HAAPAJÄRVI OKSAVAN JA AUTIONRANNAN MAANKÄYTTÖSELVITYS 16.8.213 Haapajärven kaupunki 1
JOHDANTO Haapajärven keskustan osayleiskaavan 235 laatimisen yhteydessä on tehty maankäyttöselvitys Oksavan ja Autionrannan kylien ympäristöön. Alue on laajuudeltaan noin 36 ha. Maankäyttöselvitys on luonteeltaan yleispiirteinen tarkastelu, jonka avulla ohjataan Oksavan ja Autionrannan kyläalueiden rakentamista. Selvityksen osana on laadittu haja-asutusalueen rakentamistapaohje, jossa rakentamisen pääperiaatteet määritellään tarkemmin. Maankäyttöselvitys on laadittu Arkkitehtitoimisto Pekka Lukkaroinen Oy:ssä. Maankäyttöselvitys laadittiin Haapajärven keskustan osayleiskaavan 235 rinnalla. Osayleiskaavan tavoitteena on kehittää Haapajärven keskustan vetovoimaisuutta ja luoda keskustaan toimiva ja viihtyisä elinympäristö. Yleiskaavassa pyritään kehittämään ja vahvistamaan keskustan aluetta hallitusti kasvavana alue- ja maaseutukaupunkikeskuksena. Viihtyisän keskusta-asumisen lisäksi maaseutukaupunkien vetovoimatekijöihin kuuluu kuitenkin maaseutumainen kyläasuminen. Tällä maankäyttöselvityksellä ohjataan asuinrakentamista Oksavan ja Autionrannan kylissä. Tavoitteena on kohdistaa uusi haja-asutus kyläkeskuksiin yhdyskuntarakenteellisesti, kunnallisteknisesti ja maisemallisesti hyville paikoille. Maankäyttöselvitys tehtiin tukeutuen olemassa oleviin lähtötoihin ja aiemmin tehtyihin selvityksiin. Aineistoa on saatu mm. Haapajärven kaupungilta ja Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskukselta. Tärkeimpänä lähtötona on käytetty Ympäristötaito Oy:n vuosina 23-24 alueelle tekemää Maisema-, luonto- ja kulttuuriympäristöselvitystä. Olemassa olevia selvityksiä on täydennetty ja päivitetty suunnittelutyön yhteydessä. Selvitysalueelle tehtiin marraskuussa 212 maastokäynti, jonka yhteydessä kuvattiin alueen rakennuksia ja kartoitettiin maiseman ja kyläkuvan ominaisuuksia. Suunnitelmaluonnosta esiteltiin kuntalaisille yleisötilaisuudessa 26.3.213. Alueelle on tehty maaperä- ja tulvaselvitys, luonto- ja maisemaselvitys sekä rakennetun ympäristön ja kulttuuriympäristön selvitys. Selvitysten perusteella alueelle on tehty edullisuusvyöhyketarkastelu ja vaikutusten arviointi. Työn perusteella on annettu suosituksia ja ohjeita tulevaa maankäytön suunnittelua varten. Selvityksessä on määritelty asumiselle edullisimmat alueet. Selvitystyön tekemistä on ohjannut arkkitehti Joona Koskelo. Aineiston keräämisestä ja suunnittelutyöstä ovat vastanneet arkkitehdit Heini Kaskela ja Mirja Merikari sekä arkkitehtiylioppilas Satu Fors. Haapajärven kaupungin puolelta työtä on ohjannut tekninen johtaja Vesa Savolainen. Lisäksi maankäyttöselvitystä tullaan esittelemään Haapajärven kaupungin rakennusvalvonnalle ja kaavoitushenkilökunnalle. Oulussa 16.8.213 Joona Koskelo arkkitehti SAFA Satu Fors arkkitehti yo 2
Sisällysluettelo Johdanto 1. PERUSTIEDOT... 2 1.1 SIJAINTI... 2 1.2 VÄESTÖ... 3 1.3 TYÖPAIKAT JA PALVELUT... 3 1.3.1 Työpaikat... 3 1.3.2 Palvelut... 3 1.4 KAAVOITUSTILANNE... 3 1.4.1 Maakuntakaava... 3 1.4.2 Yleiskaavat ja asemakaavat... 6 1.5 RAKENNUSJÄRJESTYS... 6 1.6 RAKENNUSKIELLOT... 7 1.7 POHJAKARTTA... 7 2. MAAPERÄ JA TULVA-ALUEET... 8 2.1. MAAPERÄ... 8 2.2. VESISTÖT JA TULVA-ALUEET... 8 2.3. POHJAVESIALUEET... 9 3. MAISEMA JA LUONNONYMPÄRISTÖ... 1 3.1 MAISEMASELVITYS... 1 3.1.1. Maiseman yleispiirteet ja maisemaselvitys... 1 3.1.2. Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue... 11 3.2 LUONTOSELVITYS... 12 4. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ... 13 4.1 KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS... 13 4.1.1 Maakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt ja rakennuskohteet... 13 4.1.2 Paikallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja rakennuskohteet... 15 4.1.3. Reitit... 16 4.2 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI... 17 4.3. VESIHUOLTO... 18 5. EDULLISUUSVYÖHYKETARKASTELU JA SUOSITUS MAANKÄYTÖLLE... 2 5.1. EDULLISUUSVYÖHYKETARKASTELU... 2 5.1.1 Rakentamisen edullisuus maaperän kannalta... 2 5.1.2 Rakentamisen edullisuus maiseman ja luonnon kannalta... 2 5.1.3 Rakentamisen edullisuus rakennetun kulttuuriympäristön kannalta... 2 5.1.4 Rakentamisen edullisuus palveluiden ja kunnallistekniikan kannalta... 21 5.1.5 Edullisuusvyöhykkeet, yhteenveto... 21 5.2. SUOSITUKSET MAANKÄYTÖLLE... 21 5.2.1. Yleiset suositukset... 21 5.2.2. Vyöhyke 1... 22 5.2.3. Vyöhyke 2... 22 5.2.4. Vyöhyke 3... 23 5.3. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUTARVE... 23 3
6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 25 6.1. RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA ELINYMPÄRISTÖN LAATUUN... 25 6.2. RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN... 25 6.3. RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET MAISEMAAN... 25 6.4. RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN... 26 6.5. RAKENTAMISEN SOSIAALISET VAIKUTUKSET... 26 4
Oksavan ja Autionrannan maankäyttöselvitys 9.4.213 1. PERUSTIEDOT 1.1 SIJAINTI Selvitysalue sijaitsee Haapajärven keskustan pohjoispuolella Kalajoen ja Settijoen yhtymäkohdassa. Valta 27 kulkee suunnittelualueen kautta. Alueeseen kuuluvat Oksavan, Autiorannan, Arvolan ja Kontiopuhdon alueet. Oksavan kyläkeskuksen etäisyys Haapajärven keskustasta on noin 8 km. Ylhäällä: Suunnittelualueen sijainti opaskartalla Alhaalla: Suunnittelualueen aluerajaus peruskartalla. 2
Oksavan ja Autionrannan maankäyttöselvitys 9.4.213 1.2 VÄESTÖ 1.1.212 Haapajärven kaupungin väkiluku oli noin 7 6 henkeä. Suunnittelualueella asuu noin 82 henkeä, joista noin 29 % on lapsia ja nuoria, 53 % työikäisiä ja 18 % eläkeikäisiä. Eniten alueella asuu 15-19 vuotiaita ja 45-49 vuotiaita, molempia 4,51 %. 1.3 TYÖPAIKAT JA PALVELUT 1.3.1 Työpaikat Haapajärven yrityskanta on pk-yritysvaltainen ja monialainen. Maatalous on edelleen tärkeä elinkeino. Kokoonsa nähden Haapajärvellä on laaja kirjo myös tuotanto- ja palveluyrityksiä. Selvitysalueella toimii 23 yritystä, joiden toimialoja ovat muun muassa työvalojen suunnittelu ja toteuttaminen, siivouspalvelut ja koläintalous. Yritykset on merkitty maisema, kulttuuriympäristö ja rakennettu ympäristö karttaan. Selvitysalueella on runsaasti maatiloja, minkä voi päätellä myös alueen laajoista ja hoidetuista pelloista. Karjatiloja on 37 kpl ja kasvinviljelytiloja 36 kpl. 1.3.2 Palvelut Haapajärven palvelut keskittyvät pääasiassa keskustan alueelle. Palvelujen osalta suunnittelualue tukeutuukin Haapajärven keskustan palveluihin. Suunnittelualueen julkisia palveluita ovat Oksavan koulu ja Jehovan todistajien valtakunnansali. Alueella toimii myös kaksi perhekotia ja alkoholisn kuntoutuskeskus. Alueella toimivat yritykset tarjoavat mm. kampaamo- ja kosmetologipalvelua, tulkkauspalvelua ja majoituspalvelua. Vasemmalla Jehovan todistajien valtakunnansali ja oikealla Oksavan koulu (kuva Ympäristötaito Oy) 1.4 KAAVOITUSTILANNE 1.4.1 Maakuntakaava Haapajärvi kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan alueeseen. Ympäristöministeriö on vahvistanut Pohjois-Pohjanmaan liiton laatiman maakuntakaavan 17.2.25. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan uudistaminen on aloitettu vuonna 21. Maakuntakaavan uudistamisen pääteemana on energia ja siihen sisältyy kattavasti sekä energian tuotantoon että kulutukseen liittyvä alueidenkäytön yleispiirteinen ohjaus. Maakuntakaavan ensimmäisen vaiheen luonnos on ollut nähtävillä syksyllä 212. Tavoitteellisen aikataulun mukaan maakuntakaavan uudistuksen 1. vaihe tulisi maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi syksyllä 213. 3
