ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMIKAUSI

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMIKAUSI Esiopetusyksikkö Liikuntapäiväkoti Kultaseppä Nummela (Vihti) Esiopetusryhmien nimet Tähtitornin eskarit Esiopetuksen toiminta-ajatus yksikössä Liikuntapäiväkoti Kultasepän esiopetuksen tavoitteina on sosiaalisten taitojen, ryhmässä toimimisen sekä hyvien tapojen oppiminen, liikunnan riemun löytäminen ja sen saaminen mukaan jokapäiväiseen toimintaan, motoristen taitojen sekä kouluvalmiuksien kehittyminen. Tarkoituksena on tarjota turvallinen ympäristö, jossa voi kehittyä ja kasvaa yksilönä sekä sosiaalisena ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on lapsen oma itsenäinen oppiminen, jossa aikuinen on tukena, mutta vähitellen tarpeettomaksi käyden. Esiopetuksessa tuetaan lasten kouluvalmiuksien kehittymistä, painottaen toisen huomioonottamista, oman vuoron odottamista, ohjeiden vastaanottamista, omatoimisuutta ja ryhmässä toimimista. Pyrimme tukemaan esiopetusikäisten lasten kehitystä niin, että koulun aloittaminen olisi helpompaa. Liikunta-päiväkotina panostamme monipuoliseen ja päivittäiseen liikkumiseen. Pyrimme tutustuttamaan lapsia myös erilaisiin liikuntamuotoihin. Opetamme lapsia liikkumaan liikenteessä sekä tutustumaan omaan lähiympäristöönsä Tarkoituksena on tarjota turvallinen ympäristö, jossa voi kehittyä ja kasvaa yksilönä sekä sosiaalisena ryhmän jäsenenä. Tavoitteena on auttaa lasta pikku hiljaa saavuttamaan oma itsenäinen oppimaan oppimisen taito. Esiopetuksen päivittäinen toiminta-aika ja loma-ajat Noudatamme Vihdin kunnan koulujen ja esikoulujen toiminta- sekä loma-aikoja, päivittäinen toiminta-aika on pääsääntöisesti Henkilöstö Lto-esiopettaja Birgitta Saukkonen Lh Minna Pohjonen Lh Niina Jokinen Esiopetusryhmien rakenne 6 eskarilaista, lisänä 5 vuotiaat vähintään pari viikossa eskariaikana, muuna aikana myös 3-4-vuotiaat Tähtitornin jäsenet. Esiopetuksen toteuttamisen menetelmät ja rakenteet Esiopetuksen toteuttamisen menetelmät ja rakenteet: Esiopetuksessa käytämme Huiske - esiopetusmateriaalia ilman lapsen omaa kirjaa, äidinkielessä käytetään myös Jyväskylän yliopiston Ekapeliä, matematiikan tukena siihen sopivia sovelluksia tabletilla sekä luontoa, liikettä ja lapsen omaa ympäristöä hyödyntäen. Maanantaisin on leikkipäivä, jolloin vapaan leikin lisäksi kehittelemme yhteisiä leikkejä eskareiden sekä koko ryhmän kanssa, ennalta yhdessä sovitusta aiheesta. Muuten viikko sisältää vaihdellen ja lasten omasta innokkuudesta riippuen ainakin yhden uuden pelin oppimisen (voi olla myös sähköinen), liikunta/musiikki/tanssituokion pienryhmissä tai yhdessä koko ryhmän kanssa toiminnasta riippuen, äidinkielen ja matematiikan harjoituksia sekä englannin kieleen tutustuminen leikin omaisesti, kädentaitoja Perjantaisin retkipäivä, joka voi suuntautua koko 21 lapsen ryhmänä metsään tai lähialueille, tai 5-6 vuotiaiden ryhmänä painisalille, urheilukentälle, luisteluhalliin tai eskariryhmänä uimahalliin tai johonkin kulttuurikohteeseen tai kierrätyspisteelle tai syvemmälle metsään. Talvisaikaan järjestämme hiihtoa ja luistelua ohjattuna. Eskareiden toiminnassa noudatetaan Valta-kunnallista esiopetussuunnitelmaa sekä hyödynnetään Vihdin kunnan esiopetussuunnitelmaa, materiaalia pyritään käyttämään monipuolisesti ja asioita käsitellään eri tiedon- ja tieteenaloja hyödyntäen. Liikkumisen mahdollisuus annetaan lapsille päivittäin, sisällä ja ulkona. Ulkoliikunta toteutetaan omalla leikki-paikalla sekä lähikentillä, uimaopetusta mahdollisuuksien mukaan uimahallissa sekä luistelua ulkokentällä ja luisteluhallilla, hiihtoa lähimaastossa. Eskarilaiset tekevät myös polkupyöräretkiä (hyvillä keleillä siirrymme eri paikkoihin polkupyörillä) ja käyvät kaupassa ja kirjastossa (sekä -autolla). Sisällä on käytössä monia sisäurheilu-välineitä ja tutustumme erilaisiin urheilun muotoihin Pilkkeen päiväkodeissa kiertävien liikuntakassien avulla. Teemme eskari-yhteistyötä myös toisen lähellä olevan liikuntapäiväkodin kanssa.

