muistio TIEDOTUS- JA KESKUSTELUTILAISUUS PUUSTELLINKALLION ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LÄHTÖKOHDISTA JA TAVOITTEISTA

Transkriptio

1 muistio TIEDOTUS- JA KESKUSTELUTILAISUUS PUUSTELLINKALLION ASEMAKAAVAMUUTOKSEN LÄHTÖKOHDISTA JA TAVOITTEISTA Aika ja paikka: maanantai klo n Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipiste Tilaisuuden puheenjohtaja: Suvi Karhu, kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsen Osalliset: Espoon kaupungin edustajat arkkitehti Saara Melama, Kaupunkisuunnittelukeskus/asemakaavayksikkö (KSK/AK) Leppävaaran projektinjohtaja Mika Rantala, Tekninen ja ympäristötoimi / Esikunta maisema-arkkitehti Aino Aspiala, KSK/AK suunnittelupäällikkö Tarja Pennanen, KSK/liikennesuunnitteluyksikkö tilaisuuden sihteeri, tekn. siht. Merja Laurinkoski KSK/AK Kaavamuutoshakijoiden edustajat koulutusjohtaja Antti Aavikko, Keskuspuiston ammattiopisto maanhankintajohtaja Markku Kemppainen, JM - Suomi oy arkkitehti Hannu Jaakkola, arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola oy arkkitehti Helka Saarinen, arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola oy + noin 30 osallista (paperiversiossa osallistujalista liitteenä) 1. Tilaisuuden avaus Tilaisuuden puheenjohtaja Suvi Karhu avasi tilaisuuden klo Puheenjohtaja esitteli tilaisuudessa esiintyvät henkilöt ja selosti tilaisuuden tarkoitusta. 2. Kaavaprosessi Arkkitehti Saara Melama esitteli kaavaprosessin kulkua. Kaavamuutos tuli vireille viime vuoden kaavoituskatsauksen myötä. Melama kertoi vaikuttamismahdollisuudet (nähtävillä olo ja mielipiteiden/muistutustenjättöajat). Tämän tilaisuuden tarkoitus on esitellä suunnittelualuetta, suunnittelun lähtökohtia, kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymät kaavalliset tavoitteet sekä tarjota foorumi kysymyksille ja keskustelulle. 3. Kehittyvä Leppävaara Leppävaaran projektinjohtaja Mika Rantala kertoi Leppävaaran merkittävimmistä kaavoituskohteista. Trendinä on, että ydinkeskustaa ympäröiviä alueita tiivisterään. Puustellinkallion lisäksi merkittäviä käynnissä olevia kaavoituskohteita ovat mm. Vermontien ja Kilonkartanon kaavat sekä Palokärjen kaavamuutos.. ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS KIRKKOJÄRVENTIE 6 B PL ESPOON KAUPUNKI PUH. (09) ETUNIMI.SUKUNIMI@ESPOO.FI ESBO STAD STADSPLANERINGSCENTRALEN KYRKTRÄSKVÄGEN 6 B PB ESBO STAD TEL. (09) FORNAMN.EFTERNAMN@ESBO.FI