Oksavan ja Autionrannan maankäyttöselvitys 9.4.213 Ote Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavasta. Vuonna 25 vahvistetussa maakuntakaavassa on Haapajärven Oksavan ja Autionrannan alueita koskevia suunnittelumääräyksiä ja kehittämisperiaatteita seuraavasti: 4
Oksavan ja Autionrannan maankäyttöselvitys 9.4.213 5
Oksavan ja Autionrannan maankäyttöselvitys 9.4.213 Uudistuksena voimassa olevaan maakuntakaavaan nähtävillä olleessa maakuntakaavaluonnoksessa Ylivieska-Iisalmi rataosuus on osoitettu merkittävästi parannettavaksi. Kaavaluonnoksessa on myös osoitettu kevyen liikenteen yhteystarve Nivalan ja Haapajärven välille. Maakuntakaavaluonnoksen merkinnät voivat vielä muuttua kaavaprosessin edetessä, mutta tilannetta tulee seurata erityisesti radan parantamisen osalta, koska se saattaa vaikuttaa mm. tasoristeyksien tulevaisuuteen. 1.4.2 Yleiskaavat ja asemakaavat Suunnittelualueella on voimassa 28.12.1995 hyväksytty Haapajärven Oksavan osayleiskaava 2. Yleiskaava on laadittu ennen vuotta 2 eikä sitä ole vahvistettu. Yleiskaava on kunnanvaltuuston hyväksymä ns. ensimmäisen asteen yleiskaava, joka on verrattavissa oikeusvaikutuksettomaan yleiskaavaan. Oksavan osayleiskaava on jäänyt enimmiltä osiltaan toteutumatta. Suunnittelualueella ei ole voimassa asemakaavoja. 1.5 RAKENNUSJÄRJESTYS Haapajärvellä on voimassa 17.12.21 hyväksytty rakennusjärjestys. Rakennusjärjestystä on muutettu 23.6.28 (KV 36). 6
Oksavan ja Autionrannan maankäyttöselvitys 9.4.213 1.6 RAKENNUSKIELLOT Alueella ei ole rakennuskieltoja lukuun ottamatta maankäyttö- ja rakennuslain 72 :stä johtuvaa kieltoa. MRL 72 : Meren tai vesistön ranta-alueeseen kuuluvalle rantavyöhykkeelle ei saa rakentaa rakennusta ilman asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. 1.7 POHJAKARTTA Osayleiskaavan suunnittelussa pohjakarttana on käytetty maanmittauslaitoksen numeerista peruskarttaa (maastokarttaa). Kartta-aineisto on päivätty 28.8.212. 7
Oksavan ja Autionrannan maankäyttöselvitys 9.4.213 2. MAAPERÄ JA TULVA-ALUEET 2.1. MAAPERÄ Kalajokilaaksoon on kerrostunut laajalle alueelle hienojakoisia maalajeja, mikä on mahdollistanut yhtenäisen viljelymaiseman raivaamisen. Laakso rajoittuu reunoiltaan hyvin karuihin moreenimaihin, joissa peruskallio on lähellä maanpintaa. Tämän vuoksi laakso on pääosin hyvin selvärajainen. Suunnittelualueelta on olemassa Geologian tutkimuskeskuksen maaperän maalajiaineiston yleiskartoitukseen perustuva maalajikartta. Yleiskartoituksen mukaan suunnittelualue on maalajeiltaan pääosin hiesun päälle kerrostunutta savea. Muilta osin suunnittelualueen maalajit ovat hienoa ja karkeaa hietaa, moreenikumpuja ja saraturvetta. (Kalajokilaakso, Haapajärvi, Maisema-, luonto- ja kulttuuriympäristöselvitys, Ympäristötaito Oy 23-24) Suunnittelualueen olemassa oleva rakentaminen sijoittuu pääasiassa hiesu- ja savimaalle ja hienolle hiekkamaalle. Jonkin verran rakentamista sijoittuu myös moreenikummuille ja karkealle hiekkamaalle. Ote alueen maaperäkartasta, Ympäristötaito Oy, 23 ( GTK). 2.2. VESISTÖT JA TULVA-ALUEET Suunnittelualueen halki kulkee Kalajoki ja sen pienempi sivujoki Settijoki. Kalajoki on yläosaltaan voimakkaasti säännöstelty vesistö. Joen yläosalla on toteutettu vesistöhankkeita, joiden tarkoituksena on tulvasuojelun tehostamisen, vesivoiman käytön edistäminen, vesien virkistyskäyttö ja suojelu. Kalajoen vedenpintaa säädellään Haapajärven keskustan eteläpuolella sijaitsevan Hautaperän tekoaltaan avulla. Kalajoen tulva-alue on merkitty selvityskarttaan. Tulva-alueet perustuvat Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskukselta saatuihin tulvakarttoihin. Tulva-alue perustuu kerran sadassa vuodessa tapahtuvaan tulvaan. Maankäyttöselvityksen tulvavaara-alue ei ole riittävän tarkka rakennuspaikkakohtaiseen arviointiin, vaan rakennusluvan yhteydessä tulee 8
Oksavan ja Autionrannan maankäyttöselvitys 9.4.213 pyytää Ely-keskukselta tarkempi lausunto rakennuspaikan alimmasta suositeltavasta rakentamiskorkeudesta. 2.3. POHJAVESIALUEET Suunnittelualueella ei sijaitse pohjavesialueita. Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevat Lähdekankaan ja Lepolan pohjavesialueet. Lähdekangas on I-luokan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue ja Lepola III-luokan muu pohjavesialue. 9
Oksavan ja Autionrannan maankäyttöselvitys 9.4.213 3. MAISEMA JA LUONNONYMPÄRISTÖ 3.1 MAISEMASELVITYS 3.1.1. Maiseman yleispiirteet ja maisemaselvitys Suunnittelualueelle on laadittu maisemaselvitys vuonna 24 (Kalajokilaakso, Haapajärvi, Maisema-, luonto- ja kulttuuriympäristöselvitys, Ympäristötaito Oy 23-24). Selvityksessä on kartoitettu suunnittelualueen maisemarakenne ja maiseman kannalta arvokkaat alueet. Haapajärvi sijoittuu Suomen maisemamaakuntajaossa Suomenselän maisemamaakuntaan. Suomenselkä on karu ja laakea vedenjakajaseutu Pohjanmaan ja Järvi-Suomen välissä. Suunnittelualue kuitenkin sijaitsee Kalajokilaakson latvoilla eikä edusta maisemaltaan tyypillistä Suomenselkää. Rannikolle suuntautuvien jokilaaksojen latvojen varsilla on savi- ja silttikerrostumia, joille mm. Kalajoen latvojen maanviljely on keskittynyt ikään kuin Pohjanmaan viljelyalueiden ulokkeena. Alueen maisemarakenne, Ympäristötaito Oy, 24 Ympäristötaito Oy:n maisemaselvityksessä on kartoitettu suunnittelualueen maiseman solmukohtia ja tärkeimpiä näkymiä. Alueen tärkeimmäksi maisemalliseksi solmukohdaksi on mainittu Kalajoen ja Settijoen yhtymäkohta. Vanhoilta kyläteiltä avautuu runsaasti näkymiä jokilaakson vastakkaisille puolille. Näkymien päätteinä ovat yleensä jokilaaksosta loivasti nousevien selänteiden metsänreunat ja keskempänä puustosaarekkeet peltojen keskellä ja Kalajoen rannassa. Pääosin näkymät ulottuvat noin 1 km päähän tarkastelupisteestä, mutta alueella on jopa 3 km pituisia näkymiä. Erityisen selviä näkymäpaikkoja ovat teiden liittymät Arvolassa ja Autiorannalla. Näköalapaikkana voidaan pitää Luostarinmäkeä voimalaitosuoman päätteen kohdalla Autiorannan puolella. 1