2 Eheyttävä opetus: Esiopetuksessa opetus rakentuu kokonaisuuksista, jotka liittyvät lapsen elämänpiiriin ja kiinnostuksen kohteisiin. Toiminnan tavoitteena on luoda kokonaisuuksiin rakentuva oppimistilanne, jossa ilmiöitä tarkastellaan ja selitetään luontevasti eri teemojen ja projektitöiden avulla. Keskeistä toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on opetuksen eheyttäminen. Eheyttämisessä eri tiedonalojen (kieli ja vuorovaikutus, matematiikka, ympäristö- ja luonnontieto, etiikka ja katsomus, terveys, fyysinen ja motorinen kehitys, taide ja kulttuuri) näkökulmat ovat läsnä samanaikaisesti, kun ilmiötä tarkastellaan osana jotakin kokonaisuutta. Esiopetuksessa tiedonalojen sisältöjen avulla lapsi laajentaa maailmankuvaansa ja oppii itsestään oppijana. Tuloskortin pedagogisten painotusten toteuttaminen esiopetuksessa Yhteistyö kodin, koulun ja muun varhaiskasvatuksen kanssa Yhteistyö lapsen huoltajien kanssa on laadukkaan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen perusta. Huoltajilla on paras tieto lapsen aiemmasta kasvusta ja kehityksestä ja ensisijainen vastuu lapsen kasvatuksesta ja hyvinvoinnista. Esiopetushenkilöstöllä on puolestaan ammatillinen tieto ja osaaminen. Yhteistyö perustuu kasvatuskumppanuuteen: kuuntelemiseen, kunnioittamiseen, luottamukseen ja vuorovaikutukseen. Avoimuus helpottaa yhteistyön toteutumista. Lapsen hyvinvointia edistetään kaikin tavoin. Mahdollinen huoli otetaan puheeksi riittävän varhain ja toiminnan tuloksena on lapsen paras. Esiopetusvuoden alkuvaiheessa esiopettaja laatii yhteistyössä huoltajan kanssa lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman, jota toteutetaan ja arvioidaan esiopetusvuoden aikana. Tapaamiset tulevien opettajien kanssa, kutsuen heitä käymään oman ryhmän tiloissa. Yhteistyö lähipäiväkotien eskariryhmien kanssa mahdollisuuksien mukaan Kuvaus toiminnasta yksikön ulkopuolella Mahdolliset uintireissut uimahalliin koko eskariryhmänä tai yhdessä toisen yksityisen päiväkodin eskarilaisten kanssa pari kertaa vuodessa. Painisalissa käynnit yhdessä viskareiden kanssa kerran kuukaudessa. Luisteluretket ulkokentille tai jäähalliin. Hiihtoretket lähimaastoon. Retket metsään useamman kerran ympäri vuoden. Retket lähiympäristössä punainen puisto, kosteikko, lentokone puisto, kuntoilupuisto, lintutorni, urheilukenttä, kierrätyspiste. Mahdollinen kevätretki toukokuussa. Eskareiden omat polkupyöräretket. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Seurakunnasta käy vierailija muutaman kerran vuodessa. Kirjastoautoa käytetään säännöllisesti joka toinen viikko siten, että jokainen eskarilainen pääsee valitsemaan kirjoja ja harjoittelemaan autossa käyttäytymistä, käymme myös pääkirjastossa silloin tällöin. Tapaamme mahdollisuuksien mukaan toisten lähipäiväkotien eskareita ja järjestämme yhteisiä tapaamisia ja tapahtumia. Vierailemme mahdollisuuksien mukaan eskarilaisten tulevissa kouluissa tai kutsumme tulevan opettajan kylään omaan ryhmään. Rosknrollin info-hetki aika ajoin. Keitä löytyy numeron 112 takaa, mahdollinen vierailu sinne tai tänne. Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 2.1 Opetuksen järjestämisen, suunnittelun ja resursoinnin kannalta tarpeellista tietoa antaa alueellinen moniammatillinen Oppilashuoltoryhmä syys-, helmi-, ja huhtikuun kokouksissa. Keväällä helmi-maaliskuussa päiväkodin johtaja/esiopettaja ja rehtori sopivat oppimisryhmien ja luokkien muodostamiseen tähtäävien siirtopalavereiden aikatauluista. Näihin siirtopalavereihin osallistuu esiopetuksen ja koulun oppilashuoltohenkilöstöä yhdessä sovitulla kokoonpanolla. Myöhemmin keväällä ja varhain syyslukukauden alkaessa esiopettaja ja luokanopettaja pitävät pedagogisen palaverin, jossa siirretään jokaista yksittäistä lasta koskevaa opetuksen kannalta tarpeellista tietoa luovuttavalta esiopettajalta vastaanottavalle alkuopettajalle. Alueen erityislastentarhaopettajana toimii Katri Leinonen. Kiusaamisen ehkäiseminen Päiväkodilla on Pilkkeen oma suunnitelma kiusaamisen ehkäisemiseksi. Kestävä kehitys

3 Roskien lajitteluun kiinnitämme enemmän huomiota päivittäisessä toiminnassa, kiinnitämme huomiota myös veden sekä sähkön kulutukseen. Käymme kierrätyspisteellä säännöllisesti kuljettaen sinne omia lajiteltuja jätteitämme. Lyhyt kuvaus oppimiskokonaisuuksien käytännön toteuttamisesta yksikössä 1. Ilmaisun monet muodot Hyödynnämme lapsen luontaista taipumusta liikkumiseen ja annamme mahdollisuuden kokea eri tapoja ilmaista itseään liikunnallisin keinoin eri taiteen muodoin. Kannustamme lasta kokeilemaan uutta ja erilaista ja riemuitsemme hänen kanssaan onnistumisen oivalluksista. Hyödynnämme luontaista ympäristöä ja yhteiskunnan tarjoamia kulttuuripalveluja monipuolisen ilmaisun luomiseen ja kokemiseen. Huomioimme lapsen omat toiveet ja jo opitut taidot, kannustamme uusien oppimiseen. 2. Kielen rikas maailma Lasta rohkaistaan ja ohjataan vuorovaikutustilanteissa puhumaan toisille, keskustelemaan ja kuuntelemaan toisten mielipiteitä. Pyrimme kiireettömyyteen, kannustavaan ilmapiiriin sekä annamme mahdollisuuden ajatteluun ja oivaltamiseen. Tavoitteena on luoda pohjaa luku- ja kirjoitustaidon oppimiselle, jossa vahvistetaan fonologista tietoisuutta ja vahvistetaan kirjaintuntemusta ja lisäämistä lorujen, runojen, satujen ja näytelmien keinoin. Päivittäisessä vuorovaikutuksessa harjoitamme puhumista ja puhetilanteita. Myös englannin kieli on mukana sopivina annoksina sen hetkiseen aiheeseen liittyen sekä perustoimintojen höysteenä. Esiopetuksessa luodaan edellytyksiä ja pohjaa myös matematiikan oppimiselle. Lasta ohjataan havainnoimaan ja jäsentämään ympäröivää maailmaa arkipäivätilanteiden avulla sekä huomioimaan niissä ilmeneviä matemaattisia ilmiöitä. Oppimistilanteissa lapsella on aktiivinen rooli. Lasta kannustetaan kertomaan mitä hän ajattelee tai miten hän ajatteli. Aika, lukukäsitteet, luokittelu, vertailu ja järjestäminen sekä geometriset kuviot kulkevat kielen oppimisen rinnalla joustavasti. Tässä yhteydessä voimme hienosti hyödyntää eskari-tilassa olevan pallomeren palloja 3. Minä ja meidän yhteisömme Lasta ohjataan arvostamaan ja vaalimaan luontoa ja rakennetun ympäristön esteettisiä ja kulttuurisia arvoja. Eettinen kasvatus sisältyy kaikkeen toimintaan ja on koko ryhmälle yhteistä. Se perustuu suvaitsevaisuuteen, tunteiden hallinnan opetteluun, hyviin tapoihin sekä lapsen vahvuuksien tukemiseen 4. Tutkin ja toimin ympäristössäni Vihti on vehreä maaseutukunta vesistöineen ja harjuineen pääkaupunkiseudun vaikutuspiirissä, jonne on rakennettu myös kaupunkimaisia taajamia. Vihtiläinen luonto tarjoaa monipuoliset mahdollisuudet luonnon havainnoimiseen ja retkiin kaikkina vuodenaikoina. Tutustumme viikoittain omaan ympäristöön. Lasta ohjataan ottamaan omassa toiminnassaan huomioon luonto ja ympäristön monimuotoisuuden, viihtyisyyden ja kauneuden sekä toimimaan ympäristöä säästävällä tavalla ja sitä hoitaen. Ainakin kerran kuukaudessa teemme retken metsään, alkusyksyllä ja loppukeväällä joka viikko. Läheiselle kosteikolle joka viikko mahdollisuuksien mukaan. 