2 4. Suunnittelualueen esittely Kaupunkisuunnittelukeskuksen arkkitehti Saara Melama, suunnittelupäällikkö Tarja Pennanen ja maisema-arkkitehti Aino Aspiala esittelivät suunnittelualuetta. Melama kertoi mm. asemakaavoitusta ohjaavista maakunta- ja yleiskaavoista, ja mitä tekeillä oleva asemakaavamuutos tavoittelee. Arkkitehti esitteli alustavaa kaaviota alueen maankäytöstä ja kertoi, että ajatuksena on teettää mm. kaupallinen selvitys, jossa pohditaan palvelutarve. Myös muita selvityksiä on tehty, ja tullaan tekemään tarpeen mukaan lisää. Maisema-arkkitehti Aspiala kertoi viime vuonna tehdyn luontoselvityksen johtopäätöksistä, perinneympäristöstä ja puron ympäristöstä. Kaavamuutosaluetta ei ole kuitenkaan tarkoitus ulottaa puron virkistysalueelle saakka. Suunnittelupäällikkö Tarja Pennanen liikennesuunnitteluyksiköstä kuvaili mm. suunnittelualueen sijoittumista liikenneverkkoon. 5. Kaavamuutoksen lähtökohdat ja tavoitteet Tilaisuuden puheenjohtaja Suvi Karhu kävi läpi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymät kaavalliset tavoitteet alueen asemakaavoituksen pohjaksi (muistio lopussa). 5. Hankkeiden esittäytyminen Kaavamuutoksen hakijoiden edustajat Keskuspuiston ammattiopistosta ja JM - Suomi oy:sta esittäytyivät ja kertoivat hankkeen tavoitteista. Suunnittelualue on joulukuussa siirtynyt JM - Suomen ja Invalidisäätiön omistukseen. Invalidisäätiö pyörittää Keskuspuiston ammattiopistoa, joka tarjoaa ammatillista erityisopetusta nykyisin kolmessa eri toimipisteessä Helsingissä ja Espoossa. Lisäsi opistolla on asuntolatoimintaa. Tavoitteena on siirtää lisää oppilaita Espooseen ja rakentaa asuntoja alueelle noin 1200 asukkaalle. Lisäksi alueelle tavoitellaan esim. liikuntapuistoa, pientä päivittäistavarakauppaa sekä hyviä jalankulku- ja pyörätieyhteyksiä. Konsultti - arkkitehti Jaakkola esitteli asukkaille alustavaa uonnoshahmotelmaa. Arkkitehti Melama kertoi, että pian nähtäville tulevaan asukkaiden mielipiteitä keräävään valmisteluaineistoon/osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan pyritään saamaan useampi luonnosvaihtoehto. 6. Kysymyksiä ja keskustelua hankkeesta Asukkaat osallistuivat aktiivisesti keskusteluun. Näistä mm. keskusteltiin: Liikenne Pohdittiin bussilinja 231 kohtaloa ja bussipysäkkien sijaintia Turuntiellä. Toivottiin, että pysäkkejä voisi siirtää lähemmäksi suunnittelualuetta. Suunnittelupäällikkö keskustelee HSL:n edustajien kanssa. Esitetyistä kevyen liikenteen väylistä pidettiin. Kävelyreiteistä alueelle tulisi olla oikopolkuja Sellon, Gallerian ja bussipysäkin suuntaan. Ihmiset eivät jaksa kiertää pitkiä reittejä, helposti oikaistaan. Kävelytiet pitäisi muistaa suunnitella pituuskäyrien suuntaisesti, ei niiden poikki, sanottiin. Keskusteltiin myös katujen ja kevyen liikenteen väylien kunnossapidosta. Varsinkin Ruutikellarintien päästä länteen lähtevän kevyen liikenteen väylän kunnossapitoon toivottiin parannusta. Historialliset arvot Alueen historiallista arvoa alleviivattiin, erityisesti (vanhat) maalinnoitukset tulisi huomioida. Mäeltä löytää paljon linnoitusjäänteitä ja osa on jäänyt maan alle. Ei saisi hävittää jotain ainutkertaista, jota ei saa takaisin, toivottiin. On esim. teräksinen bunkkeri. Ruusutorpan koulun vieressä on hienosti säilytetty vanhaa linnoitusta, siinä hyvä esimerkki asukas kommentoi. Maalinnoituskohteiden suojelusta on tehty myös valtuustoaloite. Melama kertoi, että muinaismuistoja on jo tutkittu. Viime syksynä tehtiin koekaivauksia ja asia huomioidaan. 2

3 3 Luontoarvot Alueella on paljon myös hienoja luontoarvoja. Täältä löytyy mm. ympärimitaltaan kolmimetrinen puu, hieno lehtoalue, saarnia, tervaleppää ja männikkö. Laajan alueen vaativa satakielikin laulaa alueella. Saarnit eivät saa tukehtua, aluetta pitäisi hoitaa. Toisaalta voitaisiinkohan Petolampi ruopata? Siitä saisi kivan vesiaiheen, kommentoitiin. Kemppainen kertoi,,että JM Suomi aikoo tutkia laajempaa aluetta kaavasuunnittelun yhteydessä. Siinä yhteydessä he aikovat tehdä toimenpide-ehdotuksia. Maisema-arkkitehti Aspiala kertoi, että alueelle tehdään puustokartoitus ja arvokartta. Puita pyritään säilyttämään suurissa ryhmissä. Palvelut, rakennukset, muu miljöö, toteutus Pelättiin, että alueelle tulisi iso kauppakeskus eikä sellaista ole haikailtu. Pikemminkin haluttaisiin mahdollistaa pieni päivittäistavarakauppa ja muita kivijalkakauppoja, arkkitehti Jaakkola kommentoi luonnoshahmotelmaa. Pohdittiin, tuleeko ongelmia kauppaan pääsyssä. Nykytaloista puuttuvat kerho- ja virkistystilat ja alueelta muutkin palvelut (kampaamot tms.). Keskusteltiin myös toteutumisesta ja toisaalta myös kaava-alueen ulkopuolisista alueista (Purolaakso, Ruutikellarinkuja). Pistetalo-ajatuksesta pidettiin ja siitä, että vanhoja rakennuksia myös säilytetään. Sen sijaan koulun sijoituspaikkaa arvosteltiin. Koulu tulee liian lähelle suuria puistoja - sen ei tarvitsisi sijaita Vanhan Turuntien varressa. Aavikko kertoi, että palveluongelma on tunnistettu ja koulun yhteyteen on hahmoteltu erilaisten tilojen avaamista yleisölle. Mahdollisesti voisi tulla esim. kahvila/ravintolatoimintaa, erilaisia kotipalveluja, hierontaa tms. Toisaalta koulu haluttaisiin pitää erillään asuinalueista. 7. Tilaisuuden päättäminen Puheenjohtaja Karhu kiitti osallistujia ja kommentoi, että kaavoituksella mahdollistetaan palveluja. Toteutus riippuu muista tekijöistä. Aluetta kehitetään maankäyttökorvauksista saaduilla tuloilla. Espoo Muistion kirjasi: tilaisuuden sihteeri Merja Laurinkoski Kaupunkisuunnittelukeskus Muistion hyväksyi: tilaisuuden puheenjohtaja Suvi Karhu Kaupunkisuunnittelulautakunta