Oksavan ja Autionrannan maankäyttöselvitys 9.4.213 3.1.2. Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue Suunnittelualue sijaitsee kokonaisuudessaan Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Kalajokilaakson kulttuurimaisema edustaa tyypillistä Keski- Pohjanmaan jokiseutujen ja rannikon viljelymaisemaa. Kalajokilaakson luonteenomaisimpia piirteitä ovat jokilaakson viljelysmaiseman laajuus ja tasaisuus. Yhtenäisten peltolakeuksien lukuisat ladot sekä laakson reunamille, metsän ja viljelysten reunavyöhykkeelle sijoittunut nauhamainen asutus ovat maisemassa näkyviä erityispiirteitä. (Maisematyöryhmän mietintö II) Suunnitteluohjeita ja määräyksiä valtakunnallisesti arvokkaalle maisema-alueelle rakentamiseen on annettu Maisematyöryhmän mietinnön osassa I, Valtioneuvoston periaatepäätöksessä valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista ja maisemanhoidon kehittämisestä sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava ohjaa maisema-alueiden alueidenkäyttöä ja kaavoitusta suunnittelumääräyksillä: - alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueiden maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä - kaavoituksessa on otettava huomioon maisema-alueiden ja kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaislaatu - alueiden erityispiirteitä, kuten avoimien peltoaukeiden säilymistä, tulee vaalia - valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava museovirastolle tilaisuus antaa lausunto Valtioneuvoston periaatepäätös listaa maisema-alueiden tärkeimmät uhkatekijät: - maaseudun elinvoiman kuihtumisesta aiheutuva rappeutuminen ja autioituminen - peltojen ja laitumien metsitys ja umpeenkasvu - tuotannon liiallisesta tehostumisesta aiheutuva maisemakuvan ja luonnon köyhtyminen - perinteistä rakennettua ympäristöä kunnioittamaton rakentaminen ja maankäytön suunnittelu Maisematyöryhmän mietinnössä I on annettu käytännön ohjeita ja periaatteita maisema-alueiden hoitoon: - Maisema-alueiden maisemanhoidon perusta on viljelymaiseman säilyttäminen avoimena. - Sopusuhtainen, talonpoikainen rakennusperintö on kulttuurimaiseman kruunu. Rakennukset tulee pitää alkuperäisessä asussaan tai pyrkiä palauttamaan ne perinteisen tyyppisiksi. - Maisema-alueilla uusi rakentaminen on suunniteltava tavallista huolellisemmin. Olisi eduksi, jos uudisrakentamisessa noudatettaisiin maakunnalle luonteenomaista rakennusperinnettä. - Maatalouden ja muiden elinkeinojen tuotantorakennuksien rakentaminen tulisi sovittaa mahdollisimman hyvin maisemaan. - Romahtaneet aidat ja huonossa kunnossa olevat ladot olisi hyvä kunnostaa. - Maisema-alueilla tulisi huolehtia teiden ja niihin liittyvien rakenteiden säilyttämisestä ja välttää tarpeetonta oikomista, leventämistä, päällystämistä tai kaavamaisten kevyen liikenteen väylien rakentamista nvarsille. 11
Oksavan ja Autionrannan maankäyttöselvitys 9.4.213 3.2 LUONTOSELVITYS Suunnittelualueen luontoselvitys on tehty vuonna 22 (Kalajokilaakso, Haapajärvi, Maisema-, luonto- ja kulttuuriympäristöselvitys, Ympäristötaito Oy 23-24). Selvityksessä on kartoitettu alueen maaperä ja geomorfologia, vesistöt, kasvillisuus, arvokkaat elinympäristöt sekä luonnon kulutuskestävyys ja alueiden soveltuminen rakentamiseen. Suunnittelualue, kuten koko Kalajokilaakso, on hyvin kulttuurivaikutteista ja varsinaista luonnonmaisemaa ei ole juuri nähtävissä. Suunnittelualueen kasvillisuus on jaettu karkeasti tuoreisiin kankaisiin, lehtomaisiin kankaisiin ja lehtipuuvaltaisiin nuoriin metsiin. Lisäksi on erotettu puustoiset suot ja soistuvat kankaat. Suunnittelualueella ei esiinny luonnonsuojelu-, metsä- eikä vesilain mukaisia luontokohteita. Luontoselvityksen mukaan suunnittelualueen läpi virtaavan Kalajoen vedenlaatu on välttävä. Kalajoen vesi on humuspitoista ja sen ravinnepitoisuudet ovat korkeita. Kalajoki on rehevyystasoltaan hyvin rehevöitynyt. Valuma-alueen merkittävimmät ravinnekuormittajat ovat maatalous ja haja-asutus. Luonnon kulutuksenkestävyys määräytyy erilaisten maaperällisten (maalaji, topografia, kosteus) ja bioottisten (kasvillisuustyyppi, kasvilajisto, eläimistö) tekijöiden vuorovaikutuksen summana. Maaperän tärkeimmät kulutuksenkestävyyteen vaikuttavat tekijät ovat maaperän kyky kestää tiivistymättä voimakasta tallausta sekä maaperän mekaaninen kulutuksenkestävyys. Suunnittelualueen metsät ovat kaikkiaan kulutuksenkestävyydeltään hyviä. Puustoisilla soilla ja soistumilla kulutuskestävyys on lisääntyneen kosteuden vuoksi usein heikentynyt. Suunnittelualueen rakentamista rajoittavat tekijät löytyvät kuitenkin pääasiassa maisemallisista eikä luonnonympäristöön liittyvistä tekijöistä. Ote kasvillisuuskartasta, Ympäristötaito Oy, 22 12
Oksavan ja Autionrannan maankäyttöselvitys 9.4.213 4. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 4.1 KULTTUURIYMPÄRISTÖSELVITYS Suunnittelualueelle on tehty maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys vuosina 23-24 (Kalajokilaakso, Haapajärvi, Maisema-, luonto- ja kulttuuriympäristöselvitys, Ympäristötaito Oy 23-24). Kulttuuriympäristöselvityksessä on kartoitettu suunnittelualueen asutushistoria ja rakennusperintö sekä tehty kyläkuva-analyysi. Selvitystä on tämän selvityksen yhteydessä päivitetty muinaisjäännösten, julkisten palveluiden sekä alueella toimivien yritysten ja maatilakeskusten osalta. Suunnittelualueelle on tehty vanhan rakennuskannan kartoitus vuonna 24 (Haapajärvi, Kalajokilaakso, Siiponkoski Oksava Autionranta Arvola, Vanhan rakennuskannan kartoitus, Ympäristötaito Oy, 24). Kartoituksessa on käyty läpi kaikki alueella sijaitsevat ennen vuotta 196 rakennetut rakennukset. Rakennukset on arvotettu niiden alkuperäisyyden, kulttuurihistoriallisen merkityksen ja maisemallisen vaikutuksen perusteella. 