ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMIKAUSI 2017-2018 Esiopetusyksikkö Huhmarnummen päiväkoti Esiopetusryhmien nimet Havuset Esiopetuksen toiminta-ajatus yksikössä Tarjoamme monipuolista ja laadukasta esiopetusta myönteisessä ja kannustavassa ilmapiirissä. Esiopetuksen päivittäinen toiminta-aika ja loma-ajat Päivittäinen toiminta-aika klo 8.40-12.40 Syyslukukausi: 10.8-22.12.2017 Syysloma: 16.-22.10.2017 (vko 42) Joululoma: 23.12.2017-7.1.2018 Vapaapäivä: 6.12.2017 (itsenäisyyspäivä) Kevätluukausi: 8.1-2.6.2018 Talviloma: 19.-25.2.2018 (vko 8) Pääsiäisloma: 30.3-2.4.2018 Vapaapäivät: 1.5.2018 (vappupäivä) ja 10.5.2018 (helatorstai) Henkilöstö Lto, varajohtaja Pauliina Kurunmäki Lto Henna Kärkkäinen Lh Pirjo Vuori Avustaja Tuula Ihalainen Esiopetusryhmien rakenne Ryhmässä 17 esikoululaista. Lisäksi ryhmään kuuluu viisi 5 -vuotiasta lasta. Esiopetuksen toteuttamisen menetelmät ja rakenteet Esiopetusta toteutamme monipuolisesti huomioiden Vihdin kunnan esiopetussuunnitelma ja valtakunnalliset opetussuunnitelman perusteet. Esiopetuksen toteuttaminen perustuu lasten osaamistasoihin, ideoihin, kiinnostusten kohteisiin ja tuen tarpeisiin. Esiopetuksen toteuttamisessa hyödynnämme erilaisia työskentelymuotoja: ryhmä-, pari-, ja yksintyöskentelyä. Lisäksi esiopetus toteutetaan osittain pienemmissä oppimisryhmissä. Varhaiskasvatuksen osalta on tehty ryhmän toimintasuunnitelma, joka kattaa esiopetusajan jälkeisen varhaiskasvatuksen. Tuloskortin pedagogisten painotusten toteuttaminen esiopetuksessa Taiteellinen kokeminen on pedagoginen painopisteemme, ja erityisesti syksyllä draama. Draaman eri alueita työstämme lasten kanssa sekä aikuislähtöisesti sekä lasten itse valmistaen esityksiä ja nukkeja. Taideviikot järjestämme kevään aikana. Tunnetaitoja vahvistamme vuoden aikana hyödyntäen erilaisia menetelmiä ja materiaaleja, mm. pikimateriaali, pöytäteatteri. Lasten keskinäistä vuorovaikutusta ja ryhmähenkeä tuetaan. Lasten kanssa keskustellaan yhdessä ryhmän säännöistä ja toimintatavoista. Ryhmässä on käytössä kolme pysyvää pienryhmää, joihin lapset ovat jaettu pedagogisin perustein sekä ikä huomioiden. Pienryhmätoiminnan aikana ryhmätiloja jaetaan useampaan alueeseen sekä ryhmän ulkopuolisiakin tiloja hyödynnetään. Lisäksi lapsia jaetaan vapaassa leikissä pienryhmiin leikkipisteiden mukaan. Oppimisympäristö on rakennettu lasten omatoimisuutta ja osallisuutta mahdollistavaksi: materiaalit ja lelut ovat lasten saatavilla ja he saavat muokata oppimisympäristöä heidän leikkeihinsä sopivaksi. Ulkotila on lasta liikkumaan ja tutkimaan innostava sekä kauemmaksi sijoittuvia metsäretkiä tehdään viikoittain. Psyykkinen oppimisympäristö on positiivinen, lämmin, kuunteleva ja keskusteleva. Aikuiset perustelevat oman toimintansa. Aikuisilla on napakka ote, mutta myös lempeä ja aikuisten toiminta on johdonmukaista.
