203 LIITTEET LIITE 1 Joustava perusopetus yläkoulussa - JOPO JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN (JOPO) OPETUSSUUNNITELMA Muilta osin joustavassa perusopetuksessa noudatetaan Naantalin kaupungin opetussuunnitelmaa. 1. Joustavan perusopetuksen määrittely Joustavalla perusopetuksella eli JOPO:lla tarkoitetaan toimintamuotoja, joilla ehkäistään koulun keskeyttämistä ja nuorten jäämistä vaille päättötodistusta. Samalla varmistetaan nuorelle koulutuspaikka toisen asteen koulutuksessa. Toiminnassa on kysymys peruskoulun toimintatapojen ja opetusmenetelmien kehittämisestä niin, että ne vastaavat nykyistä paremmin nuorten yksilöllisiin tarpeisiin. Nuorten koulunkäynnin tukemiseksi käynnistetään oppilaan yksilöllisistä elämäntilanteista lähteviä opetusjärjestelyjä noudattaen kuitenkin perusopetuksen opetussuunnitelmaa, Opetuksessa painotetaan toiminnallisia työmuotoja ja opiskelua työpaikoilla, aidoissa työympäristöissä. Lisäksi kehitetään nuorten tukimuotoja, kuten ongelmien varhaista havaitsemista ja varhaisen puuttumisen keinoja, yksilöllisesti kohdennettuja tuki- ja neuvontapalveluja sekä toiminnallisia ja/tai työpainotteisia opetus- ja työmuotoja. Toiminnassa tehostetaan niin ikään moniammatillista, eri organisaatioiden yhteistyötä, johon osallistuvat peruskoulut, kuntien nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimi sekä ammatilliset oppilaitokset, lukiot ja mahdolliset nuorten työpajat. Myös vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä lisätään ja erilaisin työmuodoin pyritään tukemaan vanhempia näiden kasvatustyössä. (Opetusministeriön julkaisu 2007:15) 2. Joustavan perusopetuksen tavoitteet Joustavassa perusopetuksessa pyritään vaikuttamaan koulun toimintatapoihin ja laajemmin koulun toimintakulttuuriin. Joustavan perusopetuksen tavoitteena on (Opetusministeriön julkaisu 2007:15) a) oppilaan kannalta - ehkäistä ennakolta koulumotivaation heikkenemistä ja koulutuksesta putoamista sekä puuttua varhain havaittuihin ongelmiin - tukea peruskoulun loppuunsaattamista, edistää toisen asteen koulutukseen siirtymistä yksilöllisellä tuella ja varmistaa jatko-opiskelupaikan saaminen - antaa nuorille kokemuksia työpainotteisista opiskelumuodoista ja perehdyttää myös työelämään - elämänhallintataitojen kehittyminen b) koulujen kannalta - kehittää ja ottaa käyttöön yksilöllisiä opiskelumuotoja, jotka perustuvat toiminnallisuuteen sekä käytännöllisten ja työpainotteisten oppimisympäristöjen hyödyntämiseen - vakiinnuttaa em. työ ja opiskelumuodot osaksi peruskoulun toimintaa - edistää koulujen ja työelämän yhteistyötä - tuoda moniammatillista osaamista luokkaan - koulun ulkopuolisten oppimisympäristöjen tehokkaampi käyttö
204 c) opettajien työn kannalta - edistää opettajien valmiuksia varhaiseen puuttumiseen ja tukeen tähtäävien työmuotojen hallinnassa ja kehittämisessä - kehittää opettajien valmiuksia moniammatilliseen yhteistyöhön oppilaiden tukemisessa - saada kokemuksia uusista toiminnallisista työpainotteisista menetelmistä d) kunnan kannalta - edistää eri hallinnon alojen kuten koulutoimen, nuorisotoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä oppilaiden kokonaistilanteiden hahmottamisessa ja hallinnassa - kehittää uusia hallinnonalojen yhteistyöhön perustuvia, kouluhyvinvointia edistäviä toimintamuotoja ja toimintamalleja nuorten tukemiseen - edistää toiminnan taloudellisuutta ja sosiaalihuollon kustannusten vähenemistä ehkäisemällä nuorten syrjäytymistä. 3. Joustava perusopetus Naantalissa Joustava perusopetus on mahdollista toteuttaa pienryhmäopetuksena tai siten, että oppilas opiskelee joustavan perusopetuksen menetelmiä hyödyntäen omassa opiskeluryhmässään. Opiskelussa noudatetaan koulun opetussuunnitelman tavoitteita, mutta opetusjärjestelyt ovat joustavia ja yksilöllisiä. Opiskelu tapahtuu lähiopetuksena ja/tai työpaikkaoppimisena. Jopo- luokkien oppilaille pyritään lukuvuoden aikana järjestämään intensiivijaksoja (leirit ym.). He osallistuvat (myös) muuhun koulun toimintaan, juhliin ja tapahtumiin. JOPO oppilaille laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma ja pedagoginen arvio (tehostettu tuki). Jopo- luokan oppilaalla on (myös) mahdollisuus opiskella osa oppiaineista integroituneena yleisopetuksen luokkaan. Opetus voidaan järjestää (myös) vuosiluokkiin sitomattomasti, jolloin oppimäärät ja tavoitteet määritellään HOJKS:ssa (erityinen tuki). Jopo- luokkien opetuksesta vastaa erityisluokanopettaja. Hänen lisäkseen oppitunteja voivat pitää myös aineopettajat. Erityisluokanopettajan työparina toimii tukea antava työntekijä (esim. koulukuraattori, nuorisotyöntekijä, koulunkäyntiavustaja), jonka tehtävänä jopo- toiminnassa on mm. yhteistyössä erityisluokanopettajan kanssa: - työpaikkaverkoston luominen - työpaikkajaksojen aikainen yhteistyö - sosiaalipsykologinen työote - oppilashuoltotyötä tukeva toiminta - vanhempien kanssa tehtävä perhetyö: kasvatustyön tukeminen, erilaisten 4. Oppilasvalinta Oppilasvalinnan kriteereitä Oppilaalla on vaara jäädä vaille perusopetuksen päättötodistusta tai hänellä on vaikeuksia suoriutua opinnostaan (mm. heikko koulumotivaatio, alisuoriutuminen, runsaat poissaolot). Oppilas hyötyy työpainotteisuudesta ja toiminnallisista työtavoista sekä pienryhmäopetuksesta. Oppilas on riittävän aktiivinen ja pystyy jossain määrin itsenäiseen työskentelyyn, mikä on tarpeen erityisesti joustavassa perusopetuksessa.
205 Oppilas on vuosiluokalla 8-9. Oppilas ja hänen huoltajansa sitoutuvat jopo- opetukseen. Oppilaan oppimisvaikeudet eivät ole este opiskella joustavan perusopetuksen ryhmässä. Valintaprosessi Joustavan perusopetuksen luokkien valintaprosessia koordinoi pedagoginen rehtori Maaliskuun aikana arvioidaan vapaat oppilaspaikat seuraavan lukuvuoden osalta. Maaliskuun loppuun mennessä haku vapautuville paikoille. Jopo- luokalle voivat oppilaita esittää koulujen oppilashuoltoryhmät ja oppilaiden huoltajat. Myös oppilas itse voi hakea jopo- luokalle. Oppilasvalinnat huhtikuussa, haastatteluun osallistuvat oppilas ja huoltaja. Oppilaita voidaan ottaa jopo- luokille myös kesken lukuvuoden, mikäli vapaita paikkoja on. 5. Joustavan perusopetuksen oppimisympäristöt Joustavan perusopetuksen oppimisympäristöjä ovat oman luokan ja koulun tilojen ohella esim. leirikoulut (intensiivijaksot), luonto, kirjastot, työpaikat, yritykset, museot ja kaupungin eri toimipisteet. Opintokäyntien avulla monipuolistetaan oppimista. Aidossa ympäristössä perehdytään opetussuunnitelman tavoitteista johdettuihin oppimistehtäviin sekä aihekokonaisuuksiin. Intensiivijaksojen aikana on mahdollisuus hyödyntää seikkailu- ja elämyspedagogiikkaa, jota joustavassa perusopetuksessa käytetään ennen kaikkea sosiaalisen kasvatuksen menetelmänä. Intensiivijaksojen tavoitteena on ryhmäyttää oppilaita ja heidän kanssaan työskenteleviä aikuisia, tarjota mahdollisuuksia keskustella erilaisista elämään liittyvistä asioista sekä antaa nuorelle mahdollisuus arvioida omia vahvuuksiaan ja kokea onnistumisen elämyksiä. 5.1. Työpaikkaopiskelu Joustavassa perusopetuksessa osa opetuksesta siirretään koulusta työpaikoille. Työpaikkaopiskelu on tavoitteellista toimintaa, jota ohjaavat perusopetuksen yleiset tavoitteet ja niiden pohjalta laaditut työpaikkatehtävät eli oppimistehtävät. (Opetusministeriön julkaisu 2007:15) Työpaikkaopiskelu suunnitellaan ja toteutetaan jokaisen oppilaan omista lähtökohdista käsin. Tavoitteena on perehdyttää oppilas työelämään ja auttaa häntä löytämään itselleen sopiva ammattiala tai koulutusvaihtoehto peruskoulun jälkeen. Työpaikkaopiskeluun kuuluvat seuraavat vaiheet: - työpaikan hankkiminen: oppilas itse - työpaikkaopiskeluun valmentautuminen - opiskelu ja ohjaus työpaikalla, reflektointi koulupäivien aikana - opiskelijan arviointi - kokemusten ja opitun reflektointi Työpaikkajakso sovitaan kunkin työpaikan kanssa joustavasti. Jakso sisältää sekä työettä koulupäiviä. Työpaikkaopiskelua n. 60 päivää lukuvuodessa. Työpaikkajaksolla noudatetaan lakia nuoresta työntekijästä. Oppilaan työpäivä on kuuden tunnin mittainen, mutta työajasta voidaan myös erikseen sopia. Oppilas osallistuu työpai-
206 kan työtehtäviin ja oppii samalla työelämän pelisääntöjä. Koulu on vakuuttanut oppilaan työpäivien ajaksi. Koska työpaikkaopiskelu on osa joustavaa perusopetusta, siitä ei makseta palkkaa. Työpaikalla oppilaalle määrätään työpaikkaohjaaja. Työpaikkajaksojen päätteeksi opettaja/tukea antava työntekijä, työpaikkaohjaaja sekä oppilas käyvät yhteisen arviointikeskustelun ja oppilas saa työssäopiskelutodistuksen. Työpaikkaopiskelu määritellään oppilaan HOJKSissa tai oppimissuunnitelmassa. 6. Opetuksen painopisteet, eheyttäminen ja aihekokonaisuudet jopo- luokassa Joustavan perusopetuksen painotusalueena on työpaikkaoppiminen. Opetuksen eheyttämisessä hyödynnetään niin ikään työpaikkaopiskelua. Myös osa aihekokonaisuuksista toteutetaan työpaikkajaksojen aikana sopiviin aihepiireihin integroituna. 7. Valinnaisaineiden opetus jopo- luokissa Joustavan perusopetuksen oppilaiden valinnaisaineiden on mahdollista poiketa koulun muiden oppilaiden opetussuunnitelmassa määritellyistä valinnaisaineista. Valinnaisaineet on mahdollista opiskella joko osin tai kokonaan yleisopetuksen ryhmissä aineopettajien johdolla. Jopo- luokkien oppilaiden valinnaisaineiksi voidaan kirjata myös työpaikkajaksoilla tehtäviä opintokokonaisuuksia tai niiden osia. 8. Yhteistyö kotien kanssa Huoltajien kanssa tehdään pitkäkestoista, tehostettua yhteistyötä, jonka avulla kodit pyritään sitouttamaan oppilaan opiskelun ja elämänhallinnan tukemiseen. Yhteistyömuotoja ovat mm. vanhempainillat, huoltajien henkilökohtaiset tapaamiset, perhetapaamiset, yhteiset tapahtumat, puhelin- ja sähköpostiyhteydet. 9. Oppilashuollon järjestäminen Joustavan perusopetuksen luokkien oppilashuolto toimii osana koulun oppilashuoltoa, jota koordinoi oppilashuoltoryhmä rehtorin johdolla. Joustavan perusopetuksen oppilaille tulee antaa tehokas oppilashuollollinen tuki ja hänelle on pyrittävä rakentamaan riittävän tehokas turvaverkko. 11. Oppilaan arviointi ja todistukset Jopo- luokkien arviointi noudattaa kaupungin ja koulun opetussuunnitelman mukaista oppilasarviointia. Työpaikkajaksoilta saatua palautetta voidaan hyödyntää oppilaan arvioinnissa. Oppilaalle voidaan tarvittaessa antaa todistukseen liitteitä, joissa kuvataan opintoja tarkemmin. 12. Jopo- toiminnan kehittäminen ja arviointi Jopo- toimintaa arvioidaan jatkuvasti. Oppilaiden sijoittumista jatko-opintoihin seurataan. Jatko-opintojen keskeytyessä 1. opiskeluvuoden aikana tehdään tarvittaessa yhteistyötä 2. asteen oppilaitoksen kanssa.
Jopo- toiminnan kehittämisvastuu on jopo-työparilla yhteistyössä pedagogisen rehtorin kanssa. 207