Sisällysluettelo 2013

TARVASJOEN KUNTA Liite nro x Khall 3.3.204 85 Kvalt xx.xx.204 TILINPÄÄTÖS 203

2 Sisällysluettelo 203.OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 3.. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 3.2 KUNNAN HALLINTO... 4.3 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN TILANNE... 8.4 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 9 2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA... 2 TOIMINNAN RAHOITUS... 2 2.TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN... 2 2.2 TOIMINNAN RAHOITUS (RAHOITUSLASKELMA)... 4 3. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET... 6 4. KOKONAISTULOT JA MENOT... 8 4. KOKONAISTULOT JA MENOT... 8 5. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS... 9 5.YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ... 9 5.2 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT... 2 6. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY... 23 6.2 TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET... 23 7. TOIMINTAKERTOMUS... 24 7. KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN... 24 INVESTOINNIT... 84 7.3 TULOSLASKELMAN TOTEUTUMA... 90 7.4 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN... 92 7.5 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 93 8. TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 97 8. TULOSLASKELMA... 97 8.3 TASE... 99 9. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 0 0. TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT... 0. TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS... 0 2. TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ... 0

.OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 3.. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vuosi 203 aloitti uuden valtuustokauden, jolloin luottamushenkilökaarti uusiutui ja monipuolistui, mikä toi omat haasteensa kokous ja hallintotyöskentelyyn. Kun tähän lisätään valtionhallinnon uudistuspatteristo kunta, sote, kuntalaki ja valtionosuusuudistuksineen sekä niihin liittyneisiin moninkertaisine lausuntoineen todetaan, että vuosi oli varsin poikkeuksellinen. Kuntien tehtävien karsiminen listattiin myös tehtäväpatteristoon, vaikkakaan valtion tasolla tuloksia ei ole saatu aikaan. Tarvasjoen kunnan talouden haasteet jatkuivat siinä määrin, että kesäkuussa saatiin paimenkirje valtiovarainministeriöstä eli olimme uudelleen peruspalveluiden arviointimenettelyssä. Huolimatta mm. vuoden 202 käyttömenojen varsin hillitystä kasvusta suhteessa kuntien keskimääräiseen nousuun, olivat määritellyt kriteerit ylittyneet ja syksyllä käytiin vilkkaasti Helsingissä. Arviointimenettelyn raportti julkistettiin lokakuun lopulla. Suosituksena oli nopea liitos Lietoon. Vuoden 203 käyttömenot kohosivat edelleen varsin hillitysti ja talouden raportit osoittivat, että vuodelta 203 oli tulossa ylijäämää. Tietyt kertaluonteiset tulot ja myös verotilitysjärjestelmän muutokset edesauttoivat erittäin hyvään taloustulokseen. Koko kuntasektorin tilinpäätökset vuodelta 203 ovat pääosin hyvin myönteiset. Tosin koko julkisen sektorin kestävyysvajetta ei kertaheitolla korjata! Tarvasjoen hyvinvointikeskuksen toiminta on muotoutunut toimivaksi ja joustavaksi. Hyvinvointikeskus tulee jatkossakin täydentämään maakunnan sosiaali ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuutta kuntarajoista riippumatta. Väestön ikääntymislaskelmissa on todettu, että hyvinvointikeskus tarvitaan vuonna 2020 jo pelkästään Tarvasjoen väestön tarpeisiin. Henkilöstön rooli pienen kunnan palvelutuotannossa on äärettömän tärkeä! Kuntaorganisaatiossa tehdään työtä suurella sydämellä ja empaattisella otteella. Tämä pätee erityisesti aloilla, joissa ollaan päivittäin jatkuvasti asiakkaan kanssa hoito, kasvatus tai opetussuhteessa. Henkilöstöä arvostaen panostettiin toimintavuonna työhyvinvoinnin ylläpitoon merkittävästi. Yhteistoimintaneuvottelut käytiin osana talouden tervehdyttämistä ja siinä yhteydessä todettiin, että tehostusta voidaan tehdä luonnollisen poistuman kautta. Auranmaan alueen yritys ja elinkeinoelämän vireyttämiseksi toimintavuoden aikana rakennettiin Auranmaan yritys ja elinkeinopalvelut yhteistyökonsepti Auran, Pöytyän, Oripään, Marttilan, Koski Tl:n ja Tarvasjoen kuntien kesken. Toimintaan palkattiin kaksi elinkeinoasiantuntijaa, jotka kuntiin jalkautuen perehtyvät alueen yritys ja elinkeinoelämään sekä yhteistyössä kuntien ja yrittäjien kanssa ideoivat menestystarinoita. Syksyllä 203 laadittiin Tarvasjoen kunnan strategia, jossa talouden tervehdyttäminen merkittiin päätavoitteeksi kaikilla hallinnonaloilla. Strategia laadittiin kuntarajoista riippumattomaksi käsikirjaksi, jota toteuttaen tarvasjokelaisten, sekä nykyisten että tulevien, yhteisöllinen ja hyvinvoiva elämänlaatu saavutetaan yhteen hiileen puhaltaen. Järjestöjen ja seurojen rooli tullee saamaan hyvin tärkeän aseman. Toimintavuoden aikana toimintamenoja kertyi n. 297.000 alle arvion ja toimintatuloja n.00.000 yli arvion. Menot jäivät alle arvioidun kautta linjan ja tulojen suurimmat ylitykset olivat maksu ja myyntituotoissa sekä verotuloissa n. 93.000. Valtionosuudet ylittyivät n. 222.000 ml. 250.000 :n harkinnanvarainen valtionavustus. Toimintavuoden ylijäämäksi muodostui n. 882.000. Vuosikate oli n. 996.500 (n. 509 /as) positiivinen. Kunnan lainamäärä oli vuoden vaihteessa n. 7.662.382,86 ja 3.97 /asukas. Lainamäärä alenee, vaikkakin hitaasti. Talouden tilinpäätöstä vuodelta 203 on ilo esitellä. Tätä kirjoitettaessa 6.3.204 ollaan Tarvasjoella tilanteessa, jossa Liedon ja Tarvasjoen ykköspuheenjohtajien, selvitysmiesten sekä kunnanjohtajien kahden palaverin tuloksena on koossa selvitysmiesten laatima yhdistymissopimus, jota tultaneen käsittelemään kummankin kunnan valtuustossa 28.4.204. Esitetty sopimus ei lupaa Tarvasjoelle käytännössä yhtään mitään, eikä se ole mitenkään verrattavissa esim. muiden kriisikuntien vastaaviin, selvitysmiesten laatimiin yhdistymissopimuksiin. Edessämme on kaksi etenemissuuntaa: Liitytään äänestäen tai pakolla Lietoon..205 lähtien tai jos valtakunnan erilaisten uudistusten sekamelskasta johtuen saamme lisäaikaa selvittää myös muita liittymisvaihtoehtoja kuntalaisten palvelutason säilyttämiseksi. Yhteistyötä edelleen peräänkuuluttaen Oili Paavola, kunnanjohtaja

.2 KUNNAN HALLINTO Perustamisvuosi 869 Tulovero% 2,00 Asukasluku 3.2.203 956 Kiinteistövero%: Pintaala 02,52 km² asuinrakennukset 0,40 josta vettä 0,35 km² yleinen kiint.vero 0,85 Asukastiheys 9,08 muut asuinrak.,00 voimalaitos 2,50 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 4 TARVASJOEN KUNNAN LUOTTAMUSTOIMIORGANISAATIO 202 KESKUSVAALILAUTAKUNTA KUNNANVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS KASVATUS JA OPETUSLAUTA KUNTA SOSIAALILAUTAKUNTA VAPAAAIKALAUTAKUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA Kunnanvaltuusto 203 Voimasuhteet kpl KD KESK 6 KOK 6 PS 2 SDP 2 Kokouksia 8 kpl Valtuutetut Osallistui Saarnivaara Pekka, pj KOK 8 Lauri Matti, I vpj KESK 8 Oksala Riikka, II vpj KOK 8 Frantti, Sauli KOK 6 Hallberg, Tanja PS 6 Heinonen, Esa KESK 8 Kleimola, SatuMaija SDP 8

