ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMIKAUSI

Transkriptio

1 ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA TOIMIKAUSI Esiopetusyksikkö METSÄPOLUN PÄIVÄKOTI Esiopetusryhmien nimet SUDENPENNUT, HALTIAT, MENNINKÄISET Esiopetuksen toiminta-ajatus yksikössä Käytämme positiivista ja elämyksellistä pedagogiikkaa opetuksessa. Tavoitteena on lapsi, jolla on: - Vahva, myönteinen minäkuva - Rakentavaan vuorovaikutukseen liittyviä sosiaalisia taitoja - Rohkeutta itsensä ilmaisemiseen Esiopetuksen päivittäinen toiminta-aika ja loma-ajat SUDENPENNUT JA HALTIAT: 8:30-12:30, MENNIN- KÄISET: SYYSLOMA , ITSENÄISYYSPÄIVÄ , JOULULOMA , TALVILOMA , PÄÄSIÄISLOMA , VAPUNPÄIVÄ Henkilöstö SUDENPENNUT: lto Anna Särkisilta, lto Janne Jääskeläinen, lh Kaija Nokio. HALTIAT: elto Minna Iso-Kungas, lh Kaisa Palviainen, lh Sari Heino, henk. koht. Avustajat Tiina Aalo ja Laura Niemeläinen. MENNINKÄISET: lto Satu Suomi, lh Hanna Rantanen. Esiopetusryhmien rakenne SUDENPENNUT 20 lasta HALTIAT 10 esiopetusikäistä lasta ja 5 varhaiskasvatusikäistä lasta MENNINKÄISET 14 lasta Esiopetuksen toteuttamisen menetelmät ja rakenteet Positiivisen pedagogiikan ajatukset luovat perustan kaikelle toiminnalle esiopetuksessa. Haluamme luoda positiivisen ja turvallisen ilmapiirin, jossa kaikkien lasten vahvuudet pääsevät esille ja jokainen tulee huomioiduksi. Esiopetusta toteutetaan kirjattomasti. Eskarilaisilla on käytössään kansiot, joihin vuoden aikana tehdyt kirjalliset tehtävät kootaan. Esiopetus tapahtuu suurelta osin pajamuotoisena ja toiminnallisesti. Esiopetus toteutetaan pääsääntöisesti pienryhmissä. Kaikilla ryhmillä on käytössä IE (Instrumental Enrichement) materiaali. Luonto on tärkeä oppimisympäristö ja kaikilla ryhmillä on luontokoulutoimintaa. Tuloskortin pedagogisten painotusten toteuttaminen esiopetuksessa Tuloskortissa painotetaan monipuolista taidekasvatusta ja positiivista pedagogiikkaa. Toiminnan lähtökohtana on lapsen rohkeus itsensä ilmaisemiseen. Esiopetuksen kuvataiteessa tutustutaan moniin erilaisiin materiaaleihin ja tekniikoihin mm. maalaamiseen, grafiikkaan ja hiilipiirrustukseen. Kädentaitoja harjoitetaan monipuolisesti kovin ja pehmein materiaalein esimerkiksi ompelemalla ja kepeistä rakentelemalla. Esiopetusvuoden aikana suunnitellaan ja toteutetaan yksi pidempikestoinen käsityö. Draamaa työstetään sekä aikuisten tekemänä esityksenä sekä lasten itsensä toteuttamin esityksin. Musiikkia mahtuu jokaiseen esiopetus päivään. Lasten kanssa lauletaan, kuunnellaan ja soitetaan. Esiopetuksessa tutustutaan myös musiikin teoriaan esimerkiksi erilaisiin soittimiin ja rytmiin, voimakkuuteen jne. Esiopetusryhmät järjestävät yhteisiä musiikkihetkiä. Positiivinen pedagogiikka näkyy esiopetuksessa jokaisena päivänä. Se näkyy siinä miten kasvattajat kohtaavat lapset päivittäin, siinä miten ohjaamme heitä sekä siinä miten ohjaamme heitä toimimaan keskenään. Kaikissa esiopetusryhmissä on paljon pienryhmätoimintaa. Jokainen lapsi huomioidaan yksilöllisesti päivittäin. Yhteistyö kodin, koulun ja muun varhaiskasvatuksen kanssa

