Mitä Mensa tekee Suomessa?

Samankaltaiset tiedostot
Mistä lahjakkuuden tunnistaa yliopistossa? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus

Mitä on kasvun ajattelutapa ja miten se edistää lahjakkuuksien kehittymistä? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b Hollola LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.

Kohti varhaiskasvatuksen ammattilaisuutta HYVINKÄÄN VASU2017

Työmuisti ja sen merkitys

Älykkyyden rakenne uusimmissa psykologisissa testeissä Kliinisen työn näkökulma SISÄLTÖ

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

VALMA ja TELMA seminaari

Psyykkinen toimintakyky

Lukutaidon kehitykseen yhteydessä olevia tekijöitä luokalla

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

KIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

Oppimisvaikeudet ja tunneelämän. -yhteyksien ymmärtäminen

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA

J.J. Jedulainen

Työnhaun lähtökohtia. mitä osaat. mitä haluat. millä ehdoilla

Avoimesti ammattiin joustavasti työelämään

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Opintopolku löydä, vertaa, hae! Verkkopäätoimittaja Satu Meriluoto, OPH

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

Tietokantapohjaisen arviointijärjestelmän kehittäminen: kohti mielekästä oppimista ja opetusta

Minäpystyvyys ja oppimisvaikeusinterventiot

MERCURIA

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Muistista, oppimisesta ja sen tukemisesta. Johanna K. Kaakinen dosentti, ma. yliopistonlehtori, TY

Joustavia polkuja osaamisen tunnistamisella

PALAUTE KOULUSTA 1 (6)

Pelin kautta opettaminen

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

TE-toimiston palvelut abeille

oppimisella ja opiskelemisella

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

Päiväharjun koulu. Elämäntaitojen yksikkö. Jyväskylän kaupungin eritysopetuksen kehittämishanke

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Taitajakilpailutoiminta. ammatillisessa koulutuksessa

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Ohjaava opettaja -osaajamerkki

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Kajaani

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Arvioinnin linjaukset perusopetuksessa. Erja Vitikka 2017

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle

Kielellisen lahjakkuuden tukeminen opetuksessa O U T I V I L K U N A

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Miten oppimista voi tehostaa?

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

Lappeenrannan lukiokoulutuksen strateginen kehittämissuunnitelma Suomen paras lukiokoulutus 2022

Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Yhteenveto Hiekanpään koulun opettajien haastatteluista, 5/2015. Riku Ruotsalainen,

Mikä kuntouttaa? Aku Kopakkala, kuntoutusjohtaja, Mehiläinen

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.

Oppimisen ja käyttäytymisen interventioryhmät monialaisena yhteistyönä

Kotiinpäin Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2011

Pedagogisen hyvinvoinnin rakennusaineita. Kristiina Lappalainen Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät

Vinkkejä projektityöskentelyyn. Vinkit perustuvat hankkeen aikana kerättyihin käytännön kokemuksiin.

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

PSYKOLOGIA Opetuksen tavoitteet Aihekokonaisuudet Arviointi

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Opetus- ja kulttuuriministeriö Lukiouudistuksen maakuntakiertue. Lappeenrannan työpajan keskustelun teemoja

Mikä on mielestäsi elämäsi tärkein oppimiskokemus?

Luova opettaja, luova oppilas matematiikan tunneilla

Lapset luovina luonnontutkijoina tutkimusperustainen opiskelu esija alkuopetuksessa

Kodin ja koulun kohtaaminen. Yhteistyön tavoitteet ja kohteet POPS 2004 ja POPS 2014

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

KEHITYSVAMMAISTEN LASTEN PALVELUJEN KEHITTÄMISEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT- TYÖPAJA

Uraohjaus korkeakouluopinnoissa Valmis tutkinto työelämävalttina -hankkeenpäätösseminaari, Oulu

Lukivaikeudet haasteena

AIVOT JA INFORMAATIOÄHKY

TULE OPISKELEMAAN! KASVATUS- JA OHJAUSALAN PERUSTUTKINTO

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Poimintoja mietittäväksi. Juha Ristilä

Kota- hanke. Kohdennetun tuen antaminen

OSATA. Osaamispolkuja tulevaisuuteen

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

SISUKAS PROJEKTI

TE-toimiston palveluita koulunsa päättäneille

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Transkriptio:

