ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMIKAUSI

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMIKAUSI Esiopetusyksikkö: Kuoppanummen päiväkoti Esiopetusryhmien nimet: Karhut, Ilvekset, Majavat ja Kärpät Esiopetuksen toiminta-ajatus yksikössä: Esiopetuksella tuemme lapsen monipuolista kasvua. Kannustamme lapsia sinnikkyyteen ja rohkeuteen. Pidämme yllä oppimisen iloa. Rohkaisemme lapsia luottamaan itseensä ja kannustamme heitä haastamaan itseään. Esiopetuksessa autamme lasta pääsemään osaksi yhteisöä. Vuorovaikutuksessa muiden lasten ja aikuisten kanssa lapsi saa valmiuksia ryhmässä toimimiseen. Hyväksymme erilaisuuden: aikuisen tehtävänä on auttaa jokaista lasta löytämään hänelle sopiva tapa oppia ja ilmaista itseään. Haluamme, että lapset innostuvat oppimisesta ja säilyttävät uteliaisuutensa oppimista ja tutkimista kohtaan. Esiopetuksen päivittäinen toiminta-aika ja loma-ajat Päivittäiset toiminta-ajat: Karhut, Ilvekset, Kärpät: 8:30-12:30 Majavat: 10:00-14:00 Syyslukukausi Loma-ajat: Syysloma Joululoma Vapaapäivät: Itsenäisyyspäivä Kevätlukukausi Loma-ajat: Hiihtoloma (vko 8) Pääsiäisloma Vapaapäivät: Vappupäivä Helatorstai Henkilöstö Karhut Lastentarhanopettaja Laura Nikolajew Lastenhoitajat Reeta Hietanen ja Päivi Hoikkala-Hegazy Avustaja Päivi Backman Ilvekset Lastentarhanopettajat Merituuli Hemilä ja Saara Marvala Lastenhoitaja Anne Puisto Avustajat Eija Lilja-Järvensivu ja Jaakko Pöllänen Majavat Lastentarhanopettaja Lasse Savón Lastenhoitaja Sari Väänänen Kärpät Erityislastentarhanopettaja Riitta-Maija Hyytiäinen Lastenhoitajat Nina Lindblad ja Satu Siltanen Avustajat Susanna Honkaniemi, Riitta Lindman ja Marjo Karhunen

2 Esiopetusryhmien rakenne Liite 2 Ryhmä Esioppilaita 5-vuotiaat 4-vuotiaat Karhut 19 Ilvekset 17 Majavat 17 Kärpät Esiopetuksen toteuttamisen menetelmät ja rakenteet Esiopetuksemme perustuu sekä valtakunnalliseen esiopetussuunnitelmaan että Vihdin kunnan esiopetussuunnitelmaan. Esiopetusryhmiemme toiminta määräytyy lapsiryhmien rakenteen mukaan erilaiset oppijat huomioiden. Oppiminen on toiminnallista ja kokemuksellista. Oppimisympäristöä muokataan huomioimalla lasten yksilölliset tavat oppia. Materiaalit ja välineet ovat lasten saatavilla ja heillä on mahdollisuus toimia aktiivisesti ja aloitteellisesti. Toiminta suunnitellaan monipuoliseksi niin, että jokaisella lapsella on mahdollisuus kokea onnistumisia. Jokaisessa esiopetusryhmässä toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan lapsiryhmän tarpeet huomioiden (ryhmä-eops). Aikuisen jatkuva läsnäolo ja saatavilla oleminen luo turvallisuutta. Oppimiskokonaisuuksien sisältöjä yhdistetään ja suunnitelmat pohjautuvat lasten kiinnostuksen kohteisiin ja lapsiryhmästä esiin nousseisiin teemoihin. Suunnitelmat ovat riittävän väljiä, jotta niihin