Laaksonen, Ari KOK 8 Nurmi, Aino KD 6 Nurminen, Maria KESK 8 Raitis, Mikko PS 8 Raitis, Tiina KOK 8 Seppä, Juha KESK 8 Sipilä Janne KESK 8 Tapani, Simo KOK 6 Varga, Katalin KESK 8 Varavaltuutetut Mynttinen, Timo KOK 4 Inkinen, Timo KOK 2 Kemppi, Tarja KOK Satopää, Pertti KOK Mäkinen, Lassi KOK Järvinen, Sanna KOK Holm, Jani SDP Viljanen, Jarno SDP 2 5 Hallanheimo, Minna Mäenpää, Jarkko Näyskä, Iina Tupasela Henrikki Syrjälä, Eero Mäntynen, Teuvo KESK KESK KESK KESK KESK KESK Heikkilä, Martti KD 2 Tapani, Sakari KD Vikman, Jari PS Kunnanhallitus 203 Kokouksia 5 kpl Kunnanhallitus 9.2.203 204 Jäsenet Osallistui Varajäsenet Osallistui Heinonen, Esa, pj KESK Seppä, Juha Tapani, Simo, I vpj KOK Mäkinen, Lassi Nurminen, Maria KESK Varga, Katalin Inkinen, Timo KOK Laakso, Merja Oksala, Riikka KOK Puustjärvi, Krista Sipilä, Janne KESK Tupasela, Henrik Suominen, Nina SDP Viljanen, Jarno Kunnanhallitus 22.. 9.2.203 Jäsenet Osallistui Varajäsenet Osallistui Heinonen, Esa, pj KESK 2 Seppä, Juha Tapani, Simo, I vpj KOK 9 Mäkinen, Lassi 2 Nurminen, Maria, II vpj KESK 2 Katalin, Varga Suominen, Nina SDP Viljanen, Jarno Sipilä, Janne KESK 2 Tupasela, Henrik Raitis, Tiina KOK 2 Laakso, Merja Raitis, Mikko PS 2 Hietamäki, Tiina

6 Kunnanhallitus 20 202 kokoontui tammikuussa kaksi kertaa ennen 22.. uuden valintaa Heinonen, Esa, pj KESK 2 Kuitula, Antti Saarnivaara, Pekka, I vpj KOK 2 Heikkilä, Martti Suominen, Nina, II vpj SDP 2 Fromholdt, Lea Seppä, Pauliina KESK 2 Korpi, Pirjo Tikka, Arto KESK 2 Sipilä, Janne Raitis, Tiina KOK Haapanen, Hanna Tapani, Simo KOK 2 Mynttinen, Timo Lautakunnat 203 206 Keskusvaalilautakunta 2036 Kokouksia kpl Jäsenet Osallistui Laakso, Merja, pj Sipilä, Janne, vpj Kleimola SatuMaija Vikman, Jari Tapani, Maarit Varajäsenet Tapani, Simo Varga, Katalin Holm, Jani Hallberg, Tanja Kännö, Maija KOK KESK SDP PS KD KOK KESK SDP PS KD Tarkastuslautakunta 203 6 Kokouksia 3 kpl Jäsenet Osallistui Varajäsenet Osallistui Kleimola SatuMaija, pj 3 Fromholdt, Lea Laaksonen Ari, vpj 2 Mynttinen Timo Heikkilä Martti 3 Nurmi Pentti Mäenpää Jarkko 3 Kulta Ensi Näyskä Iina 2 Kemppi Tarja Tarkastuslautakunta 2009 2 Kokouksia kpl Jäsenet Osallistui Varajäsenet Osallistui Frantti Jarmo pj Laaksonen Ari Vainio Maija, vpj Lauri Matti Kleimola SatuMaija Fromholdt Lea Kulta Ensi Syrjälä Eero Laikko Outi Aulio UllaMaija Sosiaalilautakunta 2034 Kokouksia 9 kpl Jäsenet Osallistui Varajäsenet Osallistui Laakso, Merja, pj 8 Aulio, Ulla Korpi, Pirjo, vpj 8 Hallanheimo, Minna Heikkilä, Timo 8 Syrjälä, Eero Mynttinen, Timo 6 Kemppi, Tarja 2

Alastalo, Susan 6 Vikman, Jari Heikkilä Martti 7 Isokangas, Eija Holm, Jani 5 Viljanen, Jarno 7 Kasvatus ja opetuslautakunta 2034 Kokouksia 5 kpl Jäsenet Osallistui Varajäsenet Osallistui Ajo, Carin, pj 5 Korpi, Pirjo Puustjärvi, Krista, vpj 5 Toivonen, Heidi Varga, Katalin 5 Näyskä, Iina Mäkinen, Lassi 4 Inkinen, Timo Viljanen, Jukka 5 Niinisaari, Marko Vikman, Jari 3 Hallberg, Tanja Nurmi, Aino 4 Sakari, Tapani Vapaaaikalautakunta 2034 Kokouksia 4 kpl Jäsenet Osallistui Varajäsenet Osallistui Inkinen, Timo, pj 4 Rauhala, Henrik MallwitzSainio, Petra, vpj 4 Korpi, Pirjo Patama, Toni Saurén, Antti Viljanen, Jukka 3 Suominen, Nina Hallberg, Tanja Vikman, Jari Järvinen, Sanna 2 Toivonen, Heidi Mustamäki, Esa 3 Isokangas, Eija Tekninen lautakunta 2034 Kokouksia 5 kpl Jäsenet Osallistui Varajäsenet Osallistui Seppä, Juha, pj 5 Kulta, Ensi Oksala, Riikka, vpj 3 Laakso, Merja 2 Frantti, Sauli 2 Kilkkilä, Kari 2 Näyskä, Iina 5 Virta, Heidi Hietamäki, Tiina 5 Vikman, Jari Niinisaari, Marko 5 Fromhold, Lea Tenhunen, Pertti 5 Heikkilä, Martti Rakennuslautakunta 2034 Kokouksia 6 kpl Jäsenet Osallistui Varajäsenet Osallistui Kilkkilä, Kari 6 Mero, Ilkka Mäntynen, Teuvo 6 Saurén, Antti Hallanheimo, Minna 6 Virta, Heidi Tilivelvolliset viran ja toimenhaltijat kunnanjohtaja hallintojohtaja rehtori / stj tekninen johtaja sosiaalijohtaja vammaispalveluohjaaja vanhustyönjohtaja