5. Kasvan ja kehityn Lasta ohjataan terveellisiin elämäntapoihin. Lapsi oppii tiedostamaan oman toimintansa vaikutuksen hyvinvointiinsa. Aikuisten tulee huolehtia riittävästä levon, leikin ja ohjatun toiminnan vaihtelusta siten, että päivä ei muodostu lapselle liian rasittavaksi. Terveyskasvatusta toteutetaan luontaisesti arkipäivän tilanteissa. Lapsi oppii omatoimisesti huolehtimaan hygieniastaan, pukeutumisestaan sekä itsenäiset ruokailuun liittyvät taidot. Turvallisuus Päiväkodilla on oma turvallisuussuunnitelmakokonaisuus kansiossa. Esiopetuksen arvioinnin käytänteet yksikössä Suoritetaan parityöskentelyn keinoin ja yrityksen omien prosessien mukaan. Pilkkeen esiopettajat kokoontuvat yhteen muutaman kerran vuodessa arvioimaan omaa työskentelyään, suunnittelemaan tulevaa sekä saamaan vertaistukea kollegoiltaan. Lasten arviointi suoritetaan lapsen oman arvioinnin (Pilke), havainnoimalla sekä Vihdin kunnan käyttämillä menetelmillä. Päivämäärä ja päiväkodinjohtajan allekirjoitus Pia Alasalmi

4 Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Päiväkoti: Pilke päiväkoti Kultaseppä Toimintakausi: Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Esioppilaiden kokonaislukumäärä yksikössä 6 Yksikön oppilashuoltoryhmään kuuluvat yksikön henkilökunta, alueellinen erityislastentarhanopettaja ja kutsuttaessa monialainen verkosto, johon kuuluvat neuvolaterveydenhoitaja, psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti ja koulukuraattori sekä muita asiantuntijoita. Oppilashuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä, että yksilökohtaisena oppilashuoltona. Yhteisöllisen oppilashuoltotyön tukena on Vihdin kunnan oppilashuolto-organisaatio. Monialaisen oppilashuoltotyön alue: Etelä Vihti Alueen muut oppilashuoltoa toteuttavat yksiköt (koulut, päiväkodit, neuvola, erityispalveluyksikkö, lastensuojelu, perheneuvola): Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Esiopetusyhteisön ja -ympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistävät yhteisöllisen oppilashuollon toimintatavat. Jokaisessa päiväkodissa toimii säännöllisesti monialainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Päiväkodin oppilashuoltoryhmää johtaa päiväkodinjohtaja, joka toimii myös koollekutsujana. Päiväkoti määrittää ryhmään kuuluvan päiväkotihenkilöstön. Lisäksi ryhmään kuuluu alueellinen erityislastentarhanopettaja. Yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat myös neuvolaterveydenhoitaja, psykologi ja kutsuttaessa koulukuraattori. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko yhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Lasten osallisuutta yhteisöllisessä oppilashuollossa toteutetaan esiopetuksen arjen suunnittelussa lasten toiveita ja tarpeita huomioiden. Huoltajien osallisuutta vahvistetaan osallistavissa vanhempainilloissa ja tapaamisissa sekä mahdollisesti vanhempaintoimikunnan toiminnassa. Jokaisen varhaiskasvatusyhteisössä työskentelevän velvollisuus on seurata fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin toteutumista sekä ylläpitää opetustilojen ja -välineiden terveellisyyttä ja turvallisuutta. Huolen herätessä työntekijä tuo asian esimiehen tietoon, joka vie asiaa eteenpäin yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä. Lapsen oppimisympäristön turvaamiseksi Vihdissä on laadittu kuntakohtainen ja yksikkökohtainen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma.

