Esittäjä Ekotehokasta kalantuotantoa kotimaisilla kalanrehuilla. 19.3.2014 Erik Norrgård
KALANKASVATUS: lähes kaikilla on mielipide ja mielikuva, mutta hyvin harva tuntee alaa
Vapaa-ajan toiminta on henkisesti ristiriidassa muuhun vesien hyödyntämiseen. Kaikki mitä emme tunne, askarruttaa meitä. TIESITKÖ, ETTÄ? Kalanviljelyn toimintalupa on määräaikainen. Autorisoitujen tahojen tekemä, kalanviljelijöiden maksama velvoitetarkkailu koskee kaikkia laitoksia Kalanrehujen vaikutus mitataan joka laitoksen vaikutusalueelta. Saaristomme vedet ovat muuten kirkastuneet viime vuosina!
Vielä 2000-luvullakin peruskoulun oppikirjoissa opetetaan: kalanviljely kuormittaa vesistöjämme Miksi ei sanota kaikki elintarviketuotanto kuormittaa vesistöjämme?
Pistekuormitus terminä luo mielikuvia Silti virallinen vesitarkkailu ei juuri missään pysty erottamaan vesianalyysien perusteella kalalaitoksen kuormitusta. Koska Laitoksen ulkopuolelta tuleva kuormitus on suurempaa. Virallisen tilaston mukaan (2012): Uudenkaupungin kalaviljelylaitosten yhteinen osuus on n. 2,5 tn fosforia Rehut ovat parantuneet, elinkeino kutistunut, ruokinta on tarkentunut.
Kaikki elintarviketuotanto kuormittaa: Puhuttaessa saaristomme kuormittajista aina joet jätetään mainitsematta. Miksikö? Koko Saaristomeren kalanviljelyn fosforikuorma ELY:n mukaan on yhteensä n. 15-16 tn. Kokemäenjoki 400-600 tn fosforia /vuodessa (Velho). Laajoki n. 4 tn, ( vesien tila 2007) Mynäjoki n. 4 tn, Hirvijoki n. 5 tn, Aurajoki keskimäärin 47 tn ja typpeä 635 tn vuodessa Aihe/Esittäjä 19.3.2014 6
Tärkeimmät viestini arvostelijoille: Onko sinulla lupa mennä kaverin riisikupille? Maailmalla nähdään nälkää, vain vesiviljely voi korvata kasvavaa ruuan puutetta. Kotimaisen elintarviketuotannon olemassaolon oikeutus ja tärkeys pitää tajuta kriisien täyttämässä maailmassa. Tarvitaan monipuolista ruuan tuotantoa. Vesiviljelyn kiistaton ekotehokkuus on kyettävä hyödyntämään. Vain elinvoimainen yritys merellä tai maalla priorisoi ympäristöasiat toiminnassaan.
Kalanviljely on nyt ja tulevaisuuden ruokahuollon merkittävä tukijalka. - Vertailu eri eläimiin ei tee muista eläimistä merkityksettömämpiä kasvavan ihmismäärän ruokkimisessa Mutta - antaa vertailupohjaa ja selvityksen miksi kalanviljely on tehokasta
Siis: Elintarviketuotanto on välttämätöntä myös Suomessa! Ja painavasta syystä: Vesiviljely on maailman nopeimmin kasvava viljelyelinkeino - Vesiviljelytuotanto nyt n. 60 miljoonaa tonnia - FAO:n ennuste vuodelle 2030 = 110 milj. tonnia EU:n vuotuinen kasvutavoite vesiviljelyssä on n. 5 % - Euroopan ei EU-maiden tuotanto kasvaa tällä hetkellä n. 7,5 % vuodessa - Suomessa suunta ollut negatiivinen koko 2000 -luvun. - Perattuna viimevuosina n. 10 000 tn ja - Norjassa yli 1000 milj.tn Mahd. lisätieto/tekijä 19.3.2014 sivu 9
Kalanrehujen osuus on Suomessa vain 1,2%. Suomessa käytetään n. 1,4 miljoonaa tonnia teollisia rehuja vuodessa, kalanrehuja 16.000 tonnia ( siis n. 1,2 % kokonaismäärästä) Suomi ei ole läheskään omavarainen valkuaisten suhteen, tällä hetkellä 85 % käytetystä valkuaisesta tuodaan ulkomailta! Kriisien varalta meillä on oltava riittävä omavaraisuus. Aihe/Esittäjä 19.3.2014 10
