ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMIKAUSI

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMIKAUSI kasv liite 7 Esiopetusyksikkö: Kuoppanummen päiväkoti Esiopetusryhmien nimet: Karhut, Ilvekset, Majavat, Kärpät, Jänöset Esiopetuksen toiminta-ajatus yksikössä: Kuoppanummen päiväkoti on mahdollisuuksien talo, jossa erilaisille lapsille tarjotaan mahdollisuus *onnistua ja epäonnistua *tilat monipuoliseen työskentelyyn *loistava ympäristö liikkumiseen *yhteistyöhaluinen ja positiivinen kasvatus- ja oppimisympäristö Esiopetuksen päivittäinen toiminta-aika ja loma-ajat Päivittäiset toiminta-ajat: Karhut, Ilvekset, Kärpät: 8:30-12:30 Majavat: 10:00-14:00 Syyslukukausi (90tp) Loma-ajat: Syysloma Joululoma Vapaapäivät: Itsenäisyyspäivä Kevätlukukausi (97tp) Loma ajat: Hiihtoloma (vko 8) Pääsiäisloma Vapaapäivät: Vapunpäivä Helatorstai Henkilöstö Karhut Lto Laura Nikolajew Lto Lasse Savón Lh Päivi Putkonen-Hegazy Av Helena Koskinen Ilvekset Lto Meri-Tuuli Hemilä Lto Saara Marvala Lh Anne Puisto Av Taimi Hiltunen Majavat Lto Taina Jordberg Lh Sari Väänänen Kärpät Elto Riitta-Maija Hyytiäinen Lh Satu Siltanen Lh Laura Härkönen Av Susanna Honkaniemi

2 Av Marjo Karhunen Jänöset Elto Hanna-Kaisa Laakso Lh Arja Rahkola Av Eija Lilja-Järvensivu Av Jaakko Pöllänen Esiopetusryhmien rakenne Ryhmä Esiopetusoppilasta 5-vuotiasta 4-vuotiasta Karhut 16 4 Ilvekset 21 Majavat 16 Kärpät Jänöset 4 Esiopetuksen toteuttamisen menetelmät ja rakenteet Noin 30% esioppilaista on Kuoppanummen päiväkodissa tehostetun tai erityisen tuen piirissä. Esiopetusryhmien toiminta määräytyy lapsiryhmien rakenteen mukaan erilaiset oppijat huomioiden. Esiopetusmateriaalina käytämme Huiske ja Salainen maa -materiaaleja soveltuvin osin. Toiminta suunnitellaan monipuoliseksi niin, että jokaisella lapsella on mahdollisuus kokea onnistumisia. Jokaisen ryhmän sisällä toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan lapsiryhmän tarpeet huomioiden. Osalla esiopetusryhmistä on käytössä lapsiryhmästä esiin noussut teema, jota hyödynnetään opetuksessa. Näin saadaan lapset mukaan suunnitteluun ja lasten osallisuutta toiminnassa lisättyä. Leikki on oleellinen osa esiopetuksen toteuttamista. Leikille annetaan aikaa, leikin avulla lapsi oppii ja hahmottaa ympäristöään. Muita menetelmiä ovat esimerkiksi tieto- ja viestintäteknologia, retket lähiympäristöön ja lähimetsään sekä pienryhmätoiminta. Pyrkimyksenä on, että oppiminen tapahtuu toiminnallisesti ja kokemuksellisesti sekä kaikkia aisteja käyttäen. Suomen kielen ollessa lapsen toisena kielenä suomen kielen vahvistaminen ja opetus tapahtuu pääosin arjen eri tilanteissa yhdistämällä sitä päivittäiseen, lapselle mielekkääseen toimintaan. Tuloskortin pedagogisten painotusten toteuttaminen esiopetuksessa Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taiteellista kokemista ja ilmaisemista pyritään toteuttamaan mahdollisimman monipuolisesti päivittäin lasten omat mielenkiinnonkohteet mukaan ottamalla. Lapsen luovuudelle annetaan tilaa ja oppimisympäristöä kehitetään ilmaisua tukevaksi niin, että lapset pystyvät myös oma-aloitteisesti hyödyntämään eri tapoja ilmaista itseään. Kuvallinen ilmaisu ja kädentaidot ovat päiväkotimme painotusalueena vuoden 2016 loppuun. Taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen toteuttamiselle on päiväkodissamme hyvät tilat; ateljee, aurinkosali ja koulun puolen jumppasalit antavat mahdollisuuden monipuoliseen työskentelyyn. Tunnetaidot