ISONKYRÖN KUNTA Asemakaavamuutos kortteleissa 210,211,621,640 ja Pysäkkitiellä Selostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P26686P001
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 1 (11) Sisällysluettelo 1 Tunnistetiedot... 2 2 Kaava-alueen sijainti ja yleiskuvaus... 2 3 Kaavan tarkoitus... 2 4 Nykytilanne ja suunnittelun lähtökohdat... 3 4.1 Aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset... 3 4.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 3 4.1.2 Maakuntakaava... 4 4.1.3 Maakuntakaava 2040... 5 4.1.4 Yleiskaavat... 5 4.1.5 Asemakaavat... 6 5 Kaavaprosessi... 7 5.1 Kaavoituksen vireilletulo... 7 5.2 Ehdotusvaihe... 8 5.3 Hyväksymisvaihe... 8 6 Osalliset ja osallistuminen... 8 7 Kaavan kuvaus... 9 7.1 Kortteli 640... 9 7.2 Kortteli 621... 9 7.3 Kortteli 211... 9 7.4 Kortteli 210... 10 7.5 Pysäkkitien nimen muutos... 10 8 Kaavan vaikutukset... 10 8.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 11 8.2 Vaikutukset luonnonoloihin... 11 8.3 Vaikutukset maisemaan... 11 8.4 Vaikutukset kulttuuriperintöön... 11 8.5 Vaikutukset ilmastoon... 11 9 Kaavan toteutus... 11
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 2 (11) Asemakaavamuutos kortteleissa 210,211,621,640 ja Pysäkkitiellä 1 Tunnistetiedot Kaavan nimi: Asemakaavan kortteleissa 210,211,621,640 ja Pysäkkitiellä Kaavan päiväys: Ehdotus Hyväksymiskäsittely Kaavan laatija: Projektinumero: FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Maritta Heinilä, arkkitehti SAFA, YKS-506 Puh. 044 7046267 etunimi.sukunimi@fcg.fi Pyhäjärvenkatu 1 33200 TAMPERE P26686 Kunnanhallitus hyväksynyt: 2 Kaava-alueen sijainti ja yleiskuvaus Asemakaavan muutos koskee Isonkyrön keskustaajamassa sijaitsevia kortteleita 210, 211, 621 ja 640 sekä osaa Pysäkkitien katualueesta. Korttelit 210 ja 211 sijaitsevat Perttiläntien ja Kyrönjoen välissä taajamakeskuksen koillispuolella. Kortteli 621 sijaitsee Sorrontien, Hakakujan ja Pohjankyröntien välissä Kyrönjoen länsirannan tuntumassa. Pysäkkitie kulkee taajaman eteläreunalla Valtaalantien (valtatie 18) alitse pohjoiseteläsuunnassa ja jatkuu etelässä Ventäläntienä kohti Ventälän asemaa. Kortteli 640 sijaitsee pientaloalueella hieman Pysäkkitiestä itään. 3 Kaavan tarkoitus Kaavamuutoksella tarkistetaan korttelialueiden rakennusoikeuksia ja tonttijakoja, virkistysalueen ja korttelin 210 välistä rajaa sekä nimetään osa Pysäkkitiestä Härkäkiventieksi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 3 (11) Kuva 1: Suunnittelualueiden likimääräinen sijainti osoitettu punaisella. 4 Nykytilanne ja suunnittelun lähtökohdat 4.1 Aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset 4.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvoston hyväksymät tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Maankäyttö- ja rakennuslain 24 :n mukaan valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on huomioitava alueidenkäytön suunnittelussa niin, että tavoitteiden toteutumista edistetään. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien asioiden huomioiminen kuntien kaavoituksessa. Ne
