Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö"

Jukka-Pekka Majanlahti
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Rapusaaliin ja tuotannon kehitys, arvo ja käyttö Riitta savolainen Jyväskylä, Viherlandia

2 Suomen raputuotanto ja kulutus Raputuotanto koostuu: Vapaa-ajankalastajien rapusaaliista Sisävesien ammattikalastajien rapusaaliista Viljelemällä tuotetuista ravuista (ei sisällä poikastuotantoa) Kulutus = oma tuotanto + tuontiravut Tilastoaineisto: RKTL julkaistut tilastot Tullihallituksen julkaisematon tilasto

tuotetuista ravuista (ei sisällä poikastuotantoa) Kulutus = oma tuotanto +

3 - Merkittävä kasvu 2000-luvun loppupuolella täplärapusaaliissa luvulla keskimäärin noin puolet rapusaaliista on saatu Hämeen alueelta

4 Sisäveden ammattikalastajien rapusaalis Vuonna 2010 yht. 340 rekist. kalastajaa/yrittäjää 31 heistä ravusti saalis pääasiassa täplärapua Saaliista 82 % Varsinais-Suomesta v saalis täplärapua (= n. 22 tn rapuja)

5 Rapusaalisseuranta Saalisseurannassa on mukana vuosittain noin 10 ansioravustajaa

6 Rapusaalisseuranta Saaliin rakenne on erilainen jokiravulla ja täpläravulla Saaliiksi otettavaa: jokirapusaaliissa noin neljännes (27%) täplärapusaaliissa yli puolet (57 %)

7 Ruokaravun viljely Noin 90% täplärapuja Rapujen viljelytuotanto on vähentynyt V tuotettiin noin ruokarapua ( = noin 0,6 tn rapuja)

8 Kokonaistuotanto (saalis + viljely)

9 Raputuotannon arvo Yksiselitteistä ajantasaista keskihintaa ei ole ravuille saatavilla Sisäveden ammattikalastajien saama täpläravun keskihinta ammattiravustuksen täplärapusaaliin arvo v oli muikun ja kuhan jälkeen oli arvoltaan merkittävin saalislaji sis. amm. kalastajille Kalan tuottajahintatilastossa ravut viimeksi v tiedot kerätään kalatukkujen ostohinnoista koko tuotannon arvo (vapaa-ajanravustus + ammattiravustus + viljely) oli näin laskien v noin 12,4 milj., huippuvuonna 2009 noin 22,7 milj Rapusaalis on huomattavan arvokas verrattuna moneen kalalajiin

kalastajille Kalan tuottajahintatilastossa ravut viimeksi v.

10 Äyriäistuotteiden tuonti Äyriäistuotteiden maahantuonti vuosina 1995 ja Arvot vuoden 2010 rahanarvon mukaan. Tuonnin määrä (1 000 kg) Tuonnin arvo (1 000 ) Tuoteryhmä Pakasteet Tuoreet Säilykkeet Yhteensä vuonna 2010 tuotiin yli 4 miljoonaa kg äyriäisiä, arvoltaan noin 25 milj. Äyriäistuonnin määrä on noin 2 kertaistunut 15 vuodessa

287 4 916 4 935 4 911 Tuoreet 16 33 45 52 57 68 199 480 560 638 630 665 Säilykkeet 1 722 2 391 2 505 2 430 2 574 3 252 14 454 12 820 15 340 14 994 15 308 19 362

11 Eniten tuodaan erilaisia katkarapuja, vuosina noin 3190 tn/v Makeavesirapuja tuotiin vuosina keskimäärin noin 139 tn/v Makeavesirapujen tuonti keskimäärin viisivuotisjaksottain Pakaste ja säilyke Elävä ja tuore Rapuja kg/vuosi

Makeavesirapujen tuonti keskimäärin viisivuotisjaksottain Pakaste ja

12 Äyriäisten kulutus Ei äyriäisvientiä kaikki Suomeen tuodut äyriäiset ja oma tuotanto kulutetaan kotimaassa Eniten syödään katkarapuja noin tn/v = 600 g /henkilö/v Makeavesirapujen kulutuksesta 2/3 on kotimaan tuotantoa Makeavesirapujen kulutus noin 450 tn /v = alle 100 g/henkilö/v = noin 2 rapua /henkilö/v Ruotsissa kulutus noin 10 rapua/henkilö/v Makeavesirapujen tuotanto tuonti ja yhteenlaskettu kulutus 1995? ? yks. 1000kg yks kg Oma tuotanto Tuonti, elävät ja tuoreet Tuonti, pakasteet ja säilykkeet Yhteensä = rapujen kulutus Kulutus on noin 2,5 kertaistunut 10 vuodessa, mutta oman tuotannon osuus kulutuksesta on pysynyt samana

tuotanto tuonti ja yhteenlaskettu kulutus 1995? 1999 2006? 2010 1 000 yks. 1000kg 1 000 yks.

13 Raputuotanto kasvaa, mutta mistä uusia markkinoita? Kyselytutkimus suunnattiin 5000 ( vuotiaalle) suomalaiselle. Suomi jaettiin viiteen ositteeseen. Kysyttiin mm.: Syötkö suomalaisia rapuja? Noin 32% suomalaisista syö kotimaisia joki- ja täplärapuja Ahvenanmaan lisäksi eniten rapujen syöjiä on Uudella maalla ja Eteläisessä Suomessa, vähiten alueella Pohjanmaa/Lappi

Suomi jaettiin viiteen ositteeseen. Kysyttiin mm.: Syötkö suomalaisia rapuja?

14 Rapuja syövien osuudet henkilömäärinä Koko maan aikuisväestö noin 3,6 milj. Aikuisväestöstä noin 1,2 milj. syö suomalaisia rapuja Jos syöjiin lisätään vielä lapset ja seniorit on syöjiä noin 1,6 milj.

15 Kiitos mielenkiinnosta!

Samankaltaiset tiedostot

Itämeren kala elintarvikkeena

Itämeren kala elintarvikkeena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Setälä Tutkimuspäivät Pori 15.11.2007 Esitelmän sisältö Elintarvikekalan määrä Itämeressä ja Suomessa Itämeressä kalastetun ja