8 kirjastonhoitaja vapaaaikasihteeri rakennustarkastaja varhaiskasvatusjohtaja Palkattu henkilöstö 3.2.202 Toimintayksikkö Vakinaiset Määrä Työllistetyt Oppisopimustyöllist. Yhteensä aikaiset Keskushallinto 6 3 9 Sosiaalitoimi 38 4 53 Sivistystoimi 54 2 67 Tekninen toimi 7 2 9 Yhteensä 05 30 3 38.3 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN TILANNE Yleinen taloudellinen tilanne Taloudellinen kasvu on pysynyt hitaana alhaisen työllisyyden, kotitalouksien ja julkisen sektorin sopeutusten sekä heikon kilpailukyvyn vuoksi. Finanssi ja velkakriisi on rapauttanut euroalueen kasvupotentiaalia. Maailmankaupan kasvu jatkui vuonna 203 poikkeuksellisen hitaana. Vuonna 203 bruttokansantuote väheni,4 prosenttia. Vaimea kotimainen talouskehitys on heijastunut kuluttajahintojen kehitykseen ja myös hintapaineet kansainvälisiltä raakaainemarkkinoilta ovat jääneet vähäisiksi. Vuoden keskimääräiseksi inflaatioksi arvioitiin,6 %. Työttömyyden vähenemistä ei ole tapahtunut verkkaisen talouskasvun ja työmarkkinoiden kohtaantoongelmien vuoksi. Kokonaistuotannon aleneminen kahtena vuonna peräkkäin heijastuu vääjäämättä julkisen talouden rahoitusasemaan niin, että julkinen talous pysyy alijäämäisenä lähivuodet. Valtio ja kunnat ovat selvästi alijäämäisiä, työeläkesektori ylijäämäinen ja muut sosiaaliturvarahastot suunnilleen tasapainossa. Julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde ylittää lähitulevaisuudessa 60 prosentin rajan. Julkinen velka uhkaa kasvaa edelleen keskipitkällä aikavälillä. Julkiset menot suhteessa kokonaistuotantoon kohoavat korkeammaksi kuin kertaakaan yli 5 vuoteen. (Valtiovarainministeriö: taloudellinen katsaus, syyskuu 203). Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 203 joulukuussa 205 000, mikä oli 26 000 enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 202. Työttömyysaste oli 7,9 prosenttia, kun se vuoden 202 joulukuussa oli 6,9 prosenttia. (Tilastokeskus: Työvoimatutkimus 204, tammikuu). Kuntatalouden näkymät Vuoden 203 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 miljoonaa euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 miljoonaa euroa. Taustalla ovat toimintakulujen kasvun puolittuminen ja verotuksen kertaeristä johtunut verotulojen kasvu. Vuosikate oli negatiivinen viime vuonna yhteensä 36 kunnalla. Vuonna 202 vastaava luku oli yli kaksinkertainen. Kuntien verotulot kasvoivat 6,8 prosenttia edellisvuodesta. Viime vuoden tuloksen syntymiseen vaikuttanut, tulosta vahvistava seikka oli kuntien toimintojen tehostaminen, josta ainakin 400 miljoonaa euroa toteutui KT Kuntayönantajien selvityksen mukaan henkilöstömenosäästöinä. Lisäksi tulosta kohensivat verotuksen kertaerät 400 miljoonalla eurolla sekä tulo ja kiinteistöveroprosenttien korotukset noin 70 miljoonalla eurolla. Tulokseen heikentävästi vaikuttaneita tekijöitä olivat puolestaan valtionosuusleikkaukset, sekä kuntien tehtävien kasvu ja palveluiden kysynnän lisäys. (Kuntaliiton tiedote 2.2.204).

9 Kuntien toimintamenot, ilman liikelaitoksia, kasvoivat 3,0 prosentilla edellisestä vuodesta. Palkkamenoissa oli kasvua 2,2 prosenttia ja palveluiden ostoissa 3,4 prosenttia. Kuntien toimintatulot kasvoivat,4 prosenttia. Toimintamenojen kasvu oli hitaampaa kuin edellisvuosina. Kuntien toimintakatteet heikentyivät aikaisempia vuosia vähemmän, yhteensä 0,9 miljardilla eurolla. Verorahoitus kasvoi edellistä vuotta enemmän. Verotulot kasvoivat edellisestä vuodesta 6,8 prosenttia ja valtionosuudet 2,9 prosenttia. Tämä,5 miljardin euron verorahoituksen lisäys riitti kattamaan toimintakatteiden heikkenemisen, mikä näkyy vuosikatteiden paranemisena. Kuntien vuosikatteet nousivat 0,7 miljardilla eurolla ja samalla yhä harvemmilla kunnilla vuosikate oli negatiivinen. Vuosikate kattoi poistoista ja arvonalentumisista 99,5 prosenttia ja investoinneista 5,7 prosenttia. Tunnusluvut parantuivat edellisestä vuodesta, vaikka sekä poistoissa että investointimenoissa oli kasvua. Kuntien investointimenot kasvoivat 3,7 prosenttia. Kuntien yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden 203 lopussa 3,8 miljardia euroa. Lainakanta kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 3,4 prosenttia, noin,6 miljardilla eurolla. Lainakannan kasvu oli edellistä vuotta suurempaa. Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2.553 euroa, kun vastaava luku oli edellisenä vuonna 2.262 euroa. Kuntien lainakannan kasvu kiihtyi loppuvuotta kohti. Neljännen neljänneksen aikana kuntien lainakanta, ilman liikelaitoksia, nousi 7,8 prosenttia. ( Tilastokeskus: Kuntien ja kuntayhtymien talous neljännesvuosittain, 4. neljännes 203)..4 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Vuoden 203 tilinpäätös osoittaa ylijäämää 882.334,44. Vuosikatteeksi muodostui + 996.470 eli n. + 509/asukas. Maksuvalmius helpottui vuoden 203 aikana verrattuna vuoteen 202. Kuntatodistusohjelman lyhytaikaista lainaa oli edelleen käytössä, mutta 3.2.203 lyhytaikaista lainaa oli n. 200.000 euroa vähemmän kuin vuonna 202 vastaavaan aikaan. Kassan riittävyys oli vuoden 203 lopussa 7 päivää, kun se vuonna 202 vastaavaan aikaan oli vain 5 päivää. Ulkoiset toimintatuotot olivat 2.06.07, mikä ylitti talousarvion tuloarvion 76.87 eurolla. Toimintatuotot nousivat edellisvuodesta n. 90.200. Toimintakulut olivat.538.048, mikä alitti talousarvioon varatun määrärahan 38.49 eurolla. Toimintakulut kasvoivat edellisvuodesta vain n. 9.900 eli 0,086 %. Kunnan verotulokertymä oli 6.489.342. Verotulot ylittivät talousarvion tuloarvion 93.342 eurolla. Verotulojen positiivista kasvua selittävät suurimmaksi osaksi muutokset kuntien jakoosuuksissa sekä verotuksen kertaerien maksatuksissa. Valtionosuuksia saatiin 4.25.840, ylitys talousarvioon oli 22.840. Valtionosuuksissa on mukana harkinnanvarainen valtionosuus, jota Tarvasjoelle myönnettiin 250.000 euroa vuonna 203. Satunnaisiin eriin tuli kirjattavaksi vuonna 203 kertaluonteinen erä 22.800 euroa, joka syntyi Härkätien kuntayhtymän purkamisesta. Tarvasjoen kunnanvaltuusto käsitteli Härkätien kuntayhtymän purkusopimusta 8.2.202. Sopimuksen ja purkamisesta tehdyn selvityksen mukaan kuntayhtymän muut jäsenkunnat saivat peruspääomaosuuttaan vastaavan osuuden purkautuvan kuntayhtymän nettovarallisuudesta rahana, ja taseen muut erät siirtyivät varoineen ja velkoineen Liedon kunnalle. Lopullinen tasinko laskettiin vuoden 202 tilinpäätöksellä tarkennettuna, jolloin Tarvasjoen osuudeksi tuli 22.800 euroa. Vuoden 203 aikana Tarvasjoen kunta kutsuttiin valtiovarainministeriön arviointimenettelyyn, jonka tavoitteena oli tehdä kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain 63a :n mukainen selvitys ja ehdotus palvelujen turvaamiseksi tarittavista toimenpiteistä. Arviointiryhmä edellytti selvityksen lopputuloksena, että Tarvasjoen kuntalaisten palvelujen turvaamiseksi käynnistetään kuntarakennelain 5 :n mukainen erityinen kuntajakoselvitys kunnan yhdistymiseksi suurempaan kokonaisuuteen vuoden 205 alusta. Arviointiryhmän ehdotuksen mukaan oikea suunta liitokselle on Liedon kunta. Lisäksi arviointiryhmä edellytti Tarvasjoen kunnan omaa taloutta vahvistavia toimenpiteitä, kuntayhteistyön tiivistämistä ja talouden tasapainottamisohjelman valmistelua. Lisäksi ehdotuksen mukaisesti Tarvasjoen kunnan tulee vuosien 203 204 aikana karsia investointiohjelmansa minimiin, vähentää lainakantaansa ja pyrkiä kattamaan lainsäädännön edellyttämällä tavalla kertyneet alijäämänsä. Arviointiryhmän ehdotus käsiteltiin kunnanvaltuustossa 8..203. Valtiovarainministeriö teki 9.2. päätöksen eri

