Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Transkriptio

1 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään hinta, joka ratkaisee yhtälön D(P) = S(P) * Jos D(P) > S(P) ----> nosta hintaa * Jos D(P) < S(P) ----> laske hintaa Esim. Ratkaise tasapainohinta, kun D(P) = a - bp ja S(P) = c + dp P = (a-c) / (d+b)

2 4.2. Pareto-tehokkuustehokkuus Voidaanko joidenkin kuluttajien asemaa parantaa huonontamatta toisten asemaa. * Jos ei ----> talous on Pareto-tehokas * Jos voidaan ----> Pareto-parannukset ovat mahdollisia Voidaanko hintasäätelyn olosuhteissa tehdä Pareto-parannuksia? Esim. hintojen säätely: vuokrasäätely, palkkajäykkyydet määrien säätely: koulutusmäärien säätely, apteekkien määrä, postipalvelut, monopoli Aina kun jokin eturyhmä vaatii hintojen tai määrien säätelyä: 1. Analysoi kuka hyötyy / kärsii säätelystä 2. Tarkkaile kuinka eturyhmä selittää oman hyötynsä koko yhteiskunnan hyötynä (saa usein nauraa!!!)

3 4.3. Vaihdanta Aikaisemmin tarkasteltiin vain yhden hyödykkeen tasapainohintaa. Seuraavaksi tarkastellaan tasapainoa kahden hyödykkeen avulla Edgeworthin laatikko - henkilöt A ja B - hyödykkeet 1 ja 2 kysytyt varannot (X) = alkuvarannot (W) X + X = W + W A B A B hyödyke 1 X + X = W + W A B A B hyödyke 2 Hyödykkeitä vaihdetaan kunnes MRSA = MRSB (id-käyrien kk sama)

4 Kaupan lopputuloksena kuluttajien indifferenssikäyrät sivuavat toisiaan. ----> Kumpikin korkeimmalla mahdollisella indifferenssikäyrällä. ----> Toisen hyvinvointia ei voida parantaa huonontamatta toisen. Yhdistetään kaikki pisteet, jossa indifferenssikäyrät sivuavat toisiaan -----> sopimuskäyrä (contract curve) (kuvio 28.2) Sopimuskäyrä esittää boxin kaikki Paretotehokkaat pisteet (oli alkuvarannot mitkä tahansa) Alkuvarantojen jako -----> yhteiskunnan oikeudenmukaisuus.

5 Maxmin-periaate * Rawlsin maxmin-periaate: yhteiskunnan hyvinvointi määritellään huonoosaisimpien hyödyn tason avulla. ----> Kaikkien muutosten ----> Kaikkien muutosten hyväksyttävyyttä tarkastellaan sen suhteen edistävätkö ne huono-osaisten asemaa vai ei. Muutoksia ei siis tarkastella kokonaisuuden kannalta, vaan huonommassa asemassa olevan näkökulmasta (vrt. pareto-tehokkuus).

6 Hinnat Hintojen oltava sellaiset, että hyödykkeen kysyntä = tarjonta * Jos jotain hyödykettä kysytään enemmän kuin sitä tarjotaan, hinnan pitää nousta. Kuviossa hyödykkeen 2 hinnan pitää nousta * Jos taas hyödykkeen tarjonta suurempi kuin kysyntä, hinnan pitää laskea Kuviossa hyödykkeen 1 hinnan pitää laskea

7 Hyvinvointiteoreemat 1. hyvinvointiteoreema: kilpailutasapaino on pareto-tehokas Tällöin oletetaan: - ei ulkoisvaikutuksia - kuluttajat käyttäytyvät kilpailullisesti Määritellään mekanismi, jolla päästään Pareto-tehokkaaseen tulemaan.

8 2. hyvinvointiteoreema: jos preferenssit ovat konvekseja, mikä tahansa Paretotehokas allokaatio voidaan saavuttaa kilpailullisten markkinoiden avulla. Kuvio : Pareto-tehokas allokaatio, joka ei ole markkinatasapaino. Mikä tahansa pareto-tehokas allokaatio voidaan saavuttaa kilpailullisten markkinoiden avulla > Tehokkuus ja tulonjako voidaan erottaa toisistaan > Hintoja ei kannata manipuloida tietyn tulonjaon saavuttamiseksi > Jos tuloja halutaan jakaa uudelleen, niin jaetaan tuloja uudelleen eikä manipuloida hintoja.

9 Pohdi 1) Kumpi on parempi (a vai b) uudistus yhteiskunnassa a) Toimenpiteen a seurauksena kaikki köyhtyvät, mutta varakkaat köyhtyvät enemmän kuin köyhät. Tuloerot pienenevät b) Toimenpiteen b seurauksena kaikki vaurastuvat, mutta varakkaat vaurastuvat enemmän kuin köyhät. Tuloerot kasvavat 2) Pitääkö hyvin toimeentulevien kansalaisten riippuvuutta yhteiskunnasta a) vähentää? b) lisätä?

10 3) Pitääkö yhteiskunnassa tasata ennen kaikkia a) ihmisten lähtökohtia? b) lopputuloksia? 4) Onko ahkeruudella ja yrittämisellä voitava luoda selvästi paremmat edellytykset kuin elämällä muiden varassa? a) Kyllä b) Ei 5) Kumman oikeus on tärkeämpi? a) Luennoitsijan oikeus ryypätä tänä iltana ja pitää huomenna krapulapäivä. b) Opiskelijoiden oikeus saada huomenna yliopisto-opetusta.

11 5. EPÄTÄYDELLINEN KILPAILU * Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä ----> yksi yritys ei vaikuta markkinahintaan * Epätäydellinen kilpailu: markkinoilla yksi tai vain muutama yritys ----> yritys voi toimillaan vaikuttaa markkinahintaan ----> yritys ratkaisee optimaalisen tuotetun määrän ja hinnan 5.1. Monopoli Markkinoilla vain yksi yritys: yritys valitsee hinnan ja määrän * korkea hinta -----> vähän myyntiä * matala hinta -----> paljon myyntiä

12 Monopolin voitonmaksimointi - Kysyntäkäyrä esim. q(p) = 10 - P, mikä hinta/määrä kombinaatio maksimoi voiton? P = 10 - q V = P(q) q = (10 - q) q = 10q q 2 Voiton maksimointi dv/dq = 10-2q = 0 ---> q = 5 ja p = 10-5=5 eli voitto on maksimissa V = 5*5 = 25

13 Ratkaistaan voiton maksimointi yleisessä muodossa Max V = q P(q) (Tulon derivointi D(P*q) = P q + P q ) dv/dq = P(q) + q dp ( q ) dq = P(q) 1+ q dp q P( q) * ( ) dq = P(q) (1 + 1 / εp)

14 dv/dq = P( q) 1 1 ε -----> Jos εp > > tarjottavaa määrää kannattaa lisätä (voitot kasvavat) Tuotannossa kustannuksia V = q P(q) - C(q) dv/dq = P(q) + q p (q) - C (q) Monopoli valitsee määrän, jossa MR = MC

15 5.1.1 Monopolien syntyminen Markkinoiden monopolisoituminen: - Yritysten keskimääräiset kustannukset (AC) ( eli yritysten teknologia) - Markkinoiden koko > Mikä on AC:n minimoiva tuotantomäärä suhteessa markkinoiden kokoon? (Kuvio 23.7)

16 1. AC:n minimoiva tuotantomäärä pieni suhteessa markkinoiden kokoon > kilpailulliset markkinat 2. AC.n minimoiva tuotantomäärä suuri suhteessa markkinoiden kokoon -----> monopolisoituvat markkinat (kuluttajat voivat myös hyötyä) Markkinat voivat monopolisoitua myös kartellin vuoksi: tuottajat sopivat tuotannon vähentämisestä (ja hintojen nostamisesta), jolloin kuluttajat kärsivät. Keskimääräiset kustannukset minimoiva tuotannon taso suuri suhteessa markkinoiden kokoon > monopoleja (Kuvio 23.7)

17 5.1.2 Luonnollinen monopoli Pareto-tehokkuus: P = MC Monopoli: MR = MC -----> tuotanto pienempi kuin kilpailullisilla markkinoilla Ratkaisuyritys monopolin ongelmaan: julkinen valta asettaa hinnan P, jolloin monopoli lisää tuotantoaan, kunnes MC = P > monopoli menee konkurssiin, jos P < AC (luonnollinen monopoli)

18 Luonnollisen monopolin ongelma: 1) Monopoli saa asettaa hinnan (MR = MC) -----> Pareto-tehottomuus 2) Julkinen valta määrää monopolille hinnan P = MC -----> luonnollinen monopoli menee konkurssiin (Kuvio 23.6) Ratkaisu luonnollisen monopolin ongelmaan: 1) Julkinen valta määrää hinnan P = AC - Julkisen vallan tiedettävä yrityksen kustannusrakenne 2) Julkinen valta monopolin omistajaksi -----> P = MC + katetaan luonnollisen monopolin tappiot verovaroista

19 5.1.3 Hintadiskriminointi - Kilpailullisilla markkinoilla hinta on sama kaikille. - Monopoli voi myydä eri kuluttajille eri hinnoilla. 1) Ensimmäisen asteen hintadiskriminointi - kaikille kuluttajille eri hinnat (täydellinen hintadiskriminointi). - monopolisti tuntee täysin kaikkien kuluttajien kysyntäkäyrät - hyvin harvoin esiintyvä. 2) Toisen asteen hintadiskriminointi - määräalennukset - suurimmalle ostajalle myydään viimeinen tuote rajakustannushintaan - esim. sähkön hinta 3) kolmannen asteen hintadiskriminointi - eri asiakasryhmille myydään eri hinnoilla (esim. opiskelijat, eläkeläiset) - ryhmät kyettävä erottamaan toisistaan - tuotteet kulutettava välittömästi (muuten arbitraasia hyödynnetään)

20 Esim. Tuotteen valmistamisen rajakustannukset ovat vakiot kaikilla tuotannontasoilla eli MC = 20. Monopoli on havainnut kaksi kuluttajaryhmää joiden kysyntäkäyrät ovat q1 ja q2. Mikä on monopolin käyttäytyminen, jos se a) kykenee b) ei kykene kolmannen asteen hintadiskriminointiin. Ryhmä 1 Ryhmä 2 q q1 = P1 q q2 = 100-2P2 a) q1 = 40 q2 = 30 P1 = 60 P2 = 35 V1 = 1600 V2 = 450 V1 + V2 = 2050 b) q = 70 P = 43,3 V = 1631