Kysyntä ja tarjonta kilpailullisilla markkinoilla

Transkriptio

1 Kysyntä ja tarjonta kilpailullisilla markkinoilla Kysyntäkäyrä on hinnan ja kysytyn määrän välinen relaatio tietyllä aikavälillä, tietyillä muiden tekijöiden tasoilla - tulot - muiden tuotteiden hinnat ja piirteet - preferenssit - väestö Aggregointi: yksittäisten toimijoiden kysyntä markkinakysyntä - kysyntä v kysytty määrä - hintadifferointi vaatii tarkempaa dataa - aikavälin pituuden merkitys 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

2 Yksinkertaisin diskreetti esimerkki Professorin yhden päivän kysyntäkäyrä kahville lähimmässä kahvilassa Hinta Kuppia on choke price : alin hinta, jolla kysyntä nolla Kysynnän laki: Alempi hinta suurempi määrä Laskeva rajahyöty 2 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

3 P Individual demand for cups of coffee Yksilön kysyntäkäyrä, kupillista kahvia Q 3 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

4 Hinta P = P Individual Yksilön kysyntäkäyrä, demandkupillista for cups kahvia of coffee Revenue Menot = 3* 1.50 = Mitkä tekijät voisivat siirtää kysyntäkäyrää ja mihin suuntaan? Q 4 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

5 Merjan kysyntä, kupillista kahvia Matin kysyntä, kupillista kahvia Matin ja Merjan kokonaiskysyntä, kupillista kahvia Diskreettien kysyntäkäyrien aggregointi 5 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

6 Aggregointi Markkinakysyntä on toimijoiden kysyntäkäyrien summa Yksinkertaisin erikoistapaus: N identtistä kysyntäkäyrää Qi D (P) Markkinakysyntä on Q D (P) = N Qi D (P) N potentiaalista asiakasta, joilla yksikkökysyntä ja reservaatiohinta jakaumasta, jonka kertymäfunktio on F(P) Q D (P) = N F(P). - Kysynnän aggregoinnin kardinaalivirhe - Rajoitettu data ja realististen hintojen alue Lineaarinen kysyntäkäyrä usein hyvä paikallinen approksimaatio Q = α β P Log-lineaarinen kysyntäkäyrä usein empiirisesti parempi log Q = ϕ ε log P 6 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

7 Esimerkki: opiskelijat ja muut Opiskelijat: Q1 D (P) = 10 2P => choke price = Muut: Q2 D (P) = 14 P => choke price = Markkinakysyntä P > 14, Q D (P) = 5 P 14, Q D (P) = 0 P <5, Q D (P) = Käänteinen kysyntäkäyrä: 7 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

8 Esimerkki: opiskelijat ja muut Opiskelijat: Q1 D (P) = 10 2P => choke price = 5 Muut: Q2 D (P) = 14 P => choke price = 14 Markkinakysyntä P > 14, Q D (P) = 0 5 P 14, Q D (P) = 14 P 0 P <5, Q D (P) = Q1 D (P) + Q2 D (P) = 24 3P Käänteinen kysyntäkäyrä: 0 Q 9, Q D = 14 P P D = 14 Q 9 Q 24, Q D = 24 3P P D = 8 (1/3)Q 8 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

9 Tarjonta Tarjotun määrän ja hinnan välinen relaatio tiettynä ajanjaksona, muiden tekijöiden ollessa paikallaan - muiden tuotteiden ja panosten hinnat - teknologia Täydellisen kilpailun vallitessa - yritykset eivät ota huomioon oman tarjontansa vaikutusta markkinahintaan - eri yritysten tarjoamat tuotteet ovat kuluttajien mielestä yhtä hyviä Tarjontakäyrä on järkevä käsite vain kilpailullisilla markkinoilla Miksi tarjontakäyrä on nouseva? 9 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

10 Tarjottu määrä sopeutuu - yritysten markkinoilletulo ja -lähtö - yritykset laajentavat ja supistavat tuotantoa - yritykset sopeuttavat käytettyjen panosten määrää Käänteinen kysyntä analoginen käänteiseen tarjontaan Q S (P): Kuinka monta yksikköä tarjotaan hintaan P? P S (Q): Millä hinnalla tarjonta olisi tasan Q yksikköä? Aggregoinnin kardinaalivirhe pätee myös tarjontakäyriin Esimerkkejä muutoksista, jotka siirtävät kahvipapujen tarjontakäyrää? Pitkä v lyhyt aikaväli 10 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

11 Markkinatasapaino - taloustieteen kuuluisin käppyrä Markkinatasapainossa hinta sopeutuu siten että kysytty ja tarjottu määrä ovat yhtä suuria Hinnan sopeutuminen = markkinamekanismi Marshallin sakset Markkinatasapainon selvittäminen tarkoittaa sekä tasapainohinnan että tasapainomäärän selvittämistä Markkinahinnan muutoksista voidaan tehdä päätelmiä kysynnän ja tarjonnan muutoksista Kokonaismenot = kokonaistulot = P Q 11 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