0 tyisen kuntajakoselvityksen toteuttamisesta niin, että Tarvasjoen kunnan osalta mahdollinen yhdistyminen voisi tulla voimaan..205. Syksyn 203 aikana arviointimenettelyn yhteydessä kunnassa valmisteltiin toimialoittain toimenpiteitä talouden tasapainottamiseksi. Lisäksi kesäkuussa käynnistettiin koko kunnan henkilöstöä koskeva ytmenettely henkilöstösäästöjen löytämiseksi. Yhteenveto toimenpiteistä sisällytettiin tasapainottamisohjelmaan. Kunnanvaltuusto hyväksyi tasapainottamissuunnitelman 8..203. Tasapainottamissuunnitelman sisältö on kuvattu väliotsikon Talouden tasapainottaminen alla. Talousarviovuosi 203 onnistui Tarvasjoen kunnan osalta erittäin hyvin. Toimintatuotot ja tulorahoitus ylittivät talousarvion tuloarviot. Keskeisimmät syyt tulorahoituksen onnistumiseen johtuvat kunnasta riippumattomista syistä, mutta syksyn aikana toteutetut säästötoimenpiteet ovat myös omalta osaltaan vaikuttaneet siihen, että toimintakulut eivät käytännössä kasvaneet vuoteen 202 verrattuna. Vuoden 202 tilinpäätöksessä kertynyttä alijäämää oli,7 milj. euroa ja 898 euroa/asukas. Nyt vuoden 203 tilinpäätöksessä kertynyttä alijäämää on 0,9 milj. euroa ja 449 euroa/asukas. Lainakannan aleneminen on edelleen jatkunut hitaasti. Lainaa oli 3.2.203 n. 7,7 milj. euroa eli 3.97 euroa/asukas, kun vastaavat luvut 3.2.202 olivat n. 8,2 milj. euroa ja 473 euroa/asukas. Tuleva taloudellinen kehitys sekä arvio riskeistä ja epävarmuustekijöistä Peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63a :n mukaan kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut on selvitettävä sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin palvelujen edellytysten turvaamiseksi, jos rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut ovat olennaisesti ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat ja ovat kahtena vuonna peräkkäin alittaneet valtioneuvoston asetuksella (72/2007) säädetyt rajaarvot. Tarvasjoen kunta on ollut vaikean taloudellisen tilanteensa vuoksi valtionosuudesta annetun lain edellyttämässä arviointimenettelyssä vuosina 202 ja 203. Vuoden 203 tilinpäätös parantaa tunnuslukuja osittain, mutta ei poista riskiä joutua arviointimenettelyyn jatkossakin. Talousarvion suunnitteluvuosien (204 206) on arvioitu muodostuvat tulokseltaan negatiiviseksi ja tulorahoituksen on arvioitu heikkenevän (valtionosuuksien väheneminen). Talouden tasapainottaminen uhkaa muodostua entistä vaikeammaksi. Lainakantaa on saatu toistaiseksi tasaisen hitaasti pienennettyä, eikä uusia investointeja ole tehty. Tulevina vuosina investointitarve tulee kuitenkin kasvamaan (mm. päätös MarttilaTarvasjoki siirtoviemärin rakentamisesta tehty), joten lainakannan väheneminen uhkaa pysähtyä tai kääntyä kasvuun. Tulorahoituksen heikkeneminen, lainakannan hallinta ja siihen liittyvät riskit korkomuutoksissa aiheuttavat epävarmuustekijöitä talouden suunnitteluun ja tasapainottamiseen. Tulorahoitusvajetta ei ole pystytty kattavasti ratkaisemaan talousarvioin suunnitteluvuosille 204 206. Ulkopuolelta epävarmuutta kunnan toiminnan suunnitteluun aiheuttavat useat käynnissä olevat rakenteelliset muutokset sekä lakimuutokset, erityisesti sosiaali ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus. Kunnan omassa toiminnassa epävarmuustekijöitä liittyy henkilöstön saatavuuteen. Optimaalisen sijaisresurssin määrittely on haasteellista, niin että sekä taloudelliset että henkilöstön työhyvinvointiin liittyvät tavoitteet täyttyvät. Sijaisten lisäksi sosiaali ja terveydenhuollon vaativat erityistehtävät ovat aiheuttamassa henkilöstön saatavuuteen liittyviä riskejä. Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tarvasjoen kunnan sisäinen valvonta on järjestetty lainsäädännön ja sen perusteella luotujen toimintamallien kautta. Kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Sisäisen valvonnan ohjeet on hyväksytty..2006. Lisäksi käytössä on kunnanvaltuuston 0.2.2008 hyväksymä konserniohje. Kunnan sisäisessä valvonnassa on kiinnitetty huomiota käytännön toimintamalleihin, kuten ostolaskujen kirjaamis, tarkastamis ja hyväksymiskäytäntöihin. Käytäntöjä pyritään säännönmukaisesti yhtenäistämään. Sisäisen valvonnan kulmakivinä ovat budjettivastuulliset viranhaltijat. Johtoryhmä käsittelee toimintavuoden aikana talouden toteumaa hallintokunnittain kokouksissaan säännöllisesti. Osavuosiraportit käsitellään kesäkuun ja marraskuun kunnanvaltuustoissa.

Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden 203 aikana neljä kertaa. Tilintarkastaja oli vuoden aikana yhteensä yhdeksän päivää tutkimassa kunnan toimintaa ja tilinpitoa. Talouden tasapainottaminen Tarvasjoen kunnanvaltuusto käsitteli syksyn 203 aikana talouden tasapainottamisohjelmaa kokouksissaan 7.9. ja 8.. Tasapainottamisohjelma oli osa kunnan toiminnan arviointimenettelyä, ja tasapainottamisohjelman päivittämiseen on päätetty palata alkuvuonna 204. Rakenteelliset muutokset ja mahdollisuudet palvelujen järjestämiseksi on jo vuosia otettu huomioon toiminnassa ja päätöksenteossa Tarvasjoella. Vuosina 203 204 toteutettuja/toteutettavia tasapainottamissuunnitelman toimenpiteitä ovat mm.: Esiopetus siirtyi vuoden 203 aikana Tarvasjoen koulun yhteyteen ja koululaisten aamu ja iltapäivätoiminta esikoulun yhteyteen, kunnan omaan kiinteistöön. Toimintojen lakisääteisyyttä tarkasteltaessa on keskusteltu aamu ja iltapäiväkerhon lakkauttamisesta. Kunnanvaltuusto päätti kesäkuussa 203 käynnistää sivistystoimen rakenneuudistuksen siten, että vapaaaikalautakunnan toiminta yhdistetään kasvatus ja opetuslautakunnan toimintaan..204 lähtien. Tämä selkeyttää organisaation toimintaa ja vastuita sekä tehostaa viranhaltijoiden ja luottamushenkilöiden ajankäyttöä. Varhaiskasvatuksessa henkilöstöresurssien määrän on huomattu olevan liiallinen nykyiseen lapsimäärään nähden. Ytmenettelyn kautta on kunnan henkilöstösuunnittelua tarkennettu vuosien 203 204 osalta ottaen huomioon saavutettavat eläkeiät ja tehtävistä toiseen siirtymiset. Tekninen toimiston henkilöstöresurssi vähenee eläkeiän saavuttamisen kautta vuonna 204, jolloin teknisen toimen toimistotehtäviä yhdistetään yleishallinnon vakanssiin. Kunnan oman sosiaali ja terveystoimen palvelut on vähitellen keskitetty hyvinvointikeskukseen, jolloin mm. yksityisistä hoivapalveluista on luovuttu sopimusten päättyessä. Lastensuojelun laitos ja perhehoitopalveluissa suositaan entistä enemmän avohuoltoa, jolloin saadaan säästöä. Toimeentuloturvan kustannuksia saadaan vähennettyä vuositasolla, kun pitkäaikaistyöttömien kerhotoiminta on käynnistynyt vuoden 203 aikana. Vanhustenhuollossa tehostetaan edelleen resurssien käyttöä ja luovutaan yksityisen hoivakodin käytöstä ja erilaisin tehtäväjärjestelytoimenpitein. Tehostettua palveluasumista myydään myös lähikuntiin, jolloin päästään sadan prosentin käyttöasteeseen. Vammaispalveluiden päivätoiminnassa mm. toteutetaan rakenteellinen muutos ja lisätään toiminnan tarjontaa myös naapurikunnille, tehostetaan resurssien käyttöä sekä luovutaan yksityisen hoivakodin käytöstä. Tarvasjoen kunta on sitoutunut ottamaan toimenpideohjelmassa esitetyt tavoitteet huomioon kaikessa kunnan toiminnassa ja päätöksenteossa. Toimenpideohjelman toteutumista seurataan hallintokunnissa osana normaalia toiminnan ja talouden seurantaa. Vuoden 203 laaditussa Tarvasjoen strategiassa päätavoitteet koko organisaation sisällä ovat toimintamenojen hillitseminen ja toimintatulojen varmistaminen sekä talouden tiivis seuranta.

2 2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS 2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 2.. TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ei sisäisiä mukana) 203 202 000 000 Toimintatuotot 2 06 850 Toimintakulut 538 528 Toimintakate 9 522 9 679 Verotulot 6 489 5 949 Valtionosuudet 4 252 3 90 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 0 7 Korkokulut 229 254 Muut rahoituskulut 4 4 Rahoitustuotot ja kulut 223 24 Vuosikate 996 69 Poistot ja arvonalentumiset 334 347 Satunnaiset erät 23 32 Tilikauden tulos 875 284 Poistoeron lisäys () tai vähennys (+) 7 7 Varausten lisäys () tai vähennys (+) Rahastojen lisäys () tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 882 277 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/toimintakulut, % 7,47 6,04 Vuosikate/Poistot, % 298, 9,9 Vuosikate, /asukas 509,45 35,33 Asukasmäärä 3.2. 956 960

3 Toimintakate on toimintatuottojen ja kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Maksurahoituksen osuutta toimintamenoista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista: =00 x Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Kunnan koko, toimintojen yhtiöittäminen, liikelaitostaminen ja oppilaitosten ylläpitäminen vaikuttavat tunnusluvun arvoon ja selittävät kuntakohtaisia eroja. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että mikäli vuosikate on siitä vähennettävien käyttöomaisuuden poistojen suuruinen, kunnan tulorahoitus on riittävä. Vuosikatteen ja poistojen vertailussa on vakiintunut käyttöön seuraava tunnusluku: Vuosikate/Poistot, % = 00 x Vuosikate/Poistot Kun tunnusluvun arvo on 00 % oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, mikäli poistot vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Investoinneilla tarkoitetaan tällöin poistonalaisten investointien omahankintamenoa, joka saadaan vähentämällä hankintamenosta valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet. Tulorahoitus on ylijäämäinen, kun vuosikate ylittää poistot ja alijäämäinen, kun vuosikate alittaa poistot. Myös nämä pitävät paikkansa vain, mikäli poistot vastaavat keskimääräistä vuotuista investointitasoa. Mikäli vuosikate on alijäämäinen on kunnan tulorahoitus heikko. Vuosikate /asukas Vuosikate asukasta kohden on yleisesti käytetty tunnusluku tulorahoituksen riittävyyden arvioinnissa. Kuntakohtainen tavoitearvo tunnusluvulle saadaan jakamalla edellä mainittu keskimääräinen vuotuinen investointitaso asukasmäärällä. Keskimääräistä kaikkia kuntia koskevaa tavoitearvoa ei voida asettaa. Kunnan koko, taajamaaste, tekniset verkostot ja toimintojen organisointi ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat vuosikatetavoitteen määrittämiseen kunnassa. Asukasmääränä tunnusluvussa käytetään asukaslukua tilikauden lopussa. Erityisesti silloin, kun kunnan talouden tasapainoa ja liikkumavaraa verrataan muihin kuntiin on otettava huomioon erot veroprosenteissa. Riittävä tulorahoitus voi kahdessa vertailukunnassa olla saavutettu erilaisella verorasitteella kuntalaisiin. Vuosikatteiden vertailtavuus edellyttäisikin, että ne laskettaisiin saman suuruisilla, esimerkiksi kuntien keskimääräisillä veroprosenteilla. Tuloslaskelman ja sen tunnuslukujen osoittama tulorahoituksen riittävyys ei myöskään anna perusteita arvioida tasapainoa kunnan palvelutarjonnan ja sen jäseniinsä kohdistaman vero ja maksurasitteen välillä. Nämä arviot on tehtävä tehtäväkohtaisesti, ei kunnan kokonaistalouden tuloslaskelmasta. Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan omaa pääomaa. Tilikauden tulokseen saattaa olennaisesti vaikuttaa satunnaiset tuotot ja kulut, mistä syystä tulorahoituksen riittävyyden arviointia ei voida määritellä sen perusteella.

4 2.2 TOIMINNAN RAHOITUS (RAHOITUSLASKELMA) 2.2. RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 203 202 Toiminnan ja investointien rahavirta 000 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 996 69 Satunnaiset erät 23 32 Tulorahoituksen korjauserät 23 32 Investointien rahavirta Investointimenot 275 9 Rahoitusosuudet investointimenoihin 49 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 358 25 Toiminnan ja investointien rahavirta 29 26 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys 293 32 Lyhytaikaisten lainojen muutos 28 26 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihtoomaisuuden muutos Saamisten muutos 245 80 Korottomien velkojen muutos 55 26 Rahoituksen rahavirta 702 283 Kassavarojen muutos 428 57 Kassavarat 3.2. 000 603 76 Kassavarat 0.0. 000 76 328 427 52 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 203 202 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 v:lta 3 697 5 474 Investointien tulorahoitus, % 442, 358, Lainanhoitokate 2,35 0,33 Kassan riittävyys, pv 7 5 Asukasmäärä 956 960