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 4 (11) 4.1.2 Maakuntakaava täsmentävät ja konkretisoivat maankäyttö- ja rakennuslain yleisiä tavoitteita ja niistä johdettuja kaavojen sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta. Lisätietoja valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista on ympäristöministeriön internet-sivuilla: www.ymparisto.fi/vat. Suunnittelualueella on voimassa Pohjanmaan maakuntakaava, joka on vahvistettu Ympäristöministeriössä 21.12.2010. Asemakaavan muutosaluetta koskevat seuraavat maakuntakaavan merkinnät: Taajamatoimintojen alue (A, vaaleanruskea alue) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan asemakaavoitettuja ja asemakaavoitettaviksi tarkoitettuja alueiden taajamatoiminta-aluetta. Suunnittelumääräys: Maankäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä. Keskustatoimintojen alue (C) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan kaupunkikeskustojen palvelutoimintojen alue, johon sijoittuu keskustahakuisia hallinto-, kauppa-, hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluja sekä asumista. Suunnittelumääräys: Alueidenkäytön suunnittelussa ja kaavoituksessa tulee luoda edellytyksiä kaupallisesti vetovoimaisen ja viihtyisän kaupunkikeskustan kehittymiselle varaamalla alueita tiivistä kaupunkirakentamista ja monipuolisia palveluja varten sekä määrittelemällä korkeatasoisen kaupunkikuvan kehittämisen periaatteet. Vähittäiskaupan suuryksikön mitoitus tulee sopeuttaa ympäristöön ja selvittää tarkemmalla kaavoituksella. Kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta valtakunnallisesti arvokas alue (turkoosi viivoitus) Merkinnän kuvaus: Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Suunnittelumääräys: Alueiden suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä tulee edistää alueiden kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen säilymistä. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa on otettava huomioon maisema-alueiden ja rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet, erityispiirteet ja ajallinen kerroksellisuus. Lisäksi alueella on voimassa kaupallisten palvelujen kehittämiseen keskittyvä Pohjanmaan 1. vaihemaakuntakaava sekä Pohjanmaan 2. vaihemaakuntakaava, jolla esitetään seudullisesti merkittäviä tuulivoimaloiden sijoituspaikkoja. 1. vaihemaakuntakaavassa Isonkyrön keskustaajamaan on osoitettu keskustatoimintojen aluemerkintä. 2. vaihemaakuntakaavassa ei ole tätä asemakaavamuutosta koskevia merkintöjä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 5 (11) Kuva 2: Ote Pohjanmaan maakuntakaavasta. 4.1.3 Maakuntakaava 2040 4.1.4 Yleiskaavat Maakuntahallitus on kokouksessaan 27.1.2014 päättänyt käynnistää Pohjanmaan maakuntakaavan 2040 laatimisen. Kaava laaditaan koko maakunnan kattavana kokonaismaakuntakaavana. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään vuonna 2018. Uusi maakuntakaava korvaa vahvistuttuaan Pohjanmaan maakuntakaavan 2030 ja sen vaihemaakuntakaavat. Suunnittelualue sisältyy parhaillaan laadittavaan Isonkyrön keskustan osayleiskaavaan. Osayleiskaavan luonnosvaiheessa asemakaavamuutoksen suunnittelualueet on osoitettu pientalovaltaisina asuntoalueina (AP). Korttelissa 211 sijaitsee osayleiskaavaan merkitty kiinteä muinaisjäännös (SM-12), Varpola, rautakautinen asuinpaikka. Samassa korttelissa sijaitsee myös sr-1 merkinnällä osoitettu rakennustaiteellisin, kulttuurihistoriallisin tai maisemallisin perustein suojeltava rakennus tai rakennusryhmä. Sr-1 määräyksen kohdenumero 11 viittaa Varporanta nimiseen, 1800-luvulla rakennettuun entiseen kappalaisen virkataloon.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 6 (11) 4.1.5 Asemakaavat Kuva 3: Ote Isonkyrön keskustan osayleiskaavan luonnosvaiheen kaavakartasta. asemakaavamuutoksen suunnittelualueiden likimääräinen sijainti osoitettu punaisella. Kaikilla suunnittelualueen osilla on voimassa oleva asemakaava. Korttelit 210 ja 211 on aiemmassa asemakaavassa osoitettu AR-1 (Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. Alueen asunnoista saa 30% rakentaa päällekkäin eri kerroksiin.) ja AO (erillispientalojen korttelialue) merkinnöillä. Kortteli 621 on osoitettu AP (asuinpientalojen korttelialue) ja kortteli 640 AO merkinnällä. Härkäkiventieksi nimettävä Pysäkkitie on katualuetta.