10 Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15)

Transkriptio

1 10 Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15) Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi myyjä, jonka valmistamalle tuotteelle ei ole läheistä substituuttia yritys voi itse asettaa hinnan eli se on price maker Oletus siitä, että yritys pitää hintaa annettuna, ei ole järkevä Mitä tilalle? Oletetaan, että yritys tuntee valmistamansa tuotteen markkinakysyntäkäyrän jos se asettaa hinnan, niin se tietää kuinka paljon menee kaupaksi...tai vaihtoehtoisesti, jos se tarjoaa markkinoille tietyn määrän, niin se tietää minkä hinnan siitä saa 1 1

2 Kuvio 10.1 Kilpailullisilla markkinoilla toimivan ja monopoliyrityksen kohtaamat kysyntäkäyrät (a) Kilpailullisilla markkinoilla toimiva yritys (b) Monopoli Hinta P Hinta P Kysyntä Kysyntä 0 Määrä Q 0 Määrä Q 2 2

3 Monopoleja syntyy siksi, että jostakin syystä kilpailijoiden tulo markkinoille estyy. Syitä on kolmenlaisia: 1) Luonnonvaran omistukseen perustuvat monopolit Esimerkiksi eteläafrikkalainen DeBeers -yhtiö tuotti välillä yli 80 prosenttia koko maailman timanteista OPEC: omistaa perinteisen öljyn varannoista merkittävän osuuden ovat harvinaisia 2) Viranomaisten (eli hallitusten) luomat monopolit Perustuvat esim. patenttien ja tekijänoikeuksien hallintaan 3) Luonnollinen monopoli on tilanne, jossa hyödykettä voi markkinatasapinossa tuottaa vain yksi yritys, koska muuten yritysten kilpailu tekisi tuotannosta aina kannattamatonta. Näin käy esimerkiksi jos tuotannon kiinteät kustannukset ovat suuret, mutta rajakustannukset pienet. 3

4 Kuvio 10.2 Tuotannon mittakaavaedut ja luonnollinen monopoli Kustannukset Esimerkkejä: - vesijohtoverkosto - sähköverkko Keskimääräiset kokonaiskustannukset ATC 0 Määrä Q 4 4

5 10.1 Monopolin tulot Voitto = TR(Q) TC(Q) = PQ TC(Q) Hinta ei ole nyt vakio vaan määräytyy kysyntäkäyrästä P = D(Q) Määrän kasvaessa hinta laskee Kokonaistulot TR = PQ Keskimääräiset tulot AR = TR/Q = PQ/Q = P Rajatulot MR kuvaavat tulojen muutosta, kun määrä Q muuttuu vähän eivät ole vakio vaan vähenevät Q:n kasvaessa Enemmän saa kaupaksi vain alemmalla hinnalla. Siksi monopolilla rajatulo on hintaa pienempi: MR < P Kuten ennenkin, täsmällinen määritelmä on erilainen jatkuvassa ja diskreetissä tapauksessa. 5

6 Monopolin rajatulo jatkuvassa tapauksessa Ajatellaan, että tuotannon määrä Q on jatkuva suure. Mikä tahansa Q:n arvo (ei vain kokonaisluku!) vastaa kokonaistuloa TR(Q)=PQ Rajatulo saadaan nyt derivaattana = = + Intuitio: Q:n pieni lisäys lisää myyntituloa noin määrän P yksikköä kohden, mutta alentaa samalla hintaa (dp/dq<0). Monopolin rajatulo diskreetissä tapauksessa Tulon muutos, kun Q kasvaa yhden yksikön. Oppikirjan taulukoissa rajatulo (marginal revenue) on merkitty vastaavien tuotannon arvojen puoliväliin. Tuotantoa kannattaa kasvattaa niin kauan kuin rajatulo on suurempi kuin rajakustannus. 6

7 Numeerinen esimerkki 6 7

8 Kuvio 10.3 Numeerisen esimerkin kysyntä- ja rajatulokäyrät Hinta ja rajatulo $ Rajatulo MR Kysyntäkäyrä P =D(Q) (eli AR-käyrä) Määrä Copyright 2004 South-Western 7 8

