OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SOKOS ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 10 TONTEILLE 11, 23 JA 24 Kaavatunnus 01:173 25.1.2017, 18.5.2017 (1) Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Suunnittelualue on merkitty karttaan sinisellä ympyrällä 1. Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee Jyväskylän ydinkeskustassa. Suunnittelualueena on korttelin 10 tontit 11, 23 ja 24. Suunnittelualuetta rajaavat Kauppakatu, Asemakatu, Vapaudenkatu sekä viereiset tontit. Suunnittelualueella sijaitsee Sokoksen tavaratalo ja yleinen pysäköintilaitos. 2. Suunnittelutehtävän määrittely sekä tavoitteet Asemakaavamuutoksen laatiminen on lähtenyt liikkeelle alueen maanomistajan hakemuksesta. Hakija esittää asemakaavaa muutettavan niin, että se sallii asuntojen toteuttamisen kolmanteen ja sitä ylempiin kerroksiin (nykyisin toimistotiloja) ja yhden lisäkerroksen rakentamisen. Perusteluiksi hakija esittää, että nykyisin ruutukaava-alueella on tarpeeksi tarjontaa toimistorakentamiselle, mutta ei vapaita markkinoita keskusta-asumiselle. Asuntojen toteuttaminen monipuolistaisi alueen käyttöä ja elävöittäisi ydinkeskustaa. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa laadukasta asumispainotteista täydennysrakentamista ydinkeskustaan sekä mahdollistaa toiminnoiltaan sekoittunut korttelirakenne ja alueen kehittäminen tulevaisuuden tarpeet huomioon ottaen. Kaavamuutoksella tutkitaan myös pysäköintilaitoksen ylimmän tason kattamista. Täydennysrakentaminen sekä käyttötarkoituksen muutos on sovitettava yhteen arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kanssa arvot säilyttäen. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa. 3. Suunnittelun lähtökohdat, tehdyt selvitykset ja aiemmat suunnitelmat Kaavoitustilanne: - Maakuntakaavassa (vahvistettu 14.4.2009) suunnittelualue on keskustatoimintojen aluetta (C). - Jyväskylän yleiskaavassa (Kv hyväksynyt 10.11.2014 oikeusvaikutteisena, tullut voimaan 25.11.2016) suunnittelualue on strategista keskustatoimintojen aluetta (ydinkeskusta Cy). - Asemakaavassa (hyväksytty 19.2.2007) suunnittelualue on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (K-1 ja K-3) ja yleisten pysäköintilaitosten korttelialuetta (LPY-1). K-1 -korttelialueelle saa liike- ja toimistotilojen lisäksi rakentaa 2800 kem² pysäköintitilaa. K-3 -korttelialueelle korttelialueelle saa liike- ja toimistotilojen lisäksi rakentaa 2000 kem² pysäköintitilaa ja alueella sallitaan tontille jo toteutetut asunnot. Rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 35600 kem² (K-1 13600 kem², K-3 11500 kem², LPY-1 10500 kem²). Monimuotoisen rakennuksen vuoksi kerrosluvut vaihtelevat III:sta VI:een. Kauppakadun ja Asemakadun varteen on rakennusaloille merkitty julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan likimääräiset ylimmät korkeusasemat. Kauppakadun varteen sijoittuville rakennuksille on osoitettu suojelumerkintä (sr-22), jolla velvoitetaan säilyttämään julkisivut pääosin entisellään kaupunkikuvalliset ja arkkitehtoniset arvot huomioiden. Pysäköintinormiksi on osoitettu 1 ap/70 kem² ja pysäköintipaikat sijoittuvat osittain tonteille ja LPY-1 korttelialueen yleiseen pysäköintilaitokseen. Ote ajantasa-asemakaavasta (suunnittelualue rajattu mustalla katkoviivalla) ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

01:173 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.1.2017, 18.5.2017 (2) Tehdyt selvitykset ja päätökset: - Alueelle on laadittu kaavamuutoksen hakijan toimeksiannosta vaihtoehtoisia tarkasteluja käyttötarkoituksen muutoksesta ja täydennysrakentamisesta (2016/Arkkitehtipalvelu Jyväskylä Oy) - Kohde on osa Keski-Suomen museon tekemää modernin rakennusperinnön inventointia. - Kauppakadun varren kokonaisuus on ehdolla modernin rakennusperinnön kohteena maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi Keski-Suomen maakuntakaavan päivitystyössä. Suunnittelualueen nykytilanne: Suunnittelualue on kokonaisuudessaan rakennettua ydinkeskustan kaupallisten toimintojen korttelialuetta. Alueella sijaitseva Sokos-keskuksen rakennuskokonaisuus ja yleinen pysäköintilaitos täyttää lähes koko alueen eikä alueella ole viherpeitteisiä ulkoalueita. Nikolainkulman rakennuksen ja tavaratalon väliin jää pieni kivetty sisäpiha. Kauppakadun varren osa rakennuskokonaisuudesta on arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä ja osa Kauppakadun varren ajallisesti kerroksellista arkkitehtuuria. Vanhin osa kokonaisuudesta on valmistunut 1962. Sokos-keskus on kokenut mittavan peruskorjauksen ja laajennuksen 2007 2010. Suunnittelualueen pinta-ala on noin hehtaari ja se sijoittuu kaupunkikuvallisesti ja -rakenteellisesti erittäin keskeiselle paikalle ydinkeskustassa. Suunnittelualue sijoittuu toteutetun yhdyskuntarakenteen (kadut, vesihuoltoverkosto, energiaverkosto, kaukolämpö jne.) äärelle. Suunnittelualue tukeutuu keskusta-alueen palveluihin. 4. Maankäyttö- tai muut sopimukset Maankäyttösopimus laaditaan asemakaavamuutoksen yhteydessä. 5. Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (MRL 62 ). Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat: Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat Kaavamuutoksen hakija - Kiinteistö Oy Jyväskylän Valtakulma Viranomaiset: - Keski-Suomen ELY-keskus - Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö - Jyväskylän Energia Oy / Vesi - JE-Siirto Oy - Liikenne ja viheralueet - Rakentaminen ja ympäristö - Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö - Keski-Suomen museo - YRVA-työryhmä 6. Viranomaisyhteistyö Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY-keskuksen kesken tulisi järjestää. (MRL 66 2 mom.) 7. Vaikutusalue Asemakaavan muutoksen vaikutusalueena on lähiympäristö. Alue tarkentuu suunnittelun kuluessa. 8. Selvitettävät vaikutukset ja laadittavat lisäselvitykset sekä vaikutusten arvioinnin menetelmät Asemakaavan vaikutuksia arvioidaan suunnittelun kuluessa. MRL 9 :n mukaisesti kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Kaavan arviointityössä tullaan paneutumaan MRA 1 :n mukaisesti merkittäviin vaikutuksiin, joita tässä asemakaavahankkeessa alustavan tarkastelun perusteella ovat: - vaikutukset kaupunkikuvaan - vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen - vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön - vaikutukset liikenteeseen - sosiaaliset vaikutukset Vaikutusten arviointi tulee pohjautumaan jo olemassa oleviin selvityksiin ja muuhun lähtötietomateriaaliin, jotka on selvitetty tai selvitetään neuvotteluin eri sidosryhmien kanssa. Selvityksien pohjaksi tehdään mm. maastokäyntejä. Arvioinnin tekee kaavoittaja yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa. Myös osallisilla on oikeus osallistua kaavan vaikutusten arviointiin. 9. Alustava aikataulu ja osallistuminen Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot kaavan ehdotusvaiheessa. Kaavaluonnoksen valmistelu (talvi kevät 2017) Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvotellaan tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta tiedotetaan Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaihe (talvi kevät 2017) Kaavaluonnos asetetaan nähtäville MRA 30 :n mukaisesti, jotta osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

01:173 / OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.1.2017, 18.5.2017 (3) Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaluonnos pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Maanomistajille tiedotetaan myös kirjeitse. Mielipiteensä (huomautuksen) voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä (huomautuksista) tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. Ehdotusvaihe (kesä syksy 2017) Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta asettaa nähtäville 30 päivän ajaksi. Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen wwwsivuilla. Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa (kannanotto toimitetaan kaupunkirakennelautakunnan hyväksymisvaiheen käsittelyn jälkeen ennen asemakaavan etenemistä kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn). Muistutuksista tehdään kooste, joka liitetään kaavaselostukseen. 11. Yhteystiedot Mauri Hähkiöniemi, Kaavasuunnittelija Jyväskylän kaupunki Asemakaavoitus Postiosoite PL 233, 40101 Jyväskylä Käyntiosoite Hannikaisenkatu 17 (Rakentajantalo, 3. krs) Puh. (014) 266 5034 email mauri.hahkioniemi@jkl.fi internet www.jyvaskyla.fi/kaavoitus Viistokuva suunnittelualueesta lännen suunnasta. Hyväksymisvaihe (syksy 2017 talvi 2018) Kaupunkirakennelautakunta hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen. Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallintooikeuteen (MRL 191 ). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan sanomalehti Keskisuomalaisessa. 10. Päätöksenteko ja palaute OAS:sta Asemakaavan hyväksyy kaupunkirakennelautakunta. Viistokuva suunnittelualueesta pohjoisen suunnasta. - Osallisilla on mahdollisuus antaa OAS:sta palautetta kirjallisesti tai suullisesti kaavaehdotuksen nähtävillä oloon saakka. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täydennetään tarvittaessa suunnittelun kuluessa. Viistokuva suunnittelualueesta etelän suunnasta. ASEMAKAAVOITUS JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

179-1-11-2 179-1-11-3 179-1-11-4 179-1-10-14 1-11-5 179-1-10-19 179-1-10-15 179-1-10-11 179-1-10-20 179-1-9-11 179-1-10-23 179-1-10-24 179-1-9-12 1-10-5 179-1-10-21 179-1-9-10 179-1-1-21 179-1-1-

ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS, PIENENNÖS SOKOS 01:173 179-1-11-4 179-1-10-14 179-1-11-5 179-1-10-19 179-1-10-11 179-1-10-20 179-1-9-11 179-1-10-23 179-1-10-24 179-1-9-12 1-10-5 179-1-10-21 179-1-9-10 179-1-1-21 9-13 179-1-10-179-

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Liike, toimisto ja asuinrakennusten korttelialue. Asumista saa toteuttaa kokonaisrakennusoikeudesta enintään yhteensä 4600 kerrosalaneliömetriä (2250 kem² tontille 11 ja 2350 kem² tontille 23) as merkinnällä osoitetuille rakennusaloille kolmanteen ja sitä ylempiin kerroksiin. Merkityn rakennusoikeuden lisäksi ja pääkäyttötarkoituksesta poiketen korttelialueelle saa rakentaa yhteensä 4800 kerrosalaneliömetriä pysäköintitilaa (2000 kem² tontille 11 ja 2800 kem² tontille 23) a 1 merkinnällä osoitetuille rakennusaloille. Yleisten pysäköintilaitosten korttelialue. Suluissa olevat numerot ilmoittavat kaupunginosat, joiden autopaikkoja alueelle voidaan sijoittaa. Alueelle tulee sallia lisäksi korttelin 10 tonttien 11, 21 ja 23 huolto, huoltoliikenne ja jätehuoltotilojen sijoittaminen. Korttelialueen kautta saadaan järjestää ajoyhteys korttelin 10 tonteille 11 ja 23. 3 m kaava alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Korttelin, korttelinosan ja alueen raja. Osa alueen raja. Tontin raja. Kaupunginosan numero. Korttelin numero. Tontin numero. Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä. Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. Sulkeissa oleva murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa rakennuksen ylimmässä kerroksessa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi. Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi. Rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan likimääräinen ylin korkeusasema. Rakennusala. Rakennusala, jolle saa sijoittaa asuinrakentamista kolmanteen ja sitä ylempiin kerroksiin. Ilmanvaihtokonehuonetilan rakennusala. Kerrosluvun estämättä alueelle voidaan sijoittaa ilmanvaihtokonehuonetiloja. Ilmanvaihtokonehuonetilat voidaan toteuttaa merkitylle alueelle merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Rakennusala, jolle saa sijoittaa autojen pysäköintitiloja. Maanalainen tila. Maanalainen tila, johon saa sijoittaa auton säilytyspaikkoja, varastotiloja, sosiaalitiloja, huoltotiloja ja muita yhteistiloja. Alempiin kellaritiloihin, likimäärin tasoille +81,00 ja +85,80 sijoitetut tilat voidaan toteuttaa merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Rakennukseen, katutasoon jätettävä kulkuaukko. Rakennukseen jätettävä kahden kerroksen korkuinen kulkuaukko pihatasosta katsoen. Yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Suojeltava rakennus, rakennusta ei saa purkaa. Rakennus on kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas ja sen ominaispiirteet tulee korjaus ja muutostöissä säilyttää. Erityisesti Kauppakadun puoleisen julkisivun nauhamaiset ikkunat ja Asemakadun puoleisen umpinaisen päädyn julkisivujen ominaispiirteet ovat kaupunkikuvallisesti arvokkaat. Kauppakadulle aukeava arkadi tulee säilyttää avoimena eikä sinne saa sijoittaa rakenteita kuten sisäänkäyntejä, jotka estävät läpikulun. Rakennus ja toimenpidelupaa vaativista toimenpiteistä on pyydettävä lausunto Keski Suomen museolta ennen luvan myöntämistä. PYSÄKÖINTI JA LIIKENNE Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: 1 ap/120 asuinkerrosalaneliömetriä, 1 ap/250 palveluasumisen kerrosalaneliömetriä, 1 autopaikka 70 liike ja toimistotilan kerrosalaneliömetriä (1. ja 2. kerroksessa sekä kellarikerroksessa) ja 1 autopaikka 100 liike ja toimistotilan kerrosalaneliömetriä (3. kerroksessa ja sitä ylempänä) kohti. Liike ja toimistotilojen vaadituista autopaikoista tulee vähintään 50 prosenttia sijoittaa keskustan yleisiin pysäköintilaitoksiin, joihin sijoitettavien autopaikkojen määrästä saa vähentää 30 prosenttia. Asumisen ja palveluasumisen tilojen autopaikkoja saa sijoittaa keskustan yleisiin pysäköintilaitoksiin, joihin sijoitettavien autopaikkojen määrästä saa vähentää 30 prosenttia. Polkupyörien pysäköintipaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: 1 polkupyöräpaikka 200 liike ja toimistotilojen kerrosalaneliömetriä kohti, 2 polkupyöräpaikkaa asuntoa kohti, joista vähintään puolet on sijoitettava katettuun tilaan. Vaadituista liike ja toimistotilojen polkupyöräpaikoista tulee vähintään 50 prosenttia järjestää siten, että kaupunki toteuttaa ne kiinteistön maksamaa rakentamiskorvausta vastaan 1, 2 tai 3. kaupunginosan yleisille alueille tai yleiseen pysäköintilaitokseen. Mainituille alueille sijoitettavien polkupyöräpaikkojen määrästä saa vähentää 30 prosenttia. K 1 korttelialueelle tulee sallia tontin 21 autopaikkojen sijoittaminen. Tontin 23 kautta tulee sallia kulku tontille 21. K 1 korttelialueen huolto, huoltoliikenne ja jätehuoltotiloja saa sijoittaa viereiselle LPY 1 tontille 24. LPY 1 korttelialueen kautta voidaan järjestää ajoyhteys K 1 korttelin tonteille 11 ja 23. RAKENTAMISTAPA Rakennusten ja rakennelmien tulee soveltua mittasuhteiltaan, väreiltään ja muotokieleltään arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Rakennusten ja rakennelmien tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia. K 1 korttelialueella Kauppakadun varteen 1/1kVI(1/2) rakennusaloille toteutettava ylin eli kuudes kerros tulee toteuttaa julkisivupinnasta selkeästi sisään vedettynä Kauppakadun ja Asemakadun puoleisilla julkisivuilla siten, että kerroksen vaikutus kaupunkikuvaan on vähäinen, erityisesti Kompassiaukiolta tarkasteltuna rakennuksen hahmo ei saa muuttua merkittävästi. Lisäkerroksen tulee noudattaa arkkitehtuuriltaan, väreiltään ja materiaaleiltaan suojellun rakennuksen arkkitehtuuria ja muodostaa saumaton osa kokonaisuutta. Ylimmän kerroksen seinä ja kattopintoihin ei saa sijoittaa mainoksia.

K 1 ja LPY 1 korttelialueella sijaitsevan pysäköintilaitoksen ylin pysäköintitaso voidaan kattaa. Kattorakenteet on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne sovitetaan rakennusten arkkitehtuuriin, kaupunkikuvaan ja arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön. Erityisesti Vapaudenkadun ja Asemakadun puoleisilla julkisivuilla kattamisen rakenteelliset ratkaisut sekä julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan korkeusasemat tulee ottaa kaupunkikuvassa huomioon. Ylimmän pysäköintitason kattorakenteen tulee olla ilmeeltään avoin, kevyt ja lippamainen, jossa pilarirakenteet ovat mahdollisimman huomaamattomia ja vähäeleisiä. Rakenteen tulee olla aidosti ulokkeellinen lippa eikä Vapaudenkadun tai Asemakadun puolella julkisivupinnassa saa olla pilarirakenteita. Kattorakenteen tulee noudattaa arkkitehtuuriltaan, väreiltään ja materiaaleiltaan rakennuksen arkkitehtuuria ja muodostaa saumaton osa kokonaisuutta. Ylimmän pysäköintitason saa kattaa merkityn rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylimmän korkeusaseman estämättä, kunhan ratkaisu on asemakaavan havainnekuvassa esitetyn kaltainen. Mikäli ylimmän pysäköintitason kattamisen tulkitaan muodostavan avonaisuudestaan huolimatta kerrosalaa, saa sen toteuttaa merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Katettua ylintä pysäköintitasoa saa käyttää vain autojen pysäköintiin ja siihen rinnastettaviin tarkoituksiin. Maanalaisten, osittain tai välillisellä päivänvalolla valaistavien myymälätilojen valaistukseen, terveellisyyteen ja viihtyvyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Rakennuslupa asiakirjoihin tulee liittää piha alueen ja julkisivujen valaistussuunnitelma. Suunnitelman laatijan tulee olla ammattitaitoinen valaistussuunnittelija. Asemakaavasta on laadittu havainnekuva aineistoa (kaavaselostuksen liite 4), jossa on esitetty tulkinta asemakaavamääräyksistä koskien rakennusten massoittelun ja julkisivuarkkitehtuurin periaatteita. Havainnekuvat ohjaavat asemakaavan toteuttamista. PIHA ALUEET JA MAASTONMUOTOILU Leikki ja oleskelualueita tulee varata vähintään 10 neliömetriä 100 asuinkerrosalaneliömetriä kohti. Leikki ja oleskelualueet tulee toteuttaa katto ja kansipihoina. Rakenteissa tulee ottaa huomioon kasvualustojen aiheuttamat kantavuusvaatimukset. Katto ja kansipihat tulee suunnitella yhtenäiseksi kokonaisuudeksi niin kasvillisuuden, rakenteiden, toimintojen sijoittelun kuin kulkureittien osalta. Leikki ja oleskelualueet tulee toteuttaa tonttien 11 ja 23 yhteisjärjestelynä. Katto ja kansipihojen rakenteet kuten kaiteet ja kalusteet tulee olla sovittaa suojellun rakennuksen arkkitehtuuriin. Niiden suunnittelussa ja sijoittelussa tulee ottaa huomioon kävelykeskustan arvokas kaupunkikuva sekä näkymät Kauppakadulta ja Asemakadulta. Katto ja kansipihojen rakenteet, rakennelmat ja kalusteet eivät saa vähentää rakennuksen kulttuurihistoriallista ja kaupunkikuvallista arvoa. Katto ja kansipihoille tulee toteuttaa istutusalueita vähintään 10 prosenttia katto ja kansipihojen kokonaispinta alasta. Kasvillisuuden tulee olla monimuotoista sekä kerroksellista ja koostua ruohovartisista kasveista, pensaista ja pikkupuista. Kasvillisuudelle tulee varata riittävän syvät, tilavat ja vaatimusten mukaiset kasvualustat. Tontin 23 piha aukion pintamateriaalin tulee olla luonnonkiveä. Piha aukion suunnitelmista on pyydettävä Keski Suomen museon lausunto. Rakennuslupa asiakirjoihin tulee liittää kohteen vaatimustason mukainen pihasuunnitelma. Pihasuunnitelman laatijan tulee olla ammattitaitoinen ja kokenut pihasuunnittelija, esim. maisema arkkitehti tai suunnitteluhortonomi. YLEISMÄÄRÄYKSET Korttelin sisäisen, yleiselle jalankulkuliikenteelle tarkoitetun, läpinäkyvällä katteella katetun kulkuväylän saa rakentaa tontille merkityn rakennusoikeuden lisäksi. Tonttien 11 ja 23 väliselle rajalle ei rakennuksiin tarvitse rakentaa rajaseinää eikä myöskään mainittujen tonttien ja pysäköintitalotontin 24 välisille rajoille, pysäköintitilojen ajoyhteyksien kohdalle. Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin pumppaamoin. Tämän asemakaavan alueella on aiemmin hyväksytty sitova tonttijako.

SOKOS LIITE 4. asemakaavamuutoksen havainnekuvia Havainnekuva lisäkerroksen vaikutuksesta kävelykadun kaupunkikuvaan Jyväskeskuksen suunnasta kuvattuna (Arkkitehtipalvelu Oy) Havainnekuva lisäkerroksen vaikutuksesta kävelykadun kaupunkikuvaan Kirkkopuiston suunnasta kuvattuna (Arkkitehtipalvelu Oy)

Havainnekuva lisäkerroksen vaikutuksesta asemakadun kaupunkikuvaan Harjun suunnasta kuvattuna (Arkkitehtipalvelu Oy) Havainnekuva pysäköintilaitoksen ylimmän tason kattamisesta avoimella, kevyellä ja lippamaisella rakenteella Asemaaukion suunnasta kuvattuna (Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy)

Asemakaavan selostuksen liitelomake Sivu 1/2 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 179 Jyväskylä Täyttämispvm 18.05.2017 Kaavan nimi 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 10 TONTTIEN 11, 23 JA 24 ASEMAKAAVAN MUUTOS (SOKOS) Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 08.02.2017 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 179 01:173 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,0033 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pintaala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 1,0033 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset [ha] [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] n muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 1,0033 100,0 35600 3,55 0,0000 0 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 0,8146 81,2 25100 3,08 0,0000 0 T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,1887 18,8 10500 5,56 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat [ha] [%] Kerrosala [k-m²] n muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 2 http://www.tyvi.fi/b/ec/katse?session=20170518161340798285&state=bigview_receive... 18.5.2017

Asemakaavan selostuksen liitelomake http://www.tyvi.fi/b/ec/katse?session=20170518161340798285&state=bigview_receive... Sivu 2/2 18.5.2017 Alamerkinnät Aluevaraukset [ha] [%] Kerrosala [k-m²] Tehokkuus [e] n muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 1,0033 100,0 35600 3,55 0,0000 0 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 0,8146 81,2 25100 3,08 0,0000 0 K-1 0,8146 100,0 25100 3,08 0,3330 11500 K-3-0,3330-11500 T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,1887 18,8 10500 5,56 LPY-1 0,1887 100,0 10500 5,56 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 2 Asemakaava 2