Tunnetaitoja opetetaan tietoisesti sekä osana päivän eri toimintoja että myös tavoitteellisesti tuokiotyöskentelyjen kautta. Ryhmissä käytössä seuraavia menetelmiä: tunnetiistai ja torstai, viidakkoleikki, vuorovaikutusleikki sekä Huiske esiopetusmateriaali. Aikuisten malli ja esimerkki suhteessa toisiinsa ja suhteessa lapsiin on tunnetyöskentelyn lähtökohta. Aikuiset sanoittavat tunteita ja avaavat tilanteita, joissa ristiriitoja syntyy lasten välille. Tunnetaitojen opettaminen vaatii jatkuva keskustelua sekä havainnointia. Ympäristön on oltava turvallinen, kaikki tunteet täytyy voida näyttää ja aikuisen tehtävä on auttaa lasta oman toiminnan ohjauksen sekä itsesäätelyn harjoittelussa. Aikuisten on oltava tietoisia lapsen käyttäytymisen takana olevista tunteista, lapsi hyväksytään ehdoitta, vaikka käyttäytyminen ei olisi aina hyväksyttävää. Tunnetaitoja harjoittelevan lapsen leikeissä aikuinen on vahvasti mukana. Aikuinen mallittaa ja vie leikkiä eteenpäin.

3 Kasvatusoptimismi on vahvasti läsnä; kasvattajat luottavat kasvatustyön merkitykseen. Yhteisöllisen vuorovaikutuksen vahvistaminen kasvatusyhteisössä Jokaisella työntekijällä on henkilökohtainen vastuu työpaikan ilmapiiristä. Tiimityö vaatii erilaisuuden ja erilaisten työtapojen hyväksymistä. Esiopetusikäisillä kavereiden merkitys alkaa korostua, lapset hakevat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja haluavat kuulua joukkoon. Esiopetusryhmän aloittaessa painotammekin ryhmäytymistä ja hyvän yhteishengen merkitystä, yksilöistä syntyy yhteisö. Ystävätiimit ja yhteiset tapahtumat vahvistavat päiväkodin sisäistä yhteisöllisyyttä. Esiopetuskeskustelut, vanhempainillat sekä päivittäiset kohtaamiset vanhempien kanssa vahvistavat kasvatuskumppanuutta. Yhteistyö kodin, koulun ja muun varhaiskasvatuksen kanssa Yhteistyötä vanhempien kanssa teemme kasvatuskumppanuuden hengessä. Touko-kesäkuussa järjestämme uusien asiakkaiden tutustumisillan, jolloin tutustutaan taloon, omaan ryhmätilaan ja henkilökuntaan. Uusiin perheisiin olemme jo sitä ennen yhteydessä ja sovimme jokaiselle lapselle oman yksilöllisen tutustumissuunnitelman joko lapsen lähiympäristössä tai päiväkodissa. Vanhempainillat eskarilaisten vanhemmille järjestämme syyskuun aikana. Lapsen esiopetuksen suunnitelma ja mahdollinen tehostetun ja erityisen tuen suunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien kanssa syys- lokakuun aikana. Nämä suunnitelmat päivitetään helmi-maaliskuun aikana, tarpeen vaatiessa useamminkin. Lapsen esiopetuksen suunnitelma sekä erityisen ja tehostetun tuen suunnitelma tehdään Wilmaan. Keskustelussa käytetään tarvittaessa tulkkia. Lisäksi tarvittaessa sovimme muista tapaamisista. Yhteistyötä on lisäksi työsuunnitelmassa olevat tapahtumat ja juhlat, joissa vanhemmat ovat mukana. Ryhmien kuukausiohjelmat ja muut tiedotteet lähetämme koteihin sähköisesti. Taksikyydissä olevilla lapsilla reissuvihko kulkee tarvittaessa mukana. Kokopäiväryhmissä kuulumiset vaihdamme vanhempien kanssa päivittäin. Esiopetusryhmillä on Kuoppanummen koulun alkuopetuksesta omat kummiluokat, joiden kanssa sovimme yhteistyöstä lukuvuodeksi. Kummiluokista sovimme lokakuun aikana. Käytämme myös muita koulun tiloja kuten ruokalaa, liikuntasaleja ja pihoja. Nummelan koulun kanssa yhteistyö on vähäisempää. Keväällä saattaen vaihdamme oppilaat tulevaan kouluun. Varhaiskasvatuksen kanssa teemme yhteistyötä työsuunnitelmassa olevien tapahtumien ja juhlien sekä muiden erikseen sovittavien