Suomen Mensa ry

Mitä Mensa tekee Suomessa? Välittää tietoa älykkyydestä Tunnistaa älykkyyttä järjestämällä älykkyystestejä Tukee ja kannustaa älykkyystutkimusta jakamalla apurahoja ja tarjoamalla tutkijoille väylän tuoda omia tutkimuksiaan esille Tarjoaa älyllistä ja virikkeellistä toimintaa jäsenilleen ja toisinaan myös järjestön ulkopuolisille Parantaa lahjakkaiden lasten koulutusmahdollisuuksia

TARVITAANKO ÄLYKKYYTTÄ? MITEN ÄLYKKYYS NÄKYY ARKIPÄIVÄSSÄ? Marja-Leena Haavisto, PsL, laillistettu psykologi Mensan testausta valvova psykologi

Mitä he tekevät työkseen? Marja-Leena Haavisto

http://www.kuljetusala.com/fin/ammatit/henk iloliikenne/linja-autonkuljettaja/ http://www.flare.com/career/jennifer-sideycanadian-astronaut/ Marja-Leena Haavisto

HS, 22.8.2017 Marja-Leena Haavisto

5-vuotiaasta alkaen pojat ja tytöt näkevät pojat älykkäämpinä Lähde: Bian, L.,Leslie, S-J., & Cimpian, A. (2017). Gender stereotypes about intellectual ability emerge early and influence children s intrests. Science, 355, 389-391. Marja-Leena Haavisto

Mielikuva älykkyydestä vaikuttaa kiinnostukseen ja tekemiseen jo lapsena Marja-Leena Haavisto

Älykkyys? Nopeus Marja-Leena Haavisto

Mitä ihmiset kuvaavat älykkyydeksi? Kolme kokonaisuutta 1. Kyky ratkaista käytännön ongelmia Päättelee asioita loogisesti ja taitavasti Tunnistaa asioiden välisiä yhteyksiä Näkee ongelman kaikki eri puolet Pitää avoimen mielen Vastaa harkiten muiden idoihin Hahmottaa tilanteet hyvin Havaitsee ongelmien ytimen Tulkitsee tiedot selkeästi ja tarkasti Tekee hyviä päätöksiä Etsii tiedon alkuperäislähteet Pilkkoo ongelmat optimaalisella tavalla Tuottaa hyviä idoita Havaitsee näkymättömissä olevat oletukset ja johtopäätökset Kuuntelee erilaisia perusteluja Keskittyy ongelmien ratkaisemiseen Sternberg, R. ym. (1981). People s conceptions of intelligence. Journal of Personality and Social Psychology, 41, 37-55 Marja-Leena Haavisto

Mitä ihmiset kuvaavat älykkyydeksi? Kolme kokonaisuutta 2. Kielellinen kyky Puhuu selkeästi ja on kielellisesti sujuva Keskustelee taitavasti Hallitsee jonkin alueen tietämystä Opiskelee kovasti ja ymmärtää helposti opiskelemaansa Tuntee laajasti monia alueita Kirjoittaa helposti Toimii taitavasti ihmisten kanssa Varaa aikaa lukemiseen Hallitsee kielellisen ilmaisun eri tilanteissa Hyväksyy sosiaaliset normit Kokeilee uusia asioita Marja-Leena Haavisto

Mitä ihmiset kuvaavat älykkyydeksi? Kolme kokonaisuutta 3. Sosiaalinen pätevyys Hyväksyy toiset ihmiset Myöntää virheet On kiinnostunut maailmasta laajemmin On ajallaan tapaamisissa Omaa sosiaalisen omantunnon Ajattelee ensin kuin puhuu On utelias asioista Ei tuomitse toisia lyhytnäköisesti Tekee oikeudenmukaisia päätöksiä Arvioi huolella tietojen käyttökelpoisuuden ongelman ratkaisussa On herkkä muiden ihmisten tarpeille On rehellinen itselle ja muille Osoittaa olevansa kiinnostunut asioista, joiden parissa toimii Marja-Leena Haavisto

1. Ongelman ratkaisukyky => joustava päättely (Gf) 2. Kielelliset kyvyt & opitut taidot => kiteytynyt tietämys (Gc) joustava päättely (Gf) kiteytynyt tietämys (Gc) Cattell, 1963; Horn & Cattell, 1966 Marja-Leena Haavisto

