Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät

Transkriptio

1 Ajankohtaista kalatalouselinkeinoista ja kalamarkkinanäkymät Neuvotteleva virkamies Jarmo Vilhunen MMM/Luonnonvaraosasto/Elinkeinokalatalous Kalat III -hanke

2 EU:n yhteinen kalastuspolitiikka (YKP) EU:n yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteena on meriluonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä kalakantojen hyödyntäminen. Uudistetun YKP:n yhteydessä saaliiden poisheittämisen (discards) kielto astui voimaan. Saaliiden purkamisvelvoite koskee Itämerellä turska-, silakka-, kilohaili- ja lohisaalista, lohen rysäkalastus on rajattu poisheittokiellon ulkopuolelle. EU:n tasolla päätetään kalastusmahdollisuuksista (kiintiöt) sekä määräyksillä kalastuksen muusta säätelystä kuten alueellisista ja ajallisista kalastusrajoituksista, pyydyksistä jne. Täydennetty kansallisesti mm. säätelemällä silakan, kilohailin ja lohenkalastusta. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) tuki: yritykset, innovaatio-ohjelmat ja tutkimus EU:n jäsenvaltioilla velvollisuus varmistaa, että YKP:n säännöt pannaan täytäntöön ja että sääntöjä myös tehokkaasti valvotaan. 2

3 MMM - Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) -tutkimus KALAT III hanke KOR- ja EKTR -rahoitukset KALAT I ja KALAT II -hankkeille Tietoisuus kalojen sisältämistä ympäristömyrkyistä Kalan syöntisuositukset, Suomen dioksiinipoikkeus KALAT III tavoite aikaisempia selvityksiä laajempi: ympäristömyrkkytietoisuuden ohella kotimaisen kalan syönnin edistäminen ja kalastuselinkeinon kehittäminen rahoitus VNK:sta TEAS hankkeena (Luke, SYKE, Evira ja THL) EMKR tavoitteita: Lisätä toimialan tutkimuksen vaikuttavuutta Luoda Suomeen kv. uskottava ja kiinnostava innovaatioympäristö tai verkosto Tukea elinkeinon kasvua ja uudistumista Saada myös EMKR on ulkopuolista rahoitusta toimialan kehittämiseen sekä nopeuttaa innovaatioiden syntymistä ja kaupallistamista Keskeiset EMKR -tukitoimet: Innovaatio-ohjelmat kalastukselle, vesiviljelylle, kalajalostukselle ja kaupalle sekä ympäristöohjelma Korotettu investointituki yrityksille, jotka sitoutuvat pitempään yhteistyöhön ja investoivat vaadittavaan tutkimusinfraan Ennakointi ja arviointi 3

4 YKP/Saaliskiintiöt Neuvosto päättää vuosittain keskeisten Itämeren kalakantojen (silakka, kilohaili, turska, lohi) kalastusmahdollisuuksista, jotka jaetaan pysyvien jakoavainten perusteella jäsenmaiden kalastuskiintiöiksi. Suomen kannalta EU:n yhteisen kalastuspolitiikan tärkein vuosittain toistuva päätös. Päätöksenteko perustuu tieteellisiin suosituksiin, joiden perusteella komissio antaa ehdotuksen neuvoston asetukseksi. Asiaa käsitellään myös Itämeren jäsenvaltioiden epävirallisessa kalastusfoorumissa (BALTFISH) kalastuspolitiikan alueellistamisen puitteissa. Myös kansallisesti on ollut tarpeen rajoittaa silakan ja kilohailin troolikalastusta 4

5 Kalastuskiintiöillä mitaten Suomi Itämeren suurin kalastusvaltio *Vuoden 2014 kiintiöiden perusteella **Lohien kappalemäärät muutettu tonneiksi viiden kilon keskipainon perusteella 5

6 Kansallinen YKP:n täytäntöönpanolainsäädännön uudistus: -toimijakohtaiset kiintiöt Suomessa kalastuksen järjestäminen on tähän asti perustunut kaikille yhteisten kalastuskiintiöiden hyödyntämiseen Toimijakohtaiset saaliskiintiöt mahdollistavat sen, että kalastusyritykset voivat oman kiintiönsä turvin paremmin suunnitella toimintaansa ja optimoida kalastuksen kannattavuutta. -> Kilpakalastus vähenee -> Kiintiöt hyödynnettäisiin paremmin -> Valtion rooli kalastuksen säätelyssä vähenisi Tavoitteena pitkällä aikavälillä kalastuselinkeinon toimintaedellytysten ja kannattavuuden parantaminen Tavoitteena saada HE eduskuntaan ennen EK:n kesälomia kesäkuussa Laki voimaan

