MOISIONRINTEEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee Hakumäen kaupunginosan (6) osaa korttelista 15 sekä liittyvää virkistysaluetta. SELOSTUS 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2011, 2013 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Kiviniemen kaupunginosassa linnuntietä noin 2,0 kilometrin Vireilletulo: Kaavoituskatsaus 2016. Kaavaluonnos:..-..2017 Kaavaehdotus:..-..2017 Kaupunginhallitus:.. Kaupunginvaltuusto:.. Voimaantulokuulutus.. IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017
2 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee Hakumäen kaupunginosan (6) osaa korttelista 15 sekä liittyvää virkistysaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu Hakumäen kaupunginosan kortteli 97 ja liittyvä lähivirkistysalue. Asemakaavan laatija: Ikaalisten kaupunki, Tekniset palvelut, osoite: PL 33, 39501 Ikaalinen. Asemakaavan vireille tulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksen 2016 yhteydessä. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt asemakaavan (-- ). 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijoittuu Hakumäen (6) kaupunginosaan ja koskee osaa korttelia 15 ja liittyvää virkistysaluetta. Kortteli rajoittuu etelästä ja idästä katuun Moisionrinne, pohjoisessa virkistysalueeseen ja lännessä korttelialueeseen. Kaavamuutosalueen pinta-ala on 1,22 hehtaaria. Alue on rakentamaton. Kuva 1. Kaava-alueen alustava rajaus
3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus MOISIONRINTEEN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS Maanomistajan tavoitteena on saada alue asuinkäyttöön. Rakentaminen edellyttää asemakaavan muuttamista, koska nykyisessä rakennuskaavassa alue on pienteollisuusrakennusten korttelialueena ja lähivirkistysalueena. Muutoksella tarkastellaan alueen asemakaavoitusta osayleiskaavan lähtökohdista siten että alueelle voisi kokonaisuutena sijoittua 3-4 omakotitonttia tai vaihtoehtoisesti paritaloja tai rivitaloja soveltuvin osin. Alue on pääosiltaan yksityisessä omistuksessa ja kaavanhanke on käynnistetty maanomistajan hakemuksesta. Kaavatyöstä laaditaan maankäyttösopimus. 1.4 Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 2 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 3 1.4 SISÄLLYSLUETTELO... 3 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA... 4 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 4 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 2.1.2 Luonnonympäristö... 4 2.1.4 Maanomistus... 5 2.2 SUUNNITTELUTILANNE... 5 3 KAAVASUUNNITTELUN VAIHEET... 7 3.1 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE... 7 3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTYMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 7 3.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 7 3.3.1 Osalliset... 7 3.3.2 Vireille tulo... 7 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 7 3.3.4 Viranomaisyhteistyö... 7 3.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 7 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 7 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 7 3.5 ASEMAKAAVAN VAIHTOEHDOT... 7 3.6 KUULEMINEN... 7 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 8 4.1 KAAVAN RAKENNE JA MITOITUS... 8 4.1.1 Palvelut... 8 4.2 ALUEVARAUKSET... 8 4.2.1 Korttelialueet... 8 4.2.2 Muut alueet... 8 4.3 KAAVAN VAIKUTUKSET... 8 4.3.1 Yleiskaavallinen tarkastelu... 8 4.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriympäristöön... 8 4.3.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja yhdyskuntatalouteen... 8 4.3.4 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan... 9 4.3.5 Sosiaaliset vaikutukset... 9 4.4 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 9 5 TIIVISTELMÄ... 9 5.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET... 9
4 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista LIITE 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma LIITE 2: Asemakaavan seurantalomake LIITE 3: Havainnepiirustus LIITE 4: Luonnosvaiheen kuuleminen LIITE 5: Ehdotusvaiheen kuuleminen 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on rakentamatonta entistä pelto- ja metsäaluetta. Etelä- ja itäpuolelta rajaa Moisionrinne katu, pohjoisessa Hakumäen kenttä sekä rakentamattomat Kyynyn alueen omakotitontit, lännessä lähivirkistysalue sekä rakentamaton rivitalotontti. Kuva 2. Näkymä kaava-alueelle Moisionrinne kadun kohdalta 2.1.2 Luonnonympäristö Topografia, maaperä ja rakennettavuus. Alueen pohjoisosaan sijoittuva kumpare viettää loivasti ympäristöön. Korkeusvaihtelua alueella on noin 6 metriä. Maaperäkartan perusteella koostuu maaperä enimmäkseen hienorakenteisista hiesu/savi kerrostumista. Perustamisolosuhteiden osalta ei alue poikkea ympäristöstä. Luonnonolot ja maisema: Alue on entistä peltoa, mikä on osittain metsittynyt. Alueelta ei ole tiedossa erityisiä luontokohteita, eikä alueen maisemaan kohdistu erityisiä arvoja. Keskustaajaman alueelta on luontoselvitys sekä maisemaselvitys laadittu keskeisen alueen osayleiskaavoituksen yhteydessä. Pohjavesi ja pintavedet: Alue ei sijaitse pohjavesialueella.
2.1.3 Rakennettu ympäristö 5 Yhdyskuntarakenne: Kaavamuutosalue on rakentamaton. Lähiympäristössä on enimmäkseen omakotiasutusta. Lounaspuolella on teollisuusrakennus. Pohjoisessa on pienpallopelikenttä ja hiekkapelikenttä. Muutosalue sijoittuu taajaman sisälle rakennetun katuverkon ja keskitetyn vesihuollon piiriin. Alue on Ikaalisten Vesi Oy:n toiminta-aluetta. Aivan lähietäisyydellä ovat keskeiset julkiset palvelut ja kaupan palvelut sekä virkistyspalveluja. Liikenne: Moisionrinne katu yhdistyy Marskintien kokoojakatuun ja muuhun taajamaan. Kulttuuriympäristö: Suunnittelualueilla ei ole kulttuuriympäristöä eikö tiedossa olevia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Tekninen huolto: Alue kuuluu vesihuoltoyhtiön toiminta-alueeseen. Läheiset alueet kuuluvat keskitetyn vesihuollon piiriin. Moisionrinne kadun vieressä kulkee vesi- ja viemärilinja. Ympäristöhäiriöt: Alueella tai lähiympäristössä ei ole erityisiä häiriötekijöitä. 2.1.4 Maanomistus Alue on pääosiltaan yksityisessä omistuksessa. Kiinteistö 13:3 on Ikaalisten kaupungin omistuksessa. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Alueeseen ei kohdistu valtakunnallisia erityistavoitteita. Maakuntakaava: Uusi kokonaismaakuntakaava (Pirkanmaan maakuntakaava 2040) on hyväksytty maakuntavaltuustossa 27.3.2017. Maakuntahallitus päätti kaavan voimaatulosta 29.5. ennen kaavan lainvoimaisuutta. Maakuntakaavassa on suunnittelualue taajamatoimintojen alueena. Merkinnällä osoitetaan asumisen, kaupan ja muiden taajamatoimintojen rakentamisalueet. Merkintä pitää sisällään mm. virkistyksen alueet. Kuva 3. Ote maakuntakaavasta.
6 Yleiskaava: Keskeisen alueen osayleiskaava (Keskusta, Kylpylä, Kilvakkala, Teikangas) on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 27.9.2005 oikeusvaikutteisena yleiskaavana. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu pientalovaltaisena asuntoalueena (AP) ja osittain lähivirkistysalueena (VL), jossa sallitaan vain vähäinen urheilu ja virkistystoimintaan liittyvä rakentaminen. Kuva 4. Ote osayleiskaavasta Asemakaava: Pääosalla aluetta on voimassa 4.8.1966. vahvistettu rakennuskaava, jossa alue on osoitettu pienteollisuusrakennusten korttelialueena (TP) ja puistoalueena (PL). Pienellä osalla on voimassa 10.11.1992 vahvistettu asemakaava. Asemakaava koskee VP aluetta. Kuva 5. Ote asemakaava-yhdistelmästä.
3 KAAVASUUNNITTELUN VAIHEET 7 3.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Maanomistajan tavoitteena on rakentaa alueelle asuinrakentamista. Voimassa olevassa kaavassa on alue osoitettu työpaikkatoimintojen alueeksi sekä lähivirkistykseen. 3.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Ympäristölautakunta on kokouksessaan 18.8.2015 päättänyt kaavoituksen käynnistämisestä. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osalliset Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on mainittu alustavasti osallisiksi katsotut. 3.3.2 Vireille tulo Vireille tulosta on kuulutettu kaavoituskatsauksessa 2016. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt OAS:n nähtävillä olosta ilmoitetaan samanaikaisesti kaavaluonnoksen kanssa 3.3.4 Viranomaisyhteistyö Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on toimitetaan tiedoksi. 3.4 Asemakaavan tavoitteet 3.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Lähtökohtaisena tavoitteena on tarkentaa oikeusvaikutteisen osayleiskaavan mukaista maankäyttöä. 3.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Tavoitteita tarkennettiin siten, että alueelle voisi kokonaisuutena sijoittua 3-4 omakotitonttia tai vaihtoehtoisesti paritaloja tai rivitaloja soveltuvin osin 3.5 Asemakaavan vaihtoehdot Rakentamisen määrää on tutkittu alustavin vaihtoehdoin. Kaavaratkaisua on tarkasteltu myös kuntatalouden ja oikeusvaikutteisen osayleiskaavan näkökulmasta. Nähtäville asetetaan yksi luonnos. 3.6 Kuuleminen Luonnosvaiheessa (nähtävilläolo ). Ehdotusvaiheessa (nähtävilläolo ).
8 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Asemakaavan muutoksella osoitetaan asuinpientalojen korttelialue AP ja lähivirkistysalue VL. Uusia ohjeellisia tontteja osoitetaan yhteensä kolme. Korttelialueen pinta-ala on yhteensä 0,853 hehtaaria ja lähivirkistysaluetta 0,388 hehtaaria. Alueen kokonaispinta-ala on 1,241 hehtaaria. Kaavamuutoksella korttelialueen käyttötarkoitus muuttuu pienteollisuusrakennusten korttelialueesta asumiseen. Voimassa olevaan kaavaan nähden korttelialueen pinta-ala kasvaa (1540 m2) ja virkistysalue pienenee. Toisaalta enimmäisrakennusoikeuden määrä vähenee. Kaavaratkaisu noudattaa oikeusvaikutteisen osayleiskaavan tavoitteita. 4.1.1 Palvelut Kaava-alueelle ei ole osoitettu palveluita. 4.2 Aluevaraukset 4.2.1 Korttelialueet AP Asuinpientalojen korttelialue 4.2.2 Muut alueet Kaavamuutoksella osoitetaan erillispientalojen korttelialueelle kolme uutta tonttia, joiden keskipinta-ala on 2840 m2, kerrosluku on II ja korttelitehokkuus e=0.20. Enimmäiskerrosala on yhteensä 1706 m2. Pohjoisosa kaava-alueesta on lähivirkistysalueena VL. 4.3 Kaavan vaikutukset 4.3.1 Yleiskaavallinen tarkastelu Alue on osayleiskaavassa osoitettu pientalovaltaisena asuntoalueena ja lähivirkistysalueena. Asemakaavan muutos tarkentaa yleiskaavassa osoitettuja asuinrakentamisen ja lähivirkistyksen rajauksia, siten että saadaan myös kokonaisrakenteen kannalta toteuttamiskelpoinen ratkaisu. 4.3.2 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kulttuuriympäristöön Alue on rakentamaton. Aikaisemmin laaditun rakennuskaavan mukaiset alueet eivät ole toteutuneet. Ympäristössä on enimmäkseen 1970 luvulta lähtien rakentunutta matalaa omakotiasutusta, paitsi lounaispuolella on teollisuusrakennus. Kaavan toteutuessa tulee rakentaminen muuttamaan alueen nykyistä rakentamatonta luonnetta. Rakentaminen yhdistää alueen muuhun ympäristöön ja eheyttää rakennetta. Alueella ei ole todettu erityisiä kulttuuriarvoja. Alueelta ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä. 4.3.3 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja yhdyskuntatalouteen Kaava ei lähtökohtaisesti edellytä uusien katujen tai vesihuoltolinjojen rakentamista. Kaavan ulkopuolinen liikenneverkko on kattava, eikä siihen ole asemakaavasta johtuvaa muutostarvetta. Kaava-alueen rakentuessa lisääntyy asukkaiden määrää alueella noin 10-15 henkilöllä. Alue on yksityisessä omistuksessa ja tulee myyntiin maanomistajalähtöisesti. Nykyisessä suhdannetilanteessa alue rakentuu pidemmän ajanjakson kuluessa.
9 4.3.4 Vaikutukset luonnonympäristöön ja maisemaan Voimassa olevaan kaavaan nähden virkistysalue hiukan vähenee, mutta muutoksen jälkeenkin jää virkistykseen yli 30 % kaava-alueen pinta-alasta. Alueelta ei tunneta erityisiä luontoarvoja tai maisema-arvoja. Rakennetulla ja hoidetulla alueella on maisemaa parantavia vaikutuksia nykytilanteeseen nähden. 4.3.5 Sosiaaliset vaikutukset Kaavan toteutuminen ja vähäinenkin asukasmäärän kasvu tukee taajaman kaupallista palvelutarjontaa ja lisää asukaskasvun verran tarvetta julkisille palveluille (mm. päiväkoti, koulu, terveyspalvelut). Kaavalla osoitetaan asumista, eikä sillä ole erityisesti haitallisia vaikutuksia kaavaalueen tai lähialueen turvallisuuteen, terveellisyyteen ja viihtyvyyteen. Liikenne kasvaa vähäisesti rakentamattomaan nykytilanteeseen nähden Moisionrinne kadulla sekä liittyvällä kokoojakatuna toimivalla Marskinkadulla, jossa myös erillinen kevyen liikenteen väylä. Ydintaajaman vaikutusalueelle sijoittuva asuinalue tarjoaa asukkailleen hyvät mahdollisuudet osallistua kaupungin monipuolisiin virkistyksen-, liikunnan-, kulttuurin- jne. harrastuksiin. Lisääntyvä asukasmäärä tukee eri ikäryhmien sosiaalista kanssakäymistä. 4.4 Asemakaavan toteutus Rakentaminen voidaan aloittaa, kun asemakaava on tullut voimaan. 5 TIIVISTELMÄ 5.1 Kaavaprosessin vaiheet Vireille tulosta on tiedotettu kaavoituskatsauksen yhteydessä 2.3.2016. Luonnosvaiheen nähtävilläolo 14.9.-15.10.2017 Ehdotusvaihe nähtävilläolo..-..201_ Hyväksymisvaihe: Ympäristölautakunta..201_, Kaupunginhallitus..201_, Kaupunginvaltuusto..201_,