toimintojen ja tempausten merkeissä. Jokaisella esiopetusryhmällä on lisäksi oma ystävätiimi: Oravat + Ilvekset, Karhut + Siilit ja Kärpät + Ketut ja Majavat + Jänöset. Ystävätiimit sopivat itsenäisesti tekemästään yhteistyöstä. Kuvaus toiminnasta yksikön ulkopuolella Esikoululaiset tekevät retkiä lähiympäristöön esim. torille, kirjastoon, urheilukentälle, harjumetsään ja talvisin hiihtämään ja pulkkamäkeen. * Luistelemassa esiopetuslapset käyvät joko luonnon jäällä tai jäähallissa * Uimakoulu neljä kertaa lukuvuoden aikana. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Teemme yhteistyötä talomme laaja-alaisen erityislastentarhanopettajan Liisa Säyrän kanssa. Tarvittaessa teemme yhteistyötä terapia- ja psykologipalveluiden asiantuntijoiden, lasten henkilökohtaisten terapeuttien (yksityisten), lastensuojelun, perheneuvolan, Vihdin lastenpsykiatrian poliklinikan sekä muiden lasta hoitavien tahojen kanssa. Yhteistyökumppaneitamme ovat lisäksi neuvola (oppilashuolto), taksi (kuljetukset), kirjasto ja seurakunta. Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma.1 1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut 2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat

4 3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen 4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja huoltajien kanssa 5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen 1. Kuoppanummen päiväkodissa on 8 lapsiryhmää sekä perhepäivähoidon varahoito. Säännöllisessä hoidossa Kuoppanummen päiväkodissa on noin 130 lasta. Käytettävissä olevia oppilashuoltopalveluita ovat neuvola, perheneuvola, lastensuojelu, kuraattori sekä terapia ja psykologipalvelut. 2. Yhteisöllinen monialainen oppilashuoltoryhmä kokoontuu 2 kertaa toimintakauden aikana. Kokoontumisajankohdat ovat klo 12:30-14:30 sekä klo 12:30-14:30. Ensimmäisessä tapaamisessa tehdään suunnitelmaa oppilashuollon toteuttamisesta Kuoppanummen päiväkodissa lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta. Jälkimmäisessä arvioidaan toimintakauden oppilashuoltotyötä. Pedagoginen työryhmä kutsutaan koolle tarpeen mukaan lastentarhanopettajan aloitteesta. Päiväkodin johtaja toimii kokoonkutsujana. Pedagogisessa työryhmässä käydään keskustelua vain pedagogiikkaan liittyvistä asioista (ei oppilashuollollisista). 3. Huolen herätessä ryhmän lastentarhanopettaja kutsuu koolle monialaisen yksilöllisen oppilashuoltoryhmän sekä vanhemmat. Ryhmän kokoonpanosta neuvotellaan yhdessä vanhemman kanssa. Tässä monialaisessa asiantuntijaryhmässä jäsenet voivat olla myös konsultoinnin näkökulmasta vaikka heillä ei henkilökohtaista asiakaskontaktia lapseen ja perheeseen olisikaan. Ryhmän kokoontumisesta kirjataan oppilashuoltokertomus. Kirjaamisesta vastaa ryhmän lastentarhanopettaja. Oppilashuoltotyössä lapsen/perheen asioiden salassapito turvataan aina. Salassapito-ongelmaa ei synny, kun huoltaja on mukana tapaamisessa tai pyytämällä häneltä kirjallinen suostumus käsitellä asiaa oppilashuollossa sekä yhteistyössä esiopetuksen ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa. 4. Oppilashuollollinen yhteistyö vanhempien kanssa perustuu kasvatuskumppanuuden periaatteisiin. Vanhemman toiveita ryhmien kokoonpanosta kuunnellaan ja kunnioitetaan. Oppilashuoltotyössä tavoitteena on aina lapsen etu ja tarpeet. Kirjatut oppilashuoltosuunnitelmat näytetään aina vanhemmalle ennen niiden arkistoimista ja vanhemmat allekirjoittavat suunnitelmat. 