2 Syyskauden vanhempainilta pidettiin , kevätkaudella ryhmät pitävät toisen vanhempainillan huoltajille. Esiopetuskeskustelut pidetään kolme kertaa vuodessa. Syksyn aikana eskariryhmät käyvät tutustumassa Kirkkoniemen kouluun. Kevätkaudella opettajat tulevat vierailemaan ryhmiin. Metsäpolun yhteisiä tapahtumia syyskaudella ovat ravit 3.10., SUOMI 100 -juhla , itsenäisyyspäivän juhla 5.12., metsäprojekti SUOMI 100 -teemaan liittyen viikoilla 44 ja 45, SUOMI 100 -taidenäyttely viikolla 48 ja joulukalenterihuone joulukuussa. Kevätkaudella pidetään perheille pihatapahtuma, eskarilaiset käyvät yhteisellä kevätretkellä ja heille järjestetään iltaeskari. Keväällä koulun kanssa järjestetään yhteistyö- ja siirtopalaverit. Muun varhaiskasvatuksen kanssa teemme yhteistyötä yhteisten tapahtumien muodossa esimerkiksi pyjamabileiden, ravitapahtuman, näytelmän ja joulukalenterihuoneen muodossa. Kuvaus toiminnasta yksikön ulkopuolella Esiopetusryhmät retkeilevät metsässä säännöllisesti. Lisäksi vierailemme kirjastossa, museossa, leikkikentillä yms. kirkonkylän alueella. Ryhmät käyvät uimakoulussa kevätkauden lopussa. Osallistumme seurakunnan järjestämiin tilaisuuksiin ja seurakunnalta käy työntekijä päiväkodilla muutaman kerran toimintavuoden aikana. Eskarit tekevät yhteisen kevätretken. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Aelto Sirpa Mölsän työhuone sijaitsee talossamme ja toimimme hänen kanssaan aktiivisesti. Teemme yhteistyötä lastensuojelun, erityispalveluyksikön, neuvolan ja perheneuvolan kanssa. Eskarikuljetusten osalta olemme yhteistyössä myös taksien kuljettajien kanssa. Teemme yhteistyötä myös seurakunnan, kirjaston, Nupsin ja pelastuslaitoksen kanssa. Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Liite 2.1 Kiusaamisen ehkäiseminen Metsäpolun päiväkodilla on kiusaamisen ehkäisemisen suunnitelma ja se on tauluna jokaisessa ryhmässä. Taulu käydään läpi sekä vanhempainillassa että lasten kanssa keskustelemalla. Päiväkodissamme suhtaudutaan kiusaamisen vakavasti ja kiusaamiseen puututaan heti. Rohkaisemme vanhempia yhteistyöhön kanssamme kiusaamisen ehkäisemiseksi. Alkukaudesta panostamme lapsiryhmien ryhmäytymiseen. Kestävä kehitys Metsäpolun päiväkodissa harjoitellaan ja totutaan kestävään kehitykseen pienillä arjen teoilla mm. paperinkeräyksellä, käytämme askartelussa kierrätysmateriaaleja, sammutamme valot huoneesta lähtiessä, säännöstelemme vedenkäyttöä, pidämme lähiympäristön puhtaana ja puhumme lasten kanssa luonnon hyvinvoinnista. Lapsia ohjataan keskustelemaan ja pohtimaan kierrätykseen ja kestävään kehitykseen liittyviä asioita. Lyhyt kuvaus oppimiskokonaisuuksien käytännön toteuttamisesta yksikössä 1. Ilmaisun monet muodot Esiopetuksen aikana tutustutaan kaikissa ryhmissä monipuolisesti erilaisiin ilmaisun muotoihin. Kuvataiteessa käytetään erilaisia tekniikoita ja materiaaleja kuten maalausta, hiilipiirtämistä ja grafiikkaa. Taidetta tehdään niin sisällä kuin ulkonakin. Musiikki kuuluu jokaiseen eskaripäivään. Lisäksi järjestetään myös kaikkien ryhmien yhteisiä musiikkihetkiä. Lasten kanssa tehdään yksi pidempikestoinen käsityö, joka on vohvelikangastyö keväällä. Opetuksessa tutustutaan myös kuvien tulkitsemiseen ja arviointiin. Lasten kanssa luetan ja lorutellaan päivittäin. Draamaa käytetään opetusvälineenä ja sitä tehdään lasten kanssa. 2. Kielen rikas maailma Eskariryhmät käyvät kerran viikossa kielipajassa, jossa tutustutaan toiminnallisesti kirjaimiin, tavuttamiseen, sanoihin jne.