jää tarvittaessa tilaa lasten aloitteista nouseviin muutoksiin. Näin saadaan lapset mukaan suunnitteluun ja lasten osallisuutta toiminnassa lisättyä. Monipuolinen liikunta tukee lapsen perustaitojen vahvistumista ja oman kehon hallintaa. Se on lapselle tärkeä itseilmaisun väline. Liikunta on myös yksi oppimismenetelmä ja sitä käytetään kaikissa sisältöalueissa. Esiopetuksessa vahvistetaan lapsen arjen taitoja ja itsestä huolehtimista. Lasta vastuutetaan sopivasti, jolloin omatoimisuus ja -aloitteellisuus kasvavat. Tavoitteita nostetaan edistymisen myötä. Itsetunto kasvaa onnistumisen kokemuksista. Leikki on oleellinen osa esiopetusta. Leikille annetaan riittävästi aikaa. Leikin avulla lapsi oppii ja hahmottaa ympäristöään. Leikki tuo mielihyvää ja kehittää lasta monipuolisesti. Vapaassa leikissä lapsi ilmaisee itseään ja käyttää mielikuvitustaan rajattomasti. Ohjatussa leikissä aikuinen mallittaa, rikastuttaa, ylläpitää ja ohjaa lapsen leikkiä. Leikin havainnointi kertoo aikuisille paljon lapsesta. Tieto- ja viestintäteknologiaa käyttävät sekä lapset että aikuiset monipuolisesti kaikissa sisältöalueissa. Erilaiset ohjelmat toimivat oppimisen tukena, opettelemme kriittistä tiedonhakua sekä teknistä osaamista. Tvt-laitteita käytetään ilmaisun, ajattelun ja tutkimisen välineenä sekä dokumentointiin ja havainnointiin. Retkillä lähiympäristöön laajennamme lapsen elinpiiriä sekä maailmankuvaa. Lapsi kokee olevansa osa laajempaa kokonaisuutta. Pienryhmätoiminnalla varmistetaan, että lapsen yksilölliset tarpeet ja osallisuus huomioidaan. Pienryhmissä harjoitellaan vuorovaikutustaitoja sekä yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelytaitoja turvallisessa ympäristössä. Pienryhmätoiminnan avulla mahdollistuu eriyttäminen, lapsen omatahtinen oppiminen ja tasa-arvo oppimisessa. Pienryhmätyöskentelyn rinnalla harjoitellaan myös luokkatyöskentelyä. Suomen kielen ollessa lapsen toisena kielenä suomen kielen vahvistaminen ja opetus tapahtuu pääosin arjen eri tilanteissa yhdistämällä sitä päivittäiseen, lapselle mielekkääseen toimintaan. S2-opetuksen toimintatapoina käytetään pienryhmätoimintaa ja kuvia. Aikuisten tehtävä on ennakoida ja käyttää selkeää puhetta. Toimintaa suunnitellaan niin, että lapselle turvataan onnistumisia ja lapsi kokee olevansa osa ryhmää. Tuloskortin pedagogisten painotusten toteuttaminen esiopetuksessa Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen sekä yhteisöllisen vuorovaikutuksen vahvistaminen kasvatusyhteisössä jatkuvat tuloskorttitavoitteena vielä vuodenvaihteeseen. Pienryhmätoiminta ja oppimisympäristöjen rakentaminen, päiväkodin vasu ja esiops sekä niihin liittyvät suunnitelmat vuosittain ja tunnetaidot jatkuvat vuoden Uutena pedagogisen tuloskorttitavoitteena vuodelle 2018 tulee leikin pedagoginen merkitys.

