Osa 12a Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15)

Transkriptio

1 Osa 12a Monopoli (Mankiw & Taylor, Ch 15) Monopoli on tilanne, jossa markkinoilla on vain yksi myyjä, jonka valmistamalle tuotteelle ei ole läheistä substituuttia yritys voi itse asettaa hinnan eli se on price maker Oletus siitä, että yritys pitää hintaa annettuna, ei ole järkevä Mitä tilalle? Oletetaan, että yritys tuntee valmistamansa tuotteen markkinakysyntäkäyrän jos se asettaa hinnan, niin se tietää kuinka paljon menee kaupaksi...tai vaihtoehtoisesti, jos se tarjoaa markkinoille tietyn määrän, niin se tietää minkä hinnan siitä saa Kuvio 1. Kilpailullisilla markkinoilla toimivan ja monopoliyrityksen kohtaamat kysyntäkäyrät (a) Kilpailullisilla markkinoilla toimiva yritys (b) Monopoli Hinta P Hinta P Kysyntä Kysyntä 1

2 Monopoleja syntyy siksi, että jostakin syystä kilpailijoiden tulo markkinoille estyy Syitä on kolmenlaisia: luonnonvaran omistukseen perustuvat esimerkiksi eteläafrikkalainen DeBeers -yhtiö tuottaa 8 prosenttia koko maailman timanteista OPEC: omistaa perinteisen öljyn varannoista merkittävän osuuden ovat harvinaisia viranomaisten (eli hallitusten) luomat monopolit perustuvat patenttien ja tekijänoikeuksien hallintaan luonnollinen monopoli on tilanne, jossa valmistuksen keskimääräiset kustannukset ovat pienemmät silloin kun valmistajia on vain yksi kuin silloin kun valmistajia on useita esimerkiksi alalla, jossa tuotannon kiinteät kustannukset ovat suuret, mutta rajakustannukset pienet, jolloin tuotanto suuressa mittakaavassa on edullista Kuvio 2. Tuotannon mittakaavaedut ja luonnollinen monopoli Kustannukset Esimerkkejä: - vesijohtoverkosto - sähköverkko Keskimääräiset kokonaiskustannukset ATC 2

3 12.1 Monopolin tulot Voitto = TR(Q) TC(Q) = PQ TC(Q) Hinta ei ole nyt vakio vaan määräytyy kysyntäkäyrästä P = D(Q) määrän kasvaessa hinta laskee Kokonaistulot TR = PQ Keskimääräiset tulot AR = TR/Q = PQ/Q = P Rajatulot MR = TR/ Q eivät ole vakio vaan vähenevät Q:n kasvaessa enemmän saa kaupaksi vain alemmalla hinnalla monopolilla rajatulo on hintaa pienempi: MR < P Numeerinen esimerkki 3

4 Kuvio 3. Numeerisen esimerkin kysyntä- ja rajatulokäyrät Hinta ja rajatulo $ Rajatulo MR Kysyntäkäyrä P =D(Q) (eli AR-käyrä) Määrä Copyright 24 South-Western Lineaarisen kysyntäkäyrä Kun kysyntäkäyrä on lineaarinen P = a bq, jossa a ja b ovat positiivisia vakioita,...niin kokonaistulot ovat TR = PQ = (a bq)q = aq bq 2,...jolloin rajatulon kuvaaja saadaan derivoimalla: dtr/dq = a 2bQ Rajatulon kuvaaja on suora, joka leikkaa P-akselin samassa pisteessä a kuin kysyntäkäyrä, ja se leikkaa Q- akselin origon ja kysyntäkäyrän leikkauspisteen puolivälissä eli pisteessä a/2b 4

5 Kuvio 4. Lineaarinen kysyntäkäyrä ja rajatulokäyrä Hinta P, rajatulo MR a MR = a -2bQ Kysyntäkäyrä P = a - bq a/2b a/b 12.2 Voiton maksimointi Voitto = TR(Q) TC(Q) = PQ TC(Q) Maksimoidaan tuotoksen Q suhteen ja luetaan hinta P kysyntäkäyrältä Optimiehto: MR = MC rajatulo = rajakustannukset perustelu on sama kuin täydellisen kilpailun markkinoilla toimivan yrityksen tapauksessa erona on se, ettei rajatulo ole vakio vaan aleneva 5

6 Kuvio 5. Monopolin voiton maksimointi Kustannukset ja tulot Monopolihinta B A ATC Voiton maksimoiva tuotos Q MAX saadaan MR- ja MC-käyrien leikkaus-pisteestä A ja monopolihinta luetaan kysyntäkäyrältä pisteestä B MC Kysyntä = P = AR Q MAX MR Monopolin tapauksessa tuotteen hinta on valmistuksen rajakustannuksia korkeampi: P >MR = MC Täydellisen kilpailun markkinoilla hinta vastaa rajakustannuksia: P = MR = MC Monopolin voitto = TR TC = (AR ATC)Q = (P ATC)Q varjostettu alue DEBC kuviossa 6 seuraavalla kalvolla Monopoli saa aikaan taloudellista voittoa (economic profit) silloin, kun P > ATC täydellisen kilpailun markkinoilla yritysten lukumäärä kasvaisi kunnes hinta putoaisi keskimääräisten kustannusten minimitasolle P = min ATC monopolin hinnoitteluvoima perustuu näin ollen kilpailijoiden markkinoille tulon estymiseen 6

7 Kuvio 6. Monopolin voitto Kustannukset ja tulot Rajakustannus MC Monopolihinta E B Monopolivoitto Keskimääräiset kokonaiskustannukset ATC Keskim. kustannukset D C Kysyntä P = D(Q) Rajatulo MR Q MAX 12.3 Monopolin aiheuttama hyvinvointitappio Opimme edellä, että täydelliseen kilpailuun verrattuna monopolisoitunut toimiala tuottaa vähemmän ja korkeammalla hinnalla: P > MC Monopolin omistajat voittavat, koska syntyy taloudellista eli puhdasta voittoa tästä syystä kaikki yritykset tavoittelevat tällaista asemaa Kuluttajat kuitenkin kärsivät, koska hinta nousee Yhteiskunta (eli tuottajat ja kuluttajat yhteensä) häviävät, koska vaihdanta vähenee kuluttajat häviävät siten enemmän kuin tuottajat voittavat Kuvion 7 pieni kolmio 7

8 Kuvio 7. Monopolin aiheuttama hyvinvointitappio Hinta P Monopolihinta Hyvinvointi- eli tehokkuustappio Rajakustannus MC Tasapaino täydellisen kilpailun markkinoilla: kysyntä = tarjonta eli P = MC Rajatulo MR Kysyntä P = D(Q) Monopolin tuotos Tehokkuuden maksimoiva tuotos Monopolin aiheuttama hyvinvointi- eli tehokkuustappio on samantapainen kuin verotuksen aiheuttama tappio erona on se, että sen tuotto koituu monopolin omistajille eikä julkiselle vallalle Julkinen valta voi vähentää monopolin aiheuttamia tappioita poistamalla kilpailupolitiikalla markkinoille tulon esteitä Yhdysvaltojen kilpailulainsäädäntö Sherman Antitrust Act on vuodelta 189 Suomen kilpailunrajoituslaki on vuodelta 1992 Kilpailuvirasto: sääntelemällä monopolin toimintaa esimerkiksi hintoja valvomalla ryhtymällä itse tuottajaksi (luonnollinen monopoli) 8

9 12.4 Digitaalituotteiden markkinoista Digitaaliset tuotteet ovat luonteeltaan tiedon kaltaisia kun ne on kerran keksitty niin ne voidaan jakaa kaikille (lähes) ilmaisiksi Kuten opimme aiemmin, julkishyödykkeitä ei tuoteta riittävästi Mikä neuvoksi? Poissulkevuus sallittava, jotta tuotanto olisi mahdollista patentit ja tekijänoikeudet antavat määräaikaisen monopolisuojan patentit jopa 2 vuotta keksinnöstä tekijänoikeudet 7 vuotta tekijän kuoleman jälkeen tekijänoikeus koskee digitaalituotteita, patentit aineellisia tuotteita kustannusrakenne on samanlainen kuin luonnollisella monopolilla (kuvio 8) keskimääräiset kustannukset laskevat tuotoksen kasvaessa... koska vallitsevat suurtuotannon edut Markkinat eivät voi olla kilpailulliset, sillä jos P = MC, niin hinta ei kata kustannuksia, sillä ATC > MC = P... eli syntyy tappiota. Tällaisilla tuotteilla kiinteät kustannukset ovat positiivisia (ja yleensä suuria) mutta rajakustannukset vakiota (ja yleensä pieniä) FC > ja MC = c (vakio) => kokonaiskustannukset TC = FC + VC = FC + cq => keskimääräiset kokonaiskustannukset ATC = FC/Q +c c kun Q 9

10 Kuvio 8. Digitaalituotteiden kustannusrakenne Kustannukset ATC Esimerkkejä: - tietokoneohjelmat - musiikki - elokuvat - lääkkeet MC = c Monopoli nostaa hintaa ja alentaa tuotettua määrää ja luo siten tehokkuustappiota Kuvio 9 ex post tehokas tuotanto on se, jolla hinta = MC. digitaalisilla tuotteilla MC = c = eli niiden ex post hinta on nolla niiden pitäisi olla ilmaisia Luonnollisessa monopolissa yleensä: pakotetaan rajakustannushinnoitteluun ja korvataan tappiot valtion toimesta. Tähän liittyy monia ongelmia. Mistä rahat tappioiden korvaamiseen? Keskustelu tekijänoikeuksista kuinka suuria ovat tehokkuustappiot? kuinka pitkän pitäisi tekijänoikeuden olla? 1

11 Kuvio 9. Tekijänoikeuksien vaikutus digitaalituotteiden markkinoilla Kustannukset ja tulot Monopolihinta Ex posthinta Rajakustannus MC = c Rajatulo MR Kysyntä P = D(Q) Monopolituotos Ex post tehokas määrä 12.5 Tietoyhteiskunnasta Tehokkuuden nimissä tietotuotteiden tulisi olla ilmaisia hinta = rajakustannus = tietoyhteiskunta olisi runsauden yhteiskunta bits want to be free Mutta kuka tekisi silloin ensimmäisen kappaleen? Kiinteät kustannukset on katettava Tekijänoikeudet: Pythagoras vs. Gates Suoran kulman käyttäminen on ilmaista Windows-käyttöjärjestelmän kopiot ovat kalliita 11

12 Pythagoraan lause (tieto) ja Windows-käyttöjärjestelmä (tietotuote) voidaan antaa muille ja silti pitää itse (ei kilpailevia, non-rival) leipää ja autoja ei ovat äärettömän monta kertaa monistettavissa eli voidaan jakaa ilmaisiksi => Tietoyhteiskunta on runsauden yhteiskunta yksi kappale riittää koko maailmalle mutta maatalous- ja teollinen yhteiskunta ovat niukkuuden yhteiskuntia leipää ja autoja on valmistettava jokaiselle omansa, eikä niitä siksi riitä kaikille Maatalous- ja teollisuusyhteiskunnat ovat niukkuuden yhteiskuntia Hinta Kysyntä Tarjonta eli valmistuksen rajakustannus Määrä 12

13 Tieto ja digitaalinen tuote Voidaan antaa muille ja silti pitää itse Ovat äärettömän monta kertaa monistettavissa a 2 + b 2 = c 2 a c b Tietoyhteiskunta on rikkauden yhteiskunta Hinta Kysyntä Tekijänoikeudet luovat niukkuutta Tarjonta eli valmistuksen rajakustannus Määrä 13

14 Maatalous- => teollisuus- => tieto-/digitaalinen yhteiskunta Informaatiointensiivisyys Materiaaliintensiivisyys Työintensiivisyys 12.5 Kertaus: Monopoli yhteiskunnallisena ongelmana Täydellisen kilpailun markkinoilla kuluttajat valitsevat määrät siten että jokaisella kotitaloudelle rajahyöty = hinta eli MU(x) = P... ja tuottajat valitsevat tuotantonsa siten, että jokaisella yrityksellä rajakustannus = hinta eli MC(q) = P hinta määräytyy siten, että kokonaiskysyntä vastaa tarjontaa: x = q lopputuloksena kulutus ja tuotanto määräytyvät siten että MU = P = MC eli yhteiskunnan nettohyöty W = U C maksimoituu! Monopolissa on vain yksi tuottaja joka asettaa hinnan rajakustannuksia korkeammaksi: P > MC nyt MU = P > MC, joten yhteiskunnan nettohyöty W = U C ei maksimoidu monopoli tuottaa liian vähän yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta 14