4 4 Kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemä päätös kaavallisista tavoitteista asemakaavoituksen pohjaksi: Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta 1 hyväksyy seuraavat kaavalliset tavoitteet Puustellinkallion asemakaavoituksen pohjaksi, 1.1 Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva Alueesta kehitetään asumispainotteinen alue, jolle pyritään muodostamaan paikallisista erityispiirteistä ammentava vahva ja omaleimainen alueidentiteetti. Tavoitteena on mahdollistaa Keskuspuiston ammattiopiston Arlan toimipisteelle uusien toimitilojen sekä oppilasasuntolatilojen rakentaminen, osoittaen samalla merkittävä osa nykyisestä oppilaitosalueesta asuinrakentamiselle. Myös lähipalveluiden sijoitusedellytyksiä alueelle tutkitaan. Alueelle määritellään sisäinen painopiste, jonka roolia alueen omaleimaisuuden ilmentäjänä kehitetään. Lisäksi alueen tilallisessa ja toiminnallisessa jäsentymisessä pyritään suunnittelun keinoin huomioimaan ja luomaan yhteisöllisyyttä edistäviä tekijöitä, joilla katsotaan olevan merkitystä paikallisidentiteetin syntymisessä. 1.2 Luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot Alueen luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot selvitetään ja niitä hyödynnetään alueidentiteetin muodostamisessa. Tärkeimpien arvojen säilyminen turvataan kaavassa suojelualueina ja -merkinnöillä sekä rakentamisen sijoittelulla. Virkistysalueet ja -yhteydet suunnitellaan osana laajempaa kokonaisuutta. Edellytykset ajallisen kerroksellisuuden säilyttämiseen alueen kaupunkikuvassa ja tämän osana joidenkin rakennusten kunnostamiseen tutkitaan ja uusi rakentaminen sovitetaan mahdollisimman hyvin suurmaisemaan. 1.3 Liikenne, ilmanlaatu ja melusuojaus Suunnittelussa huomioidaan jalankulun ja pyöräilyn tarpeet luomalla suorat, selkeäkulkuiset, turvalliset ja viihtyisät yhteydet alueen sisäistä sekä alueen ulkopuolelle suuntautuvaa liikennettä varten. Erityisesti joukkoliikenteen pysäkeille ja asemille sekä palveluihin suuntautuviin yhteyksiin kiinnitetään huomioita. Suunnittelussa otetaan huomioon turvalliset yhteydet koulu- ja päiväkotipalveluihin. Asuinkorttelialueiden ja oppilaitoskorttelin vuorottaispysäköinnin mahdollisuuksia tutkitaan. 1.4 Energiatehokkuus ja kaavatalous Alueelle tehdään energiaselvitys ja kaavataloudellinen selvitys kaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä. 1.5 Mitoitus Alueen mitoituksen lähtökohtana pidetään uuden rakentamisen soveltuvuutta paikallisiin erityispiirteisiin sekä ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Suunnittelun alkuvaiheessa tutkitaan erilaisia mitoitusvaihtoehtoja. 2 järjestää asemakaavamuutoksen lähtökohdista ja tavoitteista tiedotus- ja keskustelutilaisuuden ja valitsee sen puheenjohtajaksi Suvi Karhun.

5 5