5. Tämä kappale oppilashuoltotyöstä käyköön oppilashuoltosuunnitelmasta ja sitä arvioidaan kevään viimeisessä yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä. Kiusaamisen ehkäiseminen Esiopetuksessa keskeisenä ennaltaehkäisevänä menetelmänä on aikuisten esimerkki ja suvaitsevaisuuden ja toisten kunnioittamisen painottaminen. Aikuiset ovat herkkinä seuraamassa lapsia ja eri tilanteita ja mikäli kiusantekoa tai mahdollista kiusaamista esiintyy, niihin puutumme välittömästi (kiusaamiseen nollatoleranssi). Esikoululaisten kanssa voi jo keskustella tapahtuneista kiusanteoista kaikkien osapuolten kesken ja miettiä käytänteitä, joilla pyritään parantamaan vuorovaikutustaitoja ja lopettamaan ei-toivottu käyttäytyminen. Myös yhdessä laaditut ryhmän säännöt on laadittu huomioiden kiusaamisen ehkäiseminen. Kasvatuskumppanuuden hengessä ja yhteistyöllä vanhempien kanssa kiusaamiseen puuttumisesta on hyviä kokemuksia. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen suunnitelmassa painottuvat kavereista ja ympäristöstä huolehtiminen, lähiympäristöön tutustuminen sekä pienet arjen teot kestävän kehityksen suuntaisesti. Pyrimme kokonaisuudessaan ohjaamaan lasten elämäntapoja kestävän kehityksen mukaisesti. Lyhyt kuvaus oppimiskokonaisuuksien käytännön toteuttamisesta yksikössä 1. Ilmaisun monet muodot Toteutetaan mahdollisimman monipuolisesti lapsen itseilmaisua ja luovuutta huomioiden. Tavoitteena on vahvistaa lapsen itseluottamusta ja minäkäsitystä. Tuodaan lapsen vahvuuksia esille. Kulttuurisia kokemuksia tarjotaan satujen, runojen ja laulujen muodossa sekä päiväkodin yhteisiin tapahtumiin ja juhliin osallistumalla 2. Kielen rikas maailma Leikit, lorut, sadut, lastenkirjat tutustuttavat lapsia kielellisiin taitoihin. Keskusteluhetket pienryhmissä tarjoavat hyvän tilaisuuden harjoitella keskustelutaitoja, jokainen saa tilaa ilmaista itseään, mutta toisaalta harjoitellaan myös kuuntelemaan muita.

5 Esiopetusryhmissä lapset tutustuvat luontevasti muihin kieliin kaksikielisten kavereiden kautta. Eri kielet ja kulttuurit näkyvät esiopetusryhmän toiminnassa. 3. Minä ja meidän yhteisömme Tunnetaidot kuuluvat olennaisesti päivittäisiin toimintoihin. Itsesäätelyn ja oman toiminnan ohjauksen harjoittelussa aikuiset ovat vahvasti lasten tukena, jotta ryhmässä olemisen taidot vahvistuisivat kaikilla lapsilla. Historiallis-yhteiskunnallisiin aihealueisiin tutustutaan tekemällä retkiä lähiympäristöön ja tekemällä kotipaikkakuntaa tutuksi tutustumalla olemassa oleviin palveluihin, kuten kirjastoon ja Galleria Pictoriin. 4. Tutkin ja toimin ympäristössäni Lapsia kannustetaan havainnointiin ja tutkimiseen sekä pohtimiseen. Myönteistä suhtautumista matemaattiseen ajatteluun tuetaan leikin avulla sekä toiminnallisin keinoin kuten pelien ja sääntöleikkien avulla. Keskittymistä ja oman vuoron odottamista harjoitellaan päivittäisissä toiminnoissa. 5. Kasvan ja kehityn Lapsiryhmän arkista, luonnollista liikkumista pidetään yllä esimerkiksi retkillä ja pihaleikeissä. Viikoittain käytössä on Kuoppanummen koulukeskuksen liikuntasalit, joissa pystyy liikkumaan monipuolisesti erilaisia välineitä hyödyntäen. Päiväkodin piha sekä lähiympäristö tarjoavat myös hyvät mahdollisuudet liikkumiseen ja motoristen taitojen ylläpitämiseen. Ruokailuissa opetellaan aikuisen mallin avulla hyviä pöytätapoja ja terveelliseen ravintoon liittyviä asioita. Toiminnassa hyödynnetään Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelmaa sekä Yhteisöllisen vuorovaikutuksen suunnitelmaa. Turvallisuus