Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.03.2017 Sivu 1 / 1 3890/10.02.03/2014 Kaupunkisuunnittelulautakunta 160 10.12.2014 59 Puustellinkallio, asemakaavaehdotuksen hyväksyminen nähtäville (MRA 27 ), alue 110516, 51. kaupunginosa Leppävaara Valmistelijat / lisätiedot: Tiina Piironen, puh. 043 824 6897 Aino Aspiala, puh. 043 824 4837 Tarja Pennanen, puh. 046 877 3002 etunimi.t.sukunimi@espoo.fi etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Puustellinkallion valmisteluaineistosta, alue 110516, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 16.3.2017 päivätyn Puustellinkallio - Boställsberget asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6937, 51 kaupunginosassa Leppävaara, alue 110516, 3 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Käsittely Käsittelyn alussa esittelijä korjasi päätösehdotustaan siten, että: Kortteleihin 51100, 51095 ja 51093 lamellitalojen rakennusaloihin lisätään nuolet, jotka osoittavat rakennusalan sivut, joihin rakennukset on rakennettava kiinni. Jäsen Kai Lintunen ehdotti varajäsen Raili Päivisen kannattamana, että: Kaavaehdotus palautetaan valmisteluun siten, että lautakunnalle esitetään vaihtoehtoinen kaavaehdotus, jossa pysäköintilaitos sijoitetaan alueen eteläosaan, jolloin ajoyhteydet tukeutuvat pääosin Turuntien kautta kulkevaan liikenteeseen (Mäkkylän Puistotien kautta kulkevan liikenteen sijasta).
Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.03.2017 Sivu 2 / 2 Julistettuaan keskustelun palautuksesta päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula totesi, että koska palautusta myös vastustettiin, oli siitä äänestettävä. Hyväksyttiin puheenjohtajan ehdotus, että ne, jotka kannattavat jäsen Kai Lintusen palautusehdotusta äänestävät JAA ja ne, jotka sitä vastaustavat äänestävät EI. Nimenhuutoäänestyksessä palautusehdotuksen puolesta (JAA) äänestivät jäsen Paula Pöntynen, varajäsen Raili Päivinen ja jäsen Kai Lintunen eli yhteensä kolme (3) jäsentä. Sitä vastustivat (EI) jäsen Suvi Karhu, jäsen Jukka Lahti, varajäsen Helena Haapsaari, jäsen Risto Nevanlinna, varapuheenjohtaja Kirsi Louhelainen, jäsen Seppo Salo, jäsen Stefan Ahlman, jäsen Ulla Palomäki ja puheenjohtaja Markku Markkula eli yhteensä yhdeksän (9) jäsentä. Jäsen Kimmo Oila äänesti tyhjää. Puheenjohtaja totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan yhdeksällä äänellä kolmea (9/3) vastaan, yhden äänestäessä tyhjää, hylänneen palautusehdotuksen ja käsittelyn jatkuvan. Puheenjohtaja Markku Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Kirsi Louhelaisen ja jäsen Suvi Karhun kannattama, että päätösehdotukseen lisätään uusi kohta, joka kuuluu: Nähtäville asetettavaan materiaaliin lisätään selvitys pysäköinnin ja liikenteen tutkituista vaihtoehdoista sekä perusteluista, miksi on päädytty tähän ratkaisuun. Näin asianosaisille tarjotaan paremmat mahdollisuudet ilmaista näkemyksensä tästä aiheesta. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi, puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko esittelijän korjattu päätösehdotus ja puheenjohtajan ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, totesi puheenjohtaja Markkula kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen ne yksimielisesti. Muutokset on huomioitu pöytäkirjassa. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 yhtyy vastineisiin, jotka ilmenevät asian liitteistä. Lausunnot ja mielipiteet on annettu Puustellinkallion valmisteluaineistosta, alue 110516, 2 hyväksyy MRA 27 :n mukaisesti nähtäville 16.3.2017 päivätyn Puustellinkallio - Boställsberget asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6937, 51 kaupunginosassa Leppävaara, alue 110516,
Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.03.2017 Sivu 3 / 3 3 Nähtäville asetettavaan materiaaliin lisätään selvitys pysäköinnin ja liikenteen tutkituista vaihtoehdoista sekä perusteluista, miksi on päädytty tähän ratkaisuun. Näin asianosaisille tarjotaan paremmat mahdollisuudet ilmaista näkemyksensä tästä aiheesta, 4 pyytää asemakaavan muutoksesta tarvittavat lausunnot sekä toimialojen kannanotot. Liite Oheismateriaali Selostus 10 Puustellinkallio, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 11 Puustellinkallio, lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet - Puustellinkallio, tapahtumaluettelo - Puustellinkallio, kaavamääräykset 1 - Puustellinkallio, kaavamääräykset 2 - Puustellinkallio, kaavakartta - Puustellinkallio, ajantasa-asemakaava - Puustellinkallio, havainnekuva - Puustellinkallio, mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet, julkinen Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuinkerrostalojen, asuntolarakennusten ja julkista palvelua tarjoavan rakennuksen (esimerkiksi päiväkodin) rakentaminen hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumaan Leppävaaran välittömään läheisyyteen. Kaavamuutosalue on jäänyt suurimoiltaosin toteuttamatta ja alueella toimivalle oppilaitokselle on jo Puustellinmäen asemakaavamuutoksessa mahdollistettu rakentamista, joten alueen rakennuskanta tulee uuden oppilaitoksen rakentamisen valmistumisen myötä jäämään ilman käyttöä. Asuinkerrostalojen kerroslukumäärät vaihtelevat V-XVI välillä. Alueen keskiosaan mahdollistetaan puistovyöhyke, mihin liittyy yleisten rakennusten korttelialue. Alueen länsiosaan osoitetaan asuntolan ja opetustoimen korttelialueet. Kaavalla suojellaan kaksi rakennusta. Asuinkerrostalojen autopaikat on pääasiassa osoitettu joko kansipihojen alle tai erilliseen pysäköintitaloon. Alueelle osoitetaan kaksi katualuetta, joiden mitoitus mahdollistaa yleisen pysäköinnin järjestämisen katualueella. Kaava-alueen kokonaiskerrosala on 70 950 k-m 2. Rakennusoikeus nousee 38 730 k-m 2. Kaavamuutos lisää asuntotonttivarantoa hyvin saavutettavalla alueella ja edesauttaa pääkaupunkiseudun kuntien ja valtion välisessä MAL-sopimuksessa Espoolle asetettujen asuntotuotantotavoitteiden saavuttamista.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.03.2017 Sivu 4 / 4 Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla: Vireilletulo Kaavasta on tiedotettu vuoden 2014 kaavoituskatsauksessa nimellä Puustellinmäki (Arla-instituutti), alue 110516. Alueen nykytila Suunnittelualue sijaitsee Puustellinmäessä Espoon itäosassa lähellä Helsingin rajaa. Leppävaaran keskusta on vajaan kilometrin päässä. Kerrostalovaltaisen asuinalueen ympäröimä alue sijaitsee korkealla kallioisella moreenimäellä ja muodostaa hieman eristyksissä olevan saarekkeen muun kaupunkirakenteen keskelle. Ympäristö on luonteeltaan puistomaista. Kaavamuutosalueen nykyinen rakennuskanta on rakennettu 1950-luvun jälkeen, ja on osin huonokuntoista. Alueella sijaitsee perinneympäristöä sekä kiinteitä muinais-jäännöksiä (puolustusvarustuksia ja kylänpaikka). Alueella toimii nykyisin Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipaikka. Keskuspuiston ammattiopisto on ammatillinen erityisoppilaitos ja erityisopetuksen kehittämiskeskus, jonka toimintaa ylläpitää Invalidisäätiö Orton. Alue liittyy etelässä Puustellinmäki-nimisen kadun kautta Turuntielle ja pohjoisessa Ruutikellarinsuu-nimisen kadun kautta Mäkkylän puistotielle. Turuntien liikennemäärä on noin 12 500 ajoneuvoa / vrk ja Mäkkylän puistotien noin 4 300 ajoneuvoa / vrk. Liikenne-ennusteen mukaan liikennemäärät ovat vuonna 2035 Turuntiellä noin 15 000-20 000 ajoneuvoa / vrk ja Mäkkylän puistotiellä noin 8 000-10 000 ajoneuvoa / vrk. Joukkoliikenne-, pyöräily- ja kävely-yhteydet lähialueille ovat hyvät.