Leikki on yksi vuoden 2018 painopistealue. Esiopetuksessa opitaan leikin kautta ja leikeissä hyödynnytään esiopetuksessa opittuja asioita (esim. kauppaleikissä käsitellään rahaa). Leikkejä kehitellään ja muokataan lasten ajatusten ja toiveiden mukaan. Oppimista edistämme vuorovaikutusleikein ja kuttu (kuvien tuettu leikki)-materiaalia pienleikkiryhmän kanssa käyttäen. Yhteistyö kodin, koulun ja muun varhaiskasvatuksen kanssa Vanhemmat kohdataan ja lapsen kuulumiset vaihdetaan päivittäin lasten tuonti- ja hakutilanteissa. Taksilla kulkevien lasten vanhempien kanssa otetaan käyttöön tarpeen mukaan reissuvihko. Lisäksi tarvittaessa olemme kotiin päin yhteydessä puhelimen välityksellä tai sähköpostin kautta. Ryhmässä toimii säännöllisesti päivittyvä blogi, jota vanhemmat pääsevät kotona lastensa kanssa lukemaan ja kommentoimaan. Vanhempien kanssa käydään esiopetuskeskustelut vähintään kaksi kertaa vuodessa: syksyllä ja keväällä. Keskusteluiden pohjalta lapselle laaditaan lapsen esiopetussuunnitelma. Syksyllä järjestetään vanhempainilta, joka on vanhempia osallistava. Muiden varhaiskasvatusryhmien kanssa toteutamme erilaisia, yhteisiä tapahtumia ja hetkiä. Ryhmän viisi vuotiaat tekevät tiivistä yhteistyötä toisen ryhmän viisi vuotiaiden kanssa. Koulun kanssa toteutamme myös yhteisiä tapahtumia, varsinkin yhteistyö keväällä tiivistyy, kun siirtymävaihe kouluun lähenee. Kuvaus toiminnasta yksikön ulkopuolella Päiväkodin esiopetusryhmä sijaitsee koulun yhteydessä, joten saamme käyttää koulun tiloja (mm. ruokalaa päivittäin ja liikuntasalia vähintään kaksi kertaa viikossa). Yksikkö sijaitsee metsän läheisyydessä, mitä hyödynnämmekin paljon esiopetuksen toiminnassa: kerran viikossa suuntaamme metsäretkelle. Lisäksi vieressä on liikuntatuokioissa käytössä olevat yleisurheilukenttä sekä talvisin jäädytetty kaulako ja hiihtoladut. Uimakoulu esioppilaille järjestetään Nummelan uimahallissa, jonne saamme bussikuljetuksen. Lisäksi osallistumme erilaisiin tapahtumiin (mm. seurakunnan järjestämiin), kun meillä on mahdollisuus saada bussikuljetus sijaintimme vuoksi. Mahdollisuuksien mukaan teemme retkiä kunnan ulkopuolelle, esim. taidemuseoon. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Seurakunnan kanssa teemme yhteistyötä: seurakunnan työntekijä käy luonamme säännöllisesti sekä osallistumme seurakunnan järjestämiin vaelluksiin (joulu, pääsiäinen) mahdollisuuksien mukaan. Yhteistyötä teemme myös kunnan liikuntatoimen ja kirjaston kanssa sekä Nummelan palloseuran kanssa keväiseen jalkapalloturnaukseen liittyen. Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 2.1 Kiusaamisen ehkäiseminen Ryhmän kanssa luodaan heti syksyllä yhteiset periaatteet, joiden mukaan toimitaan, niin että kaikilla on hyvä olla. Aikuiset ylläpidämme positiivista ilmapiiriä ja sitä kautta rakennamme hyvää ryhmähenkeä sekä aikuisten että lasten kesken. Leikkitilanteissa lapset saavat itse valita leikkejä ja kavereita, mutta myös aikuinen suunnittelee leikkiryhmiä etukäteen. Aikuiset huomioivat pedagogisen näkemyksensä pienryhmiä muodostaessa. Lasten kanssa käsitellään lapsiryhmässä mahdollisesti esiin tulevia tilanteita (esim. leikistä ulos jättämistä) draaman kautta ja keskustelemalla. Äkkinäisiin erimielisyyksiin/satuttamisiin puututaan samantien aikuisen tuella keskustelemalla ja anteeksi pyytämällä. Noudatamme kunnan yhteistö kiusaamisen ehkäisy suunnitelmaa. Ryhmäämme teemme tarkemman suunnitelman (ns. nelikenttä-kaavake 1. Mitä kiusaaminen on? 2. Kiusaamisen ehkäisy 3. Kiusaamiseen puuttuminen 4. Suunnitelman arviointi). Kestävä kehitys Liite 2.2 Päiväkodissa on kestävän kehityksen suunnitelma, jota päivitetään vuosittain. Lyhyt kuvaus oppimiskokonaisuuksien käytännön toteuttamisesta yksikössä 1. Ilmaisun monet muodot Esiopetuksessa käytämme monipuolisesti ilmaisun eri muotoja: Laulut sisältyvät päivittäiseen toimintaamme ja sen lisäksi musiikkia toteutamme mm. soittimien ja musiikin havainnoimisen kautta. Käsitöitä teemme vuoden aikana useampia, esim. jumppapussi. Erilaisia tekniikoita ja materiaaleja hyödynnämme kuvallista ilmaisua toteuttaessamme. Lisäksi tieto- ja viestintätekniikkaa hyödynnämme kuvailmaisussa. Lasten kanssa päivittäin lorutellaan, käytetään lasten kirjallisuutta ja toteutetaan satuhierontaa. Lapsille esitetään draamaa (mm. nukke-, varjoteatteri) ja he itse pääsevät myös työstämään eri draaman lajeja. Kehollista ilmaisua toteutamme tanssin ja muun liikkumisen kautta, mille meille löytyy hyvät tilat ulkoa ja sisältä (liikuntasali).
2. Kielen rikas maailma Lasten kanssa luetaan päivittäin. Luettua pohditaan ja sekä muutenkin lasten kanssa keskustellaan paljon, mm. aamupiireissä yhdessä ja pienemmissä ryhmissä. Keskusteluissa kiinnitetään huomio siihen, että kuunnellaan toisia ja jokainen saa tuoda omat ajatuksensa esille. Kirjoitettua kieltä tuodaan näkyväksi lapsille, ympäristöön ja taululle nimetään ja kirjoitetaan asioita. Lasten kielellistä tietoisuutta kehitetään ja kielen rakenteisiin tutustutaan riimitellen, tavutellen, ään-teitä ja kirjaimia tutkien ja harjoitellen. Ryhmästämme löytyy kielellistä rikkautta. Näihin eri kieliin (ranska ja espanja) tutustutaan yhdessä. 3. Minä ja meidän yhteisömme Suomi 100-vuotta teema näkyy toiminnassamme: lasten kanssa perehdymme Suomen 100 -vuotiseen historiaan. Tutustumme myös kalenterivuoden aikana luontevasti esille tuleviin historiallisiin ihmisiin, mm. Aleksis Kivi, Runeberg. Maaliskuussa vietämme isovanhempien päivän, jossa läsnä on myös ennen lasten syntymää ollut aika. Lasten osallistumiseen panostetaan, annetaan lasten tuoda esiin omia ideoita ja ajatuksia vaikuttaa arkeemme ja toimintaamme. Yhdessä mietimme ja kehitämme toimintatapojamme. Opetuksessa ja eettiseen kasvatuksessa käytämme hyödyksi kirjallisuutta ja tunnetaito-materiaaleja (mm. piki-materiaali, Olo-Orava, Askeleittain). Keskustelemme ympärillä tapahtuvista asioista lasten kanssa heille sopivalla tavalla ja tutustumme median käyttöön ja sen mahdollisuuksiin. Tutustumme ryhmässä oleviin uskontoihin ja erilaisiin katsomuksiin, huomioimme niiden läsnäolo sekä arjessa että juhlissa. 4. Tutkin ja toimin ympäristössäni Lasten matemaattisia taitoja kehitetään toiminnallisesti: leikkien, pelaten ja yhdessä pohtien ja tutkien. Lapsia ohjataan vertailemaan, luokittelemaan, laskemaan ja ratkaisemaan ongelmia. Viikoittain opettelemme lukukäsitteitä, -määriä, lukujonoja ym. matemaattisia taitoja aikuisen suunnittelemissa oppimishetkissä sekä arjen tilanteissa lasten mielenkiinnon kohteita hyödyntäen. Oppimisympäristö rakennetaan niin, että se herättää lasten mielenkiintoa matemaattista ajattelua kohtaan. Kerran viikossa olevalla metsäretkellä tutkimme ja havainnoimme luontoympäristöä ja syvennämme lasten luonnontuntemusta. Havaintoja dokumentoidaan ja niiden käsittelyä jatketaan erilaisissa oppimishetkissä. Luontoa opetellaan kunnioittamaan ja siitä huolehtimaan. 5. Kasvan ja kehityn Huomioiden päiväkodin omaa liikuntasuunnitelmaa harrastamme monenlaista liikuntaa ulkoliikunnasta (yleisurheilu, suunnistus, hiihto, luistelu, jalkapallo) liikuntasalissa pidettävään sisäliikuntaan, jossa kehitämme tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaitoja. Ulkona säännöllisesti pidämme ohjattuja liikuntaleikkejä, mutta kannustamme myös omaehtoiseen liikkumiseen. Aikuiset näyttävät esimerkillään, miten liikunta tuo hyvän olon ja mielen iloiseksi. Aikuiset toimivat myös tärkeänä esimerkkinä ruokailuissa. Ruokailun aikana keskustellaan ruoasta, makuelämyksistä ja hyvistä ruokatavoista. Turvallisuus Aikuinen suunnittelee toiminnan ja toimintaympäristöt aina turvallisuutta ajatellen. Aikuisten havainnointi, ennakointi ja säännöllinen keskustelu ovat tärkeimpiä menetelmiä turvallisuuden luomisessa. Myös lasten kanssa keskustellaan ympäristössä olevista mahdollisista vaaroista. Ryhmän lapset ulkoilevat aidattomalla koulun pihalla ja sen vuoksi yhdessä pohditaan tarkasti ympäristön vaaratekijät ja ulkoilusäännöt/-rajat. Turvalliset, oikeudenmukaiset ja lapsen helposti lähestyttävät aikuiset luovan ryhmän ilmapiirin myönteiseksi ja avoimeksi: jos lasta vaivaa jokin asia, hän uskaltaa kertoa siitä. Päiväkodissa on turvallisuussuunnitelma, jota noudatamme. Esiopetuksen arvioinnin käytänteet yksikössä Arviointia suoritetaan koko ajan henkilökunnan kesken päivittäisesti sekä tiimipalavereissa. Lisäksi arvioinnin välineinä toimivat mm. kehityskeskustelut, tuloskortti, yksikön toimintasuunnitelma ja ryhmän toimintasuunnitelman pedagoginen osa. Myös huoltajat ja lapset osallistetaan arviointiin, mm. esiopetuskeskusteluissa ja arjen kohtaamisissa. Lasten oppimista dokumentoidaan arvioitavaksi: ylös kirjaten, kasvunkansiota ja oppimiskansiota täyttäen, tietoja viestintätekniikkaa käyttäen, lasten kokemuksista keskustellen. Lasten oppiminen tehdään heille itselle näkyväksi. Kaikille lapsille tehdään kunnan puolesta yhteiseksi sovitut kartoitusarvioinnit: kummi3 (lukemisen ja kirjoittamisen valmiuksien arviointi), kpt eli kontroloitu piirrostarkkailu ja makeko (matemaattisten käsitteiden ja matemaattisten sisältöjen ymmärtämisen arviointi). Päivämäärä ja päiväkodinjohtajan allekirjoitus 29.9.2017 Päivi Saario
Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Päiväkoti: Huhmarnummen päiväkoti Toimintakausi: syksy 2017- kevät 2018 Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Esioppilaiden kokonaislukumäärä yksikössä 17 Yksikön oppilashuoltoryhmään kuuluvat yksikön henkilökunta, alueellinen erityislastentarhanopettaja ja kutsuttaessa monialainen verkosto, johon kuuluvat neuvolaterveydenhoitaja, psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti ja koulukuraattori sekä muita asiantuntijoita. Oppilashuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä, että yksilökohtaisena oppilashuoltona. Yhteisöllisen oppilashuoltotyön tukena on Vihdin kunnan oppilashuolto-organisaatio. Monialaisen oppilashuoltotyön alue: Etelä-Vihti Reppu 1 Alueen muut oppilashuoltoa toteuttavat yksiköt (koulut, päiväkodit, neuvola, erityispalveluyksikkö, lastensuojelu, perheneuvola): Huhmarnummen koulu, Nummelan koulu, Nummelanharjun koulu Pajuniityn päiväkoti, Hiidenrannan päiväkoti, Luontolan päiväkoti, daghemmet Aleksandra Vihdin Karviaisen neuvola, erityispalveluyksikkö, lastensuojelu ja perheneuvola. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Esiopetusyhteisön ja -ympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistävät yhteisöllisen oppilashuollon toimintatavat. Jokaisessa päiväkodissa toimii säännöllisesti monialainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Päiväkodin oppilashuoltoryhmää johtaa päiväkodinjohtaja, joka toimii myös koollekutsujana. Päiväkoti määrittää ryhmään kuuluvan päiväkotihenkilöstön. Lisäksi ryhmään kuuluu alueellinen erityislastentarhanopettaja. Yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat myös neuvolaterveydenhoitaja, psykologi ja kutsuttaessa koulukuraattori tai muu monialaisen verkoston jäsen. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko yhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Lasten osallisuutta yhteisöllisessä oppilashuollossa toteutetaan esiopetuksen arjen suunnittelussa lasten toiveita ja tarpeita huomioiden. Huoltajien osallisuutta vahvistetaan osallistavissa vanhempainilloissa ja tapaamisissa sekä mahdollisesti vanhempaintoimikunnan toiminnassa. Jokaisen varhaiskasvatusyhteisössä työskentelevän velvollisuus on seurata fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin toteutumista sekä ylläpitää opetustilojen ja -välineiden terveellisyyttä ja turvallisuutta. Huolen herätessä työntekijä tuo asian esimiehen tietoon, joka vie asiaa eteenpäin yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä.
