Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Samankaltaiset tiedostot
Esimerkki 1, Perusmalli (1)

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

diskonttaus ja summamerkintä, L6

Talousmatematiikan perusteet

Korkolasku ja diskonttaus, L6

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Korkolasku, L6. Koronkorko. Korko-kaavat. Aiheet. Yksinkertainen korkolasku. Koronkorko. Jatkuva korkolasku. Korko-kaavat

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Talousmatematiikan perusteet

Talousmatematiikan perusteet

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

r u u R Poistetut tehtavat, kunjännitestabiiliusja jännitteensäätö yhdistettiin:

Talousmatematiikan perusteet

Diskonttaus. Diskonttaus. Ratkaistaan yhtälöstä (2) K 0,jolloin Virallinen diskonttauskaava. = K t. 1 + it. (3) missä

Ratkaisu: a) Aritmeettisen jonon mielivaltainen jäsen a j saadaan kaavalla. n = a 1 n + (n 1)n d = = =

Kertausta Talousmatematiikan perusteista Toinen välikoe

Physica 9 1. painos 1(8) 20. Varattu hiukkanen sähkö- ja magneettikentässä

Talousmatematiikka (3 op)

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

RATKAISUT: 17. Tasavirtapiirit

10 Suoran vektorimuotoinen yhtälö

On olemassa eri lainatyyppiä, jotka eroavat juuri sillä, miten lainaa lyhennetään. Tarkastelemme muutaman yleisesti käytössä olevan tyypin.

Kertausosa. 2. Kuvaan merkityt kulmat ovat samankohtaisia kulmia. Koska suorat s ja t ovat yhdensuuntaisia, kulmat ovat yhtä suuria.

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

4.3 Liikemäärän säilyminen

Kertausta Talousmatematiikan perusteista

Talousmatematiikka (3 op)

Kertausta Talousmatematiikan perusteista

Talousmatematiikan perusteet, ORMS1030

Lämmönsiirto (ei tenttialuetta)

X 2 = k 21X 1 + U 2 s + k 02 + k 12. (s + k 02 + k 12 )U 1 + k 12 U 2. s 2 + (k 01 + k 21 + k 02 + k 12 ) s + k

1 x 2 1 x 2 C 1 D. 1 x 2 C 1. x 2 C 1 C x2 D x 2 C 1; x 0: x 2 C 1 C 1. x 2 x 4 C 1 ja. x 4 C 1 D.x4 1/.x 4 C 1/

Viikkotehtävät IV, ratkaisut

Matematiikkaa kauppatieteilijöille

Jaksolliset suoritukset, L13

LUKION FYSIIKKAKILPAILU , ratkaisut PERUSSARJA

Mat Sovellettu todennäköisyyslasku A

S Piirianalyysi 2 Tentti

Introduction to Mathematical Economics, ORMS1030

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE MALLIVASTAUKSET

Y56 Laskuharjoitukset 3 palautus ma klo 16 mennessä

Ratkaisu: z TH = j0,2 pu. u TH. Thevenin jännite u TH on 1,0 pu ja sen impedanssi z = j0,2 pu.

PD-säädin PID PID-säädin

Viimeinen erä on korot+koko laina eli 666, , 67AC.

Kertausta Talousmatematiikan perusteista Toinen välikoe

Luku 16 Markkinatasapaino

S FYSIIKKA IV (ES), Koulutuskeskus Dipoli, Kevät 2003, LH2. f i C C. λ 2, m 1 cos60,0 1, m 1,2 pm. λi λi

Induktio, jonot ja summat

Indekseistä, L17. Reaalikorko. Indeksikaavat. Aiheet. Aritmeettinen ja geometrinen keskiarvo. Yhden tuotteen hintaindeksi.

