Kansallisen metsäohjelman koulutustyöryhmä Asialista 5/2014 Aika: 25.11.2014 klo 13 15.30 Paikka: Aalto-yliopisto, Kemian tekniikan korkeakoulu, Kemian talo, Tekniikantie 1, Otaniemi (Käynti Biologinkujan puolelta), kokoushuone A303 Paikalla: Mika Tammilehto, johtaja, OKM (pj) Matti Mäkelä, ylitarkastaja, MMM (vpj.) Tuovi Aalto, aikuiskouluttaja, Hyria (siht.) Saija Miina, tutkimuskoordinaattori, Itä-Suomen yliopisto (siht.) Poissa: Tiina Eklund, yhteyspäällikkö, METO Tuula Jusko, HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö, Suomen metsäkeskus Anne Kettunen, koulutuspoliittinen asiantuntija, Metsäteollisuus ry. Sirpa Kärkkäinen, kouluyhteyspäällikkö, SMY Pia Lahti, Aalto-yliopisto, Biotuotetekniikan koulutusohjelma Lasse Lahtinen, kehittämisasiantuntija, MTK Ville Manner, metsäasiantuntija, Koneyrittäjät Martti Ranta, aikuiskoulutussuunnittelija, Jämsän ammattiopisto Mika Rekola, yliopiston lehtori, HY Ritva Varis, toiminnanjohtaja, Puumiesten liitto (etänä) Jari Akkanen, pj., MEOL - Metsäalan Opiskelijat ry Tapio Hankala, toiminnanjohtaja, Metsänhoitajaliitto Anne Liimatainen, opetusneuvos, (Marjatta Säisä), Opetushallitus Tarmo Mykkänen, ylitarkastaja, OKM Liisa Mäkijärvi, toiminnanjohtaja, Suomen metsäsäätiö Juhani Siivonen, edustaja, Metsäylioppilaat ry. Timo Tokola, professori, Itä-Suomen yliopisto Päivi Turtiainen, järjestösihteeri, Paperiliitto Ari Vanamo, koulutuspäällikkö, Tampereen amk Markku Virtanen, neuvotteleva virkamies, TEM 1. Kokouksen avaus Pia Lahti avasi kokouksen kello 13.00 ja esitteli Aalto-yliopistoa ja Kemian tekniikan korkeakoulua. AaltoCHEM_presenta tion_fi_11_2014.pdf - Slogan Muutoksen käynnistäjä - tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden; luonnontieteet ja insinööritieteet yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla, keskeisiä ovat prosessit sekä tuotteiden kehittäminen - Otaniemen kampuksen vahvuus on sijainti Suomen suurimpien yritysten pääkonttoreiden lähellä - tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa (mm. UPM; Fortum, Outotec, Kemira, Neste Oil, Ruukki, Stora Enso) - koulutetaan laaja-alaisia ja vastuullisia osaajia vastaamaan globaaleihin ympäristöhaasteisiin. - opetuksessa kokeellinen luonnontiede yhdistyy insinööritieteisiin - DI-pääaineet: biomassan jalostustekniikka, kuitu- ja polymeeritekniikka, biotekniikka, kemia, toiminnalliset materiaalit, materiaalien prosessi- ja kierrätystekniikka, prosessitekniikka - puurakentamisen ohjelmat uudistetaan 2016 - www.chem.aalto.fi
2. Elinikäinen oppiminen -toimintamallit, mitä ne voivat olla? a) Elinikäisen oppimisen uudet kulissit; Jere Rinne, Otavan opisto KMO_JereRinne_s.p df - oppimisen suuri muutos tapahtuu tällä hetkellä oppilaitosten ulkopuolella valuen sieltä kouluihin - omaehtoinen sekä kansalaisjärjestöissä tapahtuva oppiminen on tätä päivää - tällä hetkellä noin 700 opiskelijaa opiskelee nettilukiossa - rakenneuudistus; tavoitteena perustaa verkkokoulutuskeskus, myös ammatilliselle puolelle skaalataan materiaaleja - lukuja: nuorisotyöttömyys on Suomessa noin 20%. Tutkimuksen mukaan yli 50 kilometrin matka toisen asteenoppilaitokseen on syrjäytymistä aiheuttava raja - tärkein taito on pystyä tuomaan lisäarvoa työelämään siksi suomalainen koulutus on maailman parasta tuottaessaan innovation ready opiskelijoita - Future Work Skills 2020, jossa työelämän taidot on määritelty o