3 Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Taiteellista kokemista ja ilmaisemista pyritään toteuttamaan mahdollisimman monipuolisesti päivittäin lasten omat mielenkiinnonkohteet mukaan ottamalla. Lapsen luovuudelle annetaan tilaa ja oppimisympäristöä kehitetään ilmaisua tukevaksi niin, että lapset pystyvät myös oma-aloitteisesti hyödyntämään eri tapoja ilmaista itseään. Musiikki on päiväkotimme painopistealueena vuoden 2017 loppuun. Taiteellisen kokemisen ja ilmaisemisen toteuttamiselle on päiväkodissamme hyvät tilat; ateljee, aurinkosali ja koulun puolen jumppasalit antavat mahdollisuuden monipuoliseen työskentelyyn. Yhteisöllisen vuorovaikutuksen vahvistaminen kasvatusyhteisössä Jokaisella työntekijällä on henkilökohtainen vastuu työpaikan ilmapiiristä. Tiimityö vaatii erilaisuuden ja erilaisten työtapojen hyväksymistä. Esiopetusikäisillä kavereiden merkitys alkaa korostua, lapset hakevat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja haluavat kuulua joukkoon. Esiopetusryhmän aloittaessa painotammekin ryhmäytymistä ja hyvän yhteishengen merkitystä, yksilöistä syntyy yhteisö. Ystävätiimit ja yhteiset tapahtumat vahvistavat päiväkodin sisäistä yhteisöllisyyttä. Esiopetuskeskustelut, vanhempainillat sekä päivittäiset kohtaamiset vanhempien kanssa vahvistavat kasvatuskumppanuutta. Pienryhmätoiminta ja oppimisympäristöjen rakentaminen Pienryhmätoiminnalla varmistetaan, että lapsen yksilölliset tarpeet ja osallisuus huomioidaan. Pienryhmissä harjoitellaan vuorovaikutustaitoja sekä yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentelytaitoja turvallisessa ympäristössä. Pienryhmätoiminnan avulla mahdollistuu eriyttäminen, lapsen omatahtinen oppiminen ja tasa-arvo oppimisessa. Pienryhmätyöskentelyn rinnalla harjoitellaan myös luokkatyöskentelyä. Oppimisympäristöä muokataan huomioimalla lasten yksilölliset tavat oppia. Materiaalit ja välineet ovat lasten saatavilla ja heillä on mahdollisuus toimia aktiivisesti ja aloitteellisesti. Päiväkodin vasu ja esiops sekä niihin liittyvät suunnitelmat vuosittain Jokaiselle esioppilaalle laaditaan oma esiopetuksen suunnitelma yhteistyössä huoltajien kanssa. Toimintavuoden aikana suunnitelmaa arvioidaan alkutalvesta lapsen kanssa ja keväällä huoltajien kanssa. Tunnetaidot Tunnetaitoja opetetaan tietoisesti sekä osana päivän eri toimintoja että myös tavoitteellisesti tuokiotyöskentelyjen kautta. Ryhmissä käytössä seuraavia menetelmiä: tunnetiistai ja torstai, viidakkoleikki, vuorovaikutusleikki sekä Huiske -esiopetusmateriaali. Aikuisten malli ja esimerkki suhteessa toisiinsa ja suhteessa lapsiin on tunnetyöskentelyn lähtökohta. Aikuiset sanoittavat tunteita ja avaavat tilanteita, joissa ristiriitoja syntyy lasten välille. Tunnetaitojen opettaminen vaatii jatkuvaa keskustelua sekä havainnointia. Ympäristön on oltava turvallinen, kaikki tunteet