9 Lineaarisen kysyntäkäyrä Kun kysyntäkäyrä on lineaarinen P = a bq, jossa a ja b ovat positiivisia vakioita,...niin kokonaistulot ovat TR = PQ = (a bq)q = aq bq 2,...jolloin rajatulon kuvaaja saadaan derivoimalla: dtr/dq = a 2bQ Rajatulon kuvaaja on suora, joka leikkaa P-akselin samassa pisteessä a kuin kysyntäkäyrä, ja se leikkaa Q- akselin origon ja kysyntäkäyrän leikkauspisteen puolivälissä eli pisteessä a/2b 8 9

10 Kuvio 10.4 Lineaarinen kysyntäkäyrä ja rajatulokäyrä Hinta P, rajatulo MR a MR = a - 2bQ Kysyntäkäyrä P = a - bq a/2b a/b Määrä Q 9 10

11 10.2 Voiton maksimointi Voitto = TR(Q) TC(Q) = PQ TC(Q) Maksimoidaan tuotoksen Q suhteen ja luetaan hinta P kysyntäkäyrältä Optimiehto: MR = MC rajatulo = rajakustannukset perustelu on sama kuin täydellisen kilpailun markkinoilla toimivan yrityksen tapauksessa erona on se, ettei rajatulo ole vakio vaan aleneva 10 11

12 Kuvio 10.5 Monopolin voiton maksimointi Kustannukset ja tulot Monopolihinta B A ATC Voiton maksimoiva tuotos Q MAX saadaan MR- ja MC-käyrien leikkaus-pisteestä A ja monopolihinta luetaan kysyntäkäyrältä pisteestä B MC Kysyntä = P = AR MR 0 Q MAX Määrä Q 11 12

13 Monopolin tapauksessa tuotteen hinta on valmistuksen rajakustannuksia korkeampi: P >MR = MC Täydellisen kilpailun markkinoilla hinta vastaa rajakustannuksia: P = MR = MC Monopolin voitto = TR TC = (AR ATC)Q = (P ATC)Q varjostettu alue DEBC kuviossa 10.6 Monopoli saa aikaan taloudellista voittoa (economic profit) silloin, kun P > ATC täydellisen kilpailun markkinoilla yritysten lukumäärä kasvaisi kunnes hinta putoaisi keskimääräisten kustannusten minimitasolle P = min ATC monopolin hinnoitteluvoima perustuu näin ollen kilpailijoiden markkinoille tulon estymiseen 12 13

14 Kuvio 10.6 Monopolin voitto Kustannukset ja tulot Rajakustannus MC Monopolihinta E B Monopolivoitto Keskimääräiset kokonaiskustannukset ATC Keskim. kustannukset D C Kysyntä P = D(Q) Rajatulo MR 0 Q MAX Määrä Q 13 14

15 10.3 Monopolin aiheuttama hyvinvointitappio Opimme edellä, että täydelliseen kilpailuun verrattuna monopolisoitunut toimiala tuottaa vähemmän ja korkeammalla hinnalla: P > MC Monopolin omistajat voittavat, koska syntyy taloudellista eli puhdasta voittoa tästä syystä kaikki yritykset tavoittelevat tällaista asemaa Kuluttajat kuitenkin kärsivät, koska hinta nousee Yhteiskunta (eli tuottajat ja kuluttajat yhteensä) häviävät, koska vaihdanta vähenee kuluttajat häviävät siten enemmän kuin tuottajat voittavat kuvion 10.7 pieni kolmio 14 15

16 Kuvio 10.7 Monopolin aiheuttama hyvinvointitappio Hinta P Monopolihinta Hyvinvointi- eli tehokkuustappio Rajakustannus MC Tasapaino täydellisen kilpailun markkinoilla: kysyntä = tarjonta eli P = MC Rajatulo MR Kysyntä P = D(Q) 0 Monopolin tuotos Tehokkuuden maksimoiva tuotos Määrä Q 15 16

17 Monopolin aiheuttama hyvinvointi- eli tehokkuustappio on samantapainen kuin verotuksen aiheuttama tappio erona on se, että sen tuotto koituu monopolin omistajille eikä julkiselle vallalle Julkinen valta voi vähentää monopolin aiheuttamia tappioita poistamalla kilpailupolitiikalla markkinoille tulon esteitä Yhdysvaltojen kilpailulainsäädäntö Sherman Antitrust Act on vuodelta 1890 Suomen kilpailunrajoituslaki on vuodelta 1992 Kilpailuvirasto: sääntelemällä monopolin toimintaa esimerkiksi hintoja valvomalla ryhtymällä itse tuottajaksi (luonnollinen monopoli) 16 17