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.03.2017 Sivu 5 / 5 Suunnittelualeen maanomistajat ovat: Kiinteistö Oy Marmoratta c/o AAM Finland Oy, Kiinteistöosakeyhtiö Puustellinkallion Nikolai c/o Invalidisäätiö ja Kiinteistöosakeyhtiö Puustellinkallion Mylly c/o Invalidisäätiö. Voimassa oleva maakuntakaava-, yleiskaava- ja asemakaavatilanne Alueella on voimassa Uudenmaan maakuntakaava ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Uudenmaan 1. ja 3. vaihemaakuntakaava eivät koske suunnittelualuetta. Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on kyse vahvistettujen Uudenmaan maakuntakaavan ja 1. vaihemaakuntakaavan sekä Itä- Uudenmaan kokonais-maakuntakaavan uudelleen tarkastelusta. Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan toisen vaihemaakuntakaavan pienin muutoksin 30.10.2014. Muutokset eivät koskeneet Espoota. Kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoiman keväällä 2016. Uudenmaan maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, jota tulee tiivistää. Aluetta on suunniteltava joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn tukeutuvana kyseisen taajaman muuta aluetta tehokkaammin rakennettavana alueena. Yhdyskuntarakennetta tiivistettäessä on kiinnitettävä huomiota erityisesti alueen ominaispiirteisiin ja kulttuuriympäristöön, elinympäristön laatuun, ekologisen verkoston toimivuuteen sekä lähivirkistysalueiden riittävyyteen. Uudenmaan 2. vaihemaankuntakaavassa alue on osoitettu tiivistettävänä alueena, joka sijaitsee pääkaupunkiseudun poikittaisen joukkoliikenteen yhteysvälin varrella. Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Espoon eteläosien yleiskaavassa on osoitettu julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY), virkistysalueeksi (V) sekä asuntoalueeksi (A). Alueella on voimassa Puustellinmäki I asemakaava ja Puustellinmäki asemakaava. Puustellinmäki I asemakaavassa kortteli 51095 on osoitettu opetus- ja sosiaalitoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YOS), jossa rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e = 0.5, mikä vastaa noin 32 000 k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on III. Asemakaava sallii oppilasasuntojen sekä asuntoja laitoksen toiminnan kannalta välttämätöntä henkilökuntaa varten. Autopaikkoja on voimassa olevan asemakaavan mukaan rakennettava vähintään 1 autopaikka / 200 k-m 2.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.03.2017 Sivu 6 / 6 Asemakaavamerkinnöillä ja -määräyksillä on ohjeistettu rakentamisen yksityiskohdista sekä korttelialueen kasvillisuudesta. Puustellinmäki asemakaavasta suunnittelualueeseen kuuluu istutettavaksi puistoalueeksi osoitettu alue (Pl 10 ) johon on mahdollistettu kerho-, sosiaalija viihdetoimintaa palvelevien tilojen rakentamista enintään 220 k-m 2 yhteen kerrokseen. Kaavanmukaisesta rakennusoikeudesta on toteutunut alle 13 000 k-m 2. Viranomaisneuvottelu ELY-keskus on todennut 24.4.2014 Espoon kaupungin kanssa pidetyssä kuukausikokouksessa, että MRL 66 :n mukaiselle viranomaisneuvottelulle ei ole tarvetta, vaan lausuntomenettely riittää. Osallistuminen ja vuorovaikutus (MRA 30 ) Lähtökohdista ja tavoitteista järjestettiin 19.1.2015 Tiedotus- ja keskustelutilaisuus. Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päivätty 2.3.2015. Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä MRA 30 :n mukaisesti 16.3.-16.4.2015. Mielipiteitä saatiin kymmenen kappaletta. Lausuntoja saatiin kaksi kappaletta. Mielipiteissä esitettiin sekä nykyisten rakennusten säilyttämistä että purkamista. Alueelle sijoitettavat uudisrakennukset toivottiin sijoitettavan keskelle aluetta. Lisäksi kiinnitettiin huomiota liikenneturvallisuuteen sekä ajoneuvoliikenteen että pyöräilyn osalta. Alueelle toivottiin myös päivittäistavarankauppaa. Espoon kaupunginmuseo piti lausunnossaan toivottavana, että Toukola niminen rakennuskin säilytettäisiin. Lisäksi museo ilmoittaa, että hanke on saanut kajoamisluvan alueen muinaisjäännöksiin. Sivistystoimi, Tilat ja alueet yksikkö esittää lausunnossaan päiväkodin sijoittamista alueelle. Kaavamuutoksessa katuverkostoa on kehitetty saatujen mieliteiden mukaisesti. Ajoneuvoliikenteen aiheuttamaa häiriötä on vähennetty katkaisemalla läpiajomahdollisuus. Rakennusten suojelussa lähtökohtana on ollut selvitysten antama rakennetekninen kunto ja rakennusten uusiokäytön mahdollisuus. Nähtävilläolon jälkeen erotettiin Puustellinkallion kaavamuutoksesta Puustellinmäki kaavamuutos.