Cattell:n tulokset älykkyyden kaksijakoisuudesta Marja-Leena Haavisto

Älykkyys: työmuistin kapasiteetti rajoituksena Ihmisen tiedonkäsittelyn prosessori Marja-Leena Haavisto

Työmuisti Vastaa hetkellisesti aktiivisena olevan tiedon prosessoimisesta ja säilyttämisestä (mm. Kane, Engle, Tuholsky) Tietoisen tarkkaavuuden kohteena pystytään pitämään kerrallaan aktiivisena rajallinen määrä tietoa Yksilölliset erot työmuistin kapasiteetissa ennustavat eroja monimutkaisissa kognitiivisissa tehtävissä Työmuistin kapasiteetti <-> tiedonhaku säilömuistista Työmuistin kapasiteetti <-> epärelevantin tiedon ehkäiseminen Työmuistin kapasiteetti <-> tiedon aktiivinen ylläpitäminen muistissa

Älykkyyden ydin: työmuistin kapasiteetti = älykkyys? Lähde: Ackerman, P. L., Beier, M. E., & Boyle, M. O. (2005). Working memory and intelligence: The same or different constructs? Psychological Bulletin, 131, 30-60

Ulkoiset tapahtumat Uudet näyttölaitteet: Ratatyöt, junat ESIMERKKI TYÖTEHTÄVÄSTÄ JUNALIIKENTEENOHJAUS: TIEDONKÄSITTELY JA TILANNETIETOISUUS (Lähde: Haavisto, Ruuhilehto, & Oedewald, 2010) Havainto Tilannetietoisuus Tilanteen ymmärrys Ennakointi TYÖMUISTI Suunnittelu ja Päätöksenteko? Valikoiva tarkkaavaisuus Toimenpiteet PITKÄKESTOINEN SÄILÖMUISTI Kokemukset tilanteista Opitut tiedot -junien lukumäärä, pituus -olosuhteet -toimintaohjeet,menetelmät -junien paikat, nopeus -säädökset, ohjeet

Nykykäsitys ihmisen kognitiivisten kykyjen rakenteesta: hierarkkinen Cattell-Horn-Carroll malli Cattell-Horn: joustava päättely (Gf) kiteytyneen tietämyksen edellytyksenä (Gc), jos oppimiselle on mahdollisuudet Carroll (1993): ihmisellä 8-11 kykyaluetta (Gf ja Gc ytimenä) ylemmällä tasolla G-faktori Kyvyt: Joustava päättely (Gf) Kiteytynyt tietämys (Gc) Lyhytkestoinen muisti (Gsm) Säilömuisti ja palautus (Glr) Prosessointinopeus (Gs) Reaktio- ja valintareaktionopeus (Gt) testi testi testi testi Näonvarainen prosessoiminen (Gv) Kuulonvarainen prosessoiminen (Ga) Lukeminen ja kirjoittaminen (Grw) Numeerinen/kvantitatiivinen tietämys (Gq) Marja-Leena Haavisto

G- Faktori = yleisälykkyys Ei liity pelkästään yhden alueen opittuun taitoon/tietoon On joko kognitiivisen säätelyn prosessi, jota tarvitaan kaikissa älyllisissä toiminnoissa tai aivojen fysiologinen ominaisuus Molemmista em. vaihtoehdoista johtuen tehtävät, jotka eivät vaadi opittua tietämystä, korreloivat voimakkaasti g-faktoriin (Anderson, 1992)

CHC- malli Ihmisen tiedonkäsittely Kuva: Schneider & McCrew, 2013 Marja-Leena Haavisto

Missä älykkyystestausta? I. ja II. maailmansodat miljoonien ihmisten valinnat erilaisiin tehtäviin (Robert Yerkes: Army alfa ja Army beta testit) Erityisopetuksen tarpeessa olevien tunnistaminen ja tarkempien tukitoimien kohteiden löytäminen (kehitysviivästymät, kehitysvammaisuus jne.) Oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien kohteiden löytäminen Henkilövalinnat työhönotossa ja työpaikoilla Potentiaalikartoitukset ja uraohjaus Työkyvyn arvioinnit Mielentilatutkimukset Lahjakkuuden tukeminen Neurologisten sairauksien & vammojen tutkimukset Marja-Leena Haavisto