7 Suomen kalasaalis (LUKE) Merialueen saalis (tonnia) Ennakkotieto vuodelta 2015 Rannikon kaupallisen kalastuksen saaliit ilman silakkaa ja kilohailia (1000 kg) 7 Luke ennakkotieto 1/2016

8 Suomen sisävesien saalis (LUKE) Meri Luke ennakkotieto 1/2016 8

9 Kaupallinen kalastus 9

10 Kalan tuottajahintojen kehitys viime vuosina Kalan nimellisiä tuottajahintoja ( ), lähde: LUKE 10 Luke 5/2016

11 Suomessa viljellyn ruokakalantuotannon arvon kehitys 11

12 Ruokakalatuotannon määrä ja osuus tuotannon arvosta päätuotteittain vuonna 2014 Osuus (%) arvosta n. 60 milj. Lähteet: LUKE 12

13 Kalanjalostuksen ja kalakaupan liikevaihto 13

14 Suomen kalanjalostuksen ja kalakaupan yhteenlaskettu liikevaihto (2015 ennuste) 14

15 Vienti Tuoreen ja pakastetun silakan vientimäärät ja hinnat Kalan vienti tuoteryhmittäin Lähteet: LUKE, kalan ulkomaankauppatilastot 15

16 Silakan ja kilohailin käyttö ja vienti v Use of catches of Finnish vessels in 2014 (Source: LUKE Finnish Natural Resources Institute) Herring Sprat Sum Catch Herring/Sprat together (tonnes) For food stuff (Finland) 4200 Landing in Finland For fodder (Finland) Landing in Finland For food stuff (Export) Landing in Finland and Estonia Fish meal (Export) Landing mostly in Sweden ->DK For fodder (Export) Landing in Finnish and foreign ports Sum euroa16 Lähteet: LUKE:

17 Silakan markkinanäkymiä Toimijakohtaiset kiintiöt vuodesta 2017 vaikutukset? Elintarvikesilakan kotimaanmarkkinat Silakan kysyntä pysynyt vakaana. Pientä kysynnän vahvistumista, sillä vähittäishinta on noussut. Markkinoiden uskotaan vahvistuvan, jos markkinoille onnistutaan tuomaan uusia silakkatuotteita. Elintarvikesilakan vientimarkkinat Venäjän tuontikielto elokuussa 2014 muutti pakastetun silakan vientimarkkinan. Marinoidut säilykkeet eivät sisälly tuontikieltoon ja vuonna 2015 Venäjälle vietiin runsas miljoona kiloa silakkavalmistetta. Ukrainaan ja Valko-Venäjälle vietiin runsaat 2 miljoonaa kiloa pakastettua silakkaa. Teollisuussilakan kotimaan käyttö / vientimarkkinat Kasnäsin uusi kalajauhotehdas - teollisuuskalan viennistä kotimaan käyttöön Kysyntä pysynyt vakaana hinta jatkossa? 17

18 Kalan elintarviketuonnin arvo 2014 ja 2015 Ihmisravinnoksi tuodun kalan arvo oli 340 miljoonaa euroa. Tuonnin arvo laski 19,9 miljoonaa euroa (6 %) edelliseen vuoteen verrattuna. - Purkkitonnikalan tuonti laski 9,5 miljoonaa euroa (-26%) - Lohen tuonti laski 8,4 miljoonaa euroa, (-5%) - Kirjolohen tuonnin arvo nousi 2,4 miljoonaa euroa (+7%) 18 Lähteet: RKTL: ulkomaankauppatilastot, Hätälä Oy: Kuvapankki

19 Suomen elintarvikekalamarkkinan kehitys

20 Lohimarkkinanäkymiä Suomessa LOHI Lohen kulutuksen kasvu on taittunut Korkeampi hinta vaikuttanut kysyntään Aiemmin huomattava osa lohesta on myyty kampanjoiden kautta. Nyt kauppa on vähentänyt lohen kampanjointia KIRJOLOHI Viime vuoden tuotanto-olosuhteet olivat aiempia vuosia paremmat. Kala kasvoi ja kuolleisuus jäi alhaiseksi. Jalostajat pystyivät hankkimaan edullisesti jalostukseen sopivaa kalaa. Edullista raaka-ainetta varastoitiin pakastukseen. Vuoden 2015 alussa kirjolohen hinta myötäili lohen hintaa. Tuolloin lohen hinta oli asettunut edellisvuotta alemmalle tasolle. Syksyllä lohen hinta vahvistui, mutta kotimainen kirjolohen hinta kääntyi teurastuskauden alussa laskuun. 20