Kalankasvatus on elintarviketuotantoa! Siika (toiseksi suurin) kirjolohi (suurin volyymi) ruokakalaksi ja istutuksiin - ruokakalaksi ja onkikalaksi sampi, ruoaksi (kaviaari) Lohta, taimen, harjusta (istutuksiin) Nieriää, kuha, istutuksiin ja ruoaksi Mahd. lisätieto/tekijä 19.3.2014 sivu 11
Kalatkin ovat kotieläimiä, kuten lehmät, kanat ja siat jne. Mahd. lisätieto/tekijä 19.3.2014 sivu 12
kala hyödyntää rehun HYVIN!! = kasvaa hyvin, pienellä rehumäärällä paras kaikista eläimistä!! + = 1 kg 1 kg kalaa (elävä paino) Mahd. lisätieto/tekijä 19.3.2014 sivu 13
Mistä tehokkuus syntyy? Huippukorkea energiasisältö: - Erikoistekniikka valmistuksessa: paineen alainen keittoprosessi, jota kutsutaan ekstrudoinniksi. - Rae on lisäksi täynnä pieniä soluja, jotka ovat täynnä terveellistä kala kasviöljyseosta. - Valkuaisen määrä on täsmäsuunniteltu kalan vaatimukset huomioiden. - Kuriositettina: Rehu on 5 6 kertaa kalliimpaa kuin kotieläinrehu Jo siksi se annostellaan tarkoin suunnitellun ohjelman mukaan. - Suomalainen lupakäytäntö on maailman kovinta luokkaa ja alan toimintaa valvotaan viranomaisen määrittelemän velvoitetarkkailun keinoin.
Kalanrehuja kehitetään jatkuvasti ekotehokkaammiksi. - Ensimmäisenä maailmassa fytaasientsyymiä - Fytaasi muokkaa kasvivalkuaislähteiden fosforin kalalle käyttökelpoisempaan muotoon => ydinraaka-aineen ja pääfosforilähteen, kalajauhon, osuutta voidaan vähentää => kalajauhon osuutta voidaan korvata kasvivalkuaisilla => rehujen kokonaisfosfori alenee INNOVAATIO ALENSI FOSFORIKUORMITUSTA 26 %:lla HERCULES LP matalafosforirehut (2009) Mahd. lisätieto/tekijä 19.3.2014 sivu 15
Kestävien arvojen mukaan - Säästetään maailman valtamerin kalavaroja - LP-rehulla ja tarkalla ruokinnalla kalavalkuaisen nettotuottaja Rehussa kulutettu jauhon muodossa kalavalkuaista sama määrä kuin rehulla tuotetaan kalavalkuaista Aihe/Esittäjä 19.3.2014 16
Kalaraaka-aineiden tarkka käyttö. Uusi innovaatio kalaöljyn ja rypsiöljyn käytössä: Kalajauhoprosessissa saatu öljy riittää. Tehostettu hyödyntäminen takaa terveysruokaa, jossa EPA ja DHA pitoisuus säilyy korkeana. Kasvatettua kalaa voi syödä rajoituksetta. Aihe/Esittäjä 19.3.2014 17
Tulevaisuus Varmaa on, että kehitys jatkuu isoin askelin. Syntyy lisää hyviä käytäntöjä. Viranomaiset pohtivat Itämerirehun tulevaisuutta. Toteutuessaan siinä ravinnekierrätyksen lisäksi silakka puhdistuu käyttökelpoiseksi kalajauhoksi ja edelleen rajoituksetta syötäväksi kirjoloheksi, siiaksi j.n.e. Kalan merkitys terveysruokana korostuu. Omavaraisuus puhtaan lähiruuan osalta korostuu. Kalanviljelyn kontaktipinta loma-asutukseen vähenee sijainninohjauksen myötä.
Lopuksi kysyn, alaa kauan seuranneena kysyn: Miten Te, arvoisa Ympäristöministeri, perustelette ekologisen tehokkuuden ja liiketaloudellisin argumentein, YM:n nykyisen linjauksen vastauksena EU:n edellyttämäksi kalanviljelyn kasvustrategiaksi?????????? Aihe/Esittäjä 19.3.2014 19
Suomalainen kalanviljely tuottaa Terveellistä ruokaa tehokkaasti, ympäristöä säästäen! Mahd. lisätieto/tekijä 19.3.2014 sivu 20