5 Toiminnan ja investointien rahavirta ja sen kertymä, Rahoituslaskelman välitulos Toiminnan ja investointien rahavirta itsessään on jo tunnusluku, jonka positiivinen (ylijäämäinen) määrä ilmaisee sen, kuinka paljon rahavirrasta jää nettoantolainauksen, lainojen lyhennyksiin ja kassan vahvistamiseen ja negatiivinen (alijäämäinen) määrä ilmaisee sen, että menoja joudutaan kattamaan joko olemassa olevia kassavaroja vähentämällä taikka ottamalla lisää lainaa. Toiminnan ja investointien rahavirta välituloksen tilinpäätösvuoden ja neljän edellisen vuoden kertymän avulla voidaan seurata investointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivinen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus= 00 x Vuosikate/Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosenttiosuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoituksella eli pysyvien vastaavien hyödykkeiden myynnillä, lainalla tai rahavarojen määrää vähentämällä. Lainanhoitokate: = (Vuosikate + Korkokulut) /(korkokulut + Lainanlyhennykset) Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Jos kunnan lainakannasta enemmän kuin 20 % on kertalyhenteisiä lainoja, otetaan lyhennyksen määräksi tunnuslukua laskettaessa laskennallinen vuosilyhennys, joka saadaan jakamalla mainittu lainakanta 3.2 kahdeksalla. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Luotettavan kuvan kunnan lainanhoitokyvystä saa tarkastelemalla tunnuslukua useamman vuoden jaksolla. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 2 ja heikko kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. Kassavarat 3.2. = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassan riittävyys /pv = 365 pv x Kassavarat 3.2./Kassasta maksut tilikaudella. Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivässä. Tunnusluku ilmaisee monenko päivän kassasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla.

6 3. RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 203 202 VASTATTAVAA 203 202 000 000 000 000 A PYSYVÄT VASTAAVAT 0 293 0 547 A OMA PÄÄOMA 2 24 359 I Aineettomat hyödykkeet 24 40 I Peruspääoma 3 9 3 9. Aineettomat oikeudet 24 40 II Liittymismaksurahasto 2. Muut pitkävaikutteiset menot III Arvonkorotusrahasto 3. Ennakkomaksut IV Muut omat rahastot II Aineelliset hyödykkeet 9 423 9 545 V Edellisten tilik ylij./alij. 760 483. Maa ja vesialueet 784 83 VI Tilikauden ylij./alij. 882 277 2. Rakennukset 7 62 7 84 B POISTOEROT JA VAPAAEHTOISET 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 894 796 VARAUKSET 77 85 4. Koneet ja kalusto 95 7. Poistoero 77 85 5. Muut aineelliset hyödykkeet 2. Vapaaehtoiset varaukset 6. Enn maksut ja keskeneräiset C PAKOLLISET VARAUKSET hankinnat 29 24. Eläkevaraukset III Sijoitukset 846 962 2. Muut pakolliset varaukset. Osakkeet ja osuudet 846 962 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 32 3 2. Joukkovelkakirjalainasaamiset. Valtion toimeksiannot 3. Muut lainasaamiset 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 32 3 4. Muut saamiset 3. Muut toimeksiantojen pääomat B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 32 3 E VIERAS PÄÄOMA 9 06 9 58. Valtion toimeksiannot I Pitkäaikainen 7 35 7 592 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 32 3. Joukkovelkakirjalainat 3. Muut toimeksiantojen varat 2. Lainat rahoitusja vakuutusl. 6 827 7 09 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 87 54 3. Lainat julkisyhteisöiltä 246 275 I Vaihtoomaisuus 4. Lainat muilta luotonantajilta. Aineet ja tarvikkeet 5. Saadut ennakot 2. Keskeneräiset tuotteet 6. Ostovelat 3. Valmiit tuotteet/tavarat 7. Muut velat 243 226 4. Muu vaihtoomaisuus 8. Siirtovelat 5. Ennakkomaksut II Lyhytaikainen 746 927 II Saamiset 583 338. Joukkovelkakirjalainat Pitkäaikaiset saamiset 2. Lainat rahoitusja vakuutusl. 56 76. Myyntisaamiset 3. Lainat julkisyhteisöiltä 29 48 2. Lainasaamiset 4. Lainat muilta luotonantajilta 3. Muut saamiset 5. Saadut ennakot 8 9 4. Siirtosaamiset 6. Ostovelat 370 323 Lyhytaikaiset saamiset 583 338 7. Muut velat 90 92. Myyntisaamiset 339 239 8. Siirtovelat 688 695 2. Lainasaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ 62 93 3. Muut saamiset 27 59 4. Siirtosaamiset 7 40 TASEEN TUNNUSLUVUT III Rahoitusarvopaperit Omavaraisuusaste, % 20,8 3,8. Osakkeet ja osuudet Suhteellinen velkaantuneisuus % 7,0 8,3 2. Sijoitukset rahamarkkina Kertynyt yli/alijäämä, milj. 0,9,7 instrumentteihin Kertynyt yli/alijäämä, /asukas 449 898 3. Joukkovelkakirjalainasaamiset Lainakanta 3.2., 000 7 662 8 79 4. Muut arvopaperit Lainat /asukas 3 97 4 73 Lainasaamiset 3.2., 000 IV Rahat ja pankkisaamiset 603 75 Asukasmäärä 956 960 VASTAAVAA YHTEENSÄ 62 93

7 Taseesta laskettavat tunnusluvut kuvaavat kunnan omavaraisuutta, rahoitusvarallisuutta ja velkaisuutta. Omavaraisuusaste, %= 00 x (Omapääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset)/ (Koko pääoma Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 % :n omavaraisuutta. 50 %:n tai sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 00 *(Vieras pääoma Saadut ennakot) / Käyttötulot Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Tunnusluvun osoittajaan merkitään tarkasteluvuoden tilinpäätöksen koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakkomaksuilla. Käyttötulot muodostuvat tilikauden toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastetta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Lainakanta 3.2 = Vieras pääoma (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat + Liittymismaksut) Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto, siirto ja muilla veloilla. Jotta lainakanta voitaisiin laskea suoraan toimintakertomukseen otetusta taseesta, ei mainittuihin vähennettäviin eriin tule kirjanpidossa merkitä korollisia lainoja. Lainasaamiset 3.2. = Sijoituksiin merkityt jvk lainasaamiset ja muut lainasaamiset.

8 4. KOKONAISTULOT JA MENOT 4. KOKONAISTULOT JA MENOT Kokonaistulojen ja menojen laskelma on laadittu tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta, jotka sisältävät vain ulkoiset tulot, menot ja rahoitustapahtumat ja joissa liikelaitokset ja muut taseyksiköt on yhdistelty rivi riviltä. Kokonaistulo ja meno käsitteet kattavat laskelmassa varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytön. Valtionosuudet merkitään tuloihin tulonvähennyksenä silloin, kun niiden määrä on negatiivinen. Opetusja kulttuuritoimen valtionosuus. Vähennyseriä tuloissa ovat lisäksi Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja menoissa Valmistus omaan käyttöön, Käyttöomaisuuden myyntitappio ja Pakollisten varausten muutos silloin, kun varausten määrä on tilikaudella kasvanut. Lyhytaikaisten lainojen ja Oman pääoman muutokset esitetään kumpikin nettoeränä joko tulona tai menona. TULOT Milj. % MENOT Milj. % Varsinainen toiminta 0 Varsinainen toiminta 0 Toimintatuotot 2 06 5, Toimintakulut 538 92,5 Verotulot 6 489 48,7 Valmistus omaan käyttöön 0 Valtionosuudet 4 252 3,9 Arvonlisäveron takaisinperintä 0 Korkotuotot 0 Korkokulut 229,83 Muut rahoitustuotot 0 0,08 Muut rahoituskulut 4 0,03 Satunnaiset tuotot 23,6 Satunnaiset kulut 0 Tulorahoituksen korjauserät 0 Tulorahoituksen korjauserät 23,7 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 0 +/ Pakollisten varausten muutos 0 Investoinnit 0 Käyttöomaisuuden myyntitappiot 0 Rahoitusosuudet investointeihin 0 Investoinnit 0 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 358 2,68 Investointimenot 275 2,2 Rahoitustoiminta 0 Rahoitustoiminta 0 Antolainasaamisten vähennykset 0 Antolainasaamisten lisäykset 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 28,75 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 0 Oman pääoman lisäykset 0 Oman pääoman vähennykset 0 Kokonaistulot yhteensä 3 338 00 Kokonaismenot yhteensä 2 477 00