täytyy voida näyttää ja aikuisen tehtävä on auttaa lasta oman toiminnan ohjauksen sekä itsesäätelyn harjoittelussa. Aikuisten on oltava tietoisia lapsen käyttäytymisen takana olevista tunteista, lapsi hyväksytään ehdoitta, vaikka käyttäytyminen ei olisi aina hyväksyttävää. Tunnetaitoja harjoittelevan lapsen leikeissä aikuinen on vahvasti mukana. Aikuinen mallittaa ja vie leikkiä eteenpäin. Kasvatusoptimismi on vahvasti läsnä; kasvattajat luottavat kasvatustyön merkitykseen. Leikin pedagoginen merkitys Leikki on oleellinen osa esiopetusta. Leikille annetaan riittävästi aikaa. Leikin avulla lapsi oppii ja hahmottaa ympäristöään. Leikki tuo mielihyvää ja kehittää lasta monipuolisesti. Vapaassa leikissä lapsi ilmaisee itseään ja käyttää mielikuvitustaan rajattomasti. Ohjatussa leikissä aikuinen mallittaa, rikastuttaa, ylläpitää ja ohjaa lapsen leikkiä. Leikin havainnointi kertoo aikuisille paljon lapsesta. Yhteistyö kodin, koulun ja muun varhaiskasvatuksen kanssa Yhteistyötä huoltajien kanssa teemme kasvatuskumppanuuden hengessä. Kesäkuussa järjestämme uusien asiakkaiden tutustumisillan, jolloin tutustutaan taloon, omaan ryhmätilaan ja henkilökuntaan. Uusiin perheisiin olemme jo sitä ennen yhteydessä ja sovimme jokaiselle lapselle oman yksilöllisen tutustumissuunnitelman joko lapsen lähiympäristössä tai päiväkodissa. Vanhempainillat järjestämme syyskuun aikana. Vanhempainillassa on tärkeässä roolissa vanhempien osallisuus, he saavat tuoda esille omia toiveitaan ja odotuksiaan esiopetukseen liittyen. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma ja mahdollinen tehostetun tai erityisen tuen suunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien kanssa syys- ja lokakuun aikana. Niitä täydennetään esiopetusvuoden aikana havain-

4 noimalla ja arvioimalla sekä keskustelemalla sekä lapsen että vanhempien kanssa. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma sekä erityisen ja tehostetun tuen suunnitelmat tehdään Wilmaan. Lisäksi tarvittaessa sovimme muista tapaamisista. Keskusteluissa käytetään tarvittaessa tulkkia. Yhteistyötä on lisäksi päiväkodin yhteiset tapahtumat ja juhlat, joissa vanhemmat ovat mukana. Ryhmien kuulumiset, kuukausiohjelmat ja muut tiedotteet lähetämme koteihin sähköisesti. Taksikyydissä olevilla lapsilla reissuvihko kulkee tarvittaessa mukana. Kokopäiväryhmissä vaihdamme kuulumiset vanhempien kanssa päivittäin lasten tulo- ja hakutilanteissa. Joissakin ryhmissä käytetään blogia toiminnan näkyväksi tekemiseen. Esiopetusryhmillä on Kuoppanummen koulun alkuopetuksesta omat kummiluokat, joiden kanssa sovimme yhteistyöstä lukuvuodeksi. Kummiluokista sovimme lokakuun aikana. Käytämme myös muita koulun tiloja kuten ruokalaa, liikuntasaleja ja pihoja. Nummelan koulun kanssa yhteistyö on vähäisempää. Keväällä saattaen vaihdamme oppilaat tulevaan kouluun. Siirtopalavereita pidetään