Raision osavuosikatsaus

Transkriptio

1 Raision osavuosikatsaus Tammi-maaliskuu 2016 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

2 Konsernin EBIT M -5 7/ Q1/2016 Liiketulos, rullaava 12 kk (Jatkuvat toiminnot, ilman kertaluonteisia eriä) 2

3 Raision Q1/2016 numeroin Konserni Liiketulos 9,7 (9,6) M Liikevoittoprosentti 8,5 (7,9) Liikevaihto 114,0 (122,5) M Brändit Liiketulos 11,4 (11,3) M Liikevoittoprosentti 12,6 (12,1) Liikevaihto 90,2 (93,7) M Raisioagro Liiketulos 0,0 (0,1) M Liikevaihto 27,1 (32,6) M 3

4 Raision Q1/2016 Benecol menestyi hyvin kuluttajatuotteiden kotimarkkinoilla Orgaanista kasvua Isossa-Britanniassa, Irlannissa ja Puolassa Makeisliiketoiminnalla hyvä kvartaali Omien makeisbrändien myynti kasvoi selvästi Elovena-välipalojen ja gluteenittomien Provena-tuotteiden myynti hyvässä kasvussa Benemilk Oy:n myynti Kiinaan kasvoi, mutta liiketulos tappiollinen ja kassavirta negatiivinen Benemilk Oy:n aloittaman rahoituskierroksen mahdollisista rahoitusjärjestelyistä päätös kesän 2016 aikana 4

5 Konsernin EBIT M Ilman kertaeriä % , ,6 39,3 34, ,6 9, / / EBIT EBIT % 5

6 Konsernin EBIT kvartaaleittain M Ilman kertaeriä ,6 8,0 5,4 9,6 9,7 10,6 11,0 8,5 14,0 12,0 12,1 10,7 16,0 6,6 8,4 8,9 12,0 0 Q1 Q2 Q3 Q

7 Konsernin liikevaihto M / /2016 Brändit Raisioagro 7

8 Keskeiset tunnusluvut, tuloslaskelma Q1/ 2016 Q1/ Liikevaihto M 114,0 122,5 521,2 Liikevaihdon muutos % -6,9 5,0 5,5 Liiketulos M 9,7 9,6 42,4 Kertaerät M 0,0 0,0-9,2 Liiketulos ilman kertaeriä M 9,7 9,6 51,7 Liiketulos ilman kertaeriä % 8,5 7,9 9,9 Poistot ja arvonalennukset ilman kertaeriä Käyttökate (EBITDA) ilman kertaeriä M 3,1 3,6 16,5 M 12,7 13,2 68,1 Rahoituserät M -0,9-0,5-2,5 Tulos/osake (EPS) ilman kertaeriä 0,05 0,05 0,26 8

9 Keskeiset tunnusluvut, tase Q1/ 2016 Q1/ Omavaraisuusaste % 58,7 55,7 62,3 Nettovelkaantumisaste % 14,7 20,6 12,1 Korollinen nettorahoitusvelka M 46,6 67,4 42,2 Oma pääoma/osake 2,02 2,08 2,23 Investoinnit M 4,0 2,1 11,0 9

10 Brändit 10

11 Brändit-yksikön EBIT M Ilman kertaeriä % ,4 41,4 35,9 55, ,3 11, / / EBIT EBIT % 11

12 Brändit-yksikön EBIT kvartaaleittain M Ilman kertaeriä ,3 15,8 13,9 10 9,0 9,4 6,4 11,3 11,4 11,0 11,1 8,2 10,8 10,8 9,7 7,6 10,0 10,6 5 0 Q1 Q2 Q3 Q

13 Brändit-yksikön liikevaihto M / /

14 Benecol Liikevaihto vertailukauden tasolla Liiketulos vahva ja vertailukautta parempi Kuluttajatuotteiden kotimarkkinoilla Isossa-Britanniassa kasvoi levitteiden myynti Irlannissa kasvoi levitteiden, jogurttijuomien ja jogurttien myynti Puolassa tasaisesti paraneva suoritus vahvisti levitteiden asemaa markkinajohtajana Benecol-ainesosan myynti partnereille kasvoi hieman Indonesiassa Raision partnerin myynti kasvoi 50 %:lla USA:ssa ja Portugalissa aloittivat uudet partnerit 14

15 Benecol on Suomen luotetuin terveysvaikutteinen elintarvikemerkki jo 4. kerran peräkkäin Lähde: Reader s Digest (Valitut Palat), Luotetuin Merkki tutkimus