9 5. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 5. YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Yhteisöt Yhdistelty konsernitilinpäätökseen Yhdistelty Ei Yhdistelty kpl kpl Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö ja asuntoyhtiöt 2 Kuntayhtymät 4 Osakkuusyhteisöt Muut osakkeet ja osuudet 3 Yhteensä 6 4 5..2 Konsernin toiminnan ohjaus Tarvasjoen kuntakonserni koostui 3.2.203 seuraavasti: Kuntayhtymät, joissa kunta on mukana: VarsinaisSuomen Sairaanhoitopiiri ky VarsinaisSuomen Erityishuoltopiirin ky VarsinaisSuomen Liitto Loimaan koulutuskuntayhtymä Tytäryhteisöt, joihin kunnalla on kirjanpitolain luvun 5 :n tai 6 2 momentin tarkoittama määräysvalta: Tarvashovi Oy Asunto Oy Suurilanrivi Osakkuusyhteisöt joissa kunnalla on huomattava vaikutusvalta (20 50 %) tai merkittävä omistusosuus ja äänivalta (20 %) Parravahan Vesi Oy 27,50 %. Vuoden 2009 alusta voimaan tulleet konserniohjeet auttavat hallitsemaan kuntakonsernikokonaisuutta ja luovat pohjan valvonnan periaatteille. Konserniohjeessa on määritelty mm. soveltamisala ja eri toimielinten toimivalta konserniohjauksessa. Tarvasjoen kunnalla ei ole Kuntalain 68 a : mukaisia yli 200.000 euron liikevaihdon omaavia tytäryhtiöitä. 5..3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Härkätien kansanterveystyön kuntayhtymä purettiin siten, että toiminta päättyi vuoden 202 lopulla. Kunnan tilinpäätöksen satunnaisiin eriin tuli kirjattavaksi vuonna 203 kertaluonteinen erä 22.800 euroa, joka syntyi Härkätien kuntayhtymän purkamisesta. Tarvasjoen kunnanvaltuusto käsitteli Härkätien kuntayhtymän purkusopimusta 8.2.202. Vuoden 2008 aikana Tarvasjoen kunta hankki osakeenemmistön (53,3 %) Nuortentalo Tarvashovi Oy:stä ja ko. osakeyhtiöstä tuli kunnan tytäryhtiö. Yhtiön toimintaa ja taloutta seurataan kunnanhallituksen toimesta. Nuortentalo Tarvashovi Oy:n toiminta ja talous olivat haasteellisessa vaiheessa vuonna 203. Kiinteistöön suunniteltu remontti aiheutti suunnittelukustannuksia, joihin ei pystytty varautumaan yhtiön talousarviossa. Lisäksi vuoden 203 aikana kiinteistön kuntoongelmien vuoksi kunta siirsi toimintojaan (koululaisten aamu ja iltapäivätoiminta, nuorisotila) pois kiinteistöstä, ja tämän johdosta

20 Nuortentalo Tarvashovi Oy:n talousarvion tuloarvio ei toteutunut odotetusti. Kunnanvaltuusto päätti 7.9.204 53, että kunnan talousarviossa varattu avustusmääräraha Tarvashoville voidaan ylittää 60.000 eurolla. Lisäksi kunnanvaltuusto päätti 7.9.204 53 aloittaa Nuortentalo Tarvashovi Oy:n koko osakekannan siirron kunnan omistukseen. Kiinteistö Oy Suurilanrivi on muutettu vuoden 202 aikana asuntoosakeyhtiöksi. Kunnanhallitus päätti 30.9.203 220, että kunnan omistuksessa olevat As. Oy Suurilanrivin osakkeet laitetaan myyntiin niin, että niitä tarjotaan ensisijaisesti asuntojen nykyisille vuokralaisille tai koko kiinteistö myydään yhtenä kokonaisuutena. 5..4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Tarkastuslautakunnan tehtävänä on huolehtia kuntakonsernin tilintarkastuksen yhteensovittamisesta. Tarkastuslautakunnan tehtäviin ei kuulu konserniin kuuluvien tytäryhteisöjen toiminnan ja talouden tarkastus. Tarkastuslautakunnan tehtävä konserniyhteisöjen tarkastuksessa kohdistuu pääsääntöisesti konserniyhteisöjen valvontaan nimettyjen vastuuhenkilöiden toiminnan tarkastamiseen. Kuntayhtymien toimintaa ja taloutta seurataan kuukausittain, kuntakonsernia kokonaisuudessaan toimialoittain kokousten yhteydessä ja valtuustotasolla osavuosiraporttien yhteydessä. Kuntakonsernin valvonnasta vastaa konsernijohto. Valvottavia asioita ovat miten konsernin toiminta edistää kunnan toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista sekä tytär ja osakkuusyhteisöjen kannattavuus ja riskit.

2 5.2 KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 203 202 000 000 A PYSYVÄT VASTAAVAT 2 80 2 480 I Aineettomat hyödykkeet 48 84. Aineettomat oikeudet Konserniliikearvo 2. Muut pitkävaikutteiset menot 47 73 3. Ennakkomenot II Aineelliset hyödykkeet 2 050 2 309. Maa ja vesialueet 939 972 2. Rakennukset 9 742 9 738 3. Kiinteät rakenteet ja laitteet 905 829 4. Koneet ja kalusto 406 256 5. Muut aineelliset hyödykkeet 6. Enn. maksut ja keskeneräiset hankinnat 57 54 III Sijoitukset 82 87 Osakkuusyhteisöosuudet 3 5. Osakkeet ja osuudet 73 75 2. Joukkovelkakirjalainasaamiset 3. Muut lainasaamiset 4. Muut saamiset 6 7 ARVOSTUSERÄT B TOIMEKSIANTOJEN VARAT 64 85. Valtion toimeksiannot 9 8 2. Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 34 33 3. Muut toimeksiannot 2 34 C VAIHTUVAT VASTAAVAT 606 08 I Vaihtoomaisuus 36 36. Aineet ja tarvikkeet 32 35 2. Keskeneräiset tuotteet 4 3. Valmiit tuotteet/tavarat 4. Muu vaihtoomaisuus 5. Ennakkomaksut II Saamiset 874 606 Pitkäaikaiset saamiset 2. Myyntisaamiset 2. Lainasaamiset 3. Muut saamiset 2 4. Siirtosaamiset Lyhytaikaiset saamiset 872 605. Myyntisaamiset 490 373 2. Lainasaamiset 3. Muut saamiset 78 33 4. Siirtosaamiset 204 99 III Rahoitusarvopaperit 2. Osakkeet ja osuudet 2. Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin 3. Joukkovelkakirjalainasaamiset 4. Muut arvopaperit IV Rahat ja pankkisaamiset 684 375 VASTAAVA YHTEENSÄ 3 950 3 683