12 Harjoituskysymys: Kysyntä Q D (P) = 100 4P, Tarjonta Q S (P) = 6P 20. Mikä on markkinatasapaino? 12 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

13 Harjoituskysymys: Kysyntä Q D (P) = 100 4P, Tarjonta Q S (P) = 6P 20. Mikä on markkinatasapaino? Vastaus. Tasapainossa Q D (P) = Q S (P) 100 4P = 6P = 10P P* = 120/10 = 12 Q* = Q S (P*) = = 52 ( = Q D (P*) ) Tasapainon voi ratkaista yhtä hyvin käänteisten kysyntä- ja tarjontakäyrien kautta, P D (Q) = P S (Q) 13 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

14 Markkinan määritelmä - hyödyke - alue tai asiakasryhmä Markkina on analyysin mahdollistava abstraktio, se määrittelee käsittelyn kohteena olevan ilmiön rajat Esimerkkejä markkinoista - Kahvipapujen maailmanmarkkinat - Green coffee beans produced in Brazil, variety coffea arabica type six or better, to be delivered in the city of Sao Paolo - Espresso Kampin kauppakeskuksessa 14 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

15 Muutokset markkinatasapainossa Markkinatasapaino on määritelty ceteris paribus eli kaikkien muiden tekijöiden (hintojen, tulojen, teknologian, makujen) ollessa paikallaan Kun kysyntä tai tarjonta muuttuu niin tasapaino (P*,Q*) siirtyy Esimerkki. Alkutilanne Q D (P) = 800 4P, Q S (P) = 5P 50 P D (Q) = 200 Q/4, P S (Q) = 10 + Q/5 tasapaino: Q D (P) = Q S (P) P* = 94.4, Q*= Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

16 P D 100 P * 50 S Q * Q P D (Q) = 200 Q/4, P S (Q) = 10 + Q/5 16 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

17 Negatiivinen tarjontashokki: Q S2 (P) = 5P 100 P S2 (Q) = 20 + Q/5 Kysyntä Q D (P) = 800 4P ei muutu Uusi tasapaino: Q D (P) = Q S2 (P) P2* = 100, Q2*= 400 P D 100 P 2 * 50 S Q 2 * Q 17 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

18 Positiivinen kysyntäshokki: Q D2 (P) = P P D2 (Q) = 250 Q/4 Tarjonta Q S (P) = 10 + Q/5 ei muutu Uusi tasapaino: Q D2 (P) = Q S (P) P3* = 116.7, Q3*= P D P 3 * 50 S Q 3 * Q Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

19 Kysyntä- ja tarjontashokit: yhteenveto Kysyntäshokki siirtää P* and Q* samaan suuntaan Tarjontashokki siirtää P* and Q* vastakkaisiin suuntiin Älä sekoita näitä - Muutos kysynnässä hinnanmuutoksista johtuva muutos kysytyssä määrässä - Hintashokki ei ole hyödyllinen käsite markkinoiden ymmärtämisessä. Kysy mikä aiheutti muutoksen markkinahinnassa. Austan Goolsbeen kirjoitus öljyn hinnan vaikutuksesta autoilun määrään USA:ssa, lyhyellä ja pitkällä aikavälillä: 19 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

20 Sähkön lyhyen aikavälin kysyntä- ja tarjontakäyrä Suomessa (NordPool) 20 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

21 [ Kuvat: James Corbishley ] 21 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

22 Selluloosan kustannuskäyrä Suomessa (pro gradu 1982) [ Kuva: Mikko Mustonen] 22 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

23 Substituutit ja komplementit Intuitiivinen määritelmä: Substituutit ovat vaihtoehtoja kulutuksessa (kahvi ja tee) Komplementteja kulutetaan yhdessä (kahvi ja sokeri) Määritelmä: Jos X:n hinnannousu aiheuttaa nousun (laskun) Y:n kysynnässä, niin X ja Y ovat substituutteja (komplementteja) Ääritapaukset: täydelliset substituutit, täydelliset komplementit 23 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

24 Jousto (elasticity) Jouston määritelmä: määrän ja hinnan suhteellisten muutosten suhde Kysynnän jousto on tunnusluku joka kuvaa - Kuinka herkästi kysytty määrä reagoi muutoksiin hinnassa? - Kuinka tuotto (=hinta määrä) reagoi muutoksiin hinnassa? Jousto on skalaari eli mittayksiköistä vapaa (unit-free) tunnusluku 24 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

25 Diskreetti määritelmä (approksimaatio) Vanha määrä = Q1 Uusi määrä = Q2 Q2 Q1 dq Vanha hinta = P1 Uusi hinta = P2 P2 P1 dp Kysynnän hintajousto dq/(q dp/(p 1 1 Esimerkki. Q2) P ) 2 eli Q1 Q2 (Q2 - Q 1) ( ) 100% 2 P1 P2 (P2 - P 1)/( ) 100% 2 Q1 = 120, P1 = 7.61 dq = 20, dp = /( ) Q2 = 140, P2 = 6.04 => ε = 1.57 /( ) = Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