TYÖMENESTYS JA KOGNITIIVISET KYVYT/ÄLYKKYYS? Menetelmä Kognitiiviset ja psykomotoriset testit Ennustevaliditeetti.53 -.67 (.88) Työhön liittyvä tietämys.38 -.51 Assessment centres.25 -.68 Työotostestit.21 -.54 Strukturoitu haastattelu.34 -.44 Biodata.35 -.37 Persoonallisuustestit.24 -.42 Haastattelu.17 -.33 (.56) Suositukset.13 -.26 Projektiiviset persoonallisuustestit.00 grafologia/astrologia.00 Lähteitä mm: - Hunter, J. E., & Hunter, R. F. (1984). Psychological Bulletin,96, 72-98. - Ones, D. S., Viswesvaren, C., & Schmidt., F.L. (1993). Journal of Applied Psychology, 78, 679-703. - Wiesner, W. H., & Cronshaw, S. F. (1988). Journal of Occpational Psychology, 61, 275-290. - Gaugler ym. (1987). Journal of Applied Psycology, 72, 493-511. - Schmidt, R., & Hunter, J. E. (1998). Psychological Bulletin, 124, 262-274. - Hunter, D. R., & Burge, E. F. (1994). International Journal of Aviation Psychology, 4, 297-313. Schmidt, F. L. (2012). International Journal of Selection and Assessment, 20, 1-13. Schmidt, F. L., Shaffer J. A., Oh, I-S. (2008). Personnel Psychology, 61, 827-868. Sackett, P. R., & Lievens F. (2008). Annual Review of Psychology, 59, 419-450. Salgado, J. F., Anderson, N., Moscoso S., Bertua C., & de Fruyt, F. (2003). Personnel Psychology, 56, 573-605. Salgado, J. F., Aderson N, Moscoso S, Bertua C, de Fruyt F, & Rolland J. P. (2003). Journal of Applied Psychology, 88, 1068-1081. Huffcut, A. I. (2011). An empirical review of the employment interview construct literature, 19, 62-81. Marja-Leena Haavisto

Älykkyys? Yksilöllinen yhdistelmä eri kykyjä Työelämässä vaadittavat ja arvostettavat kyvyt ja taidot ovat muuttuneet ajan myötä Marja-Leena Haavisto

KIITOS! Marja-Leena Haavisto

Lahjakkuuden tunnistaminen ja tukeminen koulussa Professori Kirsi Tirri Tutkimusjohtaja Helsingin yliopiston tutkijakollegium 8.10.2017 29

Eniten luettujen artikkelien joukossa joulukuussa 2014 Tirri, K. & Kuusisto, E. (2013). How Finland Serves Gifted and Talented Pupils Journal for the Education of the Gifted 36 (1), 84 96. 8.10.2017 30

Mitä on lahjakkuus? (gifted) Selvästi keskitason yläpuolella olevaa kyvykkyyttä yhdellä tai useammalla kykyalueella Jokaisen kykyalueen ikäluokan kyvykkäin 10% on lahjakkaita Luontainen kyvykkyys kehittyy kasvun ja informaalisen harjoittelun kautta (Gagne, 2004; 2010) 31

Erityislahjakkuus (talented) Ilmenee harjoituksen tuloksena suorituksissa, jotka ovat selvästi keskitason yläpuolella yhdellä tai useammalla alueella Jokaisella ammatillisella kentällä taidokkain 10% on erityislahjakkaita Erityislahjakkuuden kehittyminen on edellyttänyt harjoittelua ja systemaattista harjoitusohjelmaa, jossa on pyritty ennalta asetettuihin tuloksiin ja päämääriin (Gagne, 2004; 2010) 32

Lahjakkuuden kehittymisprosessi Vaikuttavina tekijöinä ovat ympäristö sekä yksilön sisäiset tekijät kuten motivaatio ja persoonallisuus Lahjakkuuden virittäjinä toimivat koti, koulu, esikuvat, toverit ja harrastukset Lahjakkuuden tunnistaminen tietyllä kykyalueella on olennaista, jotta yksilöä voidaan tukea ja ohjata sen systemaattiseen kehittämiseen Lahjakkaat tarvitsevat riittävän vaativia haasteita ja opetusohjelmia, joissa lahjakkuus voi kehittyä erityislahjakkuudeksi (Gagne, 2004; 2010) 33