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.03.2017 Sivu 7 / 7 Asemakaavan muutos Yleistä Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa vajaasti rakennetun alueen muuttaminen pääasiassa asuinkerrostalovaltaiseksi alueeksi. Kehittämistä tukee alueen sijainti Leppävaaran aluekeskuksen läheisyydessä sekä hyvät ja monipuoliset joukkoliikenneyhteydet. Kaavamuutoksessa mahdollistetaan myös yleisten rakennusten korttelialue (Y), mikä sallii muun muassa päiväkodin rakentaminen. Päiväkoti tulee palvelemaan Puustellinkallion kaavamuutosaluetta laajempaa aluetta. Asemakaavan muutoksessa on huomioitu myös erityisryhmät ja heidän asumistarpeensa. Puustellinkallion asemakaavan muutoksesta irrotetussa Puustellinmäki nimisessä asemakaavanmuutoksessa mahdollistettiin jo uuden oppilaitoksen ensimmäisen osan rakentaminen. Tässä asemakaavan muutoksessa mahdollistetaan oppilaitoksen laajennusosa sekä asuntoloiden rakentaminen. Oppilaitos ja asuntolat sijaitsevat Puustellinpuiston vieressä. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 10.12.2014 kaavalliset tavoitteet alueen asemakaavoituksen pohjaksi. Tavoitteet on toteutettu kaavamuutoksessa. Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Kaavamuutosalueesta on suunniteltu vahvan identiteetin omaava asuinalue, jossa historia ja alueen luonnon erityispiirteet ovat esillä. Alueen jakautuu kahteen osioon, joiden keskipiste on alueen läpi kulkeva puisto sekä siihen liittyvä tuleva päiväkoti piha-alueineen. Puistoon rajautuu myös Mäntylän suojeltu rakennus. Puiston molemmin puolin sijoittuvat asuinkorttelit. Oppilaitoksen ensimmäinen osan rakentaminen on jo mahdollistettu Puustellinmäen kaavamuutoksessa ja tässä kaavassa mahdollistetaan toimintaan liittyvää lisärakentamista asuntoloineen. Päivittäistavarankauppa on suunniteltu sijoittuvan kaavamuutosalueen ulkopuolelle Turuntien eteläpuolelle, missä se palvelee paremmin laajempaa aluetta. Matkaa kauppaan tulee olemaan noin 300 500 metriä. Luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot Kaavamuutosalueesta on tehty luonto- ja kulttuurihistorialliset selvitykset kaavoituksen pohjaksi. Asemakaavassa on merkitty suojeltaviksi kaksi rakennusta sekä ensimmäisen maailmansodan aikainen puolustusasema. Muilta osin alueella on tehty arkeologiset kaivaukset ja alueisiin on saatu kajoamislupa. Maisemallisesti tärkeät puustot sekä kallioalueet on huomioitu kaavassa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.03.2017 Sivu 8 / 8 Energiatehokkuus Kaavamuutosalueesta on tehty energiaselvitys. Tehdyt laskelmat indikoivat maalämpöön ja aurinkokeräimiin perustuvien lämpöjärjestelmien takaisinmaksuajan kohtuullisiksi ja siten varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi kaukolämpöön perustavalle järjestelmään verrattuna. Elinkaarilaskelmien mukaan Puustellinkallion alueella aurinkolämpö tai maalämpö tai molemmat ovat potentiaalisia energiatuotantovaihtoehtoja. Kertainvestointina kaukolämpö oli halvin vaihtoehto. Asemakaavassa on kaavamääräykset maalämmöstä, maakylmästä sekä aurinkoenergiasta. Kaavatalous Kaavamuutosalueesta on tehty kaavataloudellinen tarkastelu, josta ilmenee, että kaavoituksesta saatavien korvausten kattavan infrakustannukset alueella. Lisäksi puistoalueen hankintaan ja muihin lähiseudun infrahankkeiden investointeihin jäisi varoja. Mitoitus Kaava-alueen pinta-ala on noin 6,5 hehtaaria. Alueen rakennusoikeus on 70 950 k-m 2, mikä vastaa aluetehokkuutta ea = 1.0. Asuinrakennusoikeutta on 55 250 k-m 2 ja asuntolan asuinrakennusoikeutta on 8 000 k-m 2. Asuin-, liike-, toimisto- ja yleisten rakennusten korttelialueen rakennusoikeutta on 1 000 k-m 2. Yleisten rakennusten rakennusoikeutta on 1 700 k-m 2. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueen rakennusoikeutta on 5 000 k-m 2. Alueen rakennusoikeuden määrä nousee 38 730 k-m 2. Korttelialueet ja yleiset alueet Asuinkerrostalojen korttelialueet (AK ja AK-1) Kortteli 51095 sijaitsee Kiannonkadun pohjoispuolella. Rakennusoikeus jakautuu yhdeksään rakennusalaan, joiden korkeudet vaihtelevat I-XVI kerrokseen. Korkeimmat rakennukset sijaitsevat korttelin pohjoispuolella. Rakennusten väliin jää noin 5 700 m 2 laajuinen koko korttelia palveleva piha-alue, mikä suurimalta osin sijaitsee kansipihan päällä. Korttelialueen itälaidassa sijaitsee suojeltu kaksikerroksinen Mäntylä-niminen asuinrakennus, mikä on sr-merkinnällä osoitettu suojeltavaksi. Mäntylään saa sijoittaa asumisen lisäksi liiketiloja. Kortteli 51100 sijaitsee Ruutikellarintien ja Bertil Erikssonin kadun risteyksessä. Rakennusmassa koostuu kolmesta erikorkuisesta rakennusosasta. Korkein VII-kerroksinen sijoittuu korttelin pohjoisosaan.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.03.2017 Sivu 9 / 9 Ruutikellarintien varrelle on osoitettu VI ja V-kerroksisien rakennusten rakennusalat. Kortteli 51101 sijaitsee Puustellinmäki nimisen kadun ja Kiannonkadun välissä. Idästä ja lännestä korttelialuetta rajaavat puistot. Korttelissa on kaksi pistetalon rakennusalaa, joissa kerroslukumäärä on porrastettu siten, että matalampi osuus sijoittuu etelään päin. Rakennusalojen välissä on kansipihan alainen pysäköintilaitos (ai/ma). Kortteli 51093 sijaitsee Puhujanpolun pohjoispuolella. Korttelissa on kolme pistetalon rakennusalaa, joissa kerroslukumäärä on porrastettu siten, että matalampi osuus sijoittuu etelään päin. Kerrosluvut vaihteleva V-VII. Korttelin itäosassa sijaitsee yksi L-mallinen lamellitalon rakennusala, jonka kerrosluvut V ja IV. Asuntolarakennusten korttelialue (AS) Korttelialue rajautuu idästä Kiannonkatuun ja lännestä Puustellinpuistoon. Asemakaava mahdollistaa VIII-kerroksisen asuntolan rakentamisen. Korttelialueen läpi kulkee Arlanpolku niminen yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Yhteys on suunniteltu esteettömäksi. Asuinkerrostalojen ja asuntolarakennusten julkisivut tulee olla arkkitehtuuriltaan laadukkaita. Julkisivut on toteutettava materiaaleiltaan ja käsittelyiltään korkealaatuisina. Asuinkerrostalojen julkisivujen tulee olla pääosin vaaleita kiviainespintoja. Julkisivuissa voidaan käyttää tehosteena myös muita materiaaleja ja värejä. Jos julkisivut rakennetaan elementeistä, saumat tulee piilottaa osaksi julkisivun sommittelua. Korttelin 51095 Kiannonkadun puoleisten asuinkerrostalojen julkisivut tulee olla pääasiassa tummaa kiviainesta. Asuin-, liike-, toimisto- ja yleisten rakennusten korttelialue, jossa on säilytettävä rakennus. (ALY/s-1) Korttelialue sijaitsee Kiannonkadun ja Puustellinmäki nimisten katujen risteyksessä. Alueella sijaitseva 1950-luvulla rakennettu työpajarakennus osoitetaan suojeltavaksi. Yleisten rakennusten korttelialue (Y) Korttelialue sijaitsee Patruunakadun ja Puustellinkallion puiston välissä. Korttelialue rajautuu pohjoisesta AK-korttelialueeseen. Kaava mahdollistaa rakentamisen III kerrokseen. Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Alueelle saa sijoittaa asuntolan (YO-1) Korttelialue sijaitsee Kiannonkadun varrella ja liittyy eteläpuolella Puustellinmäki asemakaavamuutoksen YO-1-korttelialueeseen. Kaava mahdollistaa rakentamisen VI-kerrokseen. Y - ja OY-1 -kortteleissa rakennusten ja muiden rakennelmien tulee olla arkkitehtuuriltaan laadukkaita. Julkisivut on toteutettava materiaaleiltaan ja käsittelyiltään korkealaatuisina. Korttelin rakennusten julkisivujen tulee kuvastaa rakennuksen julkista luonnetta.