18 10.4 Informaatiohyödykkeiden markkinoista Edellä opimme, että Internetissä leviävät informaatiohyödykkeet ovat ei-kilpailullisia hyödykkeitä, joiden kohdalla poissuljettavuus on vaikea toteuttaa. Seuraavaksi tarkastelemme informaatiohyödykkeiden tuotantoa luonnollisina monopoleina. Uuden informaatiohyödykkeen (elokuvan, äänilevyn, tietokoneohjelman, ) tuottamisesta aiheutuu kiinteä kustannus FC>0. Rajakustannus (informaatiohyödykkeen monistamisen kustannus) c=vakio; kun hyödykkeitä levitetään Internetissä, c 0. Jos muut valmistavat samanlaista tuotetta, heidän tuotteensa ovat piraattikopioita. Jos piraattikopioiden tuottajia on paljon, markkinahinta on c. Ero tavanomaisiin luonnollisiin monopoleihin verrattuna: Kilpailevan valmistajan (piraatin) ei tarvitse maksaa kustannusta FC! 18

19 Informaatiohyödykkeen tuottajan kustannukset: Kokonaiskustannukset: TC(Q)=FC+Qc Keskimääräiset kokonaiskustannukset ATC(Q)=FC/Q+c Rajakustannukset MC=c Kun Q, ATC(Q) c, mutta silti aina pätee, että ATC>c=MC Markkinat eivät siis voi olla kilpailulliset, koska kilpailullisilla markkinoilla pätisi P=MC<ATC Internetissä levitettävien digitaalisten hyödykkeiden tapauksessa: ex post tehokas tuotannon taso on se, jolla hinta = MC. ja Internetin digitaalisilla tuotteilla MC = c = 0, eli niiden pitäisi olla ilmaisia Vrt. kuviot

20 Kuvio 10.8 Digitaalituotteiden kustannusrakenne Kustannukset ATC Esimerkkejä: - tietokoneohjelmat - musiikki - elokuvat - lääkkeet MC = c 0 Määrä Q 19 20

21 Kuvio 10.8 Tekijänoikeuksien vaikutus digitaalituotteiden markkinoilla Kustannukset ja tulot Monopolihinta Ex posthinta Rajakustannus MC = c Rajatulo MR Kysyntä P = D(Q) 0 Monopolituotos Ex post tehokas määrä Määrä Q 21 21

22 Tulkinta: teollisuusyhteiskunta ja tietoyhteiskunta Digitaaliset tuotteet ovat luonteeltaan tiedon kaltaisia Kun ne on kerran keksitty niin ne voidaan jakaa kaikille (lähes) ilmaisiksi Tietoyhteiskunta on runsauden yhteiskunta Kutakin informaatiohyödykettä riittää valmistaa yksi kappale. mutta maatalousyhteiskunta ja teollinen yhteiskunta ovat niukkuuden yhteiskuntia Leipää ja autoja on valmistettava jokaiselle omansa Tekijänoikeuksien tarjoama monopoli nostaa hintaa ja alentaa tuotettua määrää ja luo siten tehokkuustappiota, eikä aina toimi! Kuten edellä todettiin, ongelmaan on ehdotettu markkinoihin perustuvia ja sääntelyyn perustuvia ratkaisuja. 22

23 10.5 Kertaus: Monopoli yhteiskunnallisena ongelmana Täydellisen kilpailun markkinoilla kuluttajat valitsevat määrät siten että jokaisella kotitaloudelle rajahyöty = hinta eli MU(x) = P... ja tuottajat valitsevat tuotantonsa siten, että jokaisella yrityksellä rajakustannus = hinta eli MC(q) = P hinta määräytyy siten, että kokonaiskysyntä vastaa tarjontaa: x = q lopputuloksena kulutus ja tuotanto määräytyvät siten että MU = P = MC eli yhteiskunnan nettohyöty W = U C maksimoituu! Monopolissa on vain yksi tuottaja joka asettaa hinnan rajakustannuksia korkeammaksi: P > MC nyt MU = P > MC, joten yhteiskunnan nettohyöty W = U C ei maksimoidu monopoli tuottaa liian vähän yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta 25 23