uusi mediaekologia, ihmiset motivoituvat kun työn sisältö on autonomista o datan käyttö on nyt vaillinaista, oppimisen, päätöksenteon ja ratkaisujen työkalu olisi luotavissa o koneiden ja robottien lisääntyminen työelämässä alalla kuin alalla o pitkäikäistyminen, lisää elinvoimaisia vuosia -> elinikäinen oppiminen o kaiken oppimisen pitäisi olla projektioppimista, tuottaa tietoa, rohkeutta tutkia, vähemmän nyt vallitsevaa epäautonomista oppimista - MOOC, avoin massaluento o ihmiset kirjautuvat usein avoimille kursseille, mutta helposti jättävät opinnot kesken o eri tutkimusten mukaan 2 10 % suorittaa kurssin loppuun yleensä, (HY:ssä % on suurempi kurssin pakollisuuden vuoksi). o kolme ensimmäistä kuukautta ovat kriittisiä kurssin loppuun suorittamisen kannalta, ohjaus on tärkeää o usein ensimmäinen tehtävä jo kertoo, opiskeleeko henkilö loppuun saakka. o 79-86 % osallistujista on jo tutkinto, ja heille ei ole väliä saako kurssin loppuun; he hakevat jotain tiettyä osaamista itselleen täydentäen osaamistaan nykyiseen työhön tai tähtäävät uuteen - suorittamista tärkeämpää on oppiminen Tämä ei tule esille oppilaitosten raportoinneissa, joissa tarkastellaan vain suoritusmäärää. Oppikirja kuinka oppimisesta tuli jokaisen oma juttu (Otavan opisto, 2014): http://www.ooosuuskunta.fi/oppikirja-kuinka-oppimisesta-tulijokaisen-omajuttu/oppikirja_web/ Omaehtoisen oppimisen jäljillä Milloin ihminen oppii parhaiten? Päästessään toteuttamaan jotain itselleen tärkeää. Siksi oppimista tapahtuu kaikkialla, ja oppimisen paikkoja löytyy rajattomasti myös instituutioiden ja opetussuunnitelmien ulkopuolelta. - oppimisaktivismi on nyt trendikästä; esim. Tulevaisuusverstaat luennot ovat kansalaisopistoissa erittäin suosittuja - maker kulttuuri, make it your self - ihmisten intohimoa ja halua oppimiseen tulisi hyödyntää - työnantajat ovat tunnistanet huonosti, mitä lisäarvoa oman alan ulkopuolinen koulutus tuo työntekijöille, esimerkiksi runonlausuntakurssi myyntimiehelle? - kolmannes kertoo oppineensa vapaaehtoistoiminnassa enemmän kuin opiskelussa ja palkkatyössä.
- nykyiset oppimisen rakenteet on tehty teolliseen aikaan ja tarpeeseen - nykyrakenteet perustuvat yksilöiden sekä tiimien osaamiseen - mihin MOOC sopii? o opettajien täydennyskoulutus: sook.fi o kehittämishankkeet tulisi viedä käytäntöön o somen käytäntöjä kouluun o miten organisaatiossa toimivat ihmiset saadaan jakamaan tietojaan? o o opettajien tekemät lyhytkurssit metsäalalla on useampia kaikille yhteisiä asioita, joita kuitenkin opetetaan eri organisaatioissa erikseen - uusi ilmiö ovat mm. POP-up koulutapahtumat, jolloin lasten vanhemmat ja oppilaat itse järjestävät kursseja aiheista, minkä taitavat hyvin ja mistä ovat kiinnostuneita - tätä oppimisen ja opettamisen mallia ei ole työpaikoilla juurikaan hyödynnetty - organisaation tulisi hyödyntää kaikkien jäsentensä osaamista, ihmisten hiljainen tieto paremmin organisaation käyttöön esim. verkkomateriaalien avulla - Vapaaehtoistyö; kolmannes kertoi oppineensa ihmisten kohtaamista ja vuorovaikutustaitoja enemmän esim. vapaaehtoistoiminnassa kuin opiskellen ja palkkatyössä - motivaatio on hyvä; vapaaehtoista ja itse voi vaikuttaa. (vapaaehtoistoiminnan kysely, 2011) - uudet validoinnit; esim. Uracity on luonut nanodegree-kurssijärjestelmän yhdessä useiden yritysten kanssa - yritykset tunnustavat tämän osaamisen - koetaan, että on