Yleisenä ohjenuorana ovat "Päivähoidon turvallisuuteen ja poikkeustilanteisiin liittyvät toimintaohjeet" sekä talon omat käytänteet ja pihasäännöt, jotka on laadittu turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Uudet työntekijät perehdytetään näihin suunnitelmiin perehdytyskansion avulla. Päiväkodin alueelta poistuttaessa kiinnitämme erityistä huomiota turvalliseen liikkumiseen liikenteessä. Esiopetuksen arvioinnin käytänteet yksikössä Lapsiryhmän toimintaa havannoidaan ja dokumentoidaan jatkuvasti. Tämän arvioinnin pohjalta suunnitellaan ja kehitetään toimintaa. Jokainen arvioi itseään suhteessa ryhmän muuhun henkilökuntaan ja toimintaan. Lähtökohtaisesti toiminnan arviointi toteutetaan tiimipalavereissa viikoittain ja koko talon toimintasuunnitelmaa arvioidaan kauden päätteeksi ennen uuden toimintasuunnitelman laadintaa. Kasvattajayhteisö arvioi koko yksikön toimintaa säännöllisesti kokoontuvassa pedatiimissä. Tällöin on mahdollisuus pedagogiselle keskustelulle oman työn kehittämisen näkökulmasta. Vuosittain käydään myös kehityskeskustelut esimiehen kanssa. Lapsen oppimista arvioidaan havainnoimalla lapsen toimintaa eri tilanteissa sekä keskustelemalla vanhempien kanssa päivittäisissä tapaamisissa sekä oppimissuunnitelmakeskusteluissa. Keskusteluissa huomioimme myös vanhemmilta saadun palautteen. Päivämäärä ja päiväkodinjohtajan allekirjoitus Marika Honkaharju

6 Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Päiväkoti: Kuoppanummen päiväkoti Toimintakausi: Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Esioppilaiden kokonaislukumäärä yksi- 65 kössä Yksikön oppilashuoltoryhmään kuuluvat yksikön henkilökunta, alueellinen erityislastentarhanopettaja ja kutsuttaessa monialainen verkosto, johon kuuluvat neuvolaterveydenhoitaja, psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti ja koulukuraattori sekä muita asiantuntijoita. Oppilashuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä, että yksilökohtaisena oppilashuoltona. Yhteisöllisen oppilashuoltotyön tukena on Vihdin kunnan oppilashuolto-organisaatio. Monialaisen oppilashuoltotyön alue: Kuoppanummen alue Alueen muut oppilashuoltoa toteuttavat yksiköt (koulut, päiväkodit, neuvola, erityispalveluyksikkö, lastensuojelu, perheneuvola): Kuoppanummen koulu, Lankilan päiväkoti, Nummenselän pk, Enärannan pk, Pajuniityn neuvola, terapia- ja psykologipalvelut, lastensuojelu, perheneuvola. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Esiopetusyhteisön ja -ympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistävät yhteisöllisen oppilashuollon toimintatavat. Jokaisessa päiväkodissa toimii säännöllisesti monialainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Päiväkodin oppilashuoltoryhmää johtaa päiväkodinjohtaja, joka toimii myös koollekutsujana. Päiväkoti määrittää ryhmään kuuluvan päiväkotihenkilöstön. Lisäksi ryhmään kuuluu alueellinen erityislastentarhanopettaja. Yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat myös neuvolaterveydenhoitaja, psykologi ja kutsuttaessa koulukuraattori tai muu monialaisen verkoston jäsen. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko yhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Lasten osallisuutta yhteisöllisessä oppilashuollossa toteutetaan esiopetuksen arjen suunnittelussa lasten toiveita ja tarpeita huomioiden. Huoltajien osallisuutta vahvistetaan osallistavissa vanhempainilloissa ja tapaamisissa sekä mahdollisesti vanhempaintoimikunnan toiminnassa.