3 Eskarissa tutustutaan eri tyyppisiin teksteihin. Esimerkiksi lukemalla paljon satuja. Satujen lukemisen jälkeen niistä keskustellaan ja niitä työstetään esimerkiksi piirtämällä. Pitkiä satuja luettaessa palautellaan mieleen, mitä siinä on tapahtunut aikaisemmin. Päivittäin myös lorutellaan ja leikitään kielellä. Kevätpuolella tutustutaan sadun rakenteeseen ja kerrotaan omia satuja. Tekstin tuottamiseen tutustutaan erilaisin välinein. Oppimisympäristöissä näkyvät sanat ja kirjoitettu kieli. 3. Minä ja meidän yhteisömme Eskarissa ohjataan keskusteluin, draaman ja harjoitusten avulla lasten sosiaalisia- ja tunnetaitoja. Kaikille yhteistä eettistä kasvatusta annetaan sopivissa tilanteissa arjen lomassa, kun asiat nousevat esiin ajankohtaisin aiheina tai lasten puheissa. Tutustumme lapsiryhmässä ja lähiympäristössä oleviin vieraisiin kulttuureihin kuten virolaisuuteen Viron itsenäisyyspäivänä helmikuussa. Eskarissa tutustutaan lähiyhteisön toimintaan kirkonkylän alueella. Tutustumme keväällä historiallisena kohteena Pyhän Birgitan kirkon raunioihin. 4. Tutkin ja toimin ympäristössäni Lasten kanssa keskustellaan joka päivä paljon mm. aamu- tai päiväpiireissä. Projektityöskentely myös rohkaisee lapsia miettimään asioita. Syksyllä kaikissa ryhmissä on teemana metsä, hyönteiset ja majojen rakentaminen. Lapsia rohkaistaan miettimään asioita ja esittämään kysymyksiä. Kysymyksiin etsitään yhdessä vastauksia kirjoista ja netistä. Kaikki ryhmät käyvät matikkapajassa kerran viikossa. Ryhmissä on käytössä tabletit ja Beebobohjelmointirobotit. Vuodenaikojen ja luonnonhavainnointia tehdään ryhmissä jatkuvasti. Säännölliset metsäretket ja luontokoulu kuuluvat kaikkien ryhmien toimintaan. Metsässä tehdään luonnonhavainnointia. Kierrätyksestä puhutaan ja sitä harjoitellaan kaikissa ryhmissä esim. erottelemalla paperit muista roskista. Turvallisuus Metsäpolun päiväkodilla on turvallisuussuunnitelma ja se päivitetään vuosittain. Palo- ja poistumisharjotus pidetään joka syksy. Mikäli havaitsemme puutteita esim. Piha-alueiden turvallisuudessa, ilmoitamme niistä tekniseen keskukseen. Esiopetuksen arvioinnin käytänteet yksikössä Esiopetushenkilöstö kokoontuu arvioimaan esiopetusta syys- ja kevätlukukaudella. Kevätlukukaudella arviointiin osallistuvat myös seuraavan kauden esiopettajat. Arvioinnin pohjalta kehitämme toimintaamme. Syyslukukausi arvioidaan tammikuussa ja kevätlukukausi kesäkuussa Päivämäärä ja päiväkodinjohtajan allekirjoitus Riitta Hämäläinen

4 Yksikkökohtainen oppilashuoltosuunnitelma Päiväkoti: Metsäpolun Päiväkoti Toimintakausi: Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut Esioppilaiden kokonaislukumäärä yksi- 44 kössä Yksikön oppilashuoltoryhmään kuuluvat yksikön henkilökunta, alueellinen erityislastentarhanopettaja ja kutsuttaessa monialainen verkosto, johon kuuluvat neuvolaterveydenhoitaja, psykologi, puheterapeutti, toimintaterapeutti ja koulukuraattori sekä muita asiantuntijoita. Oppilashuoltoa toteutetaan sekä yhteisöllisenä, että yksilökohtaisena oppilashuoltona. Yhteisöllisen oppilashuoltotyön tukena on Vihdin kunnan oppilashuolto-organisaatio. Monialaisen oppilashuoltotyön alue: Pohjois Vihti Alueen muut oppilashuoltoa toteuttavat yksiköt : Myrskylänmäen pk, Otalammen pk, Haimoon pk, Vihtijärven pk, Vanjärven pk. Pappilanpellon-, Vanjärven ja Jokikunnan koulut, Kirkonkylän lastenneuvola, Karviaisen lastensuojelu, erityispalveluyksikkö ja Perheneuvola. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat Esiopetusyhteisön ja -ympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia edistävät yhteisöllisen oppilashuollon toimintatavat. Jokaisessa päiväkodissa toimii säännöllisesti monialainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Päiväkodin oppilashuoltoryhmää johtaa päiväkodinjohtaja, joka toimii myös koollekutsujana. Päiväkoti määrittää ryhmään kuuluvan päiväkotihenkilöstön. Lisäksi ryhmään kuuluu alueellinen erityislastentarhanopettaja. Yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat myös neuvolaterveydenhoitaja, psykologi ja kutsuttaessa koulukuraattori tai muu monialaisen verkoston jäsen. Oppilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko yhteisöä tukevana yhteisöllisenä oppilashuoltona. Lasten osallisuutta yhteisöllisessä oppilashuollossa toteutetaan esiopetuksen arjen suunnittelussa lasten toiveita ja tarpeita huomioiden. Huoltajien osallisuutta vahvistetaan osallistavissa vanhempainilloissa ja tapaamisissa sekä mahdollisesti vanhempaintoimikunnan toiminnassa.

5 Jokaisen varhaiskasvatusyhteisössä työskentelevän velvollisuus on seurata fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin toteutumista sekä ylläpitää opetustilojen ja -välineiden terveellisyyttä ja turvallisuutta. Huolen herätessä työntekijä tuo asian esimiehen tietoon, joka vie asiaa eteenpäin yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä. Lapsen oppimisympäristön turvaamiseksi Vihdissä on laadittu kuntakohtainen ja yksikkökohtainen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma. Yhteisöllisen monialaisen oppilashuoltoryhmän keskeinen tehtävä on varhaiskasvatusyksikköön liittyvän yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän jäsenet ja kokouspäivämäärät: Yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä on edustus jokaisesta lapsiryhmästä, pk:n johtaja ( kokoonkutsujana), aelto, neuvolan terveydenhoitaja, puheterapeutti, psykologi, tarvittaessa kuraattori. Käsiteltävän asian tiimoilta kutsumme muita asiantuntijoita. kauden sovitut päivät ovat: aiheena: Lapsiperheiden tukipalvelut kevätkaudella , aihe vielä avoin. Tarvittaessa kutsumme ylimääräisen ohr:n kokoon. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan lapselle annettavia neuvolaterveydenhuollon, psykologin ja kuraattorin palveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuoltoa. Esi- ja perusopetuksessa huoltajalla ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja. Yksilökohtaisen oppilashuoltoryhmän tehtävänä on lapsen kehityksen, hyvinvoinnin ja oppimisen seuraaminen ja edistäminen sekä tukitoimien suunnitteleminen. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Alueellinen erityislastentarhanopettaja toimii pääsääntöisesti koollekutsujana yhteistyössä lastentarhanopettajan kanssa. Ryhmän kokoaja voi olla myös muu oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu, esim. terveydenhoitaja. Ryhmän kokoonpano perustuu huoltajan suostumukseen. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvittavia oppilashuollon yhteistyötahoja tai lapsen läheisiä. Mikäli esiopetukseen osallistuvan lapsen terveydentila edellyttää erityisruokavaliota, lääkitystä, sairaalaopetusta tai lapsen elämäntilanteeseen liittyy muuta ongelmaa, kootaan yhteistyössä huoltajien kanssa yksilökohtainen oppilashuoltoryhmä laajennettuna tarvittavilla asiantuntijoilla. Lisäksi tehdään tarvittaessa yhteistyötä perheneuvolan, lastensuojelun, erikoissairaanhoidon ja muiden tahojen kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus, jonka kirjaa pääsääntöisesti lastentarhanopettaja. Oppilashuoltokertomuksen säilyttää päiväkodin johtaja lukitussa kaapissa. Lapsen siirtyessä perusopetukseen tai vaihtaessa esiopetuspaikkaa päiväkodin johtaja vastaa siitä, että oppilashuoltokertomus siirretään kouluun tai toiseen päiväkotiin. Siirto

6 edellyttää huoltajan kirjallista lupaa, joka liitetään oppilashuoltokertomukseen. Päiväkodin johtaja arkistoi jäljennöksen siirtoluvasta. Pedagoginen työryhmä Jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä toimii pedagoginen työryhmä, jonka jäseniä ovat päiväkodin johtaja, alueellinen erityislastentarhanopettaja ja ryhmässä toimiva lastentarhanopettaja ja siihen voi kuulua tai siihen voidaan kutsua oppilashuollon asiantuntijoita salassapitosäädökset huomioiden. Koollekutsujana toimii päiväkodin johtaja. Ryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Pedagogisen työryhmän tehtävänä on oppimisen ja kasvun tukeen liittyvä opetuksen järjestämistä koskeva arviointi, suunnittelu ja seuranta (yleinen tuki, tehostettu tuki ja erityinen tuki). Pedagogisen työryhmän tehtävänä on tukea kasvatushenkilöstöä lapsen oppimispolun suunnittelussa ja pedagogisten asiakirjojen laatimisessa. Pedagoginen työryhmä päättää tehostetun tuen tarjoamisesta tai lopettamisesta. Tähän päätöksentekoon osallistuvat päiväkodin johtaja, alueellinen erityislastentarhanopettaja sekä lapsen ryhmässä toimiva lastentarhanopettaja ja tarvittaessa lapsen asioita hoitava muu asiantuntija. Muistio tehdään Wilmaan. Huoltajan tulee olla tietoinen lastaan koskevista päätöksistä. Pedagogisen työryhmän koollekutsuja, jäsenet ja kokouspäivämäärät: Päiväkodinjohtaja ja aelto yhteistyössä sopivat jokaisen lapsiryhmän kanssa syksyn alussa palaverin, jossa käydään ryhmän jokainen lapsi läpi. Mietimme mihin asioihin kunkin lapsen kohdalla on tärkeää kiinnittää huomiota, millaisesta toiminnasta kukin hyötyy. Pedagogiset ryhmät kokoontuvat kerran syksyllä ja kerran keväällä.. keväällä mietitään myös tulevan kauden ryhmäsiirtoja. Pedagoginen työryhmä kokoontuu aina tarpeen vaatiessa muutoinkin jos joku osapuolista katsoo siihen olevan tarvetta. Pedagogisessa työryhmässä tehdään yhteisesti päätös esim. tehostettuun tukeen siirtymisestä tai tuen lopettamisesta. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen lasten ja huoltajien kanssa Sekä yhteisöllisen, että yksilökohtaisen oppilashuollon toteuttamisesta sovitaan aina huoltajien kanssa ja lasta kuullen. Päivähoitoyksikkö tiedottaa huoltajille oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista toimikauden alkaessa. Kuvaus oppilashuoltotoiminnan tiedottamisesta yksikössä: Syksyn ensimmäisessä vanhempainillassa tiedotetaan oppilashuoltotyöstä perheitä. Perheiden kanssa käytävissä keskusteluissa selvennetään aina myös oppilashuollon käytänteitä. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen Yksikön oppilashuoltosuunnitelma on vuosittain laadittavan esiopetuksen toimintasuunnitelman liite, jonka kasvatus- ja koulutuslautakunta hyväksyy. Pvm: Yksikön esimies: Riitta Hämäläinen