RATKAISUT: 3. Voimakuvio ja liikeyhtälö

KUINKA PALJON VAROISTA OSAKKEISIIN? Mika Vaihekoski, professori. Lappeenrannan teknillinen yliopisto

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Tilastollinen päättely II, kevät 2017 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotuksia. Tehtäväsarja I

(1 + i) + JA. t=1. t=1. (1 + i) n (1 + i) n. = H + k (1 + i)n 1 i(1 + i) n + JA

V. POTENSSISARJAT. V.1. Abelin lause ja potenssisarjan suppenemisväli. a k (x x 0 ) k M

YRITTÄJÄN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET. Kokooma Viimeisin perustemuutos vahvistettu

Nykyarvo ja investoinnit, L7

YRITTÄJÄN ELÄKELAIN (YEL) MUKAISEN ELÄKEVAKUUTUKSEN LASKUPERUSTEET. Kokonaisperuste vahvistettu Voimassa alkaen.

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

YRITTÄJIEN ELÄKELAIN (YEL) VÄHIMMÄISEHTOJEN MUKAISEN VAKUUTUKSEN PERUSTEET

Johdatus regressioanalyysiin. Heliövaara 1

Thlousmatematiikan perusteet, orvrs ro:o

Nykyarvo ja investoinnit, L14

r = r f + r M r f (Todistus kirjassa sivulla 177 tai luennon 6 kalvoissa sivulla 6.) yhtälöön saadaan ns. CAPM:n hinnoittelun peruskaava Q P

Nokian kaupungin tiedotuslehti Kolmenkulman yrityksille

Osamaksukauppa, vakiotulovirran diskonttaus, L8

= 3 = 1. Induktioaskel. Induktio-oletus: Tehtävän summakaava pätee jollakin luonnollisella luvulla n 1. Induktioväite: n+1

Taloustieteen perusteet 31A Ratkaisut 3, viikko 4

Nelisolmuinen levyelementti

Jäännösluokat. Alkupala Aiemmin on tullut sana jäännösluokka vastaan. Tarkastellaan

Todellinen vuosikorko. Efektiivinen/sisäinen korkokanta. Huomioitavaa

Yksinkertainen korkolasku

Fysiikkakilpailu , avoimen sarjan vastaukset AVOIN SARJA

Intensiteettitaso ja Doplerin ilmiö

integraali Integraalifunktio Kaavoja Integroimiskeinoja Aiheet Linkkejä Integraalifunktio Kaavoja Integroimiskeinoja Määrätty integraali

HAKKURIREGULAATTORIN DIGITAALINEN OHJAUS LED-VALAISINSOVELLUKSISSA

Automaattinen puheentunnistus. Teemu Hirsimäki Informaatiotekniikan laboratorio

Fy07 Koe Kuopion Lyseon lukio (KK) 1 / 5

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13)

Juuri 10 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)

Osuus tontin lunastushinnasta. ja pääomavastike ja lyhennys) Pinta- (arvio)

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 2: Sarjat

Kuva 22: Fraktaalinen kukkakaali. pituus on siis 4 AB. On selvää, että käyrän pituus kasvaa n:n kasvaessa,

gallup gallup potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima potentiaali ja voima

Nykyarvo ja investoinnit, L9

MATEMATIIKAN KOE. AMMATIKKA top asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu. Oppilaitos:.

TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN (TYEL) 182 :N MUKAINEN TYÖTTÖMYYSVAKUUTUSRAHASTON MAKSU VUODELTA

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola Luento 5. Termiinihinnan määräytyminen

ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2010 Harjoitus 4

nyky-ymmärryksemme mukaan hajaantuvaan sarjaan luvun 1 2 kun n > N Huom! Määritelmä on aivan sama C:ssä ja R:ssä. (Kuva vain on erilainen.

HARJOITUS 1 Monen taulukkosivun käsittely

Physica 7 Opettajan OPAS 1(29)

CST-elementti hum

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 5

ELEMENTTIMENETELMÄN PERUSTEET SESSIO 19: Gaussin integrointi emojanan alueessa.