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.03.2017 Sivu 10 / 10 Liikenne Kaavassa on osoitettu kaksi erillistä uutta katu Kiannonkatu ja Patruunankatu. Alueen eteläosan ajoneuvoliikenne kulkee Turuntieltä Puustellinmäen ja Kiannonkadun kautta ja pohjoisosan ajoneuvoliikenne Mäkkylän puistotieltä Ruutikellarinsuun ja Patruunankadun kautta. Ajoneuvoliikenne alueen läpi ei ole mahdollista. Katujen päähän on suunniteltu kääntöpaikat, joiden mitoituksessa on mahdollistettu myös yleisen pysäköinnin järjestäminen. Kävely- ja pyöräilyverkoston suunnittelun lähtökohtana ovat olleet esteettömyys, turvallinen liikkumisympäristö sekä hyvät yhteydet joukkoliikenteen pysäkeille ja palveluihin. Kaava-alueelle on tehty liikenteen toimivuustarkastelu kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä. Tarkasteluiden mukaan Turuntien ja Puustellinmäen liittymään tarvitaan liikennevalot. Mäkkylän puistotien ja Ruutikellarinsuun liittymä toimiin ilman liikennevalo-ohjausta tulevaisuudessakin. Pysäköinti Alueen asukaspysäköinti tapahtuu suurimmaksi osaksi joko kaava-alueen länsiosassa asuinkorttelin keskellä sijaitsevassa kannen alaisessa pysäköintitilassa tai itäosassa sijaitsevaan pysäköintilaitoksessa, joka sijaitsee Patruunankadun ja Ruutikellarintien välissä. Ajoyhteys pysäköintilaitokseen on sallittu ainoastaan Patruunankadulta. Pysäköintilaitokseen on osoitettu korttelien 51100, 51093 AK-1 ja 51101 AK pysäköinti. Alueelle on mitoitettu yleistä pysäköintiä 1 ap / 1 000 k-m 2 mukaisesti. Suunnitelmassa on osoitettu noin 65 pysäköintipaikkaa. Yleistä pysäköintiä on osoitettu Kiannonkadun ja Patruunankadun katualueille ja lisäksi Ruutikellarintien ja Puustellinmäen kääntöpaikkojen yhteyteen. Melu ja ilmanlaatu Alueelle on tehty meluselvitys ja ilmanlaatuarvio kunnallistekniikan yleissuunnitelman yhteydessä. Selvityksen mukaan kaava-alueen eteläosassa ylittyy ulko-oleskelualueiden ohjearvot. Osa oleskelualueista tulee suojata meluestein tai sijoittaa rakennuksen muodostamaan melukatveeseen. Meluesteet tulevat olla pääosin läpinäkyviä. Julkisivuihin kohdistuva päiväajan melutaso on alle 65 db, jolloin tavanomaiset rakenteet riittävät 35 db:n sisämelutason ohjearvon alittamiseen. Suunnittelualueella käytännössä kaikilla parvekkeilla ylittyy melutason ohjearvo, joten parvekkeet tulee lasittaa. Kaavamääräyksissä on huomioitu melusuojaus. HSY:n ilmanlaadun minimi- ja suositusetäisyydet täyttyvät kaava-alueella.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.03.2017 Sivu 11 / 11 Päätöshistoria Selvitykset Alueesta on teetetty kaavoituksen pohjaksi rakennushistoriallinen selvitys, muinaismuistoselvitys ja koetutkimus, luontoselvitys ja keltavuokkohavainnon tarkistus, liikenne-ennuste ja liikenteen toimivuustarkastelu, meluselvitys, kaavataloudellinen selvitys ja energiaselvitys. Työpajasta, Toukolasta ja Mäntylästä on tehty Kosteus- ja rakennetekniset selvitykset. Kaavoituksessa on hyödynnetty myös Itä-leppävaaran kaupalliset palvelut raporttia, Espoon perinneympäristöt julkaisua ja Palotekninen suunnitelma, toiminnallinen tarkastelu raporttia. Kaavan yhteydessä alueelle on laadittu myös kunnallistekniikan yleissuunnitelma, jossa on suunniteltu muun muassa katujärjestelyt ja vesihuoltoverkostot. Sopimusneuvottelut Tonttiyksikkö on ilmoittanut, että asemakaavan muutos edellyttää maankäyttösopimuksen laatimista. Sopimus tulee olla allekirjoitettu ennen kuin asemakaavan muutos on kaupunginhallituksen hyväksyttävänä. Perittävät maksut Hakija on maksanut 15.4.2015 asemakaavan muutoksen kustannuksista 60 % ja kuulutuskustannuksista 2/3. Hyväksyminen Asemakaavan muutoksen hyväksyy valtuusto. Kaupunkisuunnittelulautakunta 10.12.2014 160 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Puustellinkallion asemakaavoituksen pohjaksi, 1.1 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Alueesta kehitetään asumispainotteinen alue, jolle pyritään muodostamaan paikallisista erityispiirteistä ammentava vahva ja omaleimainen alueidentiteetti. Tavoitteena on mahdollistaa Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipisteelle uusien toimitilojen sekä oppilasasuntolatilojen rakentaminen, osoittaen samalla merkittävä osa nykyisestä oppilaitosalueesta asuinrakentamiselle. Myös lähipalveluiden sijoitusedellytyksiä alueelle tutkitaan.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.03.2017 Sivu 12 / 12 Alueelle määritellään sisäinen painopiste, jonka roolia alueen omaleimaisuuden ilmentäjänä kehitetään. Lisäksi alueen tilallisessa ja toiminnallisessa jäsentymisessä pyritään suunnittelun keinoin huomioimaan ja luomaan yhteisöllisyyttä edistäviä tekijöitä, joilla katsotaan olevan merkitystä paikallisidentiteetin syntymisessä. 1.2 Luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot Alueen luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot selvitetään ja niitä hyödynnetään alueidentiteetin muodostamisessa. Tärkeimpien arvojen säilyminen turvataan kaavassa suojelualueina ja -merkinnöillä sekä rakentamisen sijoittelulla. Virkistysalueet ja -yhteydet suunnitellaan osana laajempaa kokonaisuutta. Edellytykset ajallisen kerroksellisuuden säilyttämiseen alueen kaupunkikuvassa tutkitaan, ja uusi rakentaminen sovitetaan mahdollisimman hyvin suurmaisemaan. 1.3 Liikenne, ilmanlaatu ja melusuojaus Suunnittelussa huomioidaan jalankulun ja pyöräilyn tarpeet luomalla suorat, selkeäkulkuiset, turvalliset ja viihtyisät yhteydet alueen sisäistä sekä alueen ulkopuolelle suuntautuvaa liikennettä varten. Erityisesti joukkoliikenteen pysäkeille ja asemille sekä palveluihin suuntautuviin yhteyksiin kiinnitetään huomioita. Asuinkorttelialueiden ja oppilaitoskorttelin vuorottaispysäköinnin mahdollisuuksia tutkitaan. Esteettömyyteen kiinnitetään erityistä huomiota oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä. Oppilaitosalueen liikenne- ja pysäköintiratkaisut suunnitellaan ympäristön ja toimintojen asettamien vaatimusten mukaisesti siten, että kävelymatkat sisäänkäynneille ovat mahdollisimman lyhyitä ja sujuvia etenkin joukkoliikenteen pysäkeiltä. Myös saattoliikenteen toimivuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Melusuojauksen tarve ja ilmanlaatu huomioidaan kaavoituksessa asianmukaisesti. 1.4 Energiatehokkuus ja kaavatalous Alueelle tehdään energiaselvitys ja kaavataloudellinen selvitys kaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä. 1.5 Mitoitus Alueen mitoituksen lähtökohtana pidetään uuden rakentamisen soveltuvuutta paikallisiin erityispiirteisiin sekä ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnittelun alkuvaiheessa tutkitaan erilaisia mitoitusvaihtoehtoja. 2 järjestää asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.03.2017 Sivu 13 / 13 Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että päätösehdotuksen 1.2. kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1.2 Luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot Alueen luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot selvitetään ja niitä hyödynnetään alueidentiteetin muodostamisessa. Tärkeimpien arvojen säilyminen turvataan kaavassa suojelualueina ja -merkinnöillä sekä rakentamisen sijoittelulla. Virkistysalueet ja -yhteydet suunnitellaan osana laajempaa kokonaisuutta. Edellytykset ajallisen kerroksellisuuden säilyttämiseen alueen kaupunkikuvassa ja tämän osana joidenkin rakennusten kunnostamiseen tutkitaan