sekä keväällä että syksyllä. Koulun läheisyys mahdollistaa tulevien opettajien sekä vierailut lapsen ryhmään keväällä. Varhaiskasvatuksen kanssa teemme yhteistyötä työsuunnitelmassa olevien tapahtumien ja juhlien sekä muiden erikseen sovittavien toimintojen ja tempausten merkeissä. Jokaisella esiopetusryhmällä on lisäksi oma ystävätiimi: Oravat + Karhut, Jänöset + Siilit ja Kärpät + Ketut ja Majavat + Ilvekset. Ystävätiimit sopivat yhteistyöstä, kuten leikkiviikkojen järjestämisestä. Kuvaus toiminnasta yksikön ulkopuolella Hyödynnämme koulun tiloja toiminnassa. Teemme retkiä lähiympäristöön esim. torille, kirjastoon, urheilukentälle, Galleria Pictoriin, harjumetsään, talvisin hiihtämään ja pulkkamäkeen. Luistelemassa käymme joko luonnon jäällä tai jäähallissa. Uimakoulu koostuu neljästä eri uimakerrasta lukuvuoden aikana. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Teemme yhteistyötä talomme laaja-alaisen erityislastentarhanopettajan Hanna-Kaisa Laakson kanssa. Tarvittaessa teemme yhteistyötä terapia- ja psykologipalveluiden asiantuntijoiden, lasten henkilökohtaisten terapeuttien (yksityisten), lastensuojelun, perheneuvolan, Vihdin lastenpsykiatrian poliklinikan sekä muiden lasta hoitavien tahojen kanssa. Yhteistyökumppaneitamme ovat lisäksi neuvola (oppilashuolto), taksi (kuljetukset), kirjasto ja seurakunta. Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 2.1 Kiusaamisen ehkäiseminen Esiopetuksessa keskeisenä ennaltaehkäisevänä menetelmänä on aikuisten esimerkki ja suvaitsevaisuuden ja toisten kunnioittamisen painottaminen. Aikuiset havainnoivat lapsia ja ovat mukana leikeissä sekä muissa tilanteissa ja mikäli kiusantekoa tai mahdollista kiusaamista esiintyy, niihin puutumme välittömästi (kiusaamiseen nollatoleranssi). Esikoululaisten kanssa voi jo keskustella tapahtuneista kiusanteoista kaikkien osapuolten kesken sekä miettiä ja harjoitella erilaisia tapoja ratkaista erimielisyydet positiivisen keinoin. Aikuisten tehtävä on miettiä käytänteitä, joilla pyritään parantamaan vuorovaikutustaitoja ja lopettamaan ei-toivottua käyttäytymistä. Myös yhdessä laaditut ryhmän säännöt on laadittu huomioiden kiusaamisen ehkäiseminen. Kasvatuskumppanuuden hengessä ja yhteistyöllä vanhempien kanssa kiusaamiseen puuttumisesta on hyviä kokemuksia. Kestävä kehitys Kestävän kehityksen suunnitelmassa painottuvat kavereista ja ympäristöstä huolehtiminen, lähiympäristöön tutustuminen sekä pienet arjen teot kestävän kehityksen suuntaisesti. Pyrimme kokonaisuudessaan ohjaamaan lasten elämäntapoja kestävän kehityksen mukaisesti. Lyhyt kuvaus oppimiskokonaisuuksien käytännön toteuttamisesta yksikössä 1. Ilmaisun monet muodot Toteutetaan mahdollisimman monipuolisesti lapsen itseilmaisua ja luovuutta huomioiden. Tavoitteena on vahvistaa lapsen itseluottamusta ja minäkäsitystä. Tuodaan lapsen vahvuuksia esille.