TL5362DSK-algoritmit (J. Laitinen) TTE2SN4X/4Z, TTE2SN5X/5Z Välikoe 1, ratkaisut

sin x cos x cos x = sin x arvoilla x ] π

PERUSTEET VALTION VAROISTA SUORITETTAVASTA ELÄKKEEN KORVAAMISESTA ALLE KOLMEVUOTIAAN LAPSEN HOIDON TAI OPISKELUN AJALTA

Transkriptio:

Vaaan yliopito, kvät 06 Taloumatmatiikan prutt, ORMS030 4. arjoitu, viikko 6 (8...06) Malliratkaiut. Erään kappaltavaratuottn varaton ykikköylläpitokutannukt ovat 4,00 kappaltta ja vuotta koti. Tilaukutannukt ovat 80,00 tilaurältä. Kyyntä on taaiti 4000 kpl vuoda. Täydnnytoimitukt tapatuvat onglmitta, ja varatointitila on rajoittamaton. a) Mitn uuri on optimaalinn tilaurän koko ja mitn uurt ovat varatonpidon kokonaikutannukt, kun puuttta i allita? Mitn uuri on optimaalinn tilaurän koko ja mitn uurt ovat varatonpidon kokonaikutannukt, kun puut allitaan ja puutkutannu on 6,00/kpl/? 4,00 /kpl/ K 80,00 D 4000 kpl/ q 0 KD TC 0 KD + q0 q 0 800 + 800 6,00 80,00 4000kpl/ 400kpl 4,00 /kpl/ 80,00 4000 400 kpl 600 kpl kpl + 4,00 kpl 400kpl + 4 + 6 q q 0 400kpl 447kpl 6 6 M q 0 + 400kpl 4 + 6 358kpl q M 89kpl TC KD q + M q + (q M) q ( 80 4000 + 358 4 447 447 + (447 ) 358) 6 447 (75,88 + 573,44 + 4,76) 43,08 Vatau: a) q 0 400kpl, TC 0 600/. q 447kpl, TC 43/.

. Suurpula tarvit 500 atiaa tittyä puaintta kuukauda. Ykikköylläpitokutannu on 0.5/atia/. Tilaukutannukt ovat 75 tilauklta. Pula tilaa aintta nykyiin 5 000 atian riä. Mitn uurn äätöön pulan on madollita päätä muuttamalla tilaupolitiikkaana? Mitn tilaukt tällöin tdään? Onko äätö miltäi uuri? Ratkaiu: D 500 at/kk 30 000 at/ 0,50 /at/ K 75,00 Nyt TC KD q + q 450 + 50 75,00 30000 at 5000at 700 + 0,50 at 5000at Optimia q 0 KD 75 30000 0,5 TC 0 KD + q0 q 0 750 + 750 at 3000at 75,00 30000 at 3000at 500 + 0,50 Vatau: Pula voi äätää 00/, jo krralla tilataan 3000 atiaa. Säätö on 700 00 00%,8% mikä on paljon! at 3000at 3. Vuoda raaka-ainvaraton läpi kulk kappaltavaraa D 600 kpl. Tilaukutannu on 9/rä ja varaton ylläpitokutannu on.5/(kuukaui kpl). a) Mikä on optimaalinn tilaurän koko, ja mitn uurt ovat varatoytmin vuotuit kokonaikutannukt? Raaka-ainn ykikköinta on 5/kpl. Raaka-ainn toimittaja tarjoaa määräalnnuta, joka on % otoinnata, kun tilaurä on väintään 50 kappaltta, ja 3% otoinnata, kun tilaurä on väintään 00 kappaltta. Mikä on nyt optimaalinn tilaurä? D 600 kpl/ K 9,00,5 /kpl/kk 8,0 /kpl/ q 0 KD 0 40kpl 8 TC 0 KD ( + q0 q 0 + 8 40 ) 40