21 Lohikalojen kuukausittainen tarjonta Suomen markkinoilla

22 Kirjolohen Norjan lohen vientihinta Kotimaisen kirjolohen hinta ja Norjan lohen hinta (IX) 22

23 Suomen kirjolohentuotannon haasteita Tuotantokustannukset nousevat korkeiksi, sillä tuotantoyksiköt ovat pieniä Kalantuotannon rinnalla tuotetaan mätiä. Näin parannetaan kannattavuutta. Mädintuotannon seurauksena teurastetaan edelleen 60 % tuotannosta kolmen viimeisen kuukauden aikana. Mädin tuottajahinta laski vuonna 2015 kalan tuottajahintaa voimakkaammin. Mätimarkkinat tukkeutuivat, sillä Venäjän tuontikielto tyrehdytti markkinat. Ruotsin kirjolohen tuotanto täydentää kotimaan tarjontaa. Ruotsin kasvatus takaa tuoreen kalan saatavuuden läpi vuoden. Kun teurastuskausi Suomessa alkaa, Ruotsissa tuotetun kalan määrä hiipuu. Kahdella suomalaisella yrityksellä on kasvatusta sekä Ruotsissa että Suomessa. Näillä yrityksillä keskeinen rooli teurastusmäärien ohjaamisessa. 23

24 Globaali kalakauppa, ennusteita FAO Fish Price Index - July 2015 update Kalan hinnat nousevat Kalastetun elintarvikekalan keskihinta nousee 39 % Kasvatetun kalan keskihinta nousee 33 % Väestön ja tulojen kasvu Lihan hinnan nousu Energia- ja rehukustannusten nousu Kysyntä kasvaa tuotantoa nopeammin Kalajauhon hinta nousee 6 % ja kalaöljyn 23 % Kilpailu niukasta raaka-aineesta kiristyy Kalan globaali kauppa kasvaa, mutta vuotuinen kasvuvauhti hidastuu 1,8 %:iin (2002/2012 oli 3,3%) Vesiviljelytuotannon kasvun hidastuminen Työ- ja kuljetuskustannusten nousu Lähteet: LUKE, FAO: The State of World Fisheries and Aquaculture 2014, Food Outlook

25 Vesiviljely ohitti kalastetun kalan elintarviketuotannon Milj. tn Maailman tuotannon kehitys vuosina Vesiviljely Kalastus Kalaa, äyriäisiä ja nilviäisiä tuotettiin maailmassa yhteensä vuonna 2012 noin 158 miljoonaa tonnia. Ennuste vuodelle 2015 on noin 169 miljoonaa tonnia. Väestön kasvu Tulotason nousu Kaupungistuminen Vesiviljelyn ja jakelun kehittyminen Maailman tuotannon käyttö vuonna 2015 (ennuste) Lähteet: LUKE, FAO: The State of World Fisheries and Aquaculture 2014, Food Outlook 2015

26 Maailman kalatuotannon kasvu jatkuu Ennusteet vuodesta 2012 vuoteen 2022 Saaliit kasvavat 5 % Kalan kulutus kasvaa edelleen Kalakantojen hallinta paranee ja kalakannat elpyvät Kalakantoja hyödynnetään paremmin Saaliin poisheitto vähenee Saaliin käyttö rehuksi vähenee, mutta sivuvirtojen hyödyntäminen tehostuu Puolet sivuvirroista hyödynnetty 2020 Rehuraaka-aineen määrä kasvaa10-15 % Viljelytuotanto kasvaa 35 % Vesiviljely ohitti elintarviketuotannossa kalastuksen Tuotannon vuotuinen kasvuvauhti hidastuu 2,5 %:iin (2002/2012 oli 6,1 %) Tilan puute makeassa vedessä Uusi merituotanto hankalampiin paikkoihin Tuotantokustannukset nousevat Tuotanto kasvaa väestön kasvua nopeammin Kulutuksen vuotuinen kasvuvauhti kuitenkin hidastuu 0,6 %:iin (2002/2012 se oli 1,8 %) Keskikulutus nousee 21 kg/hlö/v (nyt 19 kg/hlö/v) Kasvu tapahtuu kehittyvissä maissa Poikkeuksena Afrikka, jossa väestö kasvaa tuotantoa nopeammin Kehittyneissä maissa vakaa kulutus Lähteet: LUKE, FAO: The State of World Fisheries and Aquaculture