4.1.1 Maakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt ja rakennuskohteet Suunnittelualueella on kulttuuriympäristöselvityksen mukaan neljä maakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä: I) Oksavan kylä Oksavan kylä on ollut Haapajärven suurin kylä, jonka keskus on rakentunut kyläraitin tuntumaan. Lyhyt raitti on edelleen kylän keskus, jonka ympärillä levittyvät viljapellot. Raitin rakennuksista vain muutama on hävinnyt. Alueella sijaitsevia rakennuskohteita ovat maakunnallisesti arvokas Jämsän pihapiiri ja paikallisesti arvokkaat Ahjolan ja Uusitalon rakennukset. II) Uuputaival Uupuntaival eli Uupunaava on maisemallisesti omaleimainen kokonaisuus, joka muodostuu peltoaukeasta, järvestä ja sen molemmin puolin näkyvistä, useista kymmenistä heinäladoista. Latojen kunto on rapistumassa ja alue kaipaisi pikaisia kunnostustoimenpiteitä rakennusten säilyttämiseksi. III) Myllylä-Viinala. Myllylän ja Viinalan maakunnallisesti arvokkaat pihapiirit sijoittuvat Kalajoen eteläpuolelle Arvolann varteen. Pihapiireihin kuuluu useita rakennuksia, Myllylään kaksi vanhaa käytössä olevaa asuinrakennusta. IV) Kontiopuhdon alue sijaitsee Nivalann molemmin puolin. Kylä on rakentunut maisemalliseen solmukohtaan Settijoen suun ja Kortejärven väliin Kalajoen varteen. Tieltä ja pihapiireistä aukeaa laajat peltonäkymät. Kontiopuhdossa on kuusi arvokasta rakennuskohdetta: maakunnallisesti arvokas Kontion pihapiiri sekä paikallisesti arvokkaat Leskelän talo, Kivikko, Järvelä, Hovi ja Kaakila. Kontiopuhdon alue on Ympäristötaito Oy:n kulttuuriympäristöselvityksessä arvotettu maakunnallisesti merkittäväksi, mutta sitä ei ole huomioitu Seutukaavaliiton julkaisussa Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, 1993. 13
Oksavan ja Autionrannan maankäyttöselvitys 9.4.213 Maakunnallisesti arvokkaita kulttuurihistoriallisia kohteita on alueella seitsemän: 1. Tuomaala Tuomaalan pihapiiri on 17-luvun lopulta. Kohde on Ympäristötaito Oy:n kulttuuriympäristöselvityksessä arvotettu maakunnallisesti merkittäväksi, mutta sitä ei ole huomioitu Seutukaavaliiton julkaisussa Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, 1993. 2. Kontio Talouskeskus, jossa on vanha asuinrakennus ja suora-aukkoisella luhtikäytävällä varustettu luhti. 4. Jämsä Hyväkuntoinen, vuosisadan vaihteen noon asussa oleva suuri asuinrakennus. Pihapiirissä on aitta ja puoji. 6. Myllylä Hyväkuntoinen pihapiiri, johon kuuluu kaksi asuinrakennusta 18-luvulta. Kontion luhti ja Jämsän talo (kuvat: Ympäristötaito Oy, 24) Myllylän pihapiiri (kuva: Ympäristötaito Oy, 24) 7. Viinala Viinalan asuinrakennus on luultavasti 192-luvulta. 1. Myllyranta Autiorannan kylän kohdalla Kalajoessa on ollut puolen kilometrin matkalla seitsemän myllyä. Nykyisin näistä on jäljellä vain yhden rauniot. 14
Oksavan ja Autionrannan maankäyttöselvitys 9.4.213 11. Aholan paja Hyväkuntoinen pienehkö pajarakennus. 12. Pölkkypaja Son jälkeisellä tyypillisellä tavalla pölkyistä muurattu yhä toimintakuntoinen paja. Pölkkypaja (kuvat: Ympäristötaito Oy 24) Kohteiden numerointi viittaa Ympäristötaito Oy:n tekemään maisema- ja kulttuuriympäristöselvitykseen ja selvityskarttaan. 4.1.2 Paikallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja rakennuskohteet Paikallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi on arvioitu Antinkähkölän ja Leipälän talojen raittimiljöö. Antinkähkölä ja Leipälä sijoittuvat vierekkäin Settijoen varteen loivasti kumpuilevaan maastoon. Raitti kulkee perinteiseen tapaan Kähkölän pihapiirin läpi. Antinkähkölän ja Leipälän talot (kuvat: Ympäristötaito Oy 24) Paikallisesti merkittäviksi rakennuskohteiksi on arvioitu seuraavat kohteet: 13. Uupunranta 14. Ahjola 15. Hovi 16. Kangas 17. Kivikko 18. Rantapiha (ent. asema) 19. Kaakila 2. Järvelä 15
Oksavan ja Autionrannan maankäyttöselvitys 9.4.213 21. Vortteli 22. Leskelä 23. Yliaho 24. Kuusisto 25. Kivikorpi 26. Tallikangas 27. Antinkähkölä 28. Leipälä 29. Isokangas 3. Raja-Aho 31. Mansikkaniemi 32. Päiviö 33. Öljymäki 35. Jokisivu 36. Kangastalo 38. Uusitalo 39. Suontakanen 4. Pölkkynavetta 41. Vanhan rajavartijan talo Oksavan asema ja Kangastalo (kuvat: Ympäristötaito Oy 24) 4.1.3. Reitit Suunnittelualueen läpi kulkee Kalajoen pohjoispuolella valta 27, joka johtaa Iisalmesta Kalajoelle. Samansuuntainen on myös rauta, jolla on sekä tavara-, että matkustajaliikennettä. Joen eteläpuolella on pienempi paikallis, joka johtaa jokilaakson eteläpuolen kyliin. Oksavan keskustasta haarautuu paikallis pohjoiseen Aholan ja Parkkilan kyliin sekä Oulunlle. Oksavan kyläkeskuksen kohdalla valtan varrella kulkee kevyen liikenteen väylä. Kylän sisäinen väylä olisi tarpeellista yhdistää keskustaan johtavaan pyöräilyreittiin. Vanhasta Kalajoelle vievästä kylästä eli raitista on pätkittäisiä jäänteitä nykyisen valtan rannan puolella. Suunnittelualueen asutus on sijoittunut pääosin vanhojen raitn varteen, loiville kumpareille. Erityisen selkeä raitti on Oksavan keskustassa, missä rakennukset sijoittuvat lähelle tä ja luovat intiimin miljöön. Edustavimpia raitteja ovat Autionrannan ja Arvolan, joilta avautuu komeita jokilaaksonäkymiä. 16
Oksavan ja Autionrannan maankäyttöselvitys 9.4.213 Settijoen varteen on sijoittunut toisenlaista raittirakentamista. Rakennukset sijoittuvat yksittäin jokirantaan tai peltojen keskellä oleviin ryhmiin. Pihapiirejä yhdistävät toisiinsa viljelysmäiset raitit. Erityistä raittimiljöötä ne muodostavat talojen kohdalla, missä ne sivuavat kauniisti rakennusryhmiä ja maastonmuotoja. Valtan teoreettinen 55 db melualue on noin 1 m n molemmin puolin. Alueen olosuhteet vastaavat hyvin laskennan lähtöoletuksia: on suora, penkereen korkeus on 1 metri, maasto on avoin ja tasainen ja maaston pinta on pehmeä. Teoreettinen melualue vastaa vuodelle 22 ennustettua liikennemäärää (kasvukerroin 1,4). Kaupungin rakennusjärjestyksen mukaan 6 metriä lähemmäs tä ei saa rakentaa asuinrakennuksia. Rautan melu- ja tärinäalueen laajuus tulee selvittää tarkemmin mahdollisen kaavoituksen yhteydessä. Savisessa maaperässä tärinän vaikutukset voivat ulottua laajallekin alueelle. VTT:n selvityksen (Rakennukseen siirtyvän liikennetärinän arviointi, VTT dotteita 2425, 26) mukaan rautan teoreettinen tärinäalue ulottuu Oksavassa maaperästä riippuen noin 1-5 metrin päähän rautastä. Ratahallintokeskuksen mukaan 55 db melualue ulottuu keskimäärin 5 metrin päähän radasta. 4.2 ARKEOLOGINEN INVENTOINTI Suunnittelualueelle sijoittuvat muinaisjäännökset on tarkistettu ja paikallistettu olemassa olevista arkeologisista inventoinneista. Haapajärven perusinventointi on vuodelta 1992 (Markku Mäkivuoti) ja tuore yleisinventoinnin täydennys vuodelta 211 (Niko Latvakoski). Päivitykseen on tarkistettu ja päivitetty kaikki Haapajärven muinaisjäännökset. Muinaisjäännökset on esitetty selvityskartalla 1. Suunnittelualueella sijaitsee seitsemän muinaisjäännöstä: 1. Autionranta-Sippola, kivikautinen asuinpaikka Autionrannalla, Kalajoen pohjoisrannalla on terassimainen alue, jonka alaraja noudattaa tarkasti 75 metrin korkeuskäyrää. Maaperä alueella on hiekkapohjainen ja asuinpaikan länsipuolella on vanha hiekanottopaikka. Kohde on löytynyt vuoden 1992 inventoinnissa. Paikalta oli löytynyt koristeltu hakku (KM 27629) ja läheisten peltoaukeiden tarkistuksessa kohde paljastui asuinpaikaksi, joka ulottuu Sippolan ja Luostarin tilojen alueelle. 