tärkeämpää havaita, mitä osaat kuin tutkinto sinulla on - Mozillalla Openbadges o Stand out with tech skills that matter o Learn by doing projects employers value o Study smart without leaving your current job o Nanodegrees - Suomessa korkeakouluissa käytetään AHOT todentamista, mutta esim. kansanopistotasoinen koulutusta ei ole otettu huomioon mitenkään - sen sijaan että resurssiniukkuuden aikana säästettäisiin toiminta hengiltä, tulisi miettiä uusia konsepteja ja malleja toteuttaa oppiminen. - kuinka paljon mietitään, mitä hyötyä koulutus tuo? o terveyshyöty o oikeushyöty o sivistyshyöty - paljon potentiaalia siinä, miten organisaatio pystyy hyödyntämään omaa osaamistaan - Oppimisen tulevaisuus; http://vimeo.com/71245917: Jonkin asian osaamisen sijasta luovan työn keskeinen logiikka lähtee siitä, että on aina jotain, jota emme voi tietää etukäteen. Tämän vuoksi työstä tulee yhä enemmän oppimista. Oppiminen ei enää ole yksilön ominaisuus, vaan yksilöiden vuorovaikutuksen välinen ominaisuus" Toimitusjohtaja Esko Kilpi - Em. video on osa Työelämä oppimisympäristönä (TYYNE) selvityshanketta, tuotettu yhdessä Otavan Opiston kanssa. - Lisää TYYNE -hankkeesta: eoppimiskeskus.fi/projektit/tyyne sekä TYYNE -raportti (.pdf): wiki.eoppimiskeskus.fi/download/attachments/8226492/tyyne-raportti_10062013?api=v2 b) Esimerkkejä elinikäisen oppimisen haasteista työnantajan näkökulma; Tuula Jusko, Suomen metsäkeskus 600 hengen organisaatiossa tulisi saada sama koulutus eri puolilla Suomena.
oppilaitokset tekevät vain vähän yhteistyötä siinä, että sisällöltään sama koulutus olisi saatavilla eri puolilla Suomessa koulutuksen löytäminen on myös ongelma; yksittäisiä kursseja löytyy, mutta ei esim. kokonaisuutta, jolla voisi päivittää insinöörikoulutuksen 70-luvulta 2020- luvulle. oppilaitosten tulisi ottaa vastuuta myös kouluttamiensa opiskelijoiden osaamisen päivityksestä koulutusta henkilöiden osaamisen pysymiseksi ajan tasalla organisaatioissa on työntekijöitä, jotka ovat pudonneet työmarkkinakelpoisuudesta. henkilöiden tulisi itse ottaa vastuuta siitä, että pysyvät ajassa mukana. koulutuksen tarjoajan näkökulma; Ari Vanamo AriVanamo_kalvot.pd f oppimishaluisen haasteet; Tiina Eklund KMO_elinikaisesta_o piskelusta_eklund.pdf - opiskeluaika on aina pois jostakin, tehokkuus kaikissa vaiheissa - aika on rahaa koulutus pitää olla tiivistä ja lähiopetuspäivät hyvissä ajoin etukäteen tiedossa työssä olevilla ei ole myöskään aikaa etsiä kursseja - hyötyä työntekoon opintojen pitää tuoda lisäarvoa työhön ja työtehtävien hoitoon mahdollistaen esim. palkankorotukset tai yleneminen. - kaikkien opintojen tulisi kerryttää opintokokonaisuutta. - koulutukset pitäisi saada samaan rekisteriin ja yhteismitallisina opintopisteinä, joten osaamisen tunnistamista ja hyväksilukemista tulisi kehittää eteenpäin. Opiskelun on tuotettava lisäarvoa opiskelijalle, työnantajalle ja yhteiskunnalle. Keskustelu: - Otava opiston alustuksessa näkyi mielenkiintoinen, vahva yksilöllinen lähtökohta - hyviä opintokokonaisuuksia pitäisi benchmarkata ja ottaa käyttöön muuallakin, esimerkkinä Valtimon metsäoppilaitoksen koneellisen työn koulutus. - Mikkelin amk:n ja metsänhoitoyhdistyksen yhteistyö esimerkiksi johtamiskoulutuksessa sekä markkinoinnin ja asiakaspalvelukokonaisuuden osalta on hyvä esimerkki. - oppilaitosten ja työelämän yhteistyötä on varaa vahvistaa siten, että