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 7 (11) 5 Kaavaprosessi Kuva 4: Ote Isonkyrön ajantasa-asemakaavayhdistelmästä. Asemakaavamuutoksen suunnittelualueiden likimääräiset sijainnit osoitettu punaisella. 5.1 Kaavoituksen vireilletulo Asemakaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta ilmoitetaan Pohjankyrö -paikallislehdessä, Isonkyrön kunnan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 8 (11) 5.2 Ehdotusvaihe 5.3 Hyväksymisvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) asetetaan nähtäville, jolloin osallisilla ja kunnan asukkailla on mahdollisuus esittää mielipiteensä siinä esitetyistä osallistumis- ja vuorovaikutusmenetelmistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa kaavoitusprosessin aikana. Tämän asemakaavamuutoksen vireilletulosta on ilmoitettu Pohjankyrö lehdessä vuonna 2013. Lähtöaineistojen ja suunnittelutavoitteiden pohjalta laaditaan kaavaehdotus. Asemakaavamuutoksen nähtävilläolosta ilmoitetaan julkisesti. Osallisilla on oikeus tehdä kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta. Muistutus on toimitettava kirjallisena Isonkyrön kunnalle ennen nähtävilläolon päättymistä. Asemakaavamuutosehdotuksesta pyydetään lausunnot viranomaisilta. Mahdollisiin kaavaehdotuksesta annettuihin muistutuksiin ja lausuntoihin annetaan perustellut vastineet. Mikäli kaavaehdotukseen tulee palautteen perusteella tehdä merkittäviä muutoksia, asetetaan se uudelleen nähtäville. Isonkyrön kunnanhallitus hyväksyy asemakaavan. Tavoitteena on, että kaava hyväksytään vuoden 2015 aikana. Kaavan hyväksymispäätöstä koskeva pöytäkirja pidetään yleisesti nähtävänä. Nähtäville asettamisesta alkaa 30 päivän valitusaika, jolloin kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Muutoin kaava saa lainvoiman valitusajan jälkeen, sinä päivänä kun sen hyväksymisestä on virallisesti kuulutettu. 6 Osalliset ja osallistuminen Kaavoitustyössä noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista vuorovaikutteista asemakaavan laadintaprosessia. MRL 62 :n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus antaa mielipiteensä ja muistutuksensa kaavan nähtävilläoloaikana (30 vuorokautta kaavaehdotusvaiheessa. Asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Isonkyrön kunnan ao. hallintoelimet o o o o ympäristölautakunta tekninen lautakunta kunnanhallitus kunnanvaltuusto Pohjanmaan pelastuslaitos Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus lähialueiden asukkaat ja maanomistajat paikallisyhdistykset
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 9 (11) muut mahdolliset osalliset Osallisten listaa voidaan täydentää tarvittaessa. 7 Kaavan kuvaus 7.1 Kortteli 640 7.2 Kortteli 621 7.3 Kortteli 211 Asemakaavaa on tarkistettu maanomistajien esittämien toivomusten mukaan seuraavasti: Tonttijakoa on tarkistettu tonttien 1 ja 2 välisellä rajalla siten, että tontin 1 pinta-alaa on pienennetty ja tontin 2 pinta-alaa kasvatettu, koska tontille nro 2 on haluttu varattavan nykyistä enemmän rakennusoikeutta. Tontin 1 rakennusoikeudeksi muodostuu 603 k-m² ja tontin 2 vastaavasti 550 k-m². Korttelin 621 yhtenäinen AP-asuinpientalojen korttelialue on jaettu nykyisten kiinteistöjakojen ja maankäytön mukaisesti