2. Kaakila-Järvelä, kivikautinen asuinpaikka Kohde sijaitsee Nivalann lounaispuolella, Kortejärven pohjoispäässä. Maasto on aavaa peltotasankoa. Kohteen on tarkastanut Markku Mäkivuoti vuoden 1992 inventoinnissa. Paikalta on löytynyt tasataltta (KM 3549:14) sekä korutaltta ja poikkikirves (KM 14125:1-2). Tarkastuksensa aikana Mäkivuoti sijoitti mahdollisen asuinpaikan Kortesjärven rannassa sijaitsevan kesämökin tämille; paikannus perustuu löytödoissa mainittuihin ja talon asukkaiden antamiin toihin, sillä pintahavainnointi nurmella olleilla pelloilla oli vaikeaa. KM 14125:2:n löytödoissa löytöpaikalla mainitaan olleen maastonkohouma, savikkoinen rantatörmä, jonka pinnalla olisi ollut vähän tuhkaa. Asuinpaikan sijainti on siis epävarma, eikä sen laajuutta tunneta. 3. Autionranta-Lassila, historiallinen kivirakenne Lassilan talon kohdalla kerrotaan olleen kivisen patorakennelman. Tämä pato on kuitenkin hävitetty joen perkauksessa Oksavan voimalaitoksen vesistöjärjestelyjen yhteydessä. Entisen kivipadon kohdalla on nykyään pohjapato. 17
Oksavan ja Autionrannan maankäyttöselvitys 9.4.213 4. Ylikoski, kivikautinen asuinpaikka Kivikautinen asuinpaikka, jolta on löydetty 19-luvun alussa tasataltta (KM 5415:3) ja kovasin. Paikalta löytyi runsaasti asuinpaikkalöytöjä, mm. hiotun kiviesineen katkelma ja kvartsi-iskoksia (KM 38829:1-4) vuoden 21 inventoinnissa. Kohde sijaitsee Kalajoen vanhan uoman varrella etelään viettävällä peltorinteellä. 5. Toukola, kivikautinen asuinpaikka Kohde sijaitsee Oksavalla, 3-4 metriä länteen Aholann ja Nivalann risteyksestä, kohti Kalajokea viettävällä peltoaukealla. Kohteelta löytyi kvartsia ja palanutta kiveä vuoden 21 inventoinnissa. Löydöt sijoittuvat paikoin hietavalle vanhalle Kalajoen rantaterassille. 6. Pihlajaranta, kivikautinen asuinpaikka Kohde sijaitsee loivalla etelään viettävällä peltorinteellä n. 15 m Kortejärven pohjoisrannasta pohjoiseen. Paikalta on löytynyt kivikirves (KM 27791) ja vuoden 21 tarkastuksessa kvartsi-iskoksia (KM 38827:1-5) ja palanutta kiveä. 7. Korteranta, kivikautinen asuinpaikka Kivikautinen asuinpaikka sijaitsee alavalla peltoaukealla Kortejärven länsirannalla aivan vesirajan tuntumassa. Kohteelta on löytynyt kaksoiskirves (KM 19744) ja vuoden 21 inventoinnissa pellolta oli poimittavissa kvartsi-iskoksia. Suurin osa kohteesta on mahdollisesti tuhoutunut tai jäänyt Kortejärven alle järven pintaa nostettaessa. Koska inventointi painottui esihistorialliseen aikaan, jäivät historiallisen ajan kohteet vähemmälle huomiolle. Haapajärven alueella on kuitenkin lukuisia historiallisen ja modernin ajan kohteita, kuten esimerkiksi rajakiviä, myllyjä, tervahautoja ja uittoon liittyviä rakenteita. Paikallisessa perimädossa tunnetaan myös piilopirttejä, leiripaikkoja ja röykkiöitä. Vaikka kaikki tällaiset kohteet eivät olisikaan muinaismuistolain suojaamia kohteita, olisi niiden inventointi paikallisen identiteetin ja kulttuuriympäristökasvatuksen kannalta varsin tärkeää. Maankäyttöselvityksessä tällaisten kohteiden osoittamista ei kuitenkaan voida pitää tarkoituksenmukaisena. Edellä kuvatun kaltaiset kohteet tulisi kuitenkin huomioida ja tarvittaessa tutkia tarkemmin mahdollisen jatkosuunnittelun yhteydessä. 4.3. VESIHUOLTO Haapajärven kaupunkiin on laadittu Vesihuollon kehittämissuunnitelma vuonna 24. Kehittämissuunnitelmaa on päivitetty ja täydennetty vuonna 28. Tämän maankäyttöselvityksen yhteydessä on selvitetty haja-asutusalueiden rakentamismahdollisuuksia vesihuollon kannalta (Pöyry Finland Oy, 213). Haapajärven alueella vesilaitostoiminnasta vastaa pääasiassa Haapajärven Vesi Oy. Viemäriverkosta vastaa Haapajärven Vesi Oy. Jätevedenpuhdistamo on siirtynyt Vesikolmio Oy:n omistukseen ja hoitoon vuoden 28 alusta lukien. Jatkossa Haapajärven jätevedet pumpataan siirtoviemäriä pitkin Nivalaan käsiteltäviksi. Suunnitelmissa on, että tulevaisuudessa jätevedet johdetaan Nivalasta siirtoviemäriä pitkin Kalajoelle ra- 18
Oksavan ja Autionrannan maankäyttöselvitys 9.4.213 kennettavaan keskuspuhdistamoon. Haapajärven kaupunki on Vesikolmio Oy:n osakas. Haapajärven jätevedenpuhdistamo muutetaan tasausaltaaksi vuoden 213 aikana. Haapajärvellä haja-asutusalueita on saatettu viemäröinnin piiriin asteittain Haapajärven Vesi Oy:n toimesta. Viemäröintihankkeet on toteutettu pääasiassa paineviemäröintinä kiinteistökohtaisilla pumppaamoilla tai muutamien kiinteistöjen ryhmäpumppaamoilla. Olemassa oleva viemäri ulottuu tällä hetkellä Haapajärven puhdistamolta Oksavan koululle. Viemäri kulkee pääosin valtan 27 varrella. Oksavan ja Autionrannan alueiden läpi kulkee lisäksi Vesikolmio Oy:n siirtoviemäri Haapajärven puhdistamolta Nivalan puhdistamolle. Kalajoen länsipuolella ei toistaiseksi ole viemäröintiä. Haja-asutusalueiden viemäröintiä on suunniteltu Haapajärven kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman päivityksessä vuonna 28 (Ramboll Finland Oy). Oksavan alueelle suunniteltuja viemärin laajennusalueita ovat Autionranta ja Aholann varsi. Mahdollisesti viemäröitäviksi alueiksi on osoitettu Settijoen itäpuolinen alue, Arvolan kyläalue ja Havelann pohjoispuolinen alue. Vesihuollon kehittämissuunnitelmassa suunniteltujen viemäreiden rakentamista ei ole aikataulutettu eikä niiden toteutumisesta ole varmuutta. Autionrannassa Haapajärven Vesi Oy on kuitenkin tehnyt varauksia Vesikolmio Oy:n siirtoviemäriin. Jatkossa on suositeltavaa, että rakentaminen osoitetaan vesihuollon toiminta-alueen sisälle. Kiinteistöjen tulee varautua ensisijaisesti pienpumppaamon tai useamman kiinteistön ryhmäpumppaamon rakentamiseen. Haja-asutusalueilla ei ole hulevesiviemäröintiä. Hulevedet on hoidettu pintavaluntana tai kuivatuksella. Kylämäisen asutuksen alueilla hulevedet voidaan myös jatkossa johtaa pintavesinä maahan imeyttämällä tai vesistöön johtamalla. Hulevesien johtamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota vesien puhtauteen. Hulevesiä ei missään vaiheessa saa johtaa jätevesiviemäreihin. 19