ja uusi rakentaminen sovitetaan mahdollisimman hyvin suurmaisemaan. ja että päätösehdotuksen kohta 1.3 muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1.3 Liikenne, ilmanlaatu ja melusuojaus Suunnittelussa huomioidaan jalankulun ja pyöräilyn tarpeet luomalla suorat, selkeäkulkuiset, turvalliset ja viihtyisät yhteydet alueen sisäistä sekä alueen ulkopuolelle suuntautuvaa liikennettä varten. Erityisesti joukkoliikenteen pysäkeille ja asemille sekä palveluihin suuntautuviin yhteyksiin kiinnitetään huomioita. Suunnittelussa otetaan huomioon turvalliset yhteydet koulu- ja päiväkotipalveluihin. Asuinkorttelialueiden ja oppilaitoskorttelin vuorottaispysäköinnin mahdollisuuksia tutkitaan. Jäsen Klar-Nykvist ehdotti jäsen Lahden kannattaman, että asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista järjestettävän keskustelutilaisuuden puheenjohtajaksi valitaan jäsen Suvi Karhu. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen ja jäsen Klar-Nykvistin ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tulleen hyväksytyiksi. Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta: 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Puustellinkallion asemakaavoituksen pohjaksi, 1.1 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Alueesta kehitetään asumispainotteinen alue, jolle pyritään muodostamaan paikallisista erityispiirteistä ammentava vahva ja omaleimainen alueidentiteetti. Tavoitteena on mahdollistaa Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipisteelle uusien toimitilojen sekä oppilasasuntolatilojen rakentaminen, osoittaen samalla merkittävä osa nykyisestä oppilaitosalueesta asuinrakentamiselle. Myös lähipalveluiden sijoitusedellytyksiä alueelle tutkitaan.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.03.2017 Sivu 14 / 14 Alueelle määritellään sisäinen painopiste, jonka roolia alueen omaleimaisuuden ilmentäjänä kehitetään. Lisäksi alueen tilallisessa ja toiminnallisessa jäsentymisessä pyritään suunnittelun keinoin huomioimaan ja luomaan yhteisöllisyyttä edistäviä tekijöitä, joilla katsotaan olevan merkitystä paikallisidentiteetin syntymisessä. 1.2 Luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot Alueen luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot selvitetään ja niitä hyödynnetään alueidentiteetin muodostamisessa. Tärkeimpien arvojen säilyminen turvataan kaavassa suojelualueina ja -merkinnöillä sekä rakentamisen sijoittelulla. Virkistysalueet ja -yhteydet suunnitellaan osana laajempaa kokonaisuutta. Edellytykset ajallisen kerroksellisuuden säilyttämiseen alueen kaupunkikuvassa ja tämän osana joidenkin rakennusten kunnostamiseen tutkitaan ja uusi rakentaminen sovitetaan mahdollisimman hyvin suurmaisemaan. 1.3 Liikenne, ilmanlaatu ja melusuojaus Suunnittelussa huomioidaan jalankulun ja pyöräilyn tarpeet luomalla suorat, selkeäkulkuiset, turvalliset ja viihtyisät yhteydet alueen sisäistä sekä alueen ulkopuolelle suuntautuvaa liikennettä varten. Erityisesti joukkoliikenteen pysäkeille ja asemille sekä palveluihin suuntautuviin yhteyksiin kiinnitetään huomioita. Suunnittelussa otetaan huomioon turvalliset yhteydet koulu- ja päiväkotipalveluihin. Asuinkorttelialueiden ja oppilaitoskorttelin vuorottaispysäköinnin mahdollisuuksia tutkitaan. 1.4 Energiatehokkuus ja kaavatalous Alueelle tehdään energiaselvitys ja kaavataloudellinen selvitys kaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä. 1.5 Mitoitus Alueen mitoituksen lähtökohtana pidetään uuden rakentamisen soveltuvuutta paikallisiin erityispiirteisiin sekä ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnittelun alkuvaiheessa tutkitaan erilaisia mitoitusvaihtoehtoja. 2 järjestää asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Suvi Karhun. -
Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.03.2017 Sivu 15 / 15