valmistuneisiin pidetään yhteyttä, jolloin myös oppilaitos saa koko ajan työelämästä tietoa. - oppilaitosten tulisi kiinnostua siitä, mitä työelämä tarvitsee työnantajan tarpeista, työnantaja voi hyödyntää oppilaitoksia verkostona eri puolilla Suomea - markkinaehtoinen koulutustarjonta on usein yksilöiden varassa - Suomessa kulttuurisen asenteen muuttuminen on hidasta; koulutus on ajateltu perusoikeutena sitä ei osteta tai myydä. - hyppy perusopetuksesta täydennyskoulutukseen on hyppy markkinalähtöiseen toimintaan ja kaikki organisaatiot yksilöineen ei välttämättä pysty. - Suomen metsäkeskus vastaa omien työkalujensa osalta koulutuksesta ja osaamisrekisteristä, mutta työelämän ulkopuolella eri rekisteriä ole olemassa. - työelämän ulkopuolelle pudonneiden osalta vastuu osaamisen kehittämisestä on heillä itsellään. - usein ihmisten on vaikea hahmottaa osaamistarvettaan tai mitä kaikkea koulutusta on käynyt. - hyvin järjestetty verkko-opetus on ehdoton aikuisille työelämässä oleville. - voisiko tulevasta vaikuttavuusrahoituksesta voisi osan korvamerkitä ammattioppilaitosten ja työssäoppimispaikkojen yhteistyön kehittämiselle? - oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusta tulisi pystyä joustavasti yhdistämään, esim. 2+1 vuotta.
Yhteenveto: - Meillä on vakaa koulutusjärjestelmä, muuttaminen ei ole nopeaa. Julkisella palvelulla on arvo itsessään. - Kenen varassa tämä on? Onko se organisaatio vai yksittäinen ihminen? Miten yksilöiden osaaminen muutetaan organisaation osaamiseksi? Miten kulttuuri ja ansaintalogiikka saadaan muuttumaan? - Täydennyskoulutus vaatii uutta otetta sekä sisäistää, ketä varten koulutusorganisaatio on olemassa. - Tarvitaan kulttuurin muutos koko työmarkkinoilla ja asettaa haasteita koulutukselle. - Onko meillä oikeanlaista tarjontaa? Kuka tarpeen määrittää ja miten koulutus paketoidaan? - Löydetäänkö kanava, mistä koulutustarjonta löytyy vaivattomasti? - Onko toteutus järjestetty niin, että oppija pystyy opiskelemaan järkevästi työn ohessa: miten paketti on rakennettu? - Mitä digitaalisella maailmalla olisi annettavaa metsäalalle (MOOC)? - Osaamisen todentaminen; tunnistaminen ja tunnustaminen on vaativa prosessi erityisesti palvelun tuottajalle. - Entä robotisaatio; tarkoittaako metsäalalla vaikkapa robottiavusteista puunkorjuuta? Yhteisen oppimateriaalin tuottaminen ja palvelukonseptien kehittäminen varmistaisi opetuksen hyvän, tasaisen laadun kaikkialla. Kehittäminen on tehtävä tilanteessa, jossa vuoteen 2017 mennessä ammatillisen peruskoulutuksen resursseista leikataan 20 %, aikuiskoulutuksesta 30 %. Yhteistyömallit ovat tärkeitä sekä se, kuka ottaa vastuun mistäkin. Tulisi luoda visio, mihin tähdätään ja sen jälkeen tiekartta, jonka avulla visiota sekä eri osapuolten työnjakoa tavoitellaan. Olisiko tämä meidän ryhmämme perintö jälkipolville? Mitä me voisimme työryhmässä tehdä ja saada aikaan? Jatketaan keskustelua seuraavassa kokouksessa tästä sekä Metsästrategian koulutustavoitteiden eteenpäin viemiseksi koulutustyöryhmän roolista ja toimintatavoista. c) Yhteenveto metsäalan täydennyskoulutuksen workshopeista, Mika Rekola, Helsinki 1.10.2014 & Joensuu 2.10.2014; Mika Rekola toi pohdittavaksi, kuka tarjoaa tulevaisuudessa sen palvelun, johon yhä lisääntyvä määrä verkkokursseja laitetaan. Miten kurssit siirtyvät verkkoon? Kuka palvelun tarjoaa? Tuleeko joku systeemi, joka kerää voitot kuten