16 Välipalat Pohjois-Euroopan liiketulos parani Elovena-tuotteiden myynti kasvoi. Erityisen hyvin kasvoi Elovenavälipalakeksien, -välipalapatukoiden ja -pikapuurojen myynti Gluteenittomien Provena-tuotteiden myynti kasvoi selvästi Venäjällä liiketulos voitollinen Myyntivolyymi laski valuuttakursseja mukailevien hinnankorotusten seurauksena Ison-Britannian liiketulos tappiollinen Honey Monster -brändi lisensoitiin Brecksille allekirjoitetulla sopimuksella Newportissa useat sopimusvalmistajakumppanit sopeuttivat tilausmääriään kiristyvään markkinatilanteeseen 16

17 Makeiset Liiketulos parani selvästi Liikevaihto kasvoi hieman Isossa-Britanniassa omien Poppets-, Fox s- ja XXX-brändien myynti kasvoi Tšekissä omien Pedro ja Juicee Gummee -brändien myynti kasvoi Partnereiden brändeillä valmistettavien ja vähittäiskaupan omien private label tuotteiden myyntivolyymi kasvoi 17

18 Vastuullisten brändien edelläkävijä Hiili- ja vesijalanjälkimerkit jo 2008 TRENDEJÄ: Kestävä ruokaketju Yli 20 tuotteeseen merkitty hiilijalanjälki Monipuolinen valikoima gluteenittomia tuotteita Kasvava kiinnostus ruoan alkuperään ja vastuulliseen tuotantoon Tuoteturvallisuus Sopimusviljellyn viljan jäljitettävyys huippuluokkaa Sertifioidut tuotantolaitokset Raision vastuullisuusohjelma edistää kestävää ruokaketjua Ekologista ja terveellistä välipalaa 18

19 Terveellisiä vaihtoehtoja kuluttajille TRENDEJÄ: Kolesterolin alentamisen alkuperäinen asiantuntija Ruoka terveyden ja hyvinvoinnin lähteenä Terveellisten välipalojen kasvava kysyntä Kasvatetun kalan merkitys proteiininlähteenä nousee Terveellistä ja luonnollista välipalaa Sydänmerkittyjä tuotteita Täysjyvää ja vähäsokerisia tuotteita Free from -tuotteita Gluteenitonta vatsaystävällistä superruokaa Ympäristöystävällistä, vastuullisesti tuotettua ja terveellistä 19

20 Raisioagro 20

21 Raisioagron EBIT kvartaaleittain M Ilman kertaeriä ,0 0,1 0,0 0,4 1,3 1,4 1,4 1,2 2,6 2,0 1,3 0,0 0,0-1 -0,6-0,1-0,3-2 -1,8-3 Q1 Q2 Q3 Q

22 Raisioagron liikevaihto kvartaaleittain M Q1 Q2 Q3 Q

23 Raisioagro Q1/2016 Rehujen suhteellinen kannattavuus parani Ympäristöystävällinen ja terveellinen Benella-kirjolohi menestyi markkinoilla Päätös siirtymisestä Baltic Blendin käyttöön kalanrehuissa Lannoitteiden ja muiden tuotantopanosten myyntivolyymi pieneni selvästi Kiristyvä kilpailu lisännyt tarvetta tarkastella eri toimintojen kannattavuutta Maitotilojen siirtymä lisäarvorehuista edullisempiin rehuihin jatkui, Benemilk-rehuja syö noin 7 % suomalaisista lypsylehmistä Kalanrehukausi käynnistyi venäläisten asiakkaiden täyttäessä varastojaan 23

24 Uusi kalanrehuinnovaatio vähentää Itämeren ravinteita Rehussa käytettävä silakka ja kilohaili jalostuvat rehun kautta kirjoloheksi

25 Itämeri-rehu toteutuu 2016 Itämeren tila paranee Benella-kala kerrallaan Meillä on mahdollisuus syödä Itämeri parempaan kuntoon Kaloista tehdään kalajauhoa ja -öljyä Raisioaqua valmistaa rehuja Ruokakaloja kasvatetaan ravinnoksi Kuluttajille tuoretta kalaa Silakkaa ja kilohailia kalastetaan Itämerestä Fosforia ja typpeä poistuu merestä Fosforia ja typpeä poistuu kasvatetun kalan mukana Silakka syö eläinplanktonia Eläinplankton syö kasviplanktonia Kasviplankton sitoo kasvatuksen vapauttamaa fosforia Fosforia ja typpeä palautuu mereen vähemmän kuin pyydetyn kalan mukana on nostettu 25

26 Itämeren fosfori- ja typpikuormitus Kalankasvatus Suomessa tn (13 milj. kg) ENNEN Fosfori kg Typpi kg ERO Fosfori kg Typpi kg NYT (BALTIC BLEND) Fosfori kg Typpi 5000 kg Kalankasvatuksen lisääminen lisäisi ulkopuolelta tulevaa ravinnekuormitusta. Kalankasvatuksen lisääminen ei kuormita lisää vaan jopa vähentää kuormitusta. 26

27 27