Oksavan ja Autionrannan maankäyttöselvitys 9.4.213 5. EDULLISUUSVYÖHYKETARKASTELU JA SUOSITUS MAANKÄYTÖLLE 5.1. EDULLISUUSVYÖHYKETARKASTELU Maankäyttösuunnitelman pohjaksi laadittujen selvityskarttojen (Maisema, kulttuuriympäristö ja rakennettu ympäristö, Rakentamista rajoittavat tekijät ja Rakentamisen mahdollistavat tekijät) pohjalta rajattiin asutukselle edullisimmat vyöhykkeet. Maaperän, luonnonympäristön, maiseman ja kulttuuriympäristön lisäksi alueen edullisuuteen vaikuttavat etäisyys palveluihin, stöön ja kunnallisteknisiin verkostoihin. Edullisuuden pohjalta on annettu ohjeita ja suosituksia maankäyttöön. 5.1.1 Rakentamisen edullisuus maaperän kannalta Maaperän puolesta parhaita rakentamispohjia ovat moreeni ja hiekkamaat, joita on Oksavan ja Autionrannan alueilla melko vähän. Suunnittelualueen maaperä on pääosin hienoa hietaa ja kerrostunutta hiesua ja savea. Iso osa olemassa olevasta rakentamisesta sijoittuu näille rakentamiseen huonosti soveltuville maille. Näin voidaankin katsoa, että vaikka hyvää maaperää tulisi suosia rakennuspaikan valinnassa, hiesu- ja savimaitakaan ei välttämättä tarvitse jättää kokonaan rakentamisen ulkopuolelle. Hiesuja savimaalle rakennettaessa tulee kuitenkin varmistaa rakennuksen oikeanlainen perustamistapa. Suunnittelualueelle sijoittuvat turve- ja liejumaat tulee jättää rakentamatta. 5.1.2 Rakentamisen edullisuus maiseman ja luonnon kannalta Suunnittelualueen luonto on ihmisen muokkaamaa eivätkä yksittäiset merkittävät luontokohteet rajoita maankäyttöä. Alueen metsät ovat kulutusta hyvin kestäviä ja niihin voidaan soistuneita alueita lukuun ottamatta ohjata rakentamista. Koko suunnittelualue kuuluu Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan mukaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden suunnittelussa ja käytössä tulee edistää alueen maisema-, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Alueiden erityispiirteitä, kuten avoimien peltoaukeiden säilymistä, tulee vaalia. Maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksessä on kartoitettu suunnittelualueen tärkeimmät näkymät ja näkymäpaikat. Uudisrakentamista ei tule sijoittaa arvokkaimpien peltonäkymien esteeksi. Ketjumaisesti teiden varsille syntynyttä kylärakennetta ei saa tiivistää liikaa, vaan pihapiirien väleihin tulee jättää riittävän leveitä maisemakatkoja. Täydennysrakentamisen sijoittaminen peltoaukeille vaatii huolellista harkintaa. Peltoalueille uudisrakentamista voidaan sijoittaa ainoastaan olemassa olevien rakennuspaikkojen tai metsäsaarekkeiden yhteyteen. Näkymien kannalta olennaisimmille laajoille ja avoimille maisemapelloille ei tulisi rakentaa ollenkaan. Parhaita rakennuspaikkoja ovat metsien reunat ja metsäsaarekkeet. Metsän reunapuustoa ei saa rikkoa rakentamisella, vaan rakennus tulee sijoittaa kokonaan joko metsän tai pellon puolelle. Maiseman äärialueet eli laaksot ja selänteiden laet tulee jättää rakentamatta. Osa olevista metsäsaarekkeista tulee säilyttää rakentamattomina lähivirkistysalueina. 5.1.3 Rakentamisen edullisuus rakennetun kulttuuriympäristön kannalta Kulttuuriympäristön kannalta arvokkaimpia ovat aluekokonaisuudet, pienmiljööt, joissa on muinaisjäännöksiä, useita historiallisia rakennuskohteita ja vanhaa stöä. Tällaisten, ruuturasterilla karttaan merkittyjen alueiden täydennysrakentamista tulee harkita erityisen tarkasti. Mahdollinen täydennysrakentaminen tulee sovittaa sijoitte- 2
Oksavan ja Autionrannan maankäyttöselvitys 9.4.213 lultaan, mittakaavaltaan ja rakennustavaltaan olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön. Uusien rakennuspaikkojen määrää kulttuurihistoriallisesti arvokkailla alueilla tulee kuitenkin rajoittaa, ettei alueiden luonne muutu liikaa. Jotkin alueet, kuten Uupuaava, tulee jättää kokonaan rakentamisen ulkopuolelle. Alueella on runsaasti toimivia maatiloja. Tilojen elinvoimaisuus on pyrittävä säilyttämään, eikä olevia peltoja saa pirstoa maatalouteen liittymättömällä pientalorakentamisella. Eläintilojen ympärillä tulee säilyttää noin 15-3 metriä leveä suojavyöhyke, jolle ei saa sijoittaa maatilaan kuulumatonta rakentamista. Suojavyöhykkeellä turvataan tilojen kehittämismahdollisuus ja estetään maataloudesta omakotitaloasujalle ajoittain aiheutuvaa haju- ja meluhaittaa. 5.1.4 Rakentamisen edullisuus palveluiden ja kunnallistekniikan kannalta Alueella olevia julkisia palveluita ovat Oksavan koulu, Jehovan todistajien valtakunnansali ja kaksi perhekotia. Uusien asuinrakennusten sijoittelussa tulee huomioida rakennuspaikan etäisyys kouluun ja pyrkiä siihen, että lapset voivat kulkea kouluun pyörällä tai jalkaisin. Käytännössä uudet rakennuspaikat tulisi sijoittaa enintään 3 km päähän koulusta, mieluummin enintään 2 km päähän koulusta. Selvitysalueella ei ole päivittäistavarakauppaa, postia tai pankkia. Oksavan kyläkeskuksen etäisyys Haapajärven keskustaan on noin 8 km. Alueella on kattava stö, jonka varrelle uudisrakentaminen voidaan sijoittaa. Uusia teitä ei ole lyhyitä pihateitä lukuun ottamatta tarpeen rakentaa. Oksavan kylän kohdalla Nivalann varrella kulkee kevyen liikenteen väylä, joka palvelee alueen sisäistä liikennettä. Suunnittelualueen eteläpuolella kevyt liikenne kulkee Siiponkoskentä pitkin, mutta kevyen liikenteen reitn välillä on katkos. Reitn yhdistäminen uudella kevyen liikenteen väylällä on suunnitteilla. Nivalann vartta kulkee keskustasta Oksavan kyläkeskukseen asti viemäri. Vesikolmio Oy:n Nivala-Haapajärvi siirtoviemäri kulkee suunnittelualueen kautta. Mahdollisuus liittyä viemäriin on otettu huomioon rakentamisalueiden luokituksessa. Rakentamisalueet on sijoitettu enimmäkseen viemäröitävissä oleville tai tulevaisuudessa mahdollisesti viemäröitäville alueille, mutta viemäriliittymää ei ole Oksavassa ja Autionrannassa pidetty rakennuspaikan edellytyksenä. 5.1.5 Edullisuusvyöhykkeet, yhteenveto Suunnittelualueelle on laadittu edullisuusvyöhykekartta, johon on kerätty olennaisimmat rakentamista rajoittavat ja rakentamisen mahdollistavat tekijät. Edullisuusvyöhyketarkastelun pohjalta kartalle on rajattu rakentamiseen suositeltavat alueet, jotka on jaettu kolmeen vyöhykkeeseen. 5.2. SUOSITUKSET MAANKÄYTÖLLE 5.2.1. Yleiset suositukset Suunnittelualueen keskuksena toimii Oksavan kylä, jonka asemaa on suunnitelmassa pyritty vahvistamaan. Uudisrakentamista on osoitettu noin 3 km säteelle kyläkeskuksesta ja koulusta, hyvien kulkuyhteyksien varrelle. Rakentamisalueiden sijoittamisella kyläkeskuksen tuntumaan on haluttu estää yhdyskuntarakenteen liiallinen hajautuminen. Alueelle ei kohdistu suurta rakentamispainetta, joten rakentamisalueiden keskittäminen ei synnytä kyläkuvaan sopimattoman tiivistä rakentamista, vaan vahvistaa kylän asemaa myös maisemallisesti. 21
