Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola)

Transkriptio

1 Osa 8. Markkinoiden tehokkuusanalyysin sovelluksia (M & T, Chs 6, 8-9, Pohjola) Hyvinvointiteoria tarkastelee sitä, miten resurssien allokoituminen kansantaloudessa vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin Opimme edellä, että markkinat toimivat tehokkaasti kun tehokkuutta mitataan kuluttajan ja tuottajan ylijäämien summalla Tarkastelutapaa voidaan käyttää esimerkiksi hyödykeverotuksen vaikutusten tarkasteluun hintasäännöstelyn vaikutusten ymmärtämiseen kansainvälisen kaupan vapautumisen vaikutusten mittaamiseen 1. Verotuksen kohtaanto Julkinen valta kerää veroja rahoittaakseen julkisia menoja Verotus nostaa verotettavan hyödykkeen hintaa ja vähentää sen markkinoilla vaihdettua määrää seurauksena on se, että yhteiskunnan kokonaishyvinvointi (eli kuluttajan ja tuottajan ylijäämien summa) vähenee julkiset menot toisaalta nostavat hyvinvointia Tarkastelemme tässä sitä, miten hyödykkeen verotus itsessään vaikuttaa hyvinvointiin Verotuksen kohtaanto (tax incidence) mittaa sitä kuka veron maksaa: kuluttaja vai tuottaja vastaus riippuu kysynnän ja tarjonnan hintajoustosta Seuraavan kuvion esimerkki:,5 euron vero jäätelön myyjille 1

2 Kuvio 1. Myyjille asetetun veron (.5 /yksikkö) vaikutus ostajille ilman veroa myyjille 3,3 3, 2,8 tasapaino veron vallitessa Vero (,5) S 2 S 1 Vero nostaa tarjontakäyrää veron määrällä (,5) Tasapaino ilman veroa D Kuvio 1: hinta ilman veroa = 3, ja vaihdettu määrä = 1 hyödykevero,5 euroa kannetaan myyjiltä (esimerkiksi arvonlisävero on tällainen) jokaisesta myydystä tuotteesta on maksettava tämän verran valtiolle vero lisätään hintaan, jolloin tarjontakäyrä nousee ylös hinnan noustessa vaihdettu määrä pienenee (1 9) ja päädytään uuteen tasapainoon hinta kuluttajille = 3,3 hinta tuottajille = 2,8 vero = 3,3 2,8 =,5 Se kumpi osapuoli veron lopulta maksaa, riippuu siitä, miten veron aiheuttama hinnan korotus vaikuttaa markkinatasapainoon tämä puolestaan riippuu kysynnän ja tarjonnan hintajoustoista se osapuoli maksaa suuremman osan, jonka käyttäytyminen on joustamatonta 2

3 Kuvio 2. Verotuksen kustannusten jakautuminen (a) Joustava tarjonta, joustamaton kysyntä ostajille 1. Kun tarjonta on joustavampaa kuin kysyntä... Veroton hinta myyjille Vero niin niin vero kohdistuu enemmän kuluttajille kuin tuottajille. Kuvio 2. Verotuksen kustannusten jakautuminen (b) Joustamaton tarjonta, joustava kysyntä ostajille Veroton hinta Vero 1. Kun kysyntä on joustavampaa kuin tarjonta kuin kuluttajien. myyjille 2....vero kohdistuu enemmän tuottajien maksettavaksi... 3

4 2. Verotuksen tehokkuustappio (deadweight loss) Edellä opimme, että verotus nostaa hintaa ja vähentää vaihdettua määrää Seuraavaksi näemme, että vaihdetun määrän väheneminen alentaa kuluttaja- ja tuottajaylijäämien summalla mitattua hyvinvointia hyvinvointitappio on sitä suurempi mitä enemmän kysyntä ja tarjonta vähenevät veron vuoksi eli mitä joustavampia kysyntä ja tarjonta ovat hinnan suhteen Veron tuotto (tax revenue) valtiolle veron määrä per yksikkö T kertaa myyty määrä Q eli TQ verotuoton oletetaan tulevan hyödylliseen käyttöön yhteiskunnassa Kuvio 3. Veron tuotto ostajille myyjille Veron tuotto (T Q) Veron määrä (T) Myyty määrä (Q) kun vero ilman veroa 4

5 Kuvio 4. Verotuksen hyvinvointivaikutus ostajille ilman veroa myyjille = PB = P1 = PS A B D F C E Q2 Q1 Verotuksen hyvinvointivaikutus kuviossa 4 kuluttajan ylijäämä ennen veroa = A+B+C veron jälkeen = A muutos = -(B+C) tuottajan ylijäämä ennen veroa = D+E+F veron jälkeen jälkeen = F muutos = -(D+E) veron tuotto ennen veroa = ei mitään Verotuksen jälkeen = B+D kokonaisylijäämä ennen veroa = A+B+C+D+E+F veron jälkeen = A+B+D+F muutos = -(C+E) Nettotappiota kuvaa alueen C+E pinta-ala 5

6 Kuvio 5. Veron vaikutus ja joustot (a) Joustamaton tarjonta Veron määrä Kun tarjonta on joustamatonta, niin veron hyvinvointitappio on pieni. Kuvio 5. Veron vaikutus ja joustot (b) Joustava tarjonta Kun tarjonta on joustavaa, niin tappio on suuri. Vero 6

7 Kuvio 5. Veron vaikutus ja joustot (c) Joustamaton kysyntä Vero Kun kysyntä on joustamatonta, niin veron tappio on pieni. Kuvio 5. Veron vaikutus ja joustot (d) Joustava kysyntä Vero Kun kysyntä on joustavaa, niin verotuksen aiheuttama hyvinvointitappio on suuri. 7

8 TUNTIHARJOITUS 1 Jousto ja veron hyvinvointitappio Kummassa tapauksessa veron hyvinvointitappio olisi suurempi? Jos vero asetetaan: A. aamiaismuroille vai aurinkovoiteille? B. hotellihuoneille lyhyellä aikavälillä vai hotellihuoneille pitkällä aikavälillä? C. ruokaostoksille vai aterioille kalliissa ravintoloissa? 15 TUNTIHARJOITUS Vastaukset A. aamiaismurot vai aurinkovoide Aamiaismuroilla on läheisempiä substituutteja kuin aurinkovoiteilla. Siksi murojen kysyntä on joustavampaa hinnan suhteen kuin aurinkovoiteiden kysyntä. Siten aamiaismurovero aiheuttaisi suuremman hyvinvointitappion kuin vero aurinkovoiteille. 16 8

9 B. hotellihuoneet lyhyellä aikavälillä vai pitkällä aikavälillä Hotellihuoneiden kysynnän ja tarjonnan hintajoustot ovat suuremmat pitkällä aikavälillä kuin lyhyellä aikavalillä. Siten hotellihuonevero aiheuttaisi suuremman hyvinvointitappion pitkällä aikavälillä kuin lyhyellä aikavälillä. 17 C. ruokaostokset vai ateriat kalliissa ravintoloissa. Ruokaostokset ovat enemmän välttämättömyyshyödykkeitä. Siksi niiden hintajousto on pienempi kuin kalliiden ravintolaaterioiden. Siten vero ravintola-aterioille aiheuttaisi suuremman hyvinvointitappion kuin vero ruokaostoksille. 18 9

10 TUNTIHARJOITUS 2 Keskustelukysymys Hallituksen täytyy kerätä verotuloja maksaakseen kouluista, poliisilaitoksesta jne. Tätä tarkoitusta varten se voi verottaa joko ruokaostoksia tai ravintola-aterioita kalliissa ravintoloissa. Kumpaa sen tulisi verottaa? 19 Mitä opimme? Verotuksesta aiheutuu yhteiskunnalle hyvinvointitappio siitä syystä, että se vähentää markkinoilla vaihdettua määrää Verotuksen kiristyessä hyvinvointitappio yleensä kasvaa Tappio on pieni silloin, kun vero vähentää vain vähän vaihdettua määrää kun kysyntä ja tarjonta ovat joustamattomia millaisia hyödykkeitä kannattaisi verottaa? Miksi yhteiskunta sitten kerää veroja? sillä on julkisia menoja jotka on rahoitettava! Optimiveroteoria Miten asettaa verot siten, että menot voidaan rahoittaa mahdollisimman pienin tappioin? 1

11 3. Kansainvälisen kaupan hyvinvointivaikutus Tarkastelemme suljettua kansantaloutta, joka avaa markkinansa kansainväliselle kaupalle Näytämme, että kaupan avautuminen lisää kokonaishyvinvointia, kun sitä mitataan kuluttajan ja tuottajan ylijäämän summalla mutta että: kotimaiset kuluttajat kärsivät, jos maa ryhtyy viejäksi kotimaiset tuottajat kärsivät, jos maa ryhtyy tuojaksi Kummassakin tapauksessa toinen osapuoli voittaa enemmän kuin toinen kärsii kokonaisylijäämä kasvaa koska etujen ristiriita on olemassa, niin tarvitaan mekanismeja, jotka jakavat kaupan hyödyn Kuvio 6. Kansainvälinen kauppa viejämaassa kaupan jälkeen ennen kauppaa tarjonta maailmanmarkkinoilla Vienti kysyntä kysyntä tarjonta 11

12 Kuvio 7. Kaupan hyöty viejämaalle kaupan jälkeen ennen kauppaa A C B Kuluttajaylijäämä ennen kauppaa Vienti D tarjonta maailmanmarkkinoilla Tuottajaylijäämä ennen kauppaa kysyntä Kaupan hyöty viejämaalle: kuluttajan ylijäämä ennen kauppa = A+B kaupan jälkeen = A muutos = -B tuottajan ylijäämä ennen kauppaa = C kaupan jälkeen = B+C+D muutos = B+D kokonaisylijäämä ennen kauppaa = A+B+C kaupan jälkeen = A+B+C+D muutos = D Mistä hyvinvoinnin lisäys tulee? ulkomailta! 12

13 Kuvio 8. Kansainvälinen kauppa tuojamaassa ennen kauppaa tarjontakäyrä kaupan jälkeen Tuonti kysyntäkäyrä maailmanmarkkinoilla tarjonta kysyntä Kuvio 9. Kaupan hyöty tuojamaalle Kuluttajan ylijäämä kaupan jälkeen tarjonta ennen kauppaa kaupan jälkeen C A B D Tuonti Tuottajan ylijäämä kaupan jälkeen kysyntä maailmanmarkkinoilla 13

14 Kaupan hyöty tuojamaalle: kuluttajan ylijäämä ennen kauppa = A kaupan jälkeen = A+B+D muutos = B+D tuottajan ylijäämä ennen kauppaa = B+C kaupan jälkeen = C muutos = -B kokonaisylijäämä ennen kauppaa = A+B+C kaupan jälkeen = A+B+C+D muutos = D Mistä hyvinvoinnin lisäys tulee? ulkomailta! 14