26 Tarkka määritelmä: ε = (dq/q) / (dp/p) => dq/q = (dp/p) ε (Muutos määrässä %) = (Muutos hinnassa%) (Kysynnän hintajousto) Tuoton ja jouston nyrkkisääntö Tuotto on hinta kertaa määrä: R = P Q Jos hinta nousee niin määrä laskee. Miten käy tuoton? (dr/r) = (dp/p) (1+ ε) (Muutos tuotossa %) = (1 + hintajousto) (Muutos hinnassa %) 26 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

27 Esimerkki: Jousto 0.75 Hinnanmuutos +2%. Tuottoennuste? Määrän muutos %= - 1.5% Tuoton muutos noin (1-0.75) 2% = + 0.5%. Approksimaatiot tarkimmillaan kun prosenttimuutokset pieniä Kun kysyntä on joustavaa (joustamatonta) niin hinnannousu johtaa tuoton laskuun (kasvuun) Muita joustoja mm kysynnän tulojousto, tarjonnan hintajousto, kysynnän ristijousto (cross elasticity of demand) 27 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

28 Tuoton ja jouston nyrkkisääntökaavan johtaminen Differentioi R = P Q ja jaa R:llä (dr/r) = [(dp) Q + P (dq)]/r = = [(dp) Q/PQ + P (dq)/pq ] = [dp/p + dq/q] = [dp/p + (dp/p) ε] jossa dq/q ratkaistiin jouston määritelmästä = (dp/p)(1+ ε) 28 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

29 Joustojen terminologiaa joustava ε > 1 määrä reagoi enemmän kuin samassa suhteessa hinnannousu vähentää tuottoa joustamaton ε < 1 määrä reagoi vähemmän kuin samassa suhteessa hinnannousu nostaa tuottoa yksikköjoustava ε = 1 määrä reagoi samassa suhteessa hintaan hinnannousu ei vaikuta tuottoon x joustavampi kuin y εx > εy x reagoi enemmän muutoksiin kuin y 29 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

30 Jouston tarkka määritelmä eli pistejousto (point elasticity) ( P ) ( Q(P)/ P) Q(P)/P Jousto riippuu kysyntäkäyrän kohdasta Esimerkki: P(Q) = 100 2Q Q(P) = P Q(P)/ P = 0.5 ε(p) = 0.5/(50/P 0.5) ε(q) = 0.5/(50/(100 2Q) 0.5) Huom: jousto ei ole sama asia kuin kysyntäkäyrän kulmakerroin 30 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

31 Eräitä kysynnän hintajoustoja (USA:n data) Jäätelö Lentomatkat, huvi Lentomatkat, liike Aamiaismurot Koiranruoka Lyhyen ja pitkän aikavälin joustot - tapojen sopeutuminen - teknologian sopeutuminen - substituuttien ja komplementtien markkinoiden sopeutuminen Pitkän aikavälin joustot yleensä suurempia kuin lyhyen aikavälin 31 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

32 Shokit ja joustot Tarjontashokin vaikutukset riippuvat kysynnän joustavuudesta: Mitä joustavampi kysyntä, sitä pienempi on vaikutus hintaan ja sitä suurempi on vaikutus määrään Kysyntäshokin vaikutukset riippuvat tarjonnan joustavuudesta: Mitä joustavampi tarjonta, sitä pienempi on vaikutus hintaan ja sitä suurempi määrään Lyhyen ja pitkän aikavälin joustot ja markkinoiden yli- ja alireagointi 32 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

33 Elasticity of demand and supply shocks Illustration: The same supply shock hits two markets with different demands P P S S P * P* S D P * P* S D Q * Q* Q Q * Q* Q Relatively elastic demand Q* responds a lot, P* not Relatively inelastic demand P* responds a lot, Q* not 33 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

34 Short and long run effects of supply shocks P P S S P1* P* S P1* P2* P* S DLR DSR DSR Q1* Q* Q Q2* Q1* Q* Q Short run (SR) effect Long run (LR) demand more elastic P* responds less, Q* more, than in SR 34 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

35 Effects of a negative supply shock over time P P1* P2* P* Time time of shock 35 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

36 Effects of a negative supply shock over time Q Q* Q1* Q2* Time time of shock 36 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

37 Tärkeimmät ymmärrettävät 1. Kaikki komponentit taloustieteen kuuluisimmasta kuvasta 2. Kysynnän ja sen käänteisfunktion välinen suhde, sama tarjonnalle 3. Markkinatasapainon löytäminen annettuna kysyntä ja tarjonta 4. Kysyntä- ja tarjontakäyrien aggregointi 5. Kysynnän, tarjonnan ja hinnanmuutosten yhteys 6. Kysyntä- ja tarjontashokkien vaikutus markkinatasapainoon Mitä voidaan päätellä markkinatasapainon muutoksesta? Toistaiseksi käsitellään vain tavanomaisen yksityishyödykkeen kysyntää Aiheeseen palataan verkosto- sekä julkishyödykkeiden yhteydessä 37 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

38 Nikkeli ja Talvivaara/Terrafame (hinta : 11,530 $/tn) [ Glencore raportti 2013] 38 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto