Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Samankaltaiset tiedostot
Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Kaura vaatii ravinteita

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Myllyvehnän lannoitus AK

Kasvuohjelmaseminaari

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

MegaLab tuloksia 2017

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Rikinpuute AK

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

Lisälannoitus kasvukaudella

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Säilörehun tuotantokustannus

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

LANNOITEOPAS

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Nurmen lannoitusohjelmat

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Rehumaissin viljelyohjeet

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

Nurmien fosforilannoitus

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Reijo Käki Luomuasiantuntija

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kannattavuus on avainasia. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2017

Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Lannoiteopas

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Modduksen vaikutus kasviin

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tähtäimessä viljavat vainiot? Agrimarket kevät 2010

KASVUOHJELMATUTKIMUS 2015

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Karjanlannan käyttö nurmelle

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Transkriptio:

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Mikä on viljalla hyvä satotaso? Miten satotasoa voi nostaa? 2

Guinness record Vehnää 16 791 kg/ha 3

1. Maximizing yield potential. 2. Protecting yield potential. 3. Determining soil resource interactions. 4. Using systems approaches to crop improvement. 4

Gunnar Henningsson Sockerpågarna Svenska Foder Östgöta Rednecks HIR Skåne Strategi Tim Lamyman Lag "Ramdalabönderna" "Tre Bröder" Team Örebro Svenstrup og Giesegaard Referens 3 Sven Rundqvist Tre Närkingar Frank Jessen, Tyskland Plus 1 ton, Danmark Lantmännens Referens 2 Hubert Hebinger, Terres Referens 4 Bröderna Wessman Lantmännen Syd Lag Chalmers Lag Karlsfält Syysöljykasvi satokilpailu, Satotulokset Sato kg/ha 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0

Rapsmästaren, Sverge Gunnar Henningsson Toistuva vierailu kilpailulohkolla Toimenpiteiden tekeminen oikeaan aikaan = TIMING! Kansainvälisen verkoston käyttö Ruotsi, Tanska, Englanti ja Saksa Ratkaisevaa lienee ollut KALIUMLANNOITUS Keskeistä voittoon pääsemiseksi olivat myös ehkä sienitautien ja tuholaisten torjunta myöhään kukinnan aikaan Valon merkitys.

WOSR, Lannoitus Syksy: Typpeä 90 kg/ha YaraMila (Raps) Y 6 17-5-10, 300 kg 300 kg Krista K Plus (NK 14-38) (Kaliumsulfaatti myös mahdollinen) Hivenlannoitus korrensääteen kanssa YaraVita Brassitrel Pro 3,0 l (Mn, Mg, B, Mo) YaraVita Brassitrel Pro 3,0 l /ha Lannoitus keväällä: Typpeä 215 kg/ha Maaliskuun alussa (2/3, v 9): YaraMila Raps (17-5-10) 700 kg Typpilannoitus pitää tehdä aikaisin! Maaliskuun lopussa (v 13): Typpi-rikki lannoite 400 kg NS 24-6 riittää 6500 kg/ha sadolle 7

Viljelyssä ei ole oikotietä! Ojitusten kunnostaminen Viljelykierto Muokkaus maan mukaan Kalkitus Uusi lajike Oikea ja riittävä lannoitus Kasvinsuojelu tarpeen mukaan Sadon käsittely laadun mukaan 8

Miksi ero on näin suuri? Mitä kannattaa tavoitella? kg/ha 12000 Uusissa ohrissa on potentiaalia 10000 8000 6000 4000 2000 0 Suomen keskisato 4 uutta lajiketta ka Luhkas 150 kg typpeä YaraMila lannoitteena 2015 9

Paljonko ravinteita sitoutuu jyväsatoon? Sato kg/ha Valk. % N P K Suomen keskisato 3 610 12 69 13 19 4 uutta lajiketta ka. 8 440 10 135 30 45 Luhkas 10 070 9 145 35 53 Ympäristökorvauksen typpilannoitus ei rajoita ohran sadon muodostusta, mutta valkuaiset jäävät mataliksi Fosforin sallittu käyttömäärä on ongelma Kaliumia ei saa unohtaa 10