7 Jokaisen varhaiskasvatusyhteisössä työskentelevän velvollisuus on seurata fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin toteutumista sekä ylläpitää opetustilojen ja -välineiden terveellisyyttä ja turvallisuutta. Huolen herätessä työntekijä tuo asian esimiehen tietoon, joka vie asiaa eteenpäin yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä. Lapsen oppimisympäristön turvaamiseksi Vihdissä on laadittu kuntakohtainen ja yksikkökohtainen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Yhteisöllisen monialaisen oppilashuoltoryhmän keskeinen tehtävä on varhaiskasvatusyksikköön liittyvän yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän jäsenet ja kokouspäivämäärät: Marika Honkaharju (päiväkodin johtaja) Liisa Säyrä (alueellinen erityislastentarhanopettaja) Tom Dahlqvist (psykologi) Erica Käkönen (puheterapeutti) Marita Lindqvist (toimintaterapeutti) Milla Brunou-Laurila (kuraattori) Sari Nikkanen (terveydenhoitaja) sekä lastentarhanopettaja jokaisesta päiväkotiryhmästä. Kokouspäivämäärät: ja Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle annettavia neuvolaterveydenhuollon, psykologin ja kuraattorin palveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Esi- ja perusopetuksessa huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja. Yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän tehtävänä on lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraaminen ja edistäminen sekä tukitoimien suunnitteleminen. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Alueellinen erityislastentarhanopettaja toimii pääsääntöisesti koollekutsujana yhteistyössä lastentarhanopettajan kanssa. Ryhmän kokoaja voi olla myös muu oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu, esim. terveydenhoitaja. Ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä. Mikäli esiopetukseen osallistuvan lapsen terveydentila edellyttää erityisruokavaliota, lääkitystä, sairaalaopetusta tai lapsen elämäntilanteeseen liittyy muuta ongelmaa, kootaan yhteistyössä huoltajien kanssa yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä laajennettuna tarvittavilla asiantuntijoilla. Lisäksi tehdään tarvittaessa yhteistyötä perheneuvolan, lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus, jonka kirjaa pääsääntöisesti lastentarhanopettaja. Oppilashuoltokertomuksen säilyttää päiväkodin johtaja lukitussa kaapissa. Lapsen siirtyessä perusopetukseen tai vaihtaessa esiopetuspaikkaa päiväkodin johtaja vastaa siitä, että oppilashuoltokertomus siirretään kouluun tai toiseen päiväkotiin. Siirto edellyttää huoltajan kirjallista lupaa, joka liitetään oppilashuoltokertomukseen. Päiväkodin johtaja arkistoi jäljennöksen siirtoluvasta.

8 Pedagoginen työryhmä Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä toimii pedagoginen työryhmä, jonka jäseniä ovat päiväkodin johtaja, alueellinen erityislastentarhanopettaja ja ryhmässä toimiva lastentarhanopettaja ja siihen voi kuulua tai siihen voidaan kutsua oppilashuollon asiantuntijoita salassapitosäädökset huomioiden. Koollekutsujana toimii päiväkodin johtaja. Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Pedagogisen työryhmän tehtävänä on oppimisen ja kasvun tukeen liittyvä opetuksen järjestämistä koskeva arviointi, suunnittelu ja seuranta (yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki). Pedagogisen työryhmän tehtävänä on tukea kasvatushenkilöstöä lapsen oppimispolun suunnittelussa ja pedagogisten asiakirjojen laatimisessa. Pedagoginen työryhmä päättää tehostetun tuen tarjoamisesta tai lopettamisesta. Tähän päätöksentekoon osallistuvat päiväkodin johtaja, alueellinen erityislastentarhanopettaja sekä lapsen ryhmässä toimiva lastentarhanopettaja ja tarvittaessa lapsen asioita hoitava muu asiantuntija. Muistio tehdään Wilmaan. Huoltajan tulee olla tietoinen lastaan koskevista päätöksistä. Pedagogisen työryhmän koollekutsuja, jäsenet ja kokouspäivämäärät: Koollekutsuja pk johtaja Marika Honkaharju, muut jäsenet Liisa Säyrä sekä lastentarhanopettaja lapsen päiväkotiryhmästä. Kokouspäivämäärät: 24. ja , , , Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja huoltajien kanssa Sekä yhteisöllisen, että yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisesta sovitaan aina huoltajien kanssa ja lasta kuullen. Päivähoitoyksikkö tiedottaa huoltajille oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista toimikauden alkaessa. Kuvaus oppilashuoltotoiminnan tiedottamisesta yksikössä: Vanhempainillat, tiedotteet huoltajille, tarpeen mukaan keskustelut huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Yksikön oppilashuoltosuunnitelma on vuosittain laadittavan esiopetuksen toimintasuunnitelman liite, jonka kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyy. Pvm: Yksikön esimies: Marika Honkaharju