5 Kulttuurisia kokemuksia tarjotaan satujen, runojen ja laulujen muodossa sekä päiväkodin yhteisiin tapahtumiin ja juhliin osallistumalla. 2. Kielen rikas maailma Leikit, lorut, sadut, lastenkirjat tutustuttavat lapsia kielellisiin taitoihin. Keskusteluhetket pienryhmissä tarjoavat hyvän tilaisuuden harjoitella keskustelutaitoja, jokainen saa tilaa ilmaista itseään, mutta toisaalta harjoitellaan myös kuuntelemaan muita. Esiopetusryhmissä lapset tutustuvat luontevasti muihin kieliin kaksikielisten kavereiden kautta. Eri kielet ja kulttuurit näkyvät esiopetusryhmän toiminnassa. 3. Minä ja meidän yhteisömme Tunnetaidot kuuluvat olennaisesti päivittäisiin toimintoihin. Itsesäätelyn ja oman toiminnan ohjauksen harjoittelussa aikuiset ovat vahvasti lasten tukena, jotta ryhmässä olemisen taidot vahvistuisivat kaikilla lapsilla. Historiallis-yhteiskunnallisiin aihealueisiin tutustutaan tekemällä retkiä lähiympäristöön ja tekemällä kotipaikkakuntaa tutuksi tutustumalla olemassa oleviin palveluihin, kuten kirjastoon ja Galleria Pictoriin. 4. Tutkin ja toimin ympäristössäni Lapsia kannustetaan havainnointiin ja tutkimiseen sekä pohtimiseen. Myönteistä suhtautumista matemaattiseen ajatteluun tuetaan leikin avulla sekä toiminnallisin keinoin kuten pelien ja sääntöleikkien avulla. Keskittymistä ja oman vuoron odottamista harjoitellaan päivittäisissä toiminnoissa. 5. Kasvan ja kehityn Lasten kanssa mietitään yhdessä hyvään oloon ja terveelliseen elämään liittyviä sekä niitä haittaavia asioita. Lapsiryhmän arkista, luonnollista liikkumista pidetään yllä esimerkiksi retkillä ja pihaleikeissä. Viikoittain käytössä on Kuoppanummen koulukeskuksen liikuntasalit, joissa pystyy liikkumaan monipuolisesti erilaisia välineitä hyödyntäen. Päiväkodin piha sekä lähiympäristö tarjoavat myös hyvät mahdollisuudet liikkumiseen ja motoristen taitojen ylläpitämiseen. Toiminnassa hyödynnetään Kiusaamisen ehkäisyn suunnitelmaa sekä Yhteisöllisen vuorovaikutuksen suunnitelmaa. Turvallisuus Yleisenä ohjenuorana ovat "Päivähoidon turvallisuuteen ja poikkeustilanteisiin liittyvät toimintaohjeet" sekä talon omat käytänteet ja pihasäännöt, jotka on laadittu turvallisuusnäkökohdat huomioiden. Uudet työntekijät perehdytetään näihin suunnitelmiin perehdytyskansion avulla. Päiväkodin alueelta poistuttaessa kiinnitämme erityistä huomiota turvalliseen liikkumiseen liikenteessä. Esiopetuksen arvioinnin käytänteet yksikössä Lapsiryhmän toimintaa havainnoidaan ja dokumentoidaan jatkuvasti. Tämän arvioinnin pohjalta suunnitellaan ja kehitetään toimintaa. Jokainen arvioi itseään suhteessa ryhmän muuhun henkilökuntaan ja toimintaan. Lähtökohtaisesti toiminnan arviointi toteutetaan tiimipalavereissa viikoittain ja koko talon toimintasuunnitelmaa arvioidaan kauden päätteeksi ennen uuden toimintasuunnitelman laadintaa. Kasvattajayhteisö arvioi koko yksikön toimintaa pedatiimissä. Tällöin on mahdollisuus pedagogiselle keskustelulle oman työn kehittämisen näkökulmasta. Vuosittain käydään myös kehityskeskustelut esimiehen kanssa. Lapsen oppimista arvioidaan havainnoimalla lapsen toimintaa eri tilanteissa sekä keskustelemalla vanhempien kanssa päivittäisissä tapaamisissa sekä oppimissuunnitelmakeskusteluissa. Keskusteluissa huomioimme myös vanhemmilta saadun palautteen. Päivämäärä ja päiväkodinjohtajan allekirjoitus Marika Honkaharju

6 Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Päiväkoti: Kuoppanummen päiväkoti Toimintakausi: Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Esioppilaiden kokonaislukumäärä yksikössä 54 Yksikön oppilashuoltoryhmään kuuluvat yksikön henkilökunta, alueellinen erityislastentarhanopettaja ja kutsuttaessa monialainen verkosto, johon kuuluvat neuvolaterveydenhoitaja, psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti ja koulukuraattori sekä muita asiantuntijoita. Oppilashuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä, että yksilökohtaisena oppilashuoltona. Yhteisöllisen oppilashuoltotyön tukena on Vihdin kunnan oppilashuolto-organisaatio. Monialaisen oppilashuoltotyön alue: Kuoppanummen alue Alueen muut oppilashuoltoa toteuttavat yksiköt (koulut, päiväkodit, neuvola, terapia- ja psykologipalvelut, lastensuojelu, perheneuvola): Kuoppanummen koulu, Lankilan päiväkoti, Nummenselän pk, Enärannan pk, Pajuniityn neuvola, terapia- ja psykologipalvelut, lastensuojelu, perheneuvola. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Esiopetusyhteisön ja -ympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistävät yhteisöllisen oppilashuollon toimintatavat. Jokaisessa päiväkodissa toimii säännöllisesti monialainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Päiväkodin oppilashuoltoryhmää johtaa päiväkodinjohtaja, joka toimii myös koollekutsujana. Päiväkoti määrittää ryhmään kuuluvan päiväkotihenkilöstön. Lisäksi ryhmään kuuluu alueellinen erityislastentarhanopettaja. Yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat myös neuvolaterveydenhoitaja, psykologi ja kutsuttaessa koulukuraattori tai muu monialaisen verkoston jäsen. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko yhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Lasten osallisuutta yhteisöllisessä oppilashuollossa toteutetaan esiopetuksen arjen suunnittelussa lasten toiveita ja tarpeita huomioiden. Huoltajien osallisuutta vahvistetaan osallistavissa vanhempainilloissa ja tapaamisissa sekä mahdollisesti vanhempaintoimikunnan toiminnassa.