Huippusadon Yara Megalab kasvianalyysi 11

Riittääkö ohralle annetut ravinteet? Yara Megalab -kasvianalyysi % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Ravinnepuutokset ohrassa 2015 Pensomisvaihe (29) Typpi Fosfori Kalium Rikki Mangaani Boori Korkea Normaali Lievä puute Matala Hyvin matala 12

Onko lannoite kustannus vai sijoitus? 13

Sadon arvo - lannoitekustannus Sato kg/ha Ohra /t 128 YaraMila Y 5 443 (2) Erotus Lisää Suomen keskisato 3610 451,25 113 (70) 338 4 uutta lajiketta ka 8440 1055 243 (150) 812 474 Luhkas 10 070 1258,75 243 (150) 1016 678 14

Hyvä satotason on kannattavuuden perusta! Miten siihen pääsee? Jyvitä peltosi sadontuottokyvyn mukaan esim. kolmeen luokkaan 1. Parhaat kunnossa olevat lohkot -> panosta näihin 2. Keskitason lohkot -> kunnosta nämä (kalkitus, ojitus, muotoilu, rakenne) 3. Heikkotasoiset lohkot -> panosta sen verran kuin satopotentiaalia on (poista viljanviljelystä) 15

YaraMila valikoimasta löytyy oikea lannoite eri viljavuusluokkiin Korkeatyppisiä lannoitteita käytetään liikaa! Lähde: Viljavuuspalvelu/Eurofins 16.6.2016 AK 16 2011-2015

Pysäytetään peltojen köyhtyminen Peltojen viljavuus jatkaa laskuaan edelleen! % Suomen peltojen fosforiluokkien osuudet 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2005 2010 2015 MUUTOS: Huono Huononlainen Välttävä Tyydyttävä Hyvä Korkea Arvel. korkea 1,33 2,69 1,63-2,33-1,83-0,83-0,61 Lähde: Viljavuuspalvelu/Eurofins 16.6.2016 AK 17 2011-2015

Uusia satoisia kauralajikkeita Sato kg/ha Kaurojen satotaso nousee lannoittamalla 3 lajiketta 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 0 60 90 120 150 220 kg N YaraMila Pellon Y 1 Yara Kotkaniemi 2015 18

Mihin viljelijän kannattaa panostaa? Vehnän satotasoon vai valkuaiseen Sato kg Valk. % Valk. 165 /t Sadon arvo 4000 14 10 175 700 5000 12 0 165 825 6000 11-10 155 930 6000 < 11 Rehuvehnä 136 816 Sato kg Sato Typpitaso kg Lannoitus kustannus Erotus 4000 700 120 191 509 5000 825 140 223 602 6000 930 160 254 676 6000 rehu 816 150 239 577 YaraMila Y 2 19

Lisää satoa ja valkuaista vehnään Sato kg /ha Kevätvehnä 2015 (5 lajiketta) Valk. % 8000 7000 6000 5000 12,2 12,7 12,8 12,6 12,4 12,2 12 4000 11,8 3000 2000 1000 11 11,3 11,6 11,4 11,2 11 0 120 165 120+50 (BBCH 31) 120+20+25 (BBCH 31,51) 10,8 YaraMila keväällä YaraMila keväällä + YaraBela kasvustoon Yara Kotkaniemi 2015

Kannattavuus /ha 1000 900 Enemmän tuottoa jaetulla lannoituksella Sadon arvo - lannoitekustannus 800 700 600 500 400 300 200 100 0 120 165 120+50 (BBCH 31) 120+20+25 (BBCH 31,BBCH 51) YaraMila + Yara Bela 21

Ota typen ja fosforin satotasokorjaukset käyttöön Viljelysi kannattavuus paranee Saat suuremman sadon Saat enemmän valkuaista viljaan Viljan jyväkoko suurenee Ylläpidät peltojesi viljavuutta 22

www.yara.fi/lannoitus 23

Kaiken takeena on rae Kysymyksiä ja keskustelua Kiitos! anne.kerminen@yara.com katja.alhonoja@yara.com 24