KJR C2006 Lean tuotanto Pekka Kyrenius K2015 15.1.2015 K213 Runkona: Luku 36 Philip D. Rufe (ed.) Fundamentals of Manufacturing, 3 rd Ed. [2013] Dearborn, Mich. : SME, Society of Manufacturing Engineers Pekka Kyrenius
TPS Laatu Kustannuskuri Toimitusvarmuus Ympäristöystävällisyys Työturvallisuus Just in time (JIT) Oikea määrä, oikeaan aikaan, oikeassa paikassa Hukan eliminointi Takt aika Kanban kortit Ajattelu Ihmiset Järjestelmä 5W (5 x miksi?) 5S (järj.& puht.) Jidoka Ongelmat näkyviksi, välitön korjaaminen Jalkaudu lattialle Andon näytöt Virheiden estäminen (laite) Tuotannon tasaaminen Jatkuva parantaminen Vakioidut työohjeet
Lean enemmän vähemmällä Lean käyttää kaikkea vähemmän: vähemmän henkilötyötunteja ja työpanosta vähemmän tuotantotilaa alhaisemmat investointikustannukset koneisiin alhaisemmat tuotesuunnittelukustannukset pienehkö inventaari (pidetään matalalana jotta ongelmat esiin) vähän vikoja ja virheitä monitaitoiset ihmiset joustavat koneet (tuotekirjo ja volyymi) tavoitellaan täydellisyyttä, jatkuva parantaminen edellyttää johdon sitoutumista ja varmuutta työpaikoista henkilöstölle.
TPS, Toyotan tuotantojärjestelmä
Lean tuotannon osioita Lean peruspilarit ovat: Arvovirtakartoitus, missä eri prosessien vaiheissa syntyy mitattavaa lisäarvoa loppuasiakkaalle tai seuraavalle valmistusvaiheelle jidoka, kevyt automaatio jossa on automaattinen tuotannon pysäytys virhetilanteessa, ihmisen älykkyys ja visuaalinen ohjaus estävät virheen etenemisen tuotannossa JIT (just in time) oikea tavara oikeassa paikassa oikeaan aikaan: asiakastilaukseen perustuva imuohjaus, yhden työkappaleen virtaava tuotanto, tuotannon takt lasketaan kysynnän ja käytettävissä olevan ajan mukaan
Lean tuotanto imuohjaus asiakastilaus aloittaa tuotannon ketjun loppupäästä käsin yhden työkappaleen virtaava tuotanto ideaali eräkoko on yksi, yksi työkappale/aihio etenee prosessiketjua pitkin kohti toimitusta ohjaussignaali tulee ketjun lopusta ja etenee prosessiketjun alkua kohti tällainen toiminta edellyttää pieniä välivarastojabuffereita tuotantovaiheiden välissä sekä tuotantokuorman tasausta asiakastilausten puitteissa pieni eräkoko + nopea asetusaika joustavuus jalkaudutaan itse tehtaan lattialle selvittämään ongelmien perimmäinen syy ja poistetaan juurisyy lopullisesti
Tuhlauksen (muda) 8 perustyyppiä vialliset tuotteet (ml. niiden korjaus) ylituotanto turha kuljetus: sisäinen & ulkoinen (logistiikka) odotusajat turha varasto/inventaari (ihmisen tai koneen) turha liike (ml. ergonomia) prosessin sisäinen tuhlaus, yliprosessointi hukattu työntekijöiden luovuus
Jidoka Jidoka = sisään rakennettu laatu, visuaalinen virheiden osoitus virheellinen kappale tai laiterikko pysäyttää automaattisesti koneen tai prosessin susikappale tai virheellinen prosessia ei saa edetä tai jatkua, virhetilanteesta signaali (valo- tai äänimerkki) sitten virhe korjataan JIT edellyttää laatutason saavutusta koneiden automaattinen pysähtyminen prosessin lopussa, näkyvä indikaattori ( liikennevalot koneessa), monen koneen operointi samaan aikaan
Arvovirta analyysi arvoketjuja (osin kustannusten kertymistä) analysoidaan, missä prosessien vaiheissa aidosti syntyy lisäarvoa asiakkaalle lisäarvo syntyy asiakkaan tarpeesta, myös seuraava vaihe on asiakas tuhlauksen/hukan poistaminen: yksiselitteisesti lisää arvoa? Ei lisää arvoa, mutta tarpeellinen? Ei lisää arvoa, ei tarpeellinen poistetaan yhdelle kappaleelle (tavoite, ihanne) suunniteltu virtautettu tuotanto, myös massatuotannossa layout, solut, U muotoinen kokoonpanolinja imuohjaus (estää ylituotannon) linjan pysäyttäminen tarvittaessa, virheen syyn poistaminen (lopullisesti)
Arvovirta analyysi
Takt aika, asiakaskysynnän tahti takt time tahtiaika! takt time käytettävissä _ oleva _ työaika asiakkaan _ tarve takt-time on laskennallinen arvo, sitä ei voi mitata, se vaihtelee kysynnän ja käytettävissä olevan ajan mukaan takt-time määrää tuotannon tahdin, jolla voidaan saavuttaa asiakkaan tarve esim: asiakkaan tarve: 70 kpl/vrk takt-time = 3 (vuoroa) x 8 h x 60 min / 70 kpl 21 min/kpl Tahtiaika (kokonaan eri termi) toisaalta perustuu taas koneen tai laitteiston teknisiin ominaisuuksiin (kellotettavissa)
Kanban ohjauskortit
Jatkuva parantaminen (Kaizen)
Visuaalinen ohjaus näkyvä osoitin, valotaulu (Andon) lähde: http://www.electronicdisplays.com/ lähde: http://www.toyotageorgetown.com/
Kokonaisvaltainen tuottava kunnossapito Tavoitteena on Leanissa poistaa häiriöistä ja seisokeista aiheutuvaa hukkaa ennakoivan & määräaikaisen kunnossapitostrategian avulla kunnossapito pyritään ottamaan huomioon ottamista kaikissa yrityksen toiminnoissa seisokit pyritään estämään (vikaantumiset, pitkät säädöt ja asetukset, lyhytaikaiset toimintavirheet tai häiriöt) laitteiden tuotantonopeus pyritään pitämään optimaalisena prosessin laatu pidetään hallittuna ja tasaisena, vältetään susi kappaleet ja virheet jotka pitää korjata prosessin stabiloituminen käynnistämisen yhteydessä pitää olla hallittua Käytetään tunnuslukuja ja niiden analyysiä: käyttöaste, käyttösuhde, käytettävyys.
Imuohjaus & yhden työkappaleen virtaava tuotanto (One piece flow) B B B B materiaalivirta imuohjaus (tietovirta) bufferi prosessi imuohjaus alkaa asiakastilauksesta Ideaali eräkoko yksi, asetukset eri osille nopeita tehdä
Virheiden estäminen (Jidoka) kone pysähtyy automaattisesti virhetilanteessa työntekijät voivat käyttää samanaikaisesti monia koneita ja/tai prosesseja kantava periaate: halpa automaatio jossa ihmisen ja koneen tekemä työ selkeästi erotettu käyttäjä voi pysäyttää koneen tai linjan manuaalisesti, jos automaattisen pysäytyksen rakentaminen on vaikeaa tai epäkäytännöllistä ongelmat tehdään näkyviksi (myös vioista kertovat valot) ja ongelma poistetaan pysyvästi toistuvat pysäytykset lisäävät painetta johdolle ja tekniselle henkilökunnalle korjata virheen syy jatkuvan parantamisen (kaizen) avulla pysäytyksen syyt pienenevät, eliminoidaan syyt miksi pitäisi pysäyttää (laatu- ja työturvallisuusongelmat tai ylikuorma)
Työohjeistus (Standardization) Standardisoidun työn 3 pääkohtaa: takt time (aina asiakaskysynnän määräämä tuotantotahti) toistuvuus/volyymi! työn vaiheistus (prosessin eri vaiheet) SWIP (standard work in process) suomeksi KET (keskeneräinen tuotanto) minimimäärä keskeneräistä tuotantoa (esim. puolivalmisteita) prosessissa jotta standardisoitua työtä voidaan suorittaa so.. bufferit Standardisoitu työ, siis työohje toistuvaa työtä, tunnettu asiakaskysyntä sisältää aina manuaalisia työvaiheita tehokkain yhdistelmä työvoimaa, materiaaleja & koneita paras käytäntö tällä hetkellä, uudistetaan koko ajan perusoletus: aina käytössä monikone ja/tai moniprosessikäyttö työntekijöillä perusoletus: konetyö ja ihmistyö erotettu automaattiset työvaiheet: työntekijä purkaa ja lataa koneen, jatkaa matkaa toiseen kohteeseen automaattisen työvaiheen tahtiaika on lyhyempi kuin takt time laatu & työturvallisuus prosessissa (tuotannonsuunnittelun määrittelemät), työntekijä parantaa kaizenin avulla, jatkuva parantaminen Taiichi Ohno: Standardeja on oltava, jopa silloin kun ne ovat huonoja standardeja parannetaan kaizenin (jatkuva parantaminen) avulla jatkuvasti pienin askelin
Älykäs automaatio (Auto no mation) älykäs ihminen, yksinkertainen automaatio älykäs automaatio, automaatio inhimillisellä panoksella pysähtyy ja reagoi kaikkiin poikkeamiin 1. havaitse poikkeama (ihminen tai kone): visuaalinen/kuuluva (andon) virhesignaali, mekaaninen tai automaattinen 2. pysäytä prosessi: ihminen, mekaaninen tai automaattinen 3. kunnosta tai korjaa välitön ongelma (ongelmaan on puututtava): diagnoosi, analyysi ja ongelman ratkaisu 4. etsi perimmäinen syy, estä jatkossa: pysyvä ratkaisu mekanismi: operoidaan minimirajalla (juuri tarpeeksi, juuri ajallaan) havaitaan poikkeamat tai systeemin muutokset (muuten ei ehkä havaittaisi) /Mark Rosenthal, SME/
Tuotantokuorman tasaaminen JIT edellyttää tuotantokuorman tasaamista (Heijunka) Pyritään etsimään ja ylläpitämää keskimääräistä kuormaa tuotannossa ja alihankkijoilla Tuotantolinjalla pyritään sekoittamaan eri malleja jotta erikoisosien inventaario pysyy hallinnassa Apuna käytetään heijunka taulua tai lokerikkoja
Laatupiirit (Problem solving circles) Laatupiirit ovat osa jatkuvaa parantamista pieni ryhmä ratkaisee paikallisia ongelmia (esim. oma tuotantosolu) mentorin tai ohjaajan avulla muutama tunti viikossa normaalin työajan ulkopuolella apuna käytettään esim. seitsemää laatutyökalua (Syy ja seurauskaavio, Tarkastuskortti, Valvontakortti, Histogrammi, Pareto kuvaaja, Hajontakaavio & Aineiston osittaminen) tehdään nopeita ja testejä kokeita tieteellisen metodin avulla tulokset esitettään johdolle muutaman kuukauden kuluttua Aloitetoiminta (Teknologiateollisuus/TRIO/Valtran traktoritehdas/kehityspääll. E. Myllymäki) pieniä parannuksia omiin työprosesseihin ja ympäristöön, parantaa sekä tuottavuutta että työtyytyväisyyttä, tärkeää saada kaikki mukaan. aloitteet kootaan ja toteutetaan tehokkaasti Tekijälle välipalkkiot (kolme JP:tä: pullakahvit, 6 kpl ruokalippu), tuotantoalueellelisäksi toteutetusta JP:stä 8,50 euroa joko koulutusmatkaan tai palkanlisäksi. aloitteiden implementoivat päätoimiset JP henkilöt Paras tapa tappaa aloitteellisuus on pyytää kehitysehdotuksia ja jättää ne toteuttamatta Myllymäki huomauttaa. pika tai säästöaloitteessa tulee olla myös ongelman ratkaisu, esimies arvioi nettosäästön pika tai säästöaloitteen tekijä saa 75 tai 50 prosenttia ensimmäisenä vuonna kertyneen säästön arvosta riippuen aloitteen.
Järjestys ja puhtaus tuotannossa (5S) järjestys puhtaus ylläpito J romutus Y J Kaizen, JP (jatkuva parantaminen) käden ulottuville Standardisointi Ohjeistus: paras käytäntö tällä hetkellä Y P Painopiste eri vaiheissa J järjestys P puhtaus Y ylläpito Työturvallisuus, ergonomia J
Juuri oikeaan tarpeeseen JOT ( Just in time, JIT) JIT, juuri oikeaan aikaan > asetusajat alas valmistetaan vain mitä tarvitaan, oikeaan aikaan ja tarvittava määrä, toimitetaan se oikeaan paikaan ajallaan perustuu imuohjaukseen ja osien toimituksen aikataulutukseen poistetaan tuhlaus, epätasainen laatu ja kohtuuttomat vaatimukset tilaus tuotanto ohje pienet bufferitkokoonpanolinjalla kokoonpano hakee valmistuksesta käytetyn määrän osia edeltävässä valmistusvaiheessa pieni bufferi kaikkia tarvittavia osia kanban ohjauskortit (tuotantomääräys + osahaku)
Imuohjaus (Pull systems) Imuohjaus perustuu aina alavirrasta tulevaan imusignaaliin kanban kortteihin pohjautuvassa imuohjausjärjestelmässä korttien määrä (siis myös keskeneräisen tuotannon määrä/bufferit) lasketaan: käytön täydennyksen toimitusajan pakkauskoon ja varmuuskertoimen (vaihtelu) avulla. Korttien määrää järjestelmässä säädetään kuukausikysynnän muutosten mukaisesti. Imuohjaukseen perustuva järjestelmä valmistaa tai siirtää tuotteita vain kun alavirrasta tulee signaali. Imujärjestelmässä materiaalin ja informaation (signaali) virtauksen välillä on aina linkki.