Oksavan ja Autionrannan maankäyttöselvitys 9.4.213 Junaradan taakse ei ole Aholann vartta lukuun ottamatta osoitettu rakentamisalueita tasoristeysten vaarallisuuden ja epävarman tulevaisuuden vuoksi. Aholann tasoristeys on vilkkaasti liikennöity, valvottu ja turvallinen. Eläintaloutta harjoittavat maatilat suojavyöhykkeineen on rajattu pois rakentamisalueista. Tilojen täydennysrakentaminen on kuitenkin mahdollista, rajauksen tavoitteena on ollut estää maatalouteen kuulumattomien pientalojen rakentuminen liian lähelle maatilakeskuksia. Rakentamista ei tule sijoittaa kosteikoille tai huonosti kantaville lieju- ja turvemaille. Kalajoen tulva-alue, teiden ja rautan melualueet ja rautan tärinäalue on jätettävä rakentamisen ulkopuolelle. Rakentamista ei saa sijoittaa maisemallisesti arvokkaimmille peltoaukeille. Peltomaiseman avoimuuden ja pitkien näkymien säilyminen on olennaista Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. 5.2.2. Vyöhyke 1 Rakentamiselle edullisin vyöhyke sijaitsee Oksavan kyläkeskuksen ympärillä. Kyläkeskukseen rakentaminen tiivistää yhdyskuntarakennetta ja vahvistaa kylän asemaa koko alueen solmukohtana. Oksavassa sijaitsee koulu, jonka läheisyyteen lapsiperheiden on edullista rakentaa. Alueella on kunnallinen viemäri, joka kattaa lähes koko vyöhykkeen. Vyöhykkeen luoteispäässä on mahdollisuus liittyä Vesikolmio Oy:n siirtoviemäriin useamman rakennuksen ryhmässä. Alueen maaperä on kohtuullinen, paikoitellen hyvä. Vyöhyke on rajattu rautan teoreettisen tärinäalueen ulkopuolelle. Osa vyöhykkeestä on maakunnallisesti arvokasta Oksavan kylän rakennettua kulttuuriympäristöä. Tämän alueen täydennysrakentaminen on tehtävä varovasti, olemassa olevaa ympäristöä kunnioittaen. Rakennuspaikka tulee valita huolellisesti ja maisemaan sopivasti, ja rakennustavan tulee soveltua arvokkaaseen ympäristöön. Alueelle sopii parhaiten vaatimaton talonpoikainen rakentaminen, joka pohjaa maakunnalle luonteenomaiseen rakennusperinteeseen. Muilta osin kyläkeskusta voidaan tiivistää paljonkin. Alueelle ei sijoitu erityisen arvokkaita peltonäkymiä, jotka estäisivät rakentamisen. Rakennuspaikat tulee kuitenkin sijoittaa olemassa olevaa kylärakennetta mukaillen yksittäisinä pihapiireinä olemassa olevan stön yhteyteen. Tavoitteena on luoda maaseutumaista ympäristöä, jolla on elävän kyläkeskuksen luonne. Valtan melualueelle ei saa rakentaa. 5.2.3. Vyöhyke 2 Rakentamiselle toiseksi edullisimmat alueet sijaitsevat Autionrannassa ja Aholann varrella. Alueet sijaitsevat hieman kauempana kyläkeskuksesta, mutta ovat edelleen hyvien kulkuyhteyksien päässä koulusta. Alueiden maaperä on kohtuullinen. Autionrannassa siirtoviemäriin liittyminen on mahdollista keskitetysti useamman tontin ryhmissä. Autionrannan ja Aholann viemäröintiä on suunniteltu vesihuollon kehittämissuunnitelmassa, mutta hankkeiden toteuttamisajankohdat eivät ole dossa. Maisemallisesti kakkosalueet sijaitsevat hieman ykkösaluetta haastavammin. Autionrantaan päin avautuu valtaltä katsottuna arvokkaita näkymiä ja Aholann varsi muodostaa itsessään viehättävää maalaismiljöötä. Rakennuspaikkojen huolellisella ja haja-asutusluonteisella sijoittelulla maisema-arvot voidaan kuitenkin säilyttää. Tärkeää on myös sovittaa rakennukset alueille ominaiseen rakennustapaan. Autionrannassa rakennuspaikat tulee sijoittaa olemassa olevien tontn yhteyteen. 22
Oksavan ja Autionrannan maankäyttöselvitys 9.4.213 Kakkosvyöhykkeellä tavoitteena on muodostaa väljää ja maaseutumaista asuinympäristöä. Rakennuspaikkojen tulee olla riittävän isoja, eikä niitä saa sijoittaa tiiviiksi alueiksi. Muutaman talon ryppäät ja yksittäiset rakennuspaikat ovat suositeltavampia. 5.2.4. Vyöhyke 3 Rakentamiselle kolmanneksi edullisimmat alueet sijoittuvat Kontiopuhtoon, Lähdekankaalle ja Kalajoen pääuoman ja voimalaitosuoman väliin muodostuvaan saareen. Kontiopuhdon sijainti on rakentamiselle erinomainen ja siellä on mahdollista liittyä kunnalliseen viemäriin. Alue on kuitenkin kokonaisuudessaan maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä. Alueelle voidaan sijoittaa vain pari uutta rakennuspaikkaa ilman, että kulttuuriympäristön arvot heikentyvät. Ensisijaisesti on suotavaa täydennysrakentaa ja korjata vanhoja pihapiirejä. Uudisrakentamisessa tulee noudattaa erityisen huolellisesti perinteistä rakennustapaa ja tätä selvitystä tarkentavaa haja-asutusalueiden rakennustapaohjetta. Alueelle sopii parhaiten vaatimaton talonpoikainen rakentaminen, joka pohjaa maakunnalle luonteenomaiseen rakennusperinteeseen. Valtan melualueelle ei saa osoittaa rakentamista. Lähdekangas sijaitsee lähellä Oksavan keskustaa ja koulua. Alueella on mukavan näköistä metsää, johon voidaan helposti sijoittaa joitakin rakennuspaikkoja. Alueelle ei ole suunnitteilla viemäriä, joten siellä on turvauduttava kiinteistökohtaiseen jäteveden puhdistukseen. Havelan sijaitsee kohtuullisella etäisyydellä Oksavan keskustasta. Alueella on hyviä rakennuspaikkoja metsäsaarekkeissa ja jokinäkymällä. Maaperä on kohtuullinen. Alue on vesihuollon kehittämissuunnitelmassa osoitettu mahdollisesti viemäröitäväksi, mutta tässä vaiheessa jätevedet tulee käsitellä kiinteistökohtaisesti. 5.3. MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUTARVE Tämä suunnitelma on maankäyttöselvitys, jossa on kartoitettu ja arvotettu suunnittelualueen olemassa oleva tilanne ja annettu sen perusteella suosituksia uudisrakentamisen sijoittamisesta alueelle. Näitä suosituksia voidaan käyttää apuna ja perusteluna kun alueelle tehdään suunnittelutarveratkaisuja, ranta-alueiden poikkeamispäätöksiä tai myönnetään rakennuslupia. Tämä selvitys suosituksineen hyväksytään kaupunginvaltuustossa ja sillä ohjataan rakentamisen sijoittumista tulevaisuudessa. Selvityksellä ei ole yleis- tai asemakaavan oikeusvaikutuksia, vaan se toimii kaupungin viranhaltijoiden tukena rakennuslupapäätöksissä. Rakennuspaikkoja tulee ensisijaisesti myydä tai ostaa suositusten mukaisilta alueilta (edullisuusvyöhykkeet I-III). Jos rakentajat osaavat selvitellä rakennuslupa-asioita kunnasta ennen tonttikauppoja, kaupunki voi ohjata rakentajia suositeltaville alueille. Myös ranta-alueiden poikkeamispäätöksiä tulee harkita selvitysten pohjalta ja antaa tarvittaessa kielteisiä päätöksiä. Maisemalliset ja kyläkuvalliset arvot tulee huomioida tasapuolisen mitoituksen rinnalla. Kaupungin on tärkeää seurata maankäyttöselvityksen ohjausvaikutuksen onnistumista. Selvityksen tavoitteena on säilyttää suunnittelualueen arvokkaat maisema- ja rakennuskohteet sekä miljööt ja ohjata rakentamista kyläkuvan kannalta sopiviin koh- 23
Oksavan ja Autionrannan maankäyttöselvitys 9.4.213 tiin. Tärkeää on myös yhdyskuntarakenteen liiallisen hajaantumisen estäminen ja rakentamisen ohjaaminen kunnallisteknisten verkostojen ja palveluiden äärelle. Jos ilmenee vaikeuksia kontrolloida tilannetta, kaupungin on syytä käynnistää oikeusvaikutteisen yleiskaavan laatiminen alueelle. Yleiskaavassa rakentaminen suunnitellaan rakennuspaikkakohtaisesti ja sitovasti. Tärkeimpiä yleiskaavoitettavia alueita ovat vesistöjen rannat, jonne rakentamisen paine yleensä kohdistuu, sekä keskeiset kyläalueet, kuten Oksava ja Autioranta. Asemakaavoituksen tarvetta suunnittelualueella ei ole, koska alueelle ei tavoitella tiivistä asutusta, vaan väljää maaseutumaista miljöötä. 24
