Julie Julie, Georgia, Nana Georgia Georgia, Nana Nana Nana 1 < 5 ei ketään

12 Maalauspalvelujen tarjontakäyrä = 6: - vain Nana tarjoaa palveluja - hänen tuottajan ylijäämänsä on 6-5 = 1 Tarjonta Nanan tuottajan ylijäämä ( 1) Maalattujen talojen määrä Copyright 23 Southwestern/Thomson Learning 12

13 = 8: - sekä Nana että Georgia tarjoavat - Nanan tuottajan ylijäämä on 8-5 = 3 ja Georgian 8-6 = 2 => ylijäämä yhteensä on Tuottajan ylijäämä yhteensä ( 5) Tarjonta 6 5 Georgian tuottajan ylijäämä ( 2) Nanan tuottajan ylijäämä ( 3) Maalattujen talojen määrä Copyright 23 Southwestern/Thomson Learning Kuviossa 2 tarkastellaan hinnan nousun vaikutusta tuottajan ylijäämään tarjontakäyrä kuvaa tuottajien rajakustannuksia sen alle jäävä alue kuvaa tuottajien kokonaiskustannuksia tämä perustellaan tulevilla taloustieteen kursseilla kun hinta on P 1 ja myydään määrä Q 1, niin tulot ovat P 1 Q 1 eli alue BCQ 1 kuviossa kustannukset ovat alue ACQ 1 ylijäämä on siten näiden erotus eli alue ABC Kuvion (b)-osassa hinta nousee tasolta P 1 tasolle P 2 tuottajan ylijäämä kasvaa alueen BDEFC verran alue BDEC koituu alkuperäisten tuottajien hyväksi eli niiden hyväksi, jotka olivat markkinoilla jo hinnalla P 1 alue CEF koituu uusien tuottajien hyväksi eli niiden, jotka tulevat markkinoille vasta kun hinta nousee 13

14 Kuvio 2. Hinnan nousun vaikutus tuottajan ylijäämään (a) Tuottajan ylijäämä hinnalla P 1 Tarjonta P 1 B Tuottajan ylijäämä C A Q 1 Määrä Copyright 23 Southwestern/Thomson Learning Kuvio 2. Hinnan nousun vaikutus tuottajan ylijäämään (b) Tuottajan ylijäämä hinnalla P 2 Ylijäämän kasvu alkuperäisille tuottajille Tarjonta P 2 D E F P 1 B Alkuperäinen tuottajan ylijäämä C Ylijäämä uusille tuottajille A Q 1 Q 2 Määrä Copyright 23 Southwestern/Thomson Learning 14

15 5. Markkinoiden tehokkuus Opimme edellä, että jos hyväntahtoinen diktaattori päättäisi tuotannosta ja kulutuksesta siten, että maksimoisi yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin, hän määräisi asiat niin, että kulutuksen rajahyöty = tuotannon rajakustannus Kokonaishyvinvointi = kulutuksesta yhteiskunnalle koituva hyvinvointi miinus tuotantokustannukset Opimme myös, että markkinamekanismi johtaa hajautetun päätöksenteon kautta tilanteeseen, jossa kulutuksen rajahyöty = tuotannon rajakustannus Näemme seuraavaksi, että markkinatalous myös maksimoi yhteiskunnan hyvinvoinnin, kun sitä mitataan kuluttajan ja tuottajan ylijäämien summalla johtaa samaan tulokseen kuin diktaattorin politiikka Markkinat toimivat tässä mielessä tehokkaasti Kuvio 3. Kuluttajan ja tuottajan ylijäämät markkinatasapainossa A D Tarjonta Tasapainohinta Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä E Jos vaihdettu määrä olisi pienempi kuin tasapainomäärä, olisi ylijäämien summa pienempi! Kysyntä B C Tasapainomäärä Määrä Copyright 23 Southwestern/Thomson Learning 15

16 6. Mitä opimme markkinoiden tehokkuudesta? 1) Markkinat allokoivat tuotteiden kulutuksen niille kuluttajille, jotka arvostavat niitä eniten maksuhalukkuudella (eli rajahyödyllä) mitattuna 2) Markkinat allokoivat tuotteiden valmistuksen niille yrityksille, joiden tuotantokustannukset ovat alhaisimmat 3) Markkinoille tuotetaan ja siellä vaihdetaan määrä, joka maksimoi kuluttajien ja tuottajien ylijäämien summalla mitatun yhteiskunnan hyvinvoinnin Kuluttajan ylijäämän rajoitteita hyvinvoinnin mittana: - mitä jos hyödyke (good) onkin haitake (bad), kuten huumeet, tupakka, alkoholi? - kuluttajan ylijäämä on monetaarinen mittari. Sisäänrakennettu oletus on, että lisäeuron arvo on sama kaikille, mikä ei todellisuudessa päde. Kuvio 4. Markkinatasapainon tehokkuus Tarjonta Kustannus myyjille Arvo ostajille Kysyntä Tasapainomäärä Määrä Arvo ostajille on suurempi kuin myyjille. Arvo ostajille on pienempi kuin myyjille. Copyright 23 Southwestern/Thomson Learning 16

17 Markkinoiden tehokkuus käytännössä Markkinat eivät toimi tehokkaasti, jos jokin tekijä estää tasapainon syntymisen esimerkkeinä verotus ja monopolit...tai jos tuotannosta tai kulutuksesta syntyy kustannuksia tai hyötyjä, jotka eivät näy hinnassa ulkoisvaikutukset Markkinat voivat johtaa tulonjaon kannalta epäoikeudenmukaiseen lopputulokseen hyvinvointiteoria (welfare economics) käsittelee tätä asiaa Kertausta ja tulevan ennakointia: Markkinat ovat yleensä hyvä tapa järjestää talouden toiminta Yhteiskunnan rajahyöty = Kuluttajan rajahyöty = Tuotteen hinta = Yrityksen rajakustannus = Yhteiskunnan rajakustannus 17

18 Tehottomuutta syntyy mm. epätäydellisestä kilpailusta... Yhteiskunnan rajahyöty = Kuluttajan rajahyöty = Tuotteen hinta > Yrityksen rajakustannus = Yhteiskunnan rajakustannus... tai ulkoisvaikutuksista kulutuksessa ja/tai tuotannossa Yhteiskunnan rajahyöty Kuluttajan rajahyöty = Tuotteen hinta = Yrityksen rajakustannus Yhteiskunnan rajakustannus 18

19 Julkinen valta voi parantaa markkinoiden toimintaa silloin, kun ne toimivat tehottomasti Henkilön 2 hyvinvointi Tehottomat markkinat Yhteiskunnan (= 1 ja 2) hyvinvointi Monopolit puretaan, ulkoisvaikutukset sisäistetään Henkilön 1 hyvinvointi... tai kun ne johtavat hyvinvoinnin (tulojen) epäoikeudenmukaiseen jakautumiseen Henkilön 2 hyvinvointi A C B Julkisen vallan puuttuminen markkinoiden toimintaan (A B) johtaa tehokkuustappioon (B C) Henkilön 1 hyvinvointi 19