Miten rohkaista lahjakasta oppilasta kasvamaan? Korkeat tavoitteet ja lämmin tukea tarjoava ympäristö Oikean tason rehellinen arvioiminen ja konkreettinen apu oppijalle Ei vielä -palaute Kasvun ajattelutavan tukeminen

Lahjakkaiden opetus (Tirri & Laine, 2013) Opintojen eriyttäminen Osa luokkahuonekäytänteitä Oppilaiden opettaminen heidän omista lähtökohdistaan käsin Voi kohdistua sisältöön, prosessiin tai produktiin Aivotutkimukset puoltavat eriyttämisen tärkeyttä oppimisessa Motivaation tukeminen ja alisuoriutumisen ehkäiseminen

Lahjakkaiden opetus (Tirri & Laine, 2013) Opintojen nopeuttaminen Koulun aloittaminen 6-vuotiaana Oppilas hyppää jonkin luokan yli Ainekohtainen nopeuttaminen Luokaton lukio Henkilökohtainen opetussuunnitelma Tutkimukset ovat osoittaneet, että nopeuttaminen on paras kasvatuksellinen interventio lahjakkaille sekä tehokasta erityisesti akateemiselle suoriutumiselle ( Colangelo et al., 2004)

Lahjakkaiden opetus (Tirri & Laine, 2013) Opintojen rikastuttaminen Lisähaasteita siinä aineessa, jossa oppilaalla on lahjakkuutta Kurssit, työpajat, projektit, mentorointi, kilpailut Kesäleirit ja kurssit Tietotekniikka ja Internet

Erityislahjakkaiden opetus (Tirri & Laine, 2013) Kesäleirit LUMA-keskuksen kansainvälinen Millenium Youth Camp vuodesta 2010 alkaen Luonnontieteellisesti lahjakkaille 16-19- vuotiaille nuorille 30 nuorta valitaan yli tuhannesta hakijasta Leiri vastaa hyvin nuorten tieteellisiin, sosiaalisiin ja eettisiin odotuksiin (Tolppanen & Tirri, 2014; Kuusisto & Tirri, 2015)

Erityislahjakkaiden opetus (Tirri & Laine, 2013) Kilpailut Kansainväliset akateemiset Olympialaiset Suomi osallistunut vuodesta 1965 lähtien Suurin osa Olympialaisiin osallistuneista nuorista on suuntautunut luonnontieteellisille aloille tutkijoiksi yliopistomaailmaan tai insinööreiksi suuriin yrityksiin Olympistivalmennus ja kilpailut ovat tarjonneet erityislahjakkaille nuorille myös vertaistukea ja sosiaalisen verkoston (Tirri, 2002; Tirri & Campbell, 2002)

Erityislahjakkaiden opetus (Tirri & Laine, 2013) Erityiskoulut Erityislukioiden määrä on kasvanut Suomessa viimeisimmän 15 vuoden aikana (Tirri & Kuusisto, 2013) Päivölän matematiikkalinja vuodesta 1994 on yksityinen sisäoppilaitos, joka saa rahoituksen Nokialta 20 oppilasta vuosittain, jotka suorittavat lukion kahdessa vuodessa Tutkimuksen mukaan nuoret ovat hakeutuneet Päivölään nopeutettujen opintojen, heitä kiinnostavien sisältöjen, vertaisten sekä Nokiassa suoritettavan harjoittelun takia (Tirri, 2012).

Lahjakkaan oppilaan koko persoonallisuuden kasvattaminen Kasvatuksen päämääränä on onnellisuus (Noddings, 2003) Lahjakasta oppilasta ei saa käyttää vain opettajan apuna ja tovereiden tukiopettajana Myös lahjakkaalla oppilaalla tulee olla mahdollisuus oppia koulussa uusia asioita ja kehittää lahjakkuuttaan Lahjakkaat tarvitsevat erilaisia tukitoimenpiteitä, joilla kaikilla on paikkansa lahjakkaiden opetuksessa