360 + 360 70 Ykikköinta ilman alnnukia on p 0 5,00/kpl. %:n alnnu (p 4,95/kpl), jo q 50. 3%:n alnnu (p 4,85/kpl), jo q 00. Laktaan otoilla täydnntyt kutannukt: TC(q) KD q + q + p D ( TC(40) + 8 40 ) 40 + 5,00 600 (360 + 360 + 8000) 870 ( TC(50) + 8 50 ) 50 + 4,95 600 (88 + 450 + 790) 8658 ( TC(00) + 8 00 ) + 4,85 600 00 (44 + 900 + 7760) 8804 Vatau: a) Optimaalinn tilaurä on 40 kpl, ja varatoytmin kokonaikutannukt ovat illoin 70 /. Määräalnnutn tapauka tilauräki kannattaa valita 50 kpl. (Varaton kokonaikutannu kavaa 38 /, mutta iäänotoita aadaan alnnuta 80/). 4. a) Lak 5.5% todllin korkoon liittyvä kuukauikorkokanta. Mikä on todllinn korko, kun kuukauikorkokanta on 0.0085? Ratkaiu: a) ( + i kk ) + i tod + i kk ( + i tod ) / + i kk ( + 0,055) /,004738 i k k 0,004738 + i tod ( + i kk ) ( + 0,0085),0977 todllinn korko on 0,% 5...05 yrittäjä otti 0 000 uron lainan. Laina-ajaki ovitaan 5 kuukautta ja lainan todlliki koroki 6.50%. Yrittäjä i lynnä lainaana ikä maka korkoja nnn kuin laina-aika on kulunut loppuun 3.3.06. Silloin än oitaa krtamakulla lainan korkoinn. Mitn uurki laina kavaa, kun: (a) Korkojako on, ja korko laktaan ykinkrtailla korkolakulla. ( Korkojako on kuukaui ja i.0650 (/). (c) Käyttään jatkuvaa korkolakua ja korkointnittti on ρ ln(.0650).

c) pvm korko aldo..05 0 000,00 3..05 0,065 0000 300,00 300,00 3.3.06 0,065 3 300 346,3 646,3 K 5 ( + i kk ) 5 K 0 (,065 / ) 5 0000 (,065 5/ ) 0000 637,99 K,5 ρt K 0 ln(,065),5 0000 637,99 Huom: ( ( ln(,065)),5 ) 0000,065,5 0000 6. Kirjoita uraavin ummin trmit näkyviin ja lak ummat ittn opivalla kaavalla a 6 k ( 5 k ), b 5 k3 Enimmäinn trmi a 5 4 5 0,8. 00 ( + i) k, miä ( + i).085 Präkkäitn trmin ud q ( 5 3) / ( 5 ) 8 5 / 4 5 Trmin lukumäärä n 6 + 5 Gomtrinn arja: Summa a ( qn ) ( q). b a 5 + 5 3 + 5 4 + 5 5 + 5 6 0,8 ( 6 ) ( ) ( ( 3) 3 0,8 ( ) 0,8 ) 4,8 00 (,085 / ) 3 + 00 (,085 / ) 4 +... + 00 (,085 / ) 5 ( ) 3 00,085 3/,085 ( / ),085 / ( ) 00,085 / (,085 / ),085 3/ 098,84 ( 00 ( )) ( + i) i ( + i) 3

Kaavoja: Varatomallit: KD prumalli q 0 TC 0 (q) KD q + q puutmalli + q q 0, M q 0 +, TC (q) KD q + M q + (q M) q r r D tuotantomalli q q 0 r D, M q 0, r TC (q) KD q(r D) + q r Prolongointi ja dikonttau ykinkrtainn korkolaku: K t ( + it)k 0 ( + p 00 t)k 0, kun 0 < t < koronkorkolaku: K t ( + i) t K 0, kun t,,3,... jatkuva korkolaku: K t ( + i) t K 0 ρt K 0, kun t > ja ( + i) ρ Summakaavat K n ( + i) n K 0 (prolongointi) K 0 ( + i) n K n (dikonttau) n k (a + (k )d) n (a + a n ), n a q k a ( q n ) k q