OPETUSSUUNNITELMA, 20-40 ov AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS AMMATTISTARTTI

OPETUSSUUNNITELMA, 20-40 ov AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS AMMATTISTARTTI Salpauksen johtokunnan hyväksymä 15.12.2010 Voimassa toistaiseksi alkaen 1.8.2010

SISÄLLYSLUETTELO 1 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN KUVAUS JA ARVOPERUSTA, TAVOITTEET JA OPINTOJEN MUODOSTUMINEN... 1 1.1 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kuvaus ja arvoperusta... 1 1.2 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan valmistavan koulutuksen tavoitteet... 2 1.3 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen opintojen muodostuminen... 3 1.4 Elinikäisen oppimisen avaintaidot... 4 1.5 Jatko opintomahdollisuudet... 6 2 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO... 7 2.1 Opetussuunnitelman yhteinen osa... 7 2.2 Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö... 7 2.3 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma... 8 3 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN OPINTOJEN TAVOITTEET JA ARVIOINTI... 8 3.1 Pakolliset opinnot... 8 3.1.1 Opiskelu ja elämäntaidot, 10 ov... 8 3.1.1.1 Oppimaan oppiminen, 2 ov... 9 3.1.1.2 Arkielämäntaidot, 2 ov... 10 3.1.1.3 Vuorovaikutustaidot, 1 ov... 10 3.1.1.4 Käden taidot, 3 ov... 11 3.1.1.5 Liikunta, 2 ov... 12 3.1.2 Perustietojen ja taitojen vahvistaminen, 7 10 ov... 14 3.1.2.1 Äidinkieli, suomi 2 ov... 14 3.1.2.2 Ruotsi, 0 2 ov... 15 3.1.2.3 Englanti, 2 ov... 15 3.1.2.4 Matematiikka, 2 3 ov... 15 3.1.2.5 Tietotekniikka, 1 ov... 16 3.1.3 Ammatinvalinta ja urasuunnittelutaidot, 14 ov... 17 3.1.3.1 Koulutusaloihin tutustuminen, 3 ov... 18

2 3.1.3.2 Ammatilliset opinnot tutuksi, 1 ov... 19 3.1.3.3 Oman opintopolun suunnittelu, 2 ov... 19 3.1.3.4 Työelämätaidot, 1 ov... 20 3.1.3.5 Työturvallisuus, 1 ov... 21 3.1.3.6 Työelämään tutustuminen, 6 ov... 21 3.2 Valinnaiset opinnot, 5 7 ov... 23 3.2.1 Ammatilliset opinnot 2 ov... 23 3.2.1.1 Yhteiskunta yritys ja työelämätieto, 1 ov... 23 3.2.1.2 Taide ja kultuuri, 1 ov... 25 3.2.2 Muut valinnaiset opinnot, 5 ov... 27 3.2.2.1 Ammattina yrittäjä, 1 ov... 27 3.2.2.2 Kestävä kehitys 1, 1 ov... 28 3.2.2.3 Kestävä kehitys 2, 1 ov... 29 3.2.2.4 Ruoanvalmistus, 1 ov... 29 3.2.2.5 Elintarvikehygienia, 1 ov... 30 4 OPISKELIJAN ARVIOINTI... 31 4.1 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet... 31 4.2 Arvioinnista tiedottaminen... 31 4.3 Opiskelijan lähtötilanne ja vahvuudet... 31 4.4 Oppimisen ja osaamisen arviointi... 31 Oppimisen arviointi... 32 4.5 Arvioinnista päättäminen... 33 4.6 Arviointiaineiston säilyttäminen... 33 4.7 Arvioinnin uusiminen ja arvosanan korottaminen... 33 4.8 Arvioinnin oikaiseminen... 33 4.9 Todistukset... 33 5 MUUT MÄÄRÄYKSET AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVASSA JA VALMISTAVASSA KOULUTUKSESSA... 35 5.1 Opinto ohjaus ja opiskelun järjestäminen... 35 5.2 Työssäoppimiseen valmentautuminen ja työturvallisuus... 37

3 5.3 Erityisopetuksen toteuttaminen... 38 5.4 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 39 5.5 Opiskelijahuolto ja moniammatillinen yhteistyö... 39 5.6 Maahanmuuttajien ja eri kieli ja kulttuuriryhmien opetus... 41 6 LIITEOSA... 42 Liite 1: Opintojen muodostuminen Liite 2: Koulutukseen tutustumisten prosessikuvaus

1 1 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUK- SEN KUVAUS JA ARVOPERUSTA, TAVOITTEET JA OPINTOJEN MUODOSTUMINEN 1.1 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kuvaus ja arvoperusta Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen tarkoitus on edistää koulutuksellista tasa-arvoa. Jokaisella opiskelijalla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena. Ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteuttamisen keskeinen arvo on opiskelijalähtöisyys. Koulutus suunnitellaan kullekin opiskelijalle yksilöllisesti sen mukaan, millaisia tarpeita ja kiinnostuksen kohteita opiskelijalla on. Opiskelijalähtöisyyden työvälineenä toimii opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma voi olla esimerkiksi työssäoppimiseen valmentautumiseen tai teoriaopintoihin painottunut, mutta lähtökohdiltaan ammatilliseen koulutukseen suuntautuva. Myös valinnaisuus antaa mahdollisuuden eri painotusten toteuttamisille. Koulutuksen aikana nuorta ohjataan ja tuetaan, niin että hän voi kasvaa aktiiviseksi, vastuulliseksi ja sitoutuneeksi opiskelijaksi. Keskeistä on nuoren kuunteleminen, arvostaminen ja kannustaminen. Hän saa kokemuksia osallisuudesta ja yhteisöllisyydestä. Tavoitteena on, että opiskelija on koulutuksen päättyessä aktiivinen, vastuullinen ja opintoihinsa sitoutunut nuori. Motivaation ylläpitämiseksi opinnoissa käytetään monipuolisesti erilaisia ja työvaltaisia työtapoja. Koulutuksen periaatteena on tarjota opiskelijalle erilaista ohjausta ja tukea opiskeluun, omaan elämään, tulevaisuuden suunnan hahmottamiseen sekä omien vahvuuksien tunnistamiseen ja oman alan löytämiseen. Opiskelijan vahvuuksia käytetään keskeisesti apuna ammatinvalinta- ja urasuunnittelussa mietittäessä erilaisia vaihtoehtoja koulutuksessa ja työelämässä. Tavoitteena on, että opiskelija sisäistää elinikäisen oppimisen ajatuksen itsensä kehittämisen ja urasuunnitelmansa perustaksi. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutus on opiskelijalle kasvun, suunnittelun ja vaihtoehtojen pohtimisen aikaa. Koulutus parantaa opiskelijan oppimaan oppimisen taitoja ja vahvistaa opiskelijan opiskeluvalmiuksia tulevaisuutta varten. Koulutusta toteuttavan oppilaitoksen eri sisäiset ja ulkopuoliset verkostot toimivat opiskelijan tukena.

2 Koulutusta ohjaavat ja tavoiteltavat keskeiset arvot ovat: Aktiivinen oppija ja tasapainoinen, vastuullinen kansalainen, joka pyrkii asettamaan itselleen tavoitteita ja ottamaan vastuuta. Tavoitteena on omaaloitteisuuden, luovuuden, joustavuuden ja sinnikkyyden lisääntyminen. Oikeudenmukaisuus, johon kuuluu yksilön kunnioittaminen ja toisten huomioon ottaminen. Osaaminen ja luovuus, jossa pyritään kannustamaan opiskelijaa etsimään tietoa, uusia vaihtoehtoja, harjoittelemaan käytännön taitoja sekä ongelmanratkaisukykyä. Kestävä kehitys, joka näkyy kestävän kehityksen eri ulottuvuuksien mukaisena toimintana; sosiaalinen kestävyys ilmenee terveinä elämäntapoina, oikeudenmukaisuutena ja hyvinä ihmissuhteina. Kulttuurinen kestävyys arvostaa ja välittää suomalaista kulttuuria ja perinnettä, mutta mahdollistaa myös monikulttuurisen oppimisen. Ekologinen kestävyys on luonnon monimuotoisuutta ja puhtaan luonnon säilyttämistä tuleville sukupolville. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden lisäksi Koulutuskeskus Salpauksen ammattistartissa noudatetaan Koulutuskeskus Salpauksen arvoja, jotka ovat luottamus, avoimuus, asiakaslähtöisyys, toisen ihmisen arvostaminen ja uudistuminen. Ammattistarttikoulutuksen toteuttamisessa lisäksi keskeistä on yksilöllisyys, joustavuus ja jatkuvuus. Tavoitteista, sisällöistä ja opetusjärjestelyistä päätettäessä yksilöllisyydellä tarkoitetaan opiskelijan kohtaamista yksilönä ja hänen henkilökohtaisten taitojensa, valmiuksiensa ja elämäntilanteensa huomioimista sekä opiskelijan vahvuuksien tunnistamista, hyödyntämistä ja vahvistamista. Joustavuudella tarkoitetaan nopeaa reagointia opiskelijan tilanteissa ja tarpeissa tapahtuviin muutoksiin. Sillä tarkoitetaan myös Koulutuskeskus Salpauksen monipuolisen koulutustarjonnan suomien mahdollisuuksien joustavaa hyödyntämistä opiskelijoiden yksilöllisissä tilanteissa. Jatkuvuudella tarkoitetaan opiskelijan opiskeluvalmiuksien huomioimista henkilökohtaista opetussuunnitelmaa, HOPSia laadittaessa ja toteutettaessa. Koulutuskeskus Salpauksessa suoritettuja opintoja voidaan soveltuvin osin hyväksilukea tulevissa ammatillisissa opinnoissa. 1.2 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan valmistavan koulutuksen tavoitteet Päätavoite on, että opiskelija täydentää valmiuksiaan hakeutua perustutkintoon johtavaan ammatilliseen koulutukseen. Opiskelija saa mahdollisuuden tutustua moni-

3 puolisesti eri koulutusaloihin, ammatteihin ja työelämään. Opiskelijalla on koulutuksen jälkeen valmiuksia ammatinvalintaan ja urasuunnitteluun tekemiseen sekä edellytyksiä kasvaa aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Tavoitteena on, että opiskelijalla on koulutuksen jälkeen suunnitelma tai suunnitelmia, mihin jatkaa opiskelussaan. Ohjaavan ja valmistavan koulutuksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijan tietopohjaa ja hänen valmiuksiaan opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa. Koulutuksen jälkeen opiskelijalla on sellaisia opiskelu- ja elämäntaitoja, että hän pystyy opiskelemaan ammatillisessa peruskoulutuksessa ja suoriutumaan siitä. Opiskelija osaa hakea henkilökohtaisen tarpeidensa mukaista ohjausta ja tukea yksilöllisten tavoitteiden saavuttamiseen. Hänen itseluottamuksensa opiskelijana saa vahvistusta ohjauksen avulla ja hänen vuorovaikutustaitonsa kehittyvät myönteisellä tavalla. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta käytetään jäljempänä ilmaisua työssäoppimiseen valmentautuminen. Sen järjestämisessä tulee noudattaa lain 630/98, 16, jossa on säädetty työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta. Koulutuskeskus Salpauksen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa noudatetaan valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita, joissa opintojen laajuus on 20 40 opintoviikkoa. Opiskelija saa 3 lisäpistettä osallistuessaan yhteishakuun suoritettuaan vähintään 20 ov. ohjaavan ja valmistavan koulutuksen opintoja. Salpauksen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija suorittaa mahdollisimman paljon opintoviikkoja, koska jos opiskelija jatkaa opintojaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa. osa hyväksytysti suoritetuista opinnoista on hyväksiluettavissa varsinaisissa ammatillisissa opinnoissa. Neljänkymmenen opintoviikon suorittaminen tarjoaa nuorelle peruskoulun jälkeiseen nivelvaihevuoteen mielekästä tekemistä ja tavoitteellista opiskelua, jossa voidaan rakentaa yksilöllisiä opintopolkuja perustuen henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan. Tarvittaessa voidaan esim. toteuttaa laajennettuja työelämään tutustumisjaksoja. 1.3 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen opintojen muodostuminen Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen laajuus on vähintään 20 ja enintään 40 opintoviikkoa. Koulutus valmistaa yleisesti kaikkeen ammatilliseen peruskoulutukseen, mutta sitä voidaan suunnata alakohtaisesti.

4 Opinnot Pakolliset opinnot: Opintojen laajuus opintoviikkoina (ov) Koulutuskeskus Salpaus opetussuunnitelma 1. Opiskelu- ja elämäntaidot 5-15 10 2. Perustietojen ja -taitojen vahvistaminen 5-10 7-10 3. Ammatinvalinta- ja urasuunnittelutaidot 5-15 14 Valinnaiset opinnot: 4. Ammatilliset opinnot 0-10 2 5. Muut valinnaiset opinnot 0-5 5 Liite 1: Opintojen muodostuminen Opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan on sisällyttävä opintoja seuraavista koulutuksen osista: 3.1.1. Opiskelu- ja elämäntaidot, 3.1.2. Perustietojen ja - taitojen vahvistaminen ja 3.1.3. Ammatinvalinta- ja urasuunnittelutaidot. Opiskelijoilla on koulutuksen aikana oikeus saada henkilökohtaista ja ryhmämuotoista opinto-ohjausta, joka tukee heidän taitojensa ja valmiuksiensa vahvistumista sekä ammatillisia valintojaan. Ammatinvalinta- ja urasuunnittelutaitojen opintoihin sisältyy ammatteihin, koulutukseen ja työelämään tutustumista sekä työssäoppimiseen valmentautumista. Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen voi sisältyä ja sen yhteydessä voi suorittaa yksittäisiä osia ammatillisen peruskoulutuksen tutkintojen osista (osassa 3.2.1, Ammatilliset opinnot), mikäli opiskelijalla tai opiskelijaryhmällä on siihen edellytyksiä ja koulutuksen järjestäjä myöntää siihen oikeuden. Nämä opinnot voivat olla myös ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osiin kuuluvia opintoja. Valinnaiset opinnot järjestetään koulutuksen järjestäjän tarjonnan ja opiskelijan tarpeen mukaan ja ne voivat olla myös harrastustavoitteisia. 1.4 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Elinikäisen oppimisen avaintaidoilla tarkoitetaan osaamista, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, tulevaisuuden ja uusien tilanteiden haltuunotossa sekä työelämän muuttuvissa olosuhteissa selviytymisessä. Elinikäisen oppimisen avaintaidot kuvastavat yksilön älyllistä notkeutta ja erilaisista tilanteista selviytymistä. Ne lisäävät kaikilla aloilla tarvittavaa ammattisivistystä ja kansalaisvalmiuksia, ja niiden avulla opiskelijat pystyvät seuraamaan yhteiskunnassa ja työelämässä tapahtuvia muutoksia ja

5 toimimaan muuttuvissa oloissa. Niillä on myös suuri merkitys yksilön elämän laatuun ja persoonallisuuden kehittymiseen. Elinikäisen oppimisen avaintaidot otetaan huomioon ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa opintojen tavoitteissa ja sisällöissä eikä niitä arvioida erikseen. Ammatillisissa perustutkinnoissa huomioon otettavista avaintaidosta ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa painotetaan ja sovelletaan seuraavia avaintaitoja: oppiminen ja ongelmanratkaisutaidot vuorovaikutus ja yhteistyö terveys, turvallisuus ja toimintakyky kestävä kehitys aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisutaidot Opiskelija suunnittelee toimintaansa sekä kehittää itseään ja toimintaansa. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee toiminnassaan ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioi ja soveltaa sitä. 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. 3. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky Opiskelija toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaa-aikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää terveysliikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. 4. Kestävä kehitys Opiskelija toimii oppimis- ja työympäristöissä kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia.

6 5. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä opiskelussa että arkielämässä. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti eri tehtävissä myös niiden ihmisten kanssa, joiden kulttuuritausta on erilainen kuin hänen omansa. 1.5 Jatko-opintomahdollisuudet Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen tavoitteena on, että koulutuksen aikana opiskelijan ammatillisen koulutuksen mahdollisuudet ja opintoväylät selkiytyvät. Ohjaavan ja valmistavan koulutuksen suorittamisen jälkeen opiskelijalla tulisi olla valmiudet siirtyä suorittamaan 120 opintoviikon laajuista ammatillista peruskoulutusta oppilaitoksessa, näyttötutkintoperusteisena tai oppisopimuskoulutuksena. Opiskelijalla on mahdollisuus siirtyä myös kesken ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta suorittamaan ammatillista perustutkintoa, jos hänellä on siihen valmiudet ja koulutuksen järjestäjällä on tarjota hänelle opiskelijapaikka. Ohjaavalle ja valmistavalle koulutukselle on ominaista laaja yhteistyö eri tahojen kanssa koulutukseen hakeuduttaessa sekä jatkosuunnitelmia laadittaessa. Koulutuksen aikana on tarjottava riittävä määrä ohjauspalveluja, jolloin hakija ja hänen huoltajansa tai muut tukihenkilöt saavat tietoa eri koulutusvaihtoehdoista. Opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa annetun opetusministeriön asetuksen (4 :n 2 mom. 1 kohta, OpMA 772/2006) mukaan hakijalle annetaan pisteitä ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen suorittamisesta. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (L 630/1998, 4 ) mukaan ammatilliset perustutkinnot antavat jatko-opintokelpoisuuden yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin. Oppisopimuskoulutuksessa ammattiopinnot ja työssäoppiminen yhdistyvät. Koulutus edellyttää sopivaa työpaikkaa. Järjestelyissä auttavat oppisopimuskeskukset, oppisopimustoimistot ja oppilaitokset kautta maan. Koulutus soveltuu sekä nuorille että aikuisille, ja siinä voi suorittaa perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja.

2 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUK- SEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN TOIMEENPANO 2.1 Opetussuunnitelman yhteinen osa Koulutuksen järjestäjän kaikkia aloja koskeva opetussuunnitelman yhteinen osa koskee myös Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavaa ja valmistavaa koulutusta. Opetussuunnitelman yhteisessä osassa määritellään kaikille perustutkinnoille ja koulutuksille yhteiset periaatteet ja menettelytavat sekä koulutuksen järjestäjän keskeiset arvot. Koulutuskeskus Salpauksen pedagogisen strategian osat I ja II muodostavat opetussuunnitelman yhteisen osan. Osassa I kuvataan koulutuksen järjestämistä ohjaavat taustalinjaukset ja osassa II ammatillinen peruskoulutus sekä ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavat koulutukset. 2.2 Opetussuunnitelman laadinta ja sisältö Lain ammatillisesta koulutuksesta (630/1998, 14 ) mukaan koulutuksen järjestäjä hyväksyy koulutusta varten opetussuunnitelman. Koulutuskeskus Salpauksen Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen opetussuunnitelma perustuu valtakunnallisiin opetussuunnitelman perusteisiin. Se sisältää toimenpiteet koulutukselle asetettujen tehtävien ja tavoitteiden saavuttamiseksi (L 630/1998, 5 ). Opetussuunnitelma on julkinen asiakirja. ja se säätelee ja ohjaa koulutuksen järjestäjän toteuttamaa koulutusta ja opetukseen läheisesti liittyvää muuta toimintaa. Opiskelijan oikeusturvan takaamiseksi opetussuunnitelman tulee antaa opiskelijalle riittävät tiedot koulutukseen sisältyvistä opinnoista, arvioinnista ja opintojen suorittamiseen liittyvistä järjestelyistä. Opetussuunnitelma toimii myös sisäisen ja ulkoisen arvioinnin pohjana ja antaa mahdollisuuden arvioida Salpauksen toteuttaman koulutuksen vaikuttavuutta. Opetussuunnitelmassa määrätään koulutuksen ja sen opintojen järjestämisestä yhteistyössä muiden koulutuksen järjestäjien ja työelämän kanssa. Lisäksi määrätään opetuksen ajoitus, oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät, joiden avulla opiskelija voi saavuttaa koulutuksen tavoitteet. Opetussuunnitelman tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: Koulutukseen kuuluvien opintojen muodostuminen Opintojen etenemisen, ajoituksen ja järjestäminen Suunnitelma koulutuksen osien arvioinnista ja osaamisen arviointimenetelmistä Opintojen tavoitteet, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit siltä osin kuin niitä ei ole opetussuunnitelman perusteissa määritelty Ohjauksen ja opetuksen järjestäminen ja moniammatillinen yhteistyö. 7

8 Koulutuskeskus Salpaus varaa koulutukseen tarvittavat voimavarat ja huolehtii opetussuunnitelmassa siitä, että opiskelija voi saavuttaa koulutukselle asetetut tavoitteet, saa riittävästi opetusta ja tarvitsemaansa ohjausta koulutuksen järjestämistavasta riippumatta oppilaitoksen kaikkina työpäivinä, myös työssäoppimiseen valmentautumisen aikana. Tavoitteena on, että opiskelija suorittaa ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. 2.3 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 14 ) on säädetty opiskelijan mahdollisuudesta yksilöllisiin opintojen valintoihin ja asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 3, 4, 12a ) opinnoista tiedottamisesta, opinto-ohjauksesta ja osaamisen tunnustamisesta. Opiskelijan yksilöllisten valintojen toteutumisen mahdollistamiseksi Koulutuskeskus Salpauksessa laaditaan jokaiselle opiskelijalle yhteistyönä henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS), jota päivitetään koko koulutuksen ajan. 3 AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUK- SEN OPINTOJEN TAVOITTEET JA ARVIOINTI 3.1 Pakolliset opinnot 3.1.1 Opiskelu- ja elämäntaidot, 10 ov Tavoitteet: Opiskelija tunnistaa oman tapansa opiskella ja oppia käyttää erilaisia oppimisstrategioita motivoituu ja sitoutuu opiskeluun ymmärtää vastuunsa ja velvollisuutensa oppijana lisää itsetuntemustaan ja vahvistaa itsetuntoaan on tietoinen omista vahvuuksistaan ja osaa käyttää niitä hyväkseen osaa etsiä tietoa eri lähteistä osaa medialuku- sekä tietoteknisiä taitoja on saanut valmiuksia opiskella toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa on oppinut elinikäisen oppimisen avaintaitoja on hankkinut valmiuksia kotiin, yhteiskuntaan ja työelämään liittyvissä arkielämän taidoissa ja osaa toimia yhteiskunnan jäsenenä on tietoinen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä osaa toimia ryhmässä ja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

9 ottaa toiminnassaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet. Opiskelu- ja elämäntaitojen opintokokonaisuus on jaettu osa-alueisiin; oppimaan oppiminen, arkielämäntaidot, vuorovaikutustaidot, käden taidot ja liikunta tavoitteena tarjota opiskelijalle mahdollisimman monipuolisia valmiuksia tukemaan aikuistumista ja ohjaavan ja valmistavan koulutuksen jälkeistä opiskelua. Opintokokonaisuuden pienempiin osiin jaottelun tavoite on myös jäsentää opintokokonaisuutta ja selkeyttää opetusjärjestelyjä. Opiskelijan on helpompi hahmottaa omaa opinnoissa edistymistään ja lukujärjestykset ovat näin konkreettisemmat ja selkeämmät lukea. Jaottelun myötä opettajalla on helpompi suunnitella opetuksen sisältöjä ja toteuttamista. 3.1.1.1 Oppimaan oppiminen, 2 ov Sisältö aiemmin opitun tiedon aktivoiminen opiskeluympäristö ja sen mahdollisuudet, oppilaitoksen käytänteet ja säännöt, lukujärjestys oppimiset eri tavat opiskelutekniikat ja tyylit verkko-oppiminen oppimisen tukena kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin merkitys oppimiselle omien vahvuuksien ja kehittymistarpeiden tunnistaminen omien oppimistapojen tunnistaminen ja kehittäminen itsearviointitaidot ja niiden merkitys omalle opiskelulle ja kehittymiselle Ammattistartin opetussuunnitelma tiedonhakutaidot medialukutaito Opetusmenetelmät yksilö- ja ryhmäopetus ja -ohjaus yhteistoiminnallinen oppiminen verkkoavusteinen opetus, testit ja pelit kirjalliset ja suulliset oppimistehtävät projektit tutustumiskäynnit ja asiantuntijaluennot

10 3.1.1.2 Arkielämäntaidot, 2 ov Sisältö sosiaaliset taidot, yhteistyötaidot, kuuntelemisen taito, empatia ihmissuhteiden merkitys oman elämäntilanteen, toimintakyvyn ja sosiaalisen toimintaympäristön kartoittaminen omien vahvuuksien ja voimavarojen tunnistaminen, kehittämistarpeiden löytäminen hyvät tavat, etiketin merkitys yksilönoikeudet ja velvollisuudet, aktiivinen kansalaisuus erilaisten kulttuuritaustojen merkitys erilaisuuden hyväksyminen ja kunnioittaminen minäkuvan, itsetunnon ja itsearvostuksen rakentuminen ajankäytön suunnittelu raha-asioiden hoitaminen, oma rahankäyttösuunnitelma erilaiset maksuvälineet ja -tavat, valuuttamuunnokset, aikataulujen lukeminen, hintojen laatu- ja kustannusvertailu itsenäisen asuminen valmiudet, erilaiset asumismuodot kodin remonttityöt ja huollot Opetusmenetelmät ryhmä- ja yksilö opetus ja -ohjaus yksilö ja ryhmätyötehtävät ja harjoitukset verkkoavusteinen opetus, testit ja pelit kirjalliset ja suulliset oppimistehtävät yhteistoiminnallinen oppiminen projektit tutustumiskäynnit ja asiantuntijaluennot 3.1.1.3 Vuorovaikutustaidot, 1 ov Sisältö ryhmätyötaidot, erilaiset roolit ryhmässä, ryhmänjäsenen vastuu neuvottelutaidot erilaiset viestintävälineet ja niiden käyttö erilaisia viestintapoja ja keinoja itseilmaisuun työelämän viestintää esim. asiakaspalvelu

11 oheisviestintä ja sanaton viestintä esiintymisen harjoitteleminen uusien ilmaisumuotojen kokeileminen persoonallisuuden ja temperamentin vaikutus itseilmaisuun sosiaalisten taitojen merkitys ja niiden harjoitteleminen tunneälyn merkitys ja sen harjaannuttaminen luovien ratkaisujen etsiminen ristiriitatilanteissa toisten huomioon ottaminen ja empatia, erilaisuuden kunnioittamine Opetusmenetelmät ryhmäopetus ja -ohjaus yksilöohjaus esiintymisharjoitukset yhteistoiminnallinen oppiminen draaman käyttö eli draama pedagogiikka verkkoavusteinen opetus kirjalliset ja suulliset oppimistehtävät projektit tutustumiskäynnit ja asiantuntijaluennot elokuvat, teatteri, taidenäyttelyt, teemapäivät 3.1.1.4 Käden taidot, 3 ov Sisältö käden taitojen merkitys ihmisen hyvinvoinnille ilmaisuna, tekoina, taitoina, tuotteina ja teoksina itsensä ilmaiseminen käsityön ja taiteen avulla yhdessä tai yksilöllisesti sovittuja, suunniteltuja ja toteutettuja projekteja esim. valokuvaus, videointi, käsityöt, maalaustehtävät, ympäristötaide, huonekalujen entisöinti, rakentaminen, puusepäntyöt jne. Opetusmenetelmät ryhmä ja yksilöohjaus työpajatyöskentely yhteistoiminnallinen oppiminen verkkoavusteinen opetus useampia projekteja, portfolio tutustumiskäynnit taidekasvatus

12 3.1.1.5 Liikunta, 2 ov Tavoitteet Liikunnan tavoitteet ja arviointi ovat talonrakentajan opetussuunnitelman K3- arviointikriteeristön mukaisesti. Opiskelija käyttää liikunnan harrastamiseen tarvittavia perustaitoja ja liikunnan lajitaitoja monipuolisesti seuraa, arvioi ja kehittää fyysistä toimintakykyään ymmärtää liikunnan merkityksen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille osallistuu liikuntatilanteisiin aktiivisesti, käyttäen omia taitojaan koko ryhmän taitojen kehittämiseen sekä edistäen reilun pelin periaatteita edistää toiminnallaan ryhmän turvallisuutta. Arviointi Liikunnan ammattitaitoa täydentävän tutkinnon osan arviointikriteerit on tehty kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet ja ne löytyvät rakennusalan opetussuunnitelman perusteista. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin suorittaa (-vat) opintojaksosta vastaava(t) opettaja(t). Arvioinnin kohde Fyysisen toimintakyvyn tukeminen ja vahvistaminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija käyttää liikunnan harrastamiseen tarvittavia perustaitoja käyttää liikunnan harrastamiseen tarvittavia perustaitoja monipuolisesti käyttää liikunnan harrastamiseen tarvittavia perustaitoja ja liikunnan lajitaitoja monipuolisesti pitää ohjattuna yllä fyysistä toimintakykyään pitää yllä fyysistä toimintakykyään seuraa, arvioi ja pitää yllä fyysistä toimintakykyään Fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitäminen ja edistäminen liikunnan avulla ymmärtää ohjattuna liikunnan merkityksen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille ymmärtää liikunnan merkityksen omalle fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnilleen ymmärtää liikunnan merkityksen fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille Vuorovaikutus ja yhteistyö osallistuu liikuntatilanteisiin annettujen ohjeiden mukaan sekä noudattaa reilun pelin periaatteita osallistuu liikuntatilanteisiin aktiivisesti reilun pelin periaatteita noudattaen osallistuu liikuntatilanteisiin aktiivisesti edistäen reilun pelin periaatteita Terveyden, turvallisuuden ja toimintakyvyn huomioon ottaminen noudattaa yleensä turvallisuutta liikunnassa. toimii liikuntatilanteissa turvallisesti sekä itsenäisesti että ryhmässä. edistää toiminnallaan ryhmän turvallisuutta.

13 Elinikäisen oppimisen avaintaidot: 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö, 3. Terveys, turvallisuus sekä toimintakyky. Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssi Taitoa ja kuntoa (LI1) korvaa Liikunnan opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). Opetusmenetelmät lähiopetus, itsenäinen työskentely yhteisesti laaditun suunnitelman mukaisesti aktiivinen osallistuminen liikuntatilanteisiin yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaisesti osallistuu opintojakson lähiopetukseen sekä itsenäiseen työskentelyyn yhteisesti laaditun suunnitelman mukaisesti, käyttäen ja kehittäen liikunnan harrastamiseen tarvittavia perustaitoja. osallistuu aktiivisesti liikuntatilanteisiin annettuja ohjeita sekä reilun pelin periaatteita noudattaen, käyttäen omia taitojaan myös koko ryhmän taitojen kehittämiseen. toimii liikuntatilanteissa turvallisesti edistäen toiminnallaan ryhmän turvallisuutta Ammattitaidon osoittamistavat Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (läsnäolon säännöllisyys, tuntiaktiivisuus, asenne, käytös, omista liikuntavarusteistaan huolehtiminen) pyrkimys ylläpitää ja kehittää toimintakykyään testi- ja opettajapalautteen pohjalta kyky huomioida muu ryhmä kyky huomioida yksilölliset eroavuudet eri liikuntatilanteissa mahdollinen itse- tai vertaisarviointi Koko opiskelu- ja elämäntaidot opintokokonaisuuden (10 ov) arviointi Opiskelu- ja elämäntaidot -opinnot arvioidaan pääsääntöisesti suoritettu (S) merkinnällä lukuun ottamatta liikuntaa 2 ov. Numeroarviointia (1-3) käytetään tässä opintokokonaisuudessa liikunnan arvioinnissa, koska näin opiskelija vähitellen harjaantuu tutkintoon johtavan koulutuksen arviointikäytäntöihin. Muuten opinnot katsotaan suoritetuksi (S), kun opiskelija ottaa vastuuta omasta opiskelustaan, tekemistään valinnoista ja yhdessä sovituista asioista opiskelija ymmärtää koulutuksen merkityksen omalle elämälleen, osallistuu aktiivisesti jatkosuunnitelmansa laadintaan ja sitoutuu suunnitelman toteuttamiseen opiskelijalla on taitoja opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa

14 opiskelijalla on sellaiset yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, joiden avulla hän pystyy toimimaan jäsenenä erilaisissa ryhmissä. 3.1.2 Perustietojen ja taitojen vahvistaminen, 7 10 ov Tavoitteet Opiskelija saavuttaa sellaiset äidinkielen, toisen kotimaisen kielen, vieraiden kielten, matematiikan, tietotekniikan ja luonnontieteiden sekä taito- ja taideaineiden valmiudet, että hän pystyy jatkamaan opintojaan valitsemallaan opintoalalla parantaa mahdollisuuksiaan ja edellytyksiään päästä ammatillisiin opintoihin suorittamalla tiedollisia ja taidollisia opintoja sekä tarvittaessa korottamalla perusopetuksen oppimäärän arvosanoja. Koulutuskeskus Salpauksessa toteutettavan ammattistarttikoulutuksen perustietojen ja -taitojen opintokokonaisuuden tavoitteena on, että opiskelija parantaa ammatillisiin opintoihin pääsyn edellytyksiään sekä opinnoissa tarvittavaa tietopohjaa ja valmentautuu perusopetuksen arvosanojen korottamiseen oman opiskelusuunnitelman mukaisesti. Opiskelijalla on sellainen äidinkielen, vieraiden kielten ja matematiikan osaaminen, että hän pystyy jatkamaan opintojaan valitsemallaan koulutusalalla. Matematiikka, äidinkieli, englanti ja ruotsi suoritetaan Lahden kaupungin Kärpäsen peruskoulun lisäopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Opetus annetaan Koulutuskeskus Salpauksessa, kokeet laaditaan Kärpäsen peruskoulussa. Arviointi tapahtuu molempien oppilaitosten opettajien yhteistyönä. Peruskoulun päättötodistuksen arvioinnista päättää peruskoulun opettajat ja Kärpäsen peruskoulu kirjoittaa todistuksen näiltä osin. Korotettuja numeroita opiskelijalla on mahdollisuus käyttää seuraavan kevään yhteishaussa. 3.1.2.1 Äidinkieli, suomi 2 ov Äidinkieli 1 Äidinkieli 2 Sisältö Peruskoulun lisäopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Opetusmenetelmät ryhmä - ja yksilöopetus ja-ohjaus yhteistoiminnallinen oppiminen verkkoavusteinen opetus Äidinkieli 1 ja äidinkieli 2 ovat kaikille pakollisia

15 3.1.2.2 Ruotsi, 0-2 ov Ruotsi 1 Ruotsi 2 Sisältö Peruskoulun lisäopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti Opetusmenetelmät ryhmä ja yksilöopetus ja -ohjaus yhteistoiminnallinen oppiminen verkkoavusteinen opetus Ruotsi 1 ja ruotsi 2 ovat opiskelijalle valinnaisia. 3.1.2.3 Englanti, 2 ov Englanti 1 Englanti 2 Sisältö Peruskoulun lisäopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti Opetusmenetelmät ryhmä- ja yksilöopetus ja -ohjaus yhteistoiminnallinen oppiminen verkkoavusteinen opetus Englanti 1 ja englanti 2 ovat kaikille opiskelijoille pakollisia. 3.1.2.4 Matematiikka, 2-3 ov Sisältö Peruskoulun lisäopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti. Opetusmenetelmät ryhmä- ja yksilöopetus ja -ohjaus yhteistoiminnallinen oppiminen verkkoavusteinen opetus Matematiikka 1 ja matematiikka 2 ovat kaikille pakollisia. Matematiikka 3 on valinnainainen.

16 3.1.2.5 Tietotekniikka, 1 ov Sisältö laitteen käyttö ja hallinta, tietoturva Wordin, Excelin ja Power Pointin peruskäyttöön tutustuminen digitaalisen kuvankäsittelyyn tutustuminen Opetusmenetelmät ryhmä- ja yksilöopetus ja -ohjaus verkkoavusteinen opetus yhteistoiminnallinen oppiminen yksilötehtävät Tietotekniikka on kaikille pakollinen. Arviointi Perustietojen ja -taitojen vahvistaminen -opinnot arvioidaan suoritettu (S) merkinnällä. Opinnot katsotaan suoritetuksi, kun henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan kirjattu tavoite on toteutunut. Perusopetuksen oppimäärän mukaisten arvosanojen korottaminen: Jos opiskelija korottaa koulutuksen yhteydessä perusopetuksen päättöarvosanoja, arvioinnin tulee perustua Opetushallituksen perusopetusta varten määrittelemiin päättöarvioinnin kriteereihin ja niiden soveltamista koskeviin ohjeisiin (1/011/2004). Arvioinnissa käytetään perusopetusasetuksen (852/98) :n 10. momentin 3 mukaista numeroasteikkoa. Todistuksen näistä opinnoista kirjoittaa se, jolla on lupa antaa perusopetusta, joka tässä tapauksessa on Kärpäsen yläkoulun rehtori. Opiskelija, jolta puuttuu perusopetuksen päättötodistus, voi halutessaan suorittaa koulutuksen yhteydessä perusopetuksen oppimäärään kuuluvien oppiaineiden oppimääriä osallistumalla perusopetuslain 628/1998 38 :ssä tarkoitettuun erityiseen tutkintoon. Tutkinnon voi vastaanottaa ja todistuksen kirjoittaa se, jolla on lupa antaa perusopetusta. Tutkintoon osallistuvan suoritusten arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 1/011/2004 oppilaan arviointia ja todistuksia koskevia määräyksiä. Toistaiseksi ilman peruskoulun päättötodistusta olleita hakijoita ei ole hyväksytty Koulutuskeskus Salpauksen ohjaavaan ja valmistavaan koulutukseen suuren hakijamäärän vuoksi. Lahdessa peruskoulun päättötodistuksen voi hankkia Lahden Kansanopiston kautta.

17 3.1.3 Ammatinvalinta- ja urasuunnittelutaidot, 14 ov Tavoitteet Opiskelija tunnistaa kiinnostuksensa kohteita, vahvuuksiaan, valmiuksiaan ja mahdollisia esteitään, jotta hän osaa tehdä ammatinvalintaa, koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja. Opiskelija hankkii tietoa työelämästä ja ammateista sekä valmiuksia toimia työelämässä ja työssäoppimisessa työpaikoilla. Ammatinvalinta ja urasuunnittelutaidot jakautuvat kahteen eri osaan (A ja B), jotka molemmat on suoritettava: ammatteihin, koulutukseen ja työelämään tutustumiseen sekä työssäoppimiseen valmentautumiseen. A. AMMATTEIHIN, KOULUTUKSEEN JA TYÖELÄMÄÄN TUTUSTUMINEN, 6 ov Tavoitteet Opiskelija hankkii tietoa eri ammateista ja työympäristöistä sekä niissä edellytettävistä perustaidoista tunnistaa ja kehittää koulutuksessa ja työelämässä tarvittavia sosiaalisia taitoja on selvillä eettisistä ja esteettisistä kysymyksistä ammatillisessa koulutuksessa ja työelämässä tietää toisen asteen koulutusrakenteen ja Suomen koulutusjärjestelmän perehtyy oman kiinnostuksensa mukaisesti eri koulutusalojen hakumenettelyyn ja valintakriteereihin sekä opiskelumahdollisuuksiin tuntee ammatillisen perustutkinnon suorittamistapoja ja muita koulutuksia asettaa realistisia tavoitteita itselleen ja koulutukselleen sekä saamansa palautteen pohjalta osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja ja perustella ne tutustuu kiinnostuksensa mukaisesti ammatillisen peruskoulutuksen opiskelu- ja opetusmenetelmiin osallistumalla opetukseen omassa tai muussa ammatillisessa oppilaitoksessa tietää työnhakumenetelmiä ja työllistymiseen liittyviä tekijöitä. Koulutuskeskus Salpauksen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa opiskelija tutustuu eri koulutusaloihin ensin yleisellä tasolla, opinto-ohjaajien infoissa ja tutustumiskäynneillä sekä osallistumalla Salpauksen järjestämiin avoimiin oviin. Yleisen tutustumisjakson jälkeen opiskelija valitsee 1-2 koulutusalaa, joihin tutustuu tarkemmin muutaman päivän yksilöllisesti räätälöidyillä toiminnallisilla tutustumisjaksoilla. Koulu-

18 tusaloihin tutustumisen toteutuminen on kuvattu opetussuunnitelman liitteessä 2. Tämän lisäksi opetussuunnitelmaan on sisällytetty erikseen ammatilliset opinnot tutuksi opintojakso, jossa esitellään tutkintoon johtavan koulutuksen käytännöt yksityiskohtaisemmin, jotta ohjaavan ja valmistavan koulutuksen opiskelijalle muodostuisi mahdollisimman realistinen käsitys opiskelusta ammatillisessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja sen tarjoamista monipuolisista mahdollisuuksista. Opintokokonaisuuteen kuuluvassa oman opintopolun suunnittelu- opintojaksossa laaditaan opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ja ohjaavan ja valmistavan koulutuksen jälkeinen jatkosuunnitelma. 3.1.3.1 Koulutusaloihin tutustuminen, 3 ov Sisältö ammatillisen koulutuksen eri vaihtoehtoihin tutustuminen oppisopimuskoulutus 2+1 malli eri alojen ammattitaitovaatimuksiin tutustuminen eri ammattien työllisyystilanne ja tulevaisuuden näkymät eri koulutusalojen hakumenettelyt ja valintakriteerit sekä opiskelumahdollisuudet Opetusmenetelmät ryhmä- ja yksilöopetus ja -ohjaus yhteistoiminnallinen oppiminen verkkoavusteinen opetus eri koulutusaloihin ja -muotoihin tutustuminen opinto-ohjaajien infot asiantuntija- ja opiskelijavierailut koulutusmessut, opintoretket, yritysvierailut, oppilaitosten avoimet ovet muutaman päivän yksilöllisesti suunnitellut toiminnalliset tutustumisjaksot koulutusaloille, perehtyminen perusteellisemmin opintojen sisältöön, tutkintorakenteeseen ja arviointikäytäntöihin tutustuminen kyseisen alan työtehtäviin ja ammatillisiin vaatimuksiin hopsien suunnittelu ja päivitys

19 3.1.3.2 Ammatilliset opinnot tutuksi, 1 ov Sisältö ammatillisen koulutuksen rakenne ja ammatillisen koulutuksen käytäntöihin ja opintoihin perehdytys eri perustutkintojen ja ammatillisten opintojen opiskeluun ja sisältöihin tutustuminen työssäoppiminen ammattiin oppimisen menetelmänä, kokemuksia ja pelisääntöjä työssäoppiminen ulkomailla ammattiosaaminen näytöt valinnaiskurssitarjonnan esittely ja opintojen muut valintamahdollisuudet arviointikäytännöt ammatillisessa koulutuksessa yritys oppimisympäristönä tutortoiminta ammattitaitokilpailutoiminta opiskelun tukipalvelut, opiskelijahuolto vapaa-ajantoiminta Opetusmenetelmät ryhmä- ja yksilöopetus ja ohjaus yhteistoiminnallinen oppiminen verkkoavusteinen opetus ryhmä- ja yksilötehtävät ammattiin opiskelevien opiskelijoiden vierailut tutustumiskäynnit ja asiantuntijaluennot 3.1.3.3 Oman opintopolun suunnittelu, 2 ov Sisältö HOPS työskentely omien tavoitteiden hahmottaminen ja jatkosuunnitelman laatiminen yhteistyössä tukiverkoston kanssa harjaantuminen omien ammatillisten vahvuuksien ja kehittämistarpeiden tunnistamisessa, oman soveltuvuuden arviointia lyhyen ja pitkän aikaväin tavoitteiden asettaminen ja oman opintopolun suunnittelu tavoitteisiin pääsemiseksi itsearviointitaidot, palautteen merkitys omalle oppimiselle ammatinvalinnan ohjaus yhteishaun käytännöt, soveltuvuus- ja pääsykokeet

20 Opetusmenetelmät ryhmä- ja yksilöopetus ja -ohjaus yhteistoiminnallinen oppiminen verkkoavusteinen opetus yksilöllisten opiskelusuunnitelmien (hops) laatiminen ja niiden päivitys jaksojen vaihtuessa ja työelämään tutustumisjaksojen jälkeen itsearviointi ja jatkuva palaute portfolio, oppimispäiväkirja B. TYÖSSÄOPPIMISEEN VALMENTAUTUMINEN (8ov) Tavoitteet Opiskelija hankkii tietoa monipuolisesti erilaisista työtehtävistä ja työympäristöistä työpaikoilla tuntee työssäoppimiseen valmentautumispaikan pelisäännöt ja noudattaa sopimuksia tietää työlainsäädäntöön ja työelämän käytäntöihin liittyviä perusasioita tunnistaa työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja sekä suojautuu niitä vastaan oikein ja torjuu ennalta vaaraa aiheuttavia tilanteita ottaa vastaan ohjausta ja palautetta työpaikkaohjaajalta ja ohjaavalta opettajalta arvioi toimintaansa työympäristössä noudattaa soveltuvin osin työssäoppimiseen valmentautumisessa ammatillisen peruskoulutuksen työssäoppimisen periaatteita soveltuvin osin. Koulutuskeskus Salpauksen ohjaavassa ja valmistavassa koulutuksessa työssäoppimiseen valmentautumisen opintokokonaisuuteen on sisällytetty kolmen työelämään tutustumisjakson lisäksi erillinen työelämätaitojen ja työturvallisuuden opintojakso. Työturvallisuusopinnot suoritetaan ennen työelämään tutustumisjaksoa. Opiskelijalla on myös mahdollisuus suorittaa työturvallisuuskortti. Opintojaksossa työelämätaidot käsitellään työelämätietojen ja -taitojen perusasioita tavoitteena lisätä opiskelijan työllistymisvalmiuksia. Työelämän tutustuminen on laajuudeltaan vähintään kuusi opintoviikkoa, mutta opiskelijan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa voidaan sopia myös laajemmasta työelämään tutustumisjaksosta. 3.1.3.4 Työelämätaidot, 1 ov Sisältö mitä työelämätaidot tarkoittavat työelämätaitojen vahvistaminen

21 tulevaisuuden osaamistarpeet elinikäisen oppimisen avaintaidot työelämässä tarvittavat yhteistyötaidot esim. asiakaspalvelussa minä työntekijänä, oma rooli työyhteisön jäsenenä työlainsäädännön perusteet työntekijän oikeudet, velvollisuudet ja vastuut työnhakumenetelmät ja työllistyminen työnhaun harjoitteleminen, työnhakuvalmiuksien vahvistaminen Opetusmenetelmät ryhmä- ja yksilöopetus ja -ohjaus yhteistoiminnallinen oppiminen verkkoavusteinen opetus yksilö- ja ryhmätyötehtävät työpaikkakäynnit tutustumiskäynnit ja asiantuntijaluennot verkkoavusteinen opetus 3.1.3.5 Työturvallisuus, 1 ov Sisältö työsuojelun tarkoitus, yleiset periaatteet ja käytännön toteutus työturvallisuus, työympäristön vaarojen tunnistaminen ja ennaltaehkäiseminen onnettomuustilanteissa toimiminen yhteistoiminta työpaikoilla tapaturmien ja ammattitautien torjunta Opetusmenetelmät ryhmäopetus- ja ohjaus yhteistoiminnallinen oppiminen verkkoavusteinen opetus tutustumiskäynnit ja asiantuntijaluennot Opiskelijalla on opintojakson lopuksi mahdollisuus suorittaa työturvallisuuskortti. 3.1.3.6 Työelämään tutustuminen, 6 ov Työelämään tutustuminen 1 Työelämään tutustuminen 2 Työelämään tutustuminen 3

22 Sisältö tutustuminen työelämän eri ammatteihin ja niiden vaatimuksiin yleisten työelämävalmiuksien vahvistaminen työelämään tutustumisjakso opiskelijan lähtökohdat huomioiden aloilla, jotka opiskelijan jatko-opintojen ja työllistymisen kannalta ovat tarkoituksenmukaisia oman työelämään tutustumisjakson suunnittelu, omien ammatillisten tavoitteiden pohtiminen opiskelija hankkii itsenäisesti tai opettajan avustamana itselleen työelämään tutustumispaikan häntä kiinnostavalta alalta. omien vahvuuksien ja valmiuksien arviointi työelämään tutustumiskansio, sopimukset, työajat, vakuutukset, laki nuorille sopivista töistä, työelämään tutustumisen arviointikäytännöt Opetusmenetelmät työelämään tutustumisjaksot työpaikoilla yhteistoiminnallinen oppiminen, vertaistuki, kokemusten purku ryhmässä yksilö- ja ryhmäohjaus HOPS keskustelut työelämään tutustumisjakson aikana jatkuva suullinen ja kirjallinen palaute työelämään tutustumisen jaksolta itsearviointi Arviointi Ammatinvalinta- ja urasuunnittelutaidot arvioidaan suoritettu (S)-merkinnällä. Opinnot katsotaan suoritetuiksi, kun Opiskelija tunnistaa ja tuo ilmi kiinnostuksiaan, vahvuuksiaan, valmiuksiaan ja mahdollisia esteitään elämänuraa suunniteltaessa tekee jatkosuunnitelmia ja asettaa realistia tavoitteita koulutukselleen suorittaa sovitusti työssäoppimiseen valmentautumisen tehtäviä noudattaa sovittuja työelämän pelisääntöjä vastaanottaa ja hyödyntää palautetta työskentelystään osallistuu valmentautumisjakson keskustelutilaisuuteen ohjaavan opettajan ja työpaikkaohjaajan kanssa.

23 3.2 Valinnaiset opinnot, 5 7 ov 3.2.1 Ammatilliset opinnot 2 ov Tavoitteet Opiskelijan tavoitteisiin voi henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti sisältyä osia ammatillisen perustutkinnon opinnoista, jos opiskelijalla on siihen valmiuksia ja edellytyksiä saavuttaa niiden tavoitteita. Opinnot voivat olla ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tai ammatillisten tutkinnon osien opintoja. Koulutuskeskus Salpauksen ammattistartissa ovat ammatillisia opintoja yritys-, yhteiskunta- ja työelämätaidot ja taide ja kulttuuri. Muita valinnaisia opintoja ovat ammattina yrittäjä, kestävä kehitys 1 ja 2, ruoanvalmistus ja elintarvikehygienia. Arviointi Opinnot arvioidaan sen mukaan kuin niitä koskevissa perustutkintojen perusteissa määrätään. Ammatillisten opintojen osaaminen tunnustetaan tutkintoon johtavassa koulutuksessa, kun suoritus toteutetaan ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman mukaan ja koulutuksen järjestäjä sen hyväksyy. Koulutuskeskus Salpauksen ammattistartissa yhteiskunta- yritys- ja työelämätieto, taide ja kulttuuri arvioidaan numeroarviointina (1-3), muut valinnaiset opinnot S merkinnällä. Mikäli opiskelija jatkaa ammatillisessa tutkintoon johtavassa koulutuksessa on valinnaiset opinnot hyväksiluettavissa joko ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin tai soveltuvin osin myös ammatillisten tutkinnon osien opintoihin. 3.2.1.1 Yhteiskunta- yritys ja työelämätieto, 1 ov Tavoitteet Yhteiskunta-yritys ja työelämätieto-tutkinnon osan tavoitteet ja arviointi ovat talonrakentajan opetussuunnitelman K3- arviointikriteeristön mukaisesti. Opiskelija osallistuu itsenäisesti yhteisten asioiden hoitamiseen tuntee yhteiskunnallisen päätöksentekoprosessin arvioi toimintamahdollisuuksiaan aktiivisena kansalaisena ja kuluttajana tuntee opiskelijan ja kansalaisen keskeiset demokraattiset vaikuttamismahdollisuudet, oikeudet, edut ja velvollisuudet tuntee kuluttajan keskeiset oikeudet ja velvollisuudet käyttää itsenäisesti yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja ymmärtää kansalaisen osuuden niiden rahoittamisessa

24 tekee suunnitelman menoistaan ja varoistaan hankkii tietoa rahoituslähteistä ja vertailee niistä aiheutuvia kuluja arvioi itsenäisesti yrittäjyyden ja yritystoiminnan vaikutuksen kansantalouteen hakee tietoa ammattialansa työpaikoista alueellisesti ja kansallisesti ja Euroopan unionin maista hakee Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa. Arviointi Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätieto, ammattitaitoa täydentävän tutkinnon osan opintojaksojenarviointikriteerit on tehty kolmelle eri osaamisen tasolle sekä arvioinnin kohteet ja ne löytyvät rakennusalan opetussuunnitelman perusteista. Ammatillisessa peruskoulutuksessa arvioinnin kohteet ovat samalla tutkinnon osan keskeinen sisältö. Arvioinnin suorittaa (-vat) opintojaksosta vastaava(t) opettaja(t). Arvioinnin kohde Osallistuminen oppilaitoksessa ja työssäoppimispaikassa Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelija osallistuu ohjattuna yhteisten asioiden hoitamiseen - osallistuu sovitulla tavalla yhteisten asioiden hoitamiseen sekä tuntee yhteiskunnallisen päätöksentekoprosessin osallistuu itsenäisesti yhteisten asioiden hoitamiseen sekä tuntee yhteiskunnallisen päätöksentekoprosessin Toimintamahdollisuuksien arviointi arvioi ohjattuna toimintamahdollisuuksiaan kansalaisena ja kuluttajana arvioi toimintamahdollisuuksiaan kansalaisena ja kuluttajana arvioi toimintamahdollisuuksiaan toimintaansa aktiivisena kansalaisena ja kuluttajana tuntee opiskelijan vaikuttamismahdollisuudet, oikeudet ja velvollisuudet tuntee opiskelijan ja kansalaisen keskeiset vaikuttamismahdollisuudet oikeudet, edut ja velvollisuudet tuntee opiskelijan ja kansalaisen keskeiset demokraattiset vaikuttamismahdollisuudet, oikeudet, edut ja velvollisuudet hakee tietoa kuluttajan keskeisistä oikeuksista ja velvollisuuksista tuntee kuluttajan keskeiset oikeudet ja velvollisuudet tuntee kuluttajan keskeiset oikeudet ja velvollisuudet Yhteiskunnan palvelujen käyttö käyttää opiskelijan tarvitsemia palveluja ja ymmärtää kansalaisen osuuden niiden rahoittamisessa käyttää yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja ymmärtää kansalaisen osuuden niiden rahoittamisessa käyttää itsenäisesti yhteiskunnan tarjoamia palveluja ja ymmärtää niiden rahoittamisessa Oman talouden hoitaminen tekee ohjattuna suunnitelman menoistaan ja varoistaan tekee suunnitelman menoistaan ja varoistaan tekee suunnitelman menoistaan ja varoistaan hankkii ohjattuna tietoa rahoitusvaihtoehdoista ja niistä aiheutuvista kuluista hankkii tietoa rahoitusvaihtoehdoista ja niistä aiheutuvista kuluista hankkii tietoa rahoituslähteistä ja vertailee niistä aiheutuvia kuluja Kansantalouteen keskeisesti vaikuttavien tekijöiden arviointi arvioi ohjattuna yrittäjyyden keskeiset vaikutukset työllisyyteen arvioi yrittäjyyden ja yritystoiminnan vaikutuksen työllisyyteen arvioi itsenäisesti yrittäjyyden ja yritystoiminnan vaikutuksen kansantalouteen Tiedon haku ammattialan työpaihakee tietoa ammattialansa työ- hakee tietoa ammattialansa työpaikoista alueellisesti ja kansallihakee tietoa ammattialansa työpaikoista alueellisesti ja

25 koista ja Euroopan unionista paikoista paikallisesti sesti kansallisesti ja Euroopan unionin maista hakee ohjattuna Euroopan unionin kansalaisia koskevaa tietoa hakee Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa tietoa hakee Euroopan unionia ja kansalaisia koskevaa vertailevaa tietoa Opintojakson toteuttamisessa noudatetaan seuraavia elinikäisen oppimisen avaintaitoja: 1. Oppiminen ja ongelmanratkaisutaidot, 2. Vuorovaikutus ja yhteistyö 3. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky, 4. Kestävä kehitys, 5. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Osaamisen tunnustamisessa lukion kurssit Yhteiskuntatieto (YH1) ja Taloustieto (YH2) korvaavat Yhteiskunta-, yritys- ja työelämätiedon opinnot ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa (yhteiset opinnot). Opetusmenetelmät Lähiopetus/ATK -opetus sekä verkkoavusteinen opetus Kirjalliset harjoitukset Mahdolliset ryhmätyöt eri aiheista Mahdolliset vierailut eri kohteisiin (alan yritykset ja esim. Kela, työvoimatoimisto, sovittelutoimisto jne.) Monipuolinen tiedonhaku esim. tietokonetyöskentelyn avulla Tarvittaessa käytetään kaikkia muitakin AV-välineitä Arvioinnissa otetaan huomioon: jatkuva seuranta (asenne, käytös, läsnäolon säännöllisyys, tunnollisuus tehtävien teossa, tuntiaktiivisuus, opiskeluvälineistään huolehtiminen) kirjallinen koe tarvittaessa kirjalliset ja suulliset näytöt mahdollinen itse- tai vertaisarviointi 3.2.1.2 Taide ja kultuuri, 1 ov Tavoitteet Taide ja kulttuuri-tutkinnon osan tavoitteet ja arviointi ovat talonrakentajan opetussuunnitelman K3- arviointikriteeristön mukaisesti. Tavoitteet talonrakentajan opetussuunnitelman K3 arviointikriteeristön mukaisesti Opiskelija uudistaa kouluyhteisön kulttuuria kehittämällä sen esteettistä ilmettä