Lapsen oppimisympäristön turvaamiseksi Vihdissä on laadittu kuntakohtainen ja yksikkökohtainen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Yhteisöllisen monialaisen oppilashuoltoryhmän keskeinen tehtävä on varhaiskasvatusyksikköön liittyvän yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän jäsenet ja kokouspäivämäärät: Aelto Hanna-kaisa Laakso Lto Sari Helander Lto Henna Kärkkäinen Lto Pauliina Kurunmäki Lto Hanna-Kaisa Sakala Psykologi Sanna Oravala Neuvolan terveydenhoitaja Marja-Liisa Jusenius Päiväkodin johtaja Päivi Saario ke 27.9.17 klo. 12:15.-13:30 ke 28.2.18. klo. 12.15-13.30 Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle annettavia neuvolaterveydenhuollon, psykologin ja kuraattorin palveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Esi- ja perusopetuksessa huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja. Yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän tehtävänä on lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraaminen ja edistäminen sekä tukitoimien suunnitteleminen. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Alueellinen erityislastentarhanopettaja toimii pääsääntöisesti koollekutsujana yhteistyössä lastentarhanopettajan kanssa. Ryhmän kokoaja voi olla myös muu oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu, esim. terveydenhoitaja. Ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä. Mikäli esiopetukseen osallistuvan lapsen terveydentila edellyttää erityisruokavaliota, lääkitystä, sairaalaopetusta tai lapsen elämäntilanteeseen liittyy muuta ongelmaa, kootaan yhteistyössä huoltajien kanssa yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä laajennettuna tarvittavilla asiantuntijoilla. Lisäksi tehdään tarvittaessa yhteistyötä perheneuvolan, lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus, jonka kirjaa pääsääntöisesti lastentarhanopettaja. Oppilashuoltokertomuksen säilyttää päiväkodin johtaja lukitussa kaapissa. Lapsen siirtyessä perusopetukseen tai vaihtaessa esiopetuspaikkaa päiväkodin johtaja vastaa siitä, että oppilashuoltokertomus siirretään kouluun tai toiseen päiväkotiin. Siirto edellyttää huoltajan kirjallista lupaa, joka liitetään oppilashuoltokertomukseen. Päiväkodin johtaja arkistoi jäljennöksen siirtoluvasta. Pedagoginen työryhmä Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä toimii pedagoginen työryhmä, jonka jäseniä ovat päiväkodin johtaja, alueellinen erityislastentarhanopettaja ja ryhmässä toimiva lastentarhanopettaja ja siihen voi kuulua tai siihen voidaan kutsua oppilashuollon asiantuntijoita salassapitosäädökset huomioiden. Koollekutsujana toimii päiväkodin johtaja. Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Pedagogisen työryhmän tehtävänä on oppimisen ja kasvun tukeen liittyvä opetuksen järjestämistä koskeva arviointi, suunnittelu ja seuranta (yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki). Pedagogisen työryhmän tehtävänä on tukea kasvatushenkilöstöä lapsen oppimispolun suunnittelussa ja pedagogisten asiakirjojen laatimisessa. Pedagoginen työryhmä päättää tehostetun tuen tarjoamisesta tai lopettamisesta. Tähän päätöksentekoon osallistuvat päiväkodin johtaja, alueellinen erityislastentarhanopettaja sekä lapsen ryhmässä toimiva lastentarhanopettaja ja tarvittaessa lapsen asioita hoitava muu asiantuntija. Muistio tehdään Wilmaan. Huoltajan tulee olla tietoinen lastaan koskevista päätöksistä. Pedagogisen työryhmän koollekutsuja, jäsenet ja kokouspäivämäärät:
Koollekutsuja: Päivi Saario Liite 2 Jäsenet: Aelto Hanna-Kaisa Laakso, lto Sari Helander, lto Henna Kärkkäinen, lto Pauliina Kurunmäki, lto Hanna-Kaisa Sakala Kokouspäivämäärät: 25.10.2017 klo.12:15-13:45, 14.2.2018 klo.12:15-13:45, 18.4.2018 klo. 12:15-13:45 Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja huoltajien kanssa Sekä yhteisöllisen, että yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisesta sovitaan aina huoltajien kanssa ja lasta kuullen. Päivähoitoyksikkö tiedottaa huoltajille oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista toimikauden alkaessa. Kuvaus oppilashuoltotoiminnan tiedottamisesta yksikössä: Oppilashuoltotoiminnasta tiedotetaan vanhemmille syksyn ensimmäisessä vanhempainillassa. Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma on nähtävänä/luettavana jokaisen ryhmän ilmoitustaululla. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Yksikön oppilashuoltosuunnitelma on vuosittain laadittavan esiopetuksen toimintasuunnitelman liite, jonka kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyy. Pvm: 28.7.2017 Yksikön esimies: Päivi Saario