Oksavan ja Autionrannan maankäyttöselvitys 9.4.213 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1. RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET YHDYSKUNTARAKENTEESEEN JA ELINYMPÄRISTÖN LAA- TUUN Tämä maankäyttöselvitys on tehty Haapajärven keskustan osayleiskaavatyön yhteydessä. Osayleiskaavan tavoitteena on tiivistää ja eheyttää maankäyttöä Haapajärven keskustassa ja muodostaa näin toimiva ja taloudellinen yhdyskuntarakenne. Tavoitteena on ollut myös asuntotonttitarjonnan monipuolisuus ja vetovoimaisuus. Kuntakeskustaan ei kuitenkaan voida osoittaa maaseutumaisen väljiä tontteja, vaan niiden on sijaittava keskustan ulkopuolella. Maaseutuasuminen kuuluu keskusta-asumisen ohella perinteisesti Haapajärvelle. Maankäyttöselvityksillä on haluttu pysäyttää voimakkaasti hajautuva asumisen kehitys ja ohjata maaseutuasumista yhdyskuntarakenteellisesti oikeille paikoille. Maaseutukaupungissa kaikkea rakentamista ei ole mahdollista ohjata keskusta-alueelle. Suunnittelualueella rakentamisalueet on osoitettu Oksavan kyläkeskuksen ympärille, kävelysuosiolliselle vyöhykkeelle Oksavan koulusta. Ala-asteen koulua lukuun ottamatta kylä on kuitenkin riippuvainen autosta ja keskustan palveluista. Oksavan ja Autionrannan kaltaisten vahvojen kyläkeskusten tiivistämistä ja voimistamista ei voida täysin tulkita yhdyskuntarakenteen hajauttamiseksi. Kylien elinvoimaisuus on tärkeää maaseudun elinvoiman ja viihtyisyyden kannalta. Kyläkeskuksiin rakentaminen on myös maakuntakaavan tavoitteiden mukaista. 6.2. RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET LUONNONYMPÄRISTÖÖN Suunnittelualueen ympäristö on kauttaaltaan ihmisen muokkaamaa kulttuurimaisemaa, joten rakentaminen ei uhkaa merkittävästi alueen kasvillisuutta tai luonnoneläimistöä. Luonnoneläimistön ja ympäristön monimuotoisuuden kannalta tärkeitä ovat ekologiset vihervyöhykkeet ja metsäsaarekkeet, joissa eläimet ja linnut voivat pesiä ja liikkua. Luonnon monimuotoisuuden kannalta on tärkeää, että metsäsaarekkeiden ja ranta-alueiden biotoopit ja elinympäristöt säilytetään sellaisina, että ne tukevat lajien ja elämän monimuotoisuutta. Liiallista ympäristön karsimista ja siistimistä siis tulee välttää. Rakentaminen ei uhkaa alueen kasvillisuutta tai luonnoneläimistöä. Rakennusalueet on sijoitettu olemassa olevan rakenteen lomaan. Laakson selänteiden laajat metsäalueet jätetään koskemattomiksi. Myös peltoaukean metsäsaarekkeet säilyvät suurimmilta osin luonnon monimuotoisuutta ylläpitävinä paikkoina. On kuitenkin suositeltavaa, että metsäsaarekkeisiin rakennettaessa mahdollisimman iso osa tontista säilytetään puustoisena eikä liian isoja nurmialueita raivata. 6.3. RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET MAISEMAAN Avoimessa viljelymaisemassa rakentamisen vaikutukset maisemaan ovat merkittävät. Koko suunnittelualue sijoittuu Kalajokilaakson valtakunnallisesti arvokkaalle maisemaalueelle. Rakentamisalueiden sijoittamisessa ja rakentamisen tarkemmassa ohjaamisessa on huomioitu maisema-alueiden maankäyttöä koskevat suunnittelumääräykset 25
Oksavan ja Autionrannan maankäyttöselvitys 9.4.213 ja ohjeet. Rakennuspaikkojen sijoittamisella olemassa olevan kylärakenteen ja metsäsaarekkeiden tuntumaan on pyritty lieventämään rakentamisen maisemavaikutuksia. Maankäyttöselvityksessä on huomioitu laajojen peltonäkymien säilyminen avoimina ja riittävien maisemakatkojen jääminen asutuksen väliin. Vesistönäkymiä ja toiminnallista yhteyttä vesistöön ei ole suljettu runsaalla rantarakentamisella. Maisemavaikutuksia on pyritty lieventämää laatimalla Haapajärven haja-asutusalueille rakennustapaohje, jossa ohjeistetaan rakentajaa valitsemaan rakennuspaikka ja rakennustapa oikealla, maisemaan sopivalla tavalla. Rakennustapaohje on liitteenä 2. 6.4. RAKENTAMISEN VAIKUTUKSET KULTTUURIYMPÄRISTÖÖN Suunnittelualueelle sijoittuu useita arvokkaita kulttuuriympäristöjä ja rakennuskohteita. Koko alue on kaunista kylämäistä maaseutuympäristöä. Uudisrakentaminen muuttaa aina ympäristöä ja vaikuttaa siten kulttuuriympäristöön. Rakennustavasta riippuen vaikutus voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Alueen perinteistä ja olemassa olevasta ympäristöstä piittaamaton rakennustapa ja rakennuspaikan valinta voivat heikentää kulttuuriympäristön arvoja. Oikeanlaisella rakentamisella ja kylärakenteen eheyttämisellä taas voi olla positiivisia vaikutuksia ympäristöön. Avoimessa maisemassa kaikki uudisrakentaminen erottuu ympäristössä kauas, miksi on erityisen tärkeää, että rakentaminen on harmoniassa olemassa olevan rakennustavan kanssa. Uusia rakentamisalueita on osoitettu myös maakunnallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristöihin Oksavan kylään ja Kontiopuhtoon. Näillä alueilla rakennustapaohjeen noudattaminen ja rakentamisen määrän rajoittaminen on erittäin olennaista. Oksavan ja Kontiopuhdon arvokkaisiin ympäristöihin voidaan rakentaa vain muutamia uusia rakennuksia täydentämään olemassa olevia miljöitä. Mikäli rakentaminen tehdään kulttuuriympäristöstä piittaamattomasti, alueiden kulttuurihistorialliset arvot heikentyvät. Olennaista on sovittaa rakennuspaikka perinteiseen väljään kylä- ja raittirakenteeseen ja suunnitella rakennukset sopimaan alueiden arvokkaiden rakennusten ulkoasuun. Ympäristöön sopiva täydennysrakentaminen muuttaa kulttuurihistoriallisten alueiden luonnetta, mutta ei olennaisesti heikennä niiden arvoa. 6.5. RAKENTAMISEN SOSIAALISET VAIKUTUKSET Pientalojen rakentajat ovat usein lapsiperheitä, joiden ansiosta kylän elinvoimaisuus voi vahvistua ja koulu pysyä toiminnassa ja kylän keskuksena. Aktiivisten asukkaiden myötä myös muu toiminta ja yhteisöllisyys voi lisääntyä. Kylämäinen harvahko asutus antaa ihmisille mahdollisuuksia yksityisyyteen, mutta toisaalta myös yhteisöllisyyteen. Kylissä ihmiset tuntevat usein toisensa hyvin ja uusiinkin asukkaisiin tutustutaan nopeasti. Myös perhe- ja sukulaissuhteet säilyvät kun seuraava sukupolvi jää asumaan samalle kylälle tai jopa samaan pihaan. Erimielisyyttä asukkaiden kesken voi syntyä maatalouden tai yritystoiminnan ympäristöhaitoista, jos maaseudulle muuttava perhe ei ole dostanut muuttavansa maaseudulle, missä karjataloudesta aiheutuu ajoittain hajua ja melua. Näitä vaikutuksia on pyritty estämään osoittamalla rakentamisalueet riittävän etäälle toimivista maatiloista. Suojaetäisyyskään ei kuitenkaan voi taata, että hajuja ja ääntä ei koskaan kulkeutuisi uusille tonteille. 26