22 VASTATTAVAA 203 202 000 000 A OMA PÄÄOMA 2 237 437 I Peruspääoma 3 9 3 9 Osuus kuntayhtymien oman po:n lisäyksestä Osakepääoma 2 7 II Liittymismaksurahasto III Arvonkorotusrahasto 34 00 IV Muut omat rahastot 237 96 V Edellisten tilik ylij./alij. 2 055 637 VI Tilikauden ylij./alij. 900 348 VÄHEMMISTÖOSUUS 5 8 KONSERNIRESERVI B POISTOEROT JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 24 20. Poistoero 82 85 2. Vapaaehtoiset varaukset 32 25 C PAKOLLISET VARAUKSET 65 43. Eläkevaraukset 2. Muut pakolliset varaukset 64 42 D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 69 88. Valtion toimeksiannot 9 8 2. Lahjoitusrahastojen pääomat 39 36 3. Muut toimeksiantojen pääomat 2 34 E VIERAS PÄÄOMA 24 797 I Pitkäaikainen 8 79 8 974. Joukkovelkakirjalainat 2. Lainat rahoitusja vakuutuslaitoksilta 8 225 8 463 3. Lainat julkisyhteisöiltä 249 283 4. Lainat muilta luotonantajilta 5. Saadut ennakot 6. Ostovelat 7. Muut velat 244 228 8. Siirtovelat II Lyhytaikainen 2 495 2 823. Joukkovelkakirjalainat 2. Lainat rahoitusja vakuutuslaitoksilta 777 99 3. Lainat julkisyhteisöiltä 32 5 4. Lainat muilta luotonantajilta 5. Saadut ennakot 3 4 6. Ostovelat 520 540 7. Muut velat 47 202 8. Siirtovelat 006 097 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 3 950 3 683 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT 203 202 Omavaraisuusaste, % 7,6 2,0 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 87,8 00,7 Kertynyt ylijäämä/alijäämä, 000 55 985 Kertynyt ylijäämä/alijäämä, /asukas 0,59,0 Konsernin lainat /asukas 4 746 4 957 Lainakanta 3.2., 000 9 284 0 083 Kunnan asukasmäärä 956 960

6. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASA PAINOTTAMISTOIMENPITEET 23 Kunnanhallituksen on tilinpäätöstä hyväksyessään kuntalain 69 :n (muutos 29.6.2006 / 578) mukaan toimintakertomuksessaan esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on annettava myös tietoja sellaisista kunnan talouteen ja konsernitaseeseen liittyvistä olennaisista asioista, joista ei ole tehtävä selkoa tuloslaskelmassa tai taseessa. Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. 6. TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY Kunnanhallitus esittää valtuustolle tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: tuloutetaan tehtyjä poistoeroja 7.30,2 euroa siirretään tilikauden ylijäämä 882.334,44 euroa taseen oman pääoman lisäykseksi 6.2 TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Kuntalain 65 :n 3. momenttiin on otettu säännös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Taloussuunnitelman neljän vuoden tasapainovaatimus sitoo nimenomaan kuntaa, jonka taseeseen ei kerry ylijäämäeriä. Toisin sanoen kunnan, jonka talousarvion taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi tai jonka kuluvan vuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää, on laadittava tasapainossa oleva taloussuunnitelma. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kunnanhallituksen tietoon on saatettu edellä mainitut Kuntalain 65.3. :ssä esitetyt alijäämien kattamiseen liittyvät velvoitteet. Alijäämien kattamiseksi ja talouden tasapainottamiseksi kunnanvaltuusto hyväksyi 7.9.203 ja 8..204 päivitetyn version talouden tasapainottamisen toimenpideohjelmasta. Talouden tasapainottamista on käsitelty kappaleessa.4 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa. Vuoden 203 taseessa oli alijäämää.759.922,48. Vuosi 203 on + 882.334,44 ylijäämäinen. Vuoden 204 talousarvio on noin 2.000 alijäämäinen.

24 7. TOIMINTAKERTOMUS 7. KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN

25 Toimielin Tehtävä 0 KESKUSVAALILAUTAKUNTA 0 VAALIT Vastuuhenkilöt Keskusvaalilautakunnan sihteeri (=hallintojohtaja) Toimintaajatus Lautakunta suorittaa lainsäädännön ja oikeusministeriön ohjeiden mukaisesti EU, valtiollisia ja kunnallisia vaaleja varten tarvittavat toimenpiteet sekä huolehtii vaalien tuloksen valmistumisesta kunnassa ajallaan. Vastuualue Kustannuspaikka Valtiolliset vaalit Kunnallisvaalit EUvaalit Toimintaympäristön muutokset EUvaalit, joka 5. vuosi: 2009 204 Presidentin vaalit, joka 6. vuosi 202 Eduskuntavaalit, joka 4. vuosi 2007 20 205 Kunnallisvaalit, joka 4. vuosi 2008 202 Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso (=Toimenpiteet tai tunnusluvut) Äänestäminen järjestetään kuntalaisten elämäntilanne huomioon ottaen mahdollisimman helpoksi. Vuonna 203 vaaleja ei tällä tietoa ole. Toteuma Vuonna 203 ei ole ollut vaaleja. Tunnusluvut / Toiminnan laajuustiedot Keskusvaaliltk Vaaliltk Vaalitmk Kotiäänestys, hlöä (kaikki vaalit) Äänioikeutettuja/vaali Presidentinvaalien ensimmäinen vaali Presidentinvaalien toinen vaali Kunnallisvaalit Äänestysprosentti Kansanedustaja EUvaalit Presidentinvaalit ensimmäinen vaali toinen vaali Kunnallisvaalit Tp 202 2 3 9 459 459 472 75, 72,0 66,8 Ta 203 Tp 203 Poikkeama

26 7..2 Tarkastuslautakunta TULOSLASKELMA

27 Toimielin Tehtävä 02 TARKASTUSLAUTAKUNTA TARKASTUSTOIMI Vastuuhenkilöt Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Toimintaajatus Kunnan omaehtoisesta ulkoisesta valvonnasta vastaavat valtuuston valitsemat tarkastuslautakunta ja tilintarkastaja. Tarkastuslautakunta vastaa hallinnon ja talouden tarkastamisen järjestämisestä sekä arvioinnista, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Valtuuston valitsema tilintarkastaja tarkastaa vastaavasti kunkin tilikauden hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Vastuualue Kustannuspaikka Tilintarkastus Toimintaympäristön muutokset Toiminnallinen tavoite Tavoitetaso (=Toimenpiteet tai tunnusluvut) Tarkastuslautakunta suorittaa arviointitehtävää seuraamalla toimielinten ja viranhaltijoiden työtä tarkastuslautakunnan jäsenille toimitettavien pöytäkirjojen, osavuosiraporttien, sekä talousarvion ja suunnitelman perusteella. Tarkastuslautakunta seuraa talouden tasapainottamistoimenpiteitä hallintokuntien kuukausiraporttien mukaan. Tilintarkastaja osallistuu lautakuntatyön avustamiseen osallistumalla pääsääntöisesti arviointikokoukseen ja tarvittaessa muihin kokouksiin. Tarkastuslautakunta kouluttautuu tarvittaessa talousarvion määrärahojen puitteissa. Toteuma Tarkastuslautakunta kokoontui 9.2.203 valitsemaan tilintarkastusyhteisön. arviointisuunnitelmasta painopistealueen ja vierailijat (vastuualue ja titteli) sekä käsitellyt alueet. Talouden tasapainottamisesta on seurattu kuukausiraporteista sekä, että kunnanjohtaja ja hallintojohtaja ovat säännöllisesti vierailleet kokouksissa käsittelemässä aihetta. Tilintarkastaja on osallistunut kokouksiin. Tilintarkastajan johdolla arviointikertomuksen kehittämisen informatiivisempaan suuntaan. Tarkastuslautakunta on osallistunut BDO Audiator Oyn järjestämään päivän koulutukseen. Tunnusluvut / Toiminnan laajuustiedot Tp 202 Ta 203 Tp 203 Poikkeama Lautakunnan kokouksia / kpl Tilintarkastuspäivät 4 8 5 8 4 9