siten, että tontti 1 on jaettu kolmeen tonttiin. Kunnan omistama kaista on osa tonttia 1, ja tilaa 9:71 rasittava tieoikeus on osoitettu kuuluvaksi tilaan 9:70. Rasitetien leveys on merkitty tietä rajaavien ojien mukaisesti. Korttelialueen käyttötarkoitus on muutettu AP:stä AO:ksi maanomistajien toivomusten ja nykyisen maankäytön mukaisesti. Korttelin 211 tontin 4 rakennusoikeutta on tarkistettu siten, että rakennusoikeus on esitetty kokonaiskerrosalana 500 k-m² nykyisen tehokkuusluvun e=0,20 sijaan. Rakennusoikeus pienenee 1340 k-m². Kerrosala on riittävä nykyiselle päärakennukselle sekä pihapiiriä muodostavien nykyisten talousrakennusten ylläpitoon ja korttelin pienimittaiseen laajentamiseen sen koillisnurkasta. Pihapiirin rakennukset on esitetty suojeltaviksi, eikä niiden yhteyteen ole osoitettu laajentamisvaraa. Korttelissa sijaitseva muinaismuisto on rajattu sm-osa-alueeksi, jota koskee määräys: Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Kohteen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen, poistaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Kohdetta koskevista suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto. Kuvat 5 ja 6: Varporanta korttelissa 211 (kuvannut Susanne Öst 11.4.2007)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 10 (11) 7.4 Kortteli 210 Kuva 7: Korttelissa 211 sijaitsee Varpolan muinaisjäännös Korttelin 210 asemakaavamuutoksella on pyritty kohentamaan kaikkien jokirantaan sijoittuvien rivitalojen asumisviihtyvyyttä sekä esteetöntä pääsyä jokirantaan tarkistamalla jokirantapuiston ja korttelialueen 210 välistä rajaa siten, että puistoalue laajenee VU-alueella, jonka koko on 1335 m². 7.5 Pysäkkitien nimen muutos Kaavamuutoksella on selkeytetty tienimistöä siten, että pääväyläksi muutettu Härkäkiventie jatkuu samannimisenä myös valtatien 18 alituksen eteläpuolelle. 8 Kaavan vaikutukset Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 :n mukaan kaavaa laadittaessa on vaikutuksia selvitettävä siinä laajuudessa, että voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset: ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Selostus 11 (11) maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen taajamakuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 8.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Kaavamuutoksilla ei juuri ole voimassa olevasta asemakaavasta poikkeavia vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen. Asemakaava toteutuessaan tiivistää ja eheyttää yhdyskuntarakennetta kunnan keskustaajaman yhteydessä. 8.2 Vaikutukset luonnonoloihin Kaavamuutosalue on väljästi rakennettua peltojen ja metsäkaistaleiden ympäröimää taajamaa, josta ei käynnissä olevan yleiskaavatyön luontoselvitysten yhteydessä ole löydetty erityisiä luontoarvoja tai kohteita. Asemakaavamuutos toteutuessaan vähentää jonkin verran viljeltyjä peltomaita ja metsäalueita. 8.3 Vaikutukset maisemaan Korttelin 621 täydennysrakentaminen muuttaa maisemaa historiallisen Pohjankyröntien varrella, kun talouskeskusta ympäröivä peltoaukea muuttuu rakentamisen myötä. Muutoin kaavamuutoksella ei ole juuri vaikutuksia maisemaan. 8.4 Vaikutukset kulttuuriperintöön Aluetta koskien on laadittu rakennusinventointi, jonka perusteella Varpolanrannan rakennukset on esitetty suojeltaviksi. Asemakaavan toteutumisella ei ole vaikutusta kulttuuriperintöön. 8.5 Vaikutukset ilmastoon 9 Kaavan toteutus Asemakaavamuutoksella ei juuri ole vaikutuksia ilmastoon. Kaavan toteutus voidaan aloittaa, kun asemakaava saa lainvoiman.