tieteellisen julkaisemisen puolella on? Työpajoissa tuli esille, että metsäiset organisaatiot tarvitsevat koulutusta yleistaidoissa, joissa metsälliset organisaatiot eivät ole kovin vahvoja. HY toteutumassa pilotti suomalaisen Start up yrityksen kanssa. Ks. Metsäalan korkeakoulutuksen osaamistarpeet ja täydennyskoulutus http://www.koot2015.wordpress.com Joensuu 2.10.2014 Suunniteltu täydennyskoulutuksen pilottihanke Paikkatiedosta palveluun Rinnalla tehdään osaamistarvekartoituksen menetelmätyökartoitusta d) Metsästrategian mittari- ja hanke-esitykset (liitteet 2 ja liite 3) Metsästrategia on nyt lausuntokierroksella ja lausunnot tulevat joulukuun 1. päivään mennessä. Koulutusta koskevan hankkeen viimeiseksi lauseeksi on lisätty: Toteutetaan tarpeen mukaan
osaamisen ja työvoiman saatavuuden laadullinen arviointi. Todettiin, että tätä työtä on jo tehty viime vuosina varsin runsaasti. Liite2_mittari-esitys_ koulutus.docx Liite2_Mittarit_yhtee Liite2_strateginen Liite 3 Metsätrategia nveto_30102014.docxhanke_koulutustyöryhmä.docx 2025_luonnos_14112014.pdf 3. Kokemuksia ja terveisiä syksyn koulukampanjasta; Anne Kettunen Koulukampanja toteutettiin nyt toista kertaa. Yli 200 lähettilästä vieraili yli 330 koulussa ympäri Suomea ja tavoittivat noin 20 000-30 000, pääasiassa 9-luokan oppilasta. Erityispainotus oli metsäalan oppilaitosten sijainnilla sekä alan oppilaitosten tarjonta. Yrityksiä oli edellistä kertaa enemmän mukana. Kampanja sai hyvän vastaanoton opettajilta ja myös lähettiläät olivat Metsälähettiläät ovat kiitelleet kokemusta ja kovasti pitäneet vierailujen tuomasta vaihtelusta työhön. Samassa yhteydessä Sirpa Kärkkäinen kertoi, että seuraavaksi 10 vuodeksi tehty oppivelvollisuuskoulun opetussuunnitelma sisältää nyt ehdotuksemme mukaisesti biotalouden. Tietoa pitää jakaa. Luonnonvarojen kestävä käyttö on nyt selkeästi mukana ja pakollinen kaikissa kouluissa opetettava ekosysteemi on nimenomaan metsäekosysteemi. Hyvää yhteistyötä on ohejlmassa 10.12.2014 Metsämiesten säätiön Ihminen ja metsä seminaarissa. 4. Koulutusasioiden hoitaminen Metsästrategian toteutusvaiheessa vaihtoehtoiset toimintamallit Matti Mäkelä kertoi, että tulevan Metsästrategian toteutuksessa työryhmien sijaan painopiste siirtynee enemmän hankkeiden ympärille rakentuvan ad hoc tyyppiseen työhön. Mikäli nykyisistä työryhmistä todetaan, että edelleen olisi tarvetta jatkuvaan seurantaan ja työryhmä osaa määrittää tavoitteen omalle toiminnalle, tehdään tästä esitys MMM:lle. Mitään ei ole lyöty vielä lukkoon. Strategia on metsäneuvostossa hyväksyttävänä joulukuun lopulla, jolloin organisoituminen pitää tuolloin olla selvillä. Tämän koulutustyöryhmän muodostama verkosto ja kauden aikana tehty työ todettiin hyödylliseksi, mutta toisaalta myös raskaaksi hieman toimintamalliksi. Työskentelisikö tietyn teeman ympärille koottu työryhmä intensiivisemmin? Laajan hankesalkun toteutuksessa uhkana on se, että koordinointi ja seuranta katoaa. Jollakin taholla pitäisi olla kyky ottaa kokonaisuus haltuun. Puheenjohtaja ja sihteeristö miettii vielä, käsitelläänkö aihetta seuraavassa kokouksessa vai sähköpostitse, ja miten seurannan kanssa tehdään. 5. Seuraavat kokoukset Seuraavat kokousajankohdat kartoitetaan Doodle kyselyn avulla. 6. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 15.50. Mika Tammilehto Tuovi Aalto Saija Miina puheenjohtaja sihteeri sihteeri