7 Jokaisen varhaiskasvatusyhteisössä työskentelevän velvollisuus on seurata fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin toteutumista sekä ylläpitää opetustilojen ja -välineiden terveellisyyttä ja turvallisuutta. Huolen herätessä työntekijä tuo asian esimiehen tietoon, joka vie asiaa eteenpäin yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä. Lapsen oppimisympäristön turvaamiseksi Vihdissä on laadittu kuntakohtainen ja yksikkökohtainen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Yhteisöllisen monialaisen oppilashuoltoryhmän keskeinen tehtävä on varhaiskasvatusyksikköön liittyvän yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän jäsenet ja kokouspäivämäärät: Marika Honkaharju (päiväkodin johtaja) Hanna-Kaisa Laakso (alueellinen erityislastentarhanopettaja) Ulrika Lehto (psykologi) Erica Käkönen (puheterapeutti) Marita Lindqvist (toimintaterapeutti) Satu Lampinen (kuraattori) Sari Nikkanen (terveydenhoitaja) sekä lastentarhanopettaja jokaisesta päiväkotiryhmästä. Kokouspäivämäärät: klo 12: Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle annettavia neuvolaterveydenhuollon, psykologin ja kuraattorin palveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Esi- ja perusopetuksessa huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja. Yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän tehtävänä on lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraaminen ja edistäminen sekä tukitoimien suunnitteleminen. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Alueellinen erityislastentarhanopettaja toimii pääsääntöisesti koollekutsujana yhteistyössä lastentarhanopettajan kanssa. Ryhmän kokoaja voi olla myös muu oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu, esim. terveydenhoitaja. Ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä. Mikäli esiopetukseen osallistuvan lapsen terveydentila edellyttää erityisruokavaliota, lääkitystä, sairaalaopetusta tai lapsen elämäntilanteeseen liittyy muuta ongelmaa, kootaan yhteistyössä huoltajien kanssa yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä laajennettuna tarvittavilla asiantuntijoilla. Lisäksi tehdään tarvittaessa yhteistyötä perheneuvolan, lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus, jonka kirjaa pääsääntöisesti lastentarhanopettaja. Oppilashuoltokertomuksen säilyttää päiväkodin johtaja lukitussa kaapissa. Lapsen siirtyessä perusopetukseen tai vaihtaessa esiopetuspaikkaa päiväkodin johtaja vastaa siitä, että oppilashuoltokertomus siirretään kouluun tai toiseen päiväkotiin. Siirto edellyttää huoltajan kirjallista lupaa, joka liitetään oppilashuoltokertomukseen. Päiväkodin johtaja arkistoi jäljennöksen siirtoluvasta.

8 Pedagoginen työryhmä Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä toimii pedagoginen työryhmä, jonka jäseniä ovat päiväkodin johtaja, alueellinen erityislastentarhanopettaja ja ryhmässä toimiva lastentarhanopettaja ja siihen voi kuulua tai siihen voidaan kutsua oppilashuollon asiantuntijoita salassapitosäädökset huomioiden. Koollekutsujana toimii päiväkodin johtaja. Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Pedagogisen työryhmän tehtävänä on oppimisen ja kasvun tukeen liittyvä opetuksen järjestämistä koskeva arviointi, suunnittelu ja seuranta (yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki). Pedagogisen työryhmän tehtävänä on tukea kasvatushenkilöstöä lapsen oppimispolun suunnittelussa ja pedagogisten asiakirjojen laatimisessa. Pedagoginen työryhmä päättää tehostetun tuen tarjoamisesta tai lopettamisesta. Tähän päätöksentekoon osallistuvat päiväkodin johtaja, alueellinen erityislastentarhanopettaja sekä lapsen ryhmässä toimiva lastentarhanopettaja ja tarvittaessa lapsen asioita hoitava muu asiantuntija. Muistio tehdään Wilmaan. Huoltajan tulee olla tietoinen lastaan koskevista päätöksistä. Pedagogisen työryhmän koollekutsuja, jäsenet ja kokouspäivämäärät: Koollekutsuja pk johtaja Marika Honkaharju, aelto Hanna-Kaisa Laakso sekä lastentarhanopettaja lapsen päiväkotiryhmästä. Kokouspäivämäärät: Ma ja ti Ma ja ti Ma 5.3. ja ti 6.3. Ma ja ti Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja huoltajien kanssa Sekä yhteisöllisen, että yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisesta sovitaan aina huoltajien kanssa ja lasta kuullen. Päivähoitoyksikkö tiedottaa huoltajille oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista toimikauden alkaessa. Kuvaus oppilashuoltotoiminnan tiedottamisesta yksikössä: Vanhempainillat, tiedotteet huoltajille, tarpeen mukaan keskustelut huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Yksikön oppilashuoltosuunnitelma on vuosittain laadittavan esiopetuksen toimintasuunnitelman liite, jonka kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyy. Pvm: Yksikön esimies: Marika Honkaharju