5 Yhteisöllisen monialaisen oppilashuoltoryhmän keskeinen tehtävä on varhaiskasvatusyksikköön liittyvän yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän jäsenet ja kokouspäivämäärät: Pia Alasalmi (päiväkodin johtaja) Birgitta Saukkonen (esikouluopettaja) Sanna Oravala (psykologi) Heini Mäntykenttä (neuvola) Katri Leinonen (alueellinen erityislastentarhaopettaja) Syksyn kokoontuminen Kevään kokoontuminen Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle annettavia neuvolaterveydenhuollon, psykologin ja kuraattorin palveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Esi- ja perusopetuksessa huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja. Yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän tehtävänä on lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraaminen ja edistäminen sekä tukitoimien suunnitteleminen. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Alueellinen erityislastentarhanopettaja toimii pääsääntöisesti koollekutsujana yhteistyössä lastentarhanopettajan kanssa. Ryhmän kokoaja voi olla myös muu oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu, esim. terveydenhoitaja. Ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä. Mikäli esiopetukseen osallistuvan lapsen terveydentila edellyttää erityisruokavaliota, lääkitystä, sairaalaopetusta tai lapsen elämäntilanteeseen liittyy muuta ongelmaa, kootaan yhteistyössä huoltajien kanssa yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä laajennettuna tarvittavilla asiantuntijoilla. Lisäksi tehdään tarvittaessa yhteistyötä perheneuvolan, lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus, jonka kirjaa pääsääntöisesti lastentarhanopettaja. Oppilashuoltokertomuksen säilyttää päiväkodin johtaja lukitussa kaapissa. Lapsen siirtyessä perusopetukseen tai vaihtaessa esiopetuspaikkaa päiväkodin johtaja vastaa siitä, että oppilashuoltokertomus siirretään kouluun tai toiseen päiväkotiin. Siirto edellyttää huoltajan kirjallista lupaa, joka liitetään oppilashuoltokertomukseen. Päiväkodin johtaja arkistoi jäljennöksen siirtoluvasta. Pedagoginen työryhmä Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä toimii pedagoginen työryhmä, jonka jäseniä ovat päiväkodin johtaja, alueellinen erityislastentarhanopettaja ja ryhmässä toimiva lastentarhanopettaja ja siihen voi kuulua tai siihen voidaan kutsua oppilashuollon asiantuntijoita salassapitosäädökset huomioiden. Koollekutsujana toimii päiväkodin johtaja. Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Pedagogisen työryhmän tehtävänä on oppimisen ja kasvun tukeen liittyvä opetuksen järjestämistä koskeva arviointi, suunnittelu ja seuranta (yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki). Pedagogisen työryhmän tehtävänä on tukea kasvatushenkilöstöä lapsen oppimispolun suunnittelussa ja pedagogisten asiakirjojen laatimisessa. Pedagoginen työryhmä päättää tehostetun tuen tarjoamisesta tai lopettamisesta. Tähän päätöksentekoon osallistuvat päiväkodin johtaja, alueellinen erityislastentarhanopettaja sekä lapsen ryhmässä toimiva lastentarhanopettaja ja tarvittaessa lapsen asioita hoitava muu asiantuntija. Muistio tehdään Wilmaan. Huoltajan tulee olla tietoinen lastaan koskevista päätöksistä. Pedagogisen työryhmän koollekutsuja, jäsenet ja kokouspäivämäärät: Koollekutsuja: Pia Alasalmi Jäsenet: Birgitta Saukkonen Alueellinen erityislastentarhanopettaja Katri Leinonen Mahdolliset muut jäsenet: koulupsykologi Sanna Oravala

6 Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja huoltajien kanssa Sekä yhteisöllisen, että yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisesta sovitaan aina huoltajien kanssa ja lasta kuullen. Päivähoitoyksikkö tiedottaa huoltajille oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista toimikauden alkaessa. Kuvaus oppilashuoltotoiminnan tiedottamisesta yksikössä: Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toiminnasta on tiedotettu vanhemmille suullisesti vanhempainillassa Vanhempainillassa käsitellyistä asioista (sisältäen yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintaperiaatteet) on tehty muistio, joka on lähetetty jokaisen vanhemman s-postiosoitteeseen seuraavana päivänä. Seuraavasta yhteisöllisestä oppilashuoltoryhmän kokoontumisesta tiedotetaan vanhempia viimeistään viikkoa ennen sähköpostitse. Yksilökohtaisesta oppilashuoltoryhmän toiminnasta ilmoitetaan viikkoa ennen sen kokoontumista sähköpostitse jokaiselle vanhemmalle. Vanhemmilla on tällöin mahdollista nostaa luottamuksellisesti esiin asioita, joita he toivovat käsiteltävän kokouksessa. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Yksikön oppilashuoltosuunnitelma on vuosittain laadittavan esiopetuksen toimintasuunnitelman liite, jonka kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyy. Pvm: Yksikön esimies: Pia Alasalmi, puh: