LASTENSUOJELUSUUNNITELMAN SEURANTARYHMÄN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2011 Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakertomuksen liite 1



Samankaltaiset tiedostot
LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Perhetyöntekijä päiväkodissa ja koululla

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Laukaan lasten ja nuorten hyvinvointi- ja perhekeskus

SUONENJOEN PERHEKESKUSPALVELUT

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Nurmijärven kuntastrategia Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Otetaanko perheet puheeksi?

OPPILAS- JA OPISKELIJAHUOLLON TULEVAISUUDEN RAKENNE OSANA KUNNAN HYVINVOINTITYÖTÄ

TOIMINTAMALLIT YLÄ-SAVON HYVINVOINTIJOHTAMISESSA

Kehittämispäivä Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

Lapsiperheiden, lasten ja nuorten palvelujen systeeminen muutos Hämeenlinnassa > Markku Rimpelä

Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

OPISKELUHUOLLON YHTEINEN ASIAKASTYÖ LAPE-SEMINAAR

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Kulttuurilähete pienten lasten perheille Tampereella

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Monitoimijainen malli yhteistoiminta-alueella. Tiia Krooks, Perusturvajohtaja Kaskisten kaupunki LAPE-Pohjanmaa ohjausryhmän puheenjohtaja

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

VYYHTI. Kehittämistoiminnan prosessin kuvaus. Nykykäytäntöjen kartoittaminen Swot analyysin avulla

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

Aika: Tiistai klo Loma- ja kurssikeskus Onnela, Rantatie 34, Tuusula

Hyvinvointineuvolan perhetyö perheiden tukena Imatralla Hyvinvointineuvolan erityinen kotikäyntityö

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/ TERVEYSLAUTAKUNTA

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Yhteinen lapsi yhteiset käytännöt

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

300 Sivistystoimen hallinto TA 2018 Tot Erotus Tot %

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Pohjois-Suomen lasten KASTE

Osakokonaisuuden toimijat

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen

Lapsiperheiden kotipalvelu- seminaari

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti (liite 1)

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Lahdessa Hannele Poutiainen

Kuntakesu: Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen, perusopetuksen ja lukion asiakastyytyväisyyskysely 2017

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

Hyvinvointikoulu Kiiminkijoen koulu

Kokemuksia laajojen terveystarkastuksien toteuttamisesta Inarissa

LAPSYKE- Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa -hanke

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN PRIORISOIDUT KEHITTÄMISTAVOITTEET JA NIIDEN TOTEUTUMINEN VUOSINA

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Osa alue Ydinkohdat Tavoitearvot Mittarit Seuranta. oppilaitoskohtaisen oppilashuoltoryhmän toimintaan.

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

0 6v. 7 12v v v v v. Yhteensä

Peruspalvelujen tila kunnissa Kuntamarkkinat Neuvotteleva virkamies Hannele Savioja

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

Raaseporin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma: toimenpiteet

tarvittava resurssointi Toteutettu 2015 Sosiaalityöntekijä Kouluterveyskysely > Arviointi > Arviointi 2017.

Koulutuksellisen tasa-arvon edistäminen Riihimäen perusopetuksessa

Satakunnan perhekeskustoimintamalli Perhelähtöisesti. Yhteistyössä. Lähellä. Luonnos

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

Lastenneuvola / kouluterveydenhuolto

KITTILÄ KUNTALAISTEN HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ. Eija Takalokastari th, terveyden edistämisen yhdyshenkilö Kittilä

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ESITTELY

Satakunnan HYTEkärkihankkeet

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

ALVA- Alueellinen vaativan erityisen tuen oppilashuolto ja opetus.

Lape-hanke Kangasalla Koontia kokemuksista, toteutuneesta toiminnasta, kehittämisestä ja aikaansaannoksista

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari Diakonialaitos Martintalo

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma klo Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

Perhekeskuspilotin toimeenpanosuunnitelma ASIKKALA

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta

Vammaisen lapsen perheen tuki yleispalveluissa Imatran hyvinvointineuvolan toimintamalli

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

ETAPPI-TUKI 03/12/2018

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Transkriptio:

Liite tilinpäätökseen: Lastensuojelu (s. 66) LASTENSUOJELUSUUNNITELMAN SEURANTARYHMÄN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2011 Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintakertomuksen liite 1

Kehittämistoimenpide Vastuutaho Aikataulu ja toimenpiteiden toteutuminen Yhdyskuntasuunnittelu 1. 1. Kehitetään lasten ja nuorten monipuolista osallistumista lähiympäristönsä kehittämiseen Terveyspalvelut 2. Lapsiperheiden määrän kasvaessa seurataan neuvolaikäisten ja kouluikäisten lasten lukumäärien muutoksia. Käyntitilastoista seurataan vuosittain äitiys- ja lastenneuvolakäyntien sekä kouluterveydenhuollon käyntien lukumääriä terveydenhoitajilla ja lääkäreillä. Verrataan näitä voimassaoleviin valtakunnallisiin suosituksiin ja huomioidaan taloussuunnitelmissa, jos uusia resurssitarpeita ilmenee. yhdyskuntasuunnittelu Tavoitteen toteuttaminen on jatkuvaa. Jatkuva. Käynnit on pystytty toteuttamaan valtakunnallisten suositusten ja neuvola-asetuksen mukaisesti. Koululääkäritoimintaan tarvittaisiin lisää resurssia. 3. Koululääkärin ja neuvolalääkärin palvelut pyritään säilyttämään omassa kunnassa yhteistoiminta-alueen muodostuessa. 4. Seurataan käyntimäärien muutoksia psykologin ja psykiatrisen sairaanhoitajan osalta sekä lähipalveluina ostettujen erikoissairaanhoidon palveluiden osalta. Tavoitteena on nopea ensiarvio ja hoito kiireellisyysarvion perusteella. 5. Varataan riittävä määrä rahaa lasten ja nuorten lääkinnälliseen kuntoutukseen ja seurataan hoidon tuloksia. Varhaiskasvatus 6. Suositellaan, että hoito- ja kasvatustiimien muodostumisessa huomioidaan lapsen ihmissuhteiden pysyvyys ja jatkuvuus 7. Varmistetaan, että varhaiskasvatuksen työntekijät tietävät ilmoituksen tekemisen kriteerit ja tutustuvat ilmoituksen 2013. Nykytilaa kartoitetaan vuonna 2012 keväällä, kun yhteistoiminta-alueen suunnittelutyö on valmis. Jatkuva. Tavoite on osittain toteutunut. Kyseiset palvelut on pystytty pääsääntöisesti tuottamaan lähipalveluina. Lasten ja nuorisopsykiatrin palveluiden saamisessa on ollut ongelmia. Jatkuva. Tavoite on toteutunut ja määrärahaa on varattu tarvetta vastaavasti. Palveluntuottajien (puheterapia) saanti on vaikeuttanut tavoitteen toteuttamista. Jatkuva. Tavoitteeseen on pyritty. Henkilöstön vaihtuvuus aiheuttaa haasteita tavoitteen toteuttamiseen. Jatkuva. Aihetta koskeviin koulutuksiin on osallistuttu. Työntekijät saavat aiheeseen liittyen lisäkoulutusta v.2011-2012. Laaditun turvallisuussuunnitelman

tekeminen aineistoon. Varmistetaan, että jokainen esimies ja varajohtaja osaavat asianmukaisella tavalla tehdä ilmoituksen. 8. Asiakaskohtaista yhteistyötä neuvolan ja päivähoidon kesken kehitetään ja arvioidaan säännöllisesti. 9. Yhteistyötä sosiaalityön kanssa tiivistetään, kun huoli perheestä herää 10. Varhaiskasvatuksessa laaditaan vuosittain lapsikohtainen varhaiskasvatussuunnitelma, joka tarvittaessa linkittyy ssa tehtävään suunnitelmaan ja asetetut tavoitteet arvioidaan yhteistyössä perhe- ja sosiaalityön sekä vanhempien kanssa. mukaisesti ainakin yksiköiden johtajat osaavat tehdä ilmoituksen. Jatkuva. Yhteistyötä on lisännyt yhteisen Lenearviointimenetelmän käyttö. Syksyllä 2010 aloitettu lapsiperhetyöryhmä-toiminta on myös lisännyt yhteistyötä. Työryhmän toiminta hioutuu koko ajan ja sen avulla on pystytty auttamaan joitakin perheitä. Jatkuva. Lapsiperhetyöryhmätoiminta palvelee myös tätä tavoitetta. Lapsiperhetyöryhmään kuuluu neuvolan terveydenhoitaja, lääkäri, päivähoidon edustaja, psykologi, psyk. sh., sos.tt. ja perhetyön edustaja. Yhteistyötä sosiaalityön kanssa on tehty pitämällä palavereita lasten ja perheiden asioissa. Jatkuva. Suunnitelmia päivitetään vuosittain. 11. Järjestetään vuosittain avoin keskustelu -ja luentotilaisuus. Kohderyhmänä ovat vanhemmat ja lasten kanssa työtä tekevät 12. Avoimen päiväkotitoiminnan aloittaminen Koulutoimi 13.Kouluun lisää avustajia ja ryhmäkoot pienemmiksi 14. Oppilashuoltotyöryhmän toiminnan kehittäminen 15. Uuden työntekijän saaminen oppilashuoltoon., sosiaalitoimi 2011. Marraskuussa 2009 järjestettiin Toimiva perheluentotilaisuus, johon osallistui vain vähän ihmisiä. Jatkossa on tarkoitus vanhempainiltojen yhteydessä toteuttaa tätä tavoitetta. Nimekkäämmän luennoitsijan saaminen voisi lisätä tapahtuman suosiota. Tämä vaatii budjetointia. Tavoite ei ole vuoden 2011 aikana toteutunut suunnitellulla tavalla. 2012 koulutoimi koulutoimi 2012 koulutoimi 2012. Uuden toimen perustamiseen on saatu määrärahaa. Tällä hetkellä on pohdinnassa uuden toimen tarkempi työnkuva.

Koulun psykososiaalinen työ 16. Oppilaan ohjauksen kehittämishanke yhdessä Lempäälän kanssa, johon myönnetty valtion avustusta 2008 2011. Yläkoulun opintoohjaaja on vahvasti mukana suunnitelmien kehittämisessä ja toteuttamisessa. Oppilaan ohjauksen kehittämishankkeen koulutuksessa on kaksi opettajaa, rehtori ja kuraattori syksyllä 2008 ja keväällä 2009. 17. Kuraattori käy koulutuksissa, jotka lisäävät ammattitaitoa esim. syrjäytymisen ehkäisyssä. 18. Yläkoulussa otetaan käyttöön tuleville 7.luokkalaisille Friendsohjelma, joka tukee nuorten mielen hyvinvointia ja ehkäisee masennusta. Ohjelman tavoitteena 7. luokkalaisten ryhmäyttäminen ja vuorovaikutustaitojen opetteleminen. Kirjastopalvelut 19. Lasten- ja nuortenosastojen kokoelmia kartutetaan riittävästi ja tasapuolisesti, lasten ja nuorten toivomukset huomioiden 20. Henkilökunnan koulutuksessa panostetaan lasten- ja nuorten kirjastotyöhön, lisätään osallistumista lasten ja nuorten kohtaamista käsittelevään koulutukseen. Kulttuuripalvelut 21. Kunnan palveluntuottajien välisen yhteistoiminnan vahvistaminen ja koordinointi 22. Perheiden yhteisöllisyyden ja vanhemmuuden tukeminen erilaisin tapahtumin opinto-ohjaus koulukuraattori koulukuraattori ja opinto-ohjaaja kirjastopalvelut kirjastopalvelut kulttuuripalvelut kulttuuripalvelut 2009. Hanke päättyy lokakuussa 2011. Hankkeesta löydettiin vakiintuneiksi muodostuneita käytäntöjä, joiden toteuttaminen vaatii resurssointia. Jatkuva. Tavoite ei toteutunut vuonna 2011 perustyön viedessä paljon aikaa. 2010. Friends-ohjelman käyttöön otto ei ole toteutunut, mutta se on yhä tavoitteena. Jatkuva. Vuonna 2011 hankittiin lasten- ja nuorten osastolle 785 uutta kirjaa, mikä on 40 % kirjahankinnoista, Lisäksi hankittiin muuta aineistoa (lehtiä, av-aineistoa, musiikkiaineistoa). Lasten- ja nuorten aineistoa lainattiin vuonna 2011 n. 40 000 lainaa, mikä on n. 45 % kokonaislainauksesta Jatkuva. Ko. koulutusta ei vuoden 2011 aikana tarjottu kirjaston henkilökunnalle. Jatkuva. Palveluntuottajien välistä yhteistoimintaa on aktivoitu järjestämällä 3 vuosittaista tapahtumaa eli Tonttupolku ja Narvan raitin ja Kirkonkylän raitin opastetut kävelykierrokset. Jatkuva. Tavoitetta toteutettu Tonttupolku- tapahtumassa, jossa oli tarjolla erilaisia, ilmaisia koko perheen jouluisia pajoja. Kulttuuritoimi tuki päivähoidon

Nuorisopalvelut 23. Nuorisotyön uudelleen organisointi, työntekijöiden jalkautuminen eri kylille. Perusnuorisotyö sekä tapahtumat. 24. Yhteistoimintaa kunnan eri hallintokuntien, seurojen ja seurakunnan kanssa kehitetään ja tiivistetään. 25. Nuorten kuulemista ja vaikutusmahdollisuutta parannetaan ottamalla nuoret mukaan päätöksentekoon. - Nuorisotilalle nuorista koostuva tilatoimikunta. - Nuorten oman nettisivun uudistaminen sekä päivittäminen. - Nuorisovaltuuston ja oppilaskunnan yhdistäminen, vaikuttaminen eri lautakunnissa. 26. Seutuyhteistyö. Seutuyhteistyö tiivistä ja informatiivista. Seutustrategian teko. 27. Etsivä nuorisotyö. Tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa perusopetuksen jälkeen koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle jäävät, alle 29- vuotiaat nuoret. Nuoret pyritään opastamaan heidän elämäntilannettaan vastaavien palveluiden piiriin. Etsivän nuorisotyöntekijän palkkaamiseen on haettu avustusta valtiolta. Liikuntapalvelut 28. Seurat ja yhdistykset toimivat aktiivisesti eri puolilla kuntaa, toimintaa tuetaan avustuksin, yhteistyön ja tiedottamisen lisääminen 29. Luodaan kuntaan paremmat, turvallisemmat ja monipuolisemmat harrastusmahdollisuudet, liikuntapaikkojen tasapuolinen kehittäminen. Liikuntapaikkojen hoito- ja kehittämissuunnitelman teko yhteistyössä teknisen toimen kanssa., sosiaali- ja terveystoimi, koulutoimi liikuntatoimi, tekninen toimi kevätjuhlan esiintyjäkuluissa. Lisäksi kulttuuritoimen avustuksella Filmipyörä on järjestänyt säännöllisiä elokuvaesityksiä yläasteella. Lasten Pirkkasissa ollaan oltu mukana Vesilahden omalla talvitapahtumalla. 2012, jatkuva Jatkuva. Moniammatillinen yhteistyöryhmä on perustettu. Jatkuva, 2012. Nuorisovaltuusto ja oppilaskunta yhdistetään mahdollisimman pian. 2012. Jatkuva 2012. Jatkuva. Jos rahoitus ohjaajan palkkaamiseen saadaan, työntekijä aloittaa työt 8 / 2012. Jatkuva. Tavoitteen toteuttaminen jatkuu. Liikuntapaikoille tehdään vuosittain kuntokartoitus. Liikuntapaikat ovat huonossa kunnossa. Niiden parantamiseksi tehdään yhteistyötä teknisen toimen kanssa.

Aikuissosiaalityö 30. Huomioidaan lapsen erityistarpeet, mm. asiakassuunnitelmia tehdessä Päihdepalvelut 31. Valitessa perheelliselle päihdekuntoutuspaikkaa suositaan paikkoja, joiden hoitoprosessissa huomioidaan myös lapsi ja perhe 32. Päihdetyöntekijän palveluiden hankkiminen ostopalveluna, yhteistyössä naapurikuntien kanssa tai muualta tarvittaessa Vammaispalvelut 33. Tuetaan perheitä, joissa on vammainen lapsi. Seurakunta 34. Perhetyön uudet muodot: oma perhetyöntekijä esim. yhdessä diakonian kanssa ja pappilan kehittäminen ns. perhetaloksi sekä toimiva ja säännöllinen lapsiparkkitoiminta 35. Vapaaehtoistukiverkoston rakentaminen yhteistyössä kunnan kanssa lapsiperheiden hyväksi 36. Koulutyö eri muodoissaan (erityisesti 0-2 luokkatasojen tavoittamiseksi) ja yhteistyössä seurakunnan eri työmuotojen ja koulutoimen kanssa Lastensuojelu 37.Tiimityöskentelyn jäsentäminen ja työntekijöiden työnkuvien selkeyttäminen aikuissosiaalityö päihdepalvelut päihdepalvelut vammaispalvelut lapsi ja perhetyö, diakoniatyö yhteistyössä eri tahojen kanssa perhe- ja diakoniatyö yhteistyössä kunnan kanssa lapsi-, varhaisnuoriso, nuoriso- ja musiikkityö yhteistyössä koulutoimen kanssa Jatkuva. Aikuissosiaalityön työnjako selkiytetty. Lastensuojeluperheiden asioiden hoito keskitetty samalla työntekijälle. Jatkuva. Tavoitteen toteuttaminen on jatkuvaa. Korvaushoitopalveluita on hankittu ostopalveluina Lempäälän kunnalta. Pyritään yhteistyöhön Pirkkalan kanssa yhteistoiminta-alueen muodostuttua. Jatkuva. Yhteistyö päivähoidon ja n kanssa. Myönnetty mm. sopeutumisvalmennusta, taloudelllista tukea erityistarpeisiin sekä henkilökohtaista apua perheiden arjen helpottamiseksi. Syksystä 2011 alkaen Pappilan perhetalo on avattu ja perhetyöhön tarkoitettu uusi perhediakonianvirka on täytetty 1.10.2011 alkaen määräaikaisesti. 2012 alkaen (jo aiemminkin) ystävä- ja vapaaehtoistoiminta säännöllistä kerran kuukaudessa kokoontuvaa. Ystävät osallistuvat pääasiassa vanhusten palvelutehtäviin ja viriketoimintaan. Erityistä lapsiperheiden tukiverkostoa ei ole vielä saatu rakennettua. Kehitystyö jatkuu 2012 alkaen. 2012 Koulutyötä toteutetaan eri työmuotojen voimavarojen mukaisesti. Nuorisotyönohjaaja toteuttaa säännöllisiä kontakteja muutamiin (ei kaikkiin) alakouluihin ja yläkouluun. Muunlaiseen erityispanostukseen ei ole vielä ollut resursseja. Muiden työmuotojen kontaktit kouluihin tapahtumaluonteisia. Seuraava tarkasteluajankohta on syksy 2012. 2010. Erityisesti sosiaalityöntekijöiden työnkuvat ovat jäsentyneet. Lastensuojelun ohjaajan työnkuva on myös

38. Lastensuojelutyön sisällön tunnetuksi tekeminen kuntalaisille ja kunnan työntekijöille muotoutunut. Jatkuva. Järjesteillä on neuvolan terveydenhoitajien sekä sosiaalityön että perhetyön yhteistyötapaaminen. Myös koulun ja n yhteistyötapaaminen on tulossa. Yhteistyö kunnan muiden toimijoiden kanssa on jatkuvaa mm. asiakaspalavereiden merkeissä. Lapsiperhetyöryhmän toiminta on myös palvellut tätä tavoitetta. 39. Perhekahvilatoiminnan kehittäminen 40..Kunnan internet-sivujen kehittäminen työn osalta 41. Lastensuojelutyön kehittäminen KASTE-hankkeen tavoitteiden kautta. Intensiivisen tuen mallin luominen. 42. Perhetyön kriteereiden laadinta 2010. Perhekahvilatoiminnan laajentamista Narvaan on suunniteltu. 2011. Internetsivuja on hieman selkeytetty. Yhteistoiminta-alueen myötä yhteisten Internetsivujen luominen tullee ajankohtaiseksi. 2009. Hanke päättyi 2011 ja sen myötä luotiin monialainen arviointitiimi (MATti-tiimi) kouluikäisille lapsille. Ryhmään kuuluvat sos. tt., n ohjaaja, psyk. sh., psykologi ja koulukuraattori. ja perhetyö 2012