Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki

Transkriptio

1 Johdanto Kilpailulliset markkinat Taloustieteen perusteet Matti Sarvimäki Tähän mennessä valinta niukkuuden vallitessa strateginen kanssakäyminen, instituutiot, yritykset hinnat ja määrät kun yrityksellä markkinavoimaa Tänään: yritykset hinnanottajina erot ja samankaltaisuudet hinnanottaja- ja hinnanasettajayritysten tapauksessa erityistapaus: täydellinen kilpailu Seuraavat luennot huomenna: kertaus ensi viikolla: työ- ja rahoitusmarkkinat, markkinavirheet Yritys hinnanottajana Eilen: yritys pystyi valitsemaan tuotteidensa hinnan korkeampi hinta -> vähemmän myyntiä yritys valitsi sekä hinnan että määrän Tänään: yritys on hinnanottaja markkinahintaa korkeampi hinta -> ei lainkaan myyntiä yritys valitsee vain määrän Esimerkki: Kaisa myy perusleipää Kaisalla on 49 identtistä kilpailijaa, jotka myyvät täsmälleen samanlaista leipää 2,35 eurolla kappale jos Kaisa pyytää leivästä 2,36 euroa, hän ei myy yhtäkään leipää Hinta Kaisan päätös P* 2 1 Yrityksen kysyntäkäyrä Rajakustannus Kaisa ei voi vaikuttaa markkinahintaan -> hänen näkökulmastaan kysyntäkäyrä on vaakasuora (markkinahinnalla voi myydä miten paljon tahansa, sentin korkeammalla hinnalla ei mitään) Voitot maksimoituvat kun rajakustannus = hinta (ylimääräisen leivän leipominen maksaisi enemmän kuin mitä siitä saisi, edellisellä leivällä sai vielä voi@oa) Yrityksen tarjontakäyrä = rajakustannuskäyrä Määrä Q, leipää päivässä 1

2 Hinta Kaisan päätös Samavoittokäyrät voitto 200 voitto Markkinahinnan ollessa 2,35, Kaisa päättää leipoa 120 leipää (rajakustannus = markkinahinta). Tällöin hän saa voittoa 80 päivässä. Jos markkinahinta nousee 3,20 euroon, Kaisan kannattaa myydä 163 leipää päivässä. Tällöin hän saa voittoa 200 päivässä. Hinta Kaisan päätös Samavoittokäyrät voitto 80 voitto 200 voitto Jos markkinahinta laskee 1,52 euroon, Kaisa myy 66 leipää päivässä eikä tee lainkaan voittoa -> tätä pienemmällä hinnalla hän tekee tappiota. Jos hän odottaa hinnan jäävän pysyvästi näin matalaksi, hänen kannattaa lopettaa leipomonsa. Jos hintojen lasku on väliaikaista, hän minimoi tappionsa myymällä sen verran leipiä, että viimeisen leivän kohdalla rajakustannus = hinta. P 3 P* 2 Yrityksen kysyntäkäyrä P 3 P* 2 Yrityksen kysyntäkäyrä P min 1 Rajakustannus 1 Rajakustannus Määrä Q, leipää päivässä Määrä Q, leipää päivässä Markkinoiden tarjontakäyrä (supply curve) Kuinka paljon kaikki myyjät yhdessä ovat halukkaita tuottamaan tietyllä hinnalla? oletimme että kaupungissa on 50 identtistä leipuria kaikki tekevät täsmälleen samat päätökset kuin Kaisa edellä jos markkinahinta on 2,35, jokainen leipoo 120 leipää -> markkinoiden tarjonta on 120*50 = 600 leipää 0 2,500 5,000 7,500 10,000 Markkinoiden kysyntäkäyrä Kuinka paljon kaikki kuluttajat yhdessä ovat halukkaita ostamaan tietyllä hinnalla? Kuvaa ostajien maksuhalukkuutta (willingness to pay, WTP) 2

3 Tasapainohinta: tarjonta = kysyntä Tasapainohinta: tarjonta = kysyntä Muut hinnat eivät ole Nashtasapainoja. Jos hinta olisi suurempi kuin P*, jotkut myyjät olisivat halukkaita myymään halvemmalla ja halvemmalla hinnalla löytyisi enemmän ostohalukkaita asiakkaita Kuluttujan Tasapainossa ei nyt tehokkuustappiota <-> on Pareto-tehokas. Miksi? Hyvin samankaltainen kuva kuin eilen mutta jokin on nyt toisin. Mikä? Kilpailullinen tasapaino Muutokset tarjonnassa ja kysynnässä Yritykset hinnanottajia yritys voi lisätä tuotantoaan ilman että joutuu myymään halvempaan hintaan maksuhalukkaammille asiakkaille rajatuotto = hinta <-> tasapainossa ei hyvinvointitappiota <-> kaikki kaupankäynnin hyödyt tulevat käytetyksi Tasapainoallokaatio on Pareto-tehokas jos osapuolet ovat hinnanottajia (ei markkinavoimaa) sopimukset ovat täydellisiä kaupankäynti vaikuttaa vain ostajiin ja myyjiin - palaamme ulkoisvaikutuksiin myöhemmin Jos nämä ehdot eivät täyty, tasapaino ei ole Pareto-tehokas Uusi kysyntäkäyrä Leivän kysyntä kasvaa eli annettuna hinta, ihmiset haluavat ostaa sitä aikaisempaa enemmän Kuvitellaan nyt, että markkinoille tulee nyt uusi juusto, joka sopii äärimmäisen hyvin yhteen perusleivän kanssa. B Uudessa tasapainossa leivän hinta on korkeampi, sitä myydään enemmän ja kaikki kaupungin leipurit tekevät suurempia voittoja 3

4 Muutokset tarjonnassa ja kysynnässä Uusi kysyntäkäyrä Leipureiden aikaisempaa suuremmat voitot houkuttelevat uusia yrittäjiä avaamaan oman leipomonsa B C Uusi tarjontakäyrä Tarjonnnan kasvu laskee hintaa ja lisää määrää Kysyntään ja tarjontaan vaikuttavat muun muassa (ei tyhjentävä lista) Tarjonta alalle tulon esteet teknologinen kehitys panosten hinnat Kysyntä kuluttajien käytettävissä olevat tulot preferenssit, mainonta muiden hyödykkeiden hinnat - substituuttien hinnan lasku vähentää kysyntää - komplementtien hinnan lasku nostaa kysyntää Tuoteverot Leipävero rvonlisävero (alv.) on tärkeä verotulojen lähde Suomessa tuotteen tai palveluksen arvonlisää verottava vero lisätään tuotteen myyntihintaan, tällä hetkellä 24% - ruualla, lääkkeillä, tilatuilla lehdillä, kulttuuripalveluilla alennettu kanta veroprosentti ei riipu tuloista (vrt. tulovero) Tutkitaan 30% leipäveron vaikutuksia esimerkissämme leipurin pitää maksaa jokaisen myydyn leivän hinnasta 30% veroa <-> rajakustannus kasvaa 30% tarjontakäyrä koostuu kunkin yksittäisen leipurin rajakustastannuskäyristä -> vero vaikuttaa tarjontakäyrään 1,85*1,3 = 2,4 1,85 D veron jälkeen 4

5 Verot ja : tehokkuustappio Verot ja : vertailukohta veron jälkeen Kuluttajan Vero Kuluttujan Verotuksen kohtaanto ja tehokkuustappio (tax incidence, deadweight loss of taxation) Vero vaikuttaa sekä kuluttajien että tuottajien än vaikka leipurit tilittivät tässä esimerkissä veron valtiolle, hyvinvointivaikutuksia oli myös asiakkaille - asiakkaat maksoivat osan verosta korkeampana hintana verotuksen kohtaanto riippuu tuottajien ja kuluttajien joustoista Verot aiheuttavat tehokkuustappioita tehokkuustappio on pienempi joustamattomille tuotteille - kulutettu määrä ei reagoi voimakkaasti hintoihin (seuraava dia) käyttämällä verotulot viisaasti, kokonaishyvinvointi voi silti kasvaa - palaamme tähän puoleen ensi viikolla Kysynnän hintajouston merkitys Kuluttujan Vero Palataan ensin takaisin aikaisempaan diaamme. Miten tehokkuustappio ja veron kohdentuminen muuttuisivat jos kysyntäkäyrä olisi joustamattomampi? 5

6 Kysynnän hintajouston vaikutus verotuksen tehokkuustappioon Kuluttajan ä ei ole tähän nyt kuvattu kysyntäkäyrän äärimmäisyydestä johtuen (saavuttaa nollan myydyn tuotteen määrän jossain hyvin korkealla) Vero Hinnan muutos vaikuttaa nyt vähemmän myytyyn määrän (verrattuna edelliseen diaan), minkä johdosta verotulot ja tuottajan ovat suurempia ja tehokkuustappio pienempi. Täydellisen kilpailun markkinat (perfectly competitive market) Markkinat ovat täydellisesti kilpailut, jos eri myyjien tuotteet/palvelut ovat homogeenisia; ostajia ja myyjiä on hyvin suuri määrä; ostajat ja myyjät tekevät päätöksiä riippumattomasti; informaatio on täydellistä; ei alalle tulon esteitä, ulkoisvaikutuksia tai transaktiokuluja; omistusoikeudet on määritelty hyvin Jos nämä ehdot täyttyvät, seurauksena on kaikki kaupankäynti tapahtuu yhdellä hinnalla yhden hinnan laki (Law of one price) tällä hinnalla markkinat ovat tasapainossa (kysyntä = tarjonta) ostajat ja myyjät ovat kaikki hinnanottajia kaikki mahdolliset vaihdannan hyödyt toteutuvat Onko tämä hyvä malli? Yhteenveto Vaikeaa löytää markkinoita, joilla kilpailu olisi täydellistä homogeenisetkin tuoteet voidaan liittää differoituihin tuotteisiin esim. asuntolainan saaminen vaatii tyypillisesti käyttötilin ym. pitämistä samassa pankissa -> asiakaspalvelu, nettipankkisovellutukset ym. eroavat kilpailijalta ostamiseen voi liittyä muita kustannuksia esim. toiseen kauppaan matkustamiseen ja hintojen vertailuun kuluva aika Monet markkinat voivat kuitenkin olla tarpeeksi lähellä täydellisen kilpailun tilannetta, jotta tämä malli on hyödyllinen useiden monimutkaisten asioiden analyysi on yksinkertaista (ja siten valaisevaa!) tarkoituksellisesti yksinkertaisessa mallissa taloustieteilijän haaste: milloin ollaan tarpeeksi lähellä? Malli hinnanottajayrityksistä kilpailullinen tasapaino: kysyntä = tarjonta voitonmaksimointi: rajakustannus = markkinahinta erityistapauksena täydellinen kilpailu Hyödyllinen malli kun esim. haluamme tutkia miten markkinoiden tasapaino muuttuu tarjonnan tai kysynnän jostain syystä muuttuessa miten arvonlisävero vaikuttaa kuluttajien ja tuottajien